PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2009 Dnro PPO-2009-Y-85-113 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee nykyistä toimintaa ja toiminnan muuttamista. EK-turkis Oy Erkki Isopahkala Isopahkalantie 24 85100 KALAJOKI TURKISTARHA JA SEN SIJAINTI Yritys harjoittaa turkiseläinten kasvatusta kahdessa erillisessä yksikössä Jokelan yhteistarhaalueella kiinteistöillä Kettula 16:128 ja Minkkilä 16:129. Jokelan tarha-alue sijaitsee Kalajoen kaupungin Pohjankylässä vajaa kolme kilometriä kaupungin keskustaajamasta pohjoiseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 11 b kohdan perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10) perusteella lupahakemus käsitellään ympäristökeskuksessa. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 17.3.2009. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE EK-turkis Oy:llä on Kalajoen terveyslautakunnan 27.021984 myöntämä sijoituspaikkalupa 700 siitosnaarasketun ja -supin sekä 1800 siitosnaarasminkin pitämiseen. Veteraanikatu 1 PL 124, 90101 Oulu 020 490 111 Asiakaspalvelu 020 690 171 www.ymparisto.fi/ppo Torikatu 40 B, 67100 Kokkola 020 490 111 Asiakaspalvelu 020 690 171 www.ymparisto.fi/ppo
2 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Turkistarha sijaitsee Kalajoen kunnan Pohjankylässä Kalajoen kaupungin turkiseläinten kasvatukseen osoittamalla yhteistarha-alueella, joka sijaitsee noin kolme kilometsiä kaupungin keskustaajamasta pohjoiseen. Muita turkistarhoja lukuun ottamatta lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat noin 1,0 km päässä etelään Rahvon teollisuusalueella. Alueella ei ole voi voimassa olevaa kaavaa. Tarha-alueelta on kulkuyhteys valtatielle nro 8. Tarha-alueen maaperä on hiekkaa ja kohtalaisen hyvin vettä läpäisevää. Tarha-alue ei sijaitse pohjavesialueella eikä lähistöllä ole pohjaveden ottamoita eikä talousvesikaivoja. Turkistarha-alue sijaitsee Perämereen laskevalla valuma-alueella nro 84V047. Alue kuuluu Oulunjoen-Iijoen vesistönhoitoalueeseen. Alueen vesistöistä on tehty alustava selvitys vuonna 2004. Perämeren rannikko on tässä raportissa todettu muuksi raportoitavaksi vesistöksi. TURKISTARHAN TOIMINTA EK-turkis Oy pitää toiminnan muuttamisen jälkeen tarhalla 500 siitosnaaraskettua ja 1600 siitosnaarasminkkiä. Eläimet on sijoitettu perinteisiin varjotaloihin. Varjotaloja on nykyisin 28 kappaletta ja niiden yhteispituus on 1836 m. Tuotantosuunnan muutos toteutetaan varjotalojen saneerauksin sekä tarvittaessa rakentamalla uusia varjotaloja nykyisten tai jo aiemmin purettujen talojen tilalle. Toimintaan käytettävä tuotantoalue ei laajene ja osa nykyisistä, vanhoista varjotaloista tullaan purkamaan tarpeettomina. Varjotalojen lisäksi tilalla sijaitsee huoltorakennus, johon on sijoitettu rehunkäsittelytilat sekä nahoitustoiminnot. Lisäksi rakennuksessa on huolto- ja korjaamotilat sekä sosiaalitilat. Alueella on lisäksi kylmiä varastotiloja koneiden ja laitteiden säilytystä varten. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Lanta ja sen käsittely Lanta kuivitetaan oljen ja turpeen avulla. Lanta poistetaan lanta-alustoilta kettutaloista kerran, supeilta kaksi kertaa ja minkeiltä kolme kertaa vuodessa. Kuivikkeet vaihdetaan tai niitä lisätään lannanpoiston yhteydessä. Lanta toimitetaan lannanpoiston jälkeen suoraan noin 1 km päässä turkistilalta sijaitsevalle Jokelan Luomukomposti Osuuskunnalle jatkokäsittelyyn. Käsitelty lanta käytetään pelloilla lannoitteena. Sade- ja jätevesien käsittely EK-turkis Oy:n tarha sijaitsee Jokelan yhteistarha-alueelle rakennetun keskitetyn jätevesien käsittelyjärjestelmän valuma-alueen ulkopuolella. Varjotalokenttä on kohtalaisen hyvin vettä läpäisevää. Varjotalojen lanta-alustojen korotuksista huolehtiminen sekä runsas kuivikkeiden käyttö vähentävät lanta-alustoilta maaperään kohdistuvaa kuormitusta. Hakijan käsityksen mukaan tilalta ei maaperän vedenläpäisykyvystä johtuen joudu valumavesiä ympäristöön.
3 Varjotaloissa on osittain vesikourut. Ne räystäät, joissa ei ole vesikouruja ulottuvat vähintään 30 cm päähän häkkien ulkoreunasta. Purettavien varjotalojen tilalle rakennettavat varjotalot varustetaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamissäädösten mukaisilla vesitiiviillä alustoilla. Rakentamisen yhteydessä toteutetaan tarvittavat maanpinnan muotoilut sekä tiivisalustojen viemäröinnit. Sosiaalitilojen wc-vedet johdetaan umpikaivoon, jonka tilavuus on 2 m 3. Ruokintalaitteiden pesuvedet johdetaan kahden sakokaivon kautta maaperäimeytykseen. Sakokaivojen tyhjennyksestä huolehtii ulkopuolinen urakoitsija. Polttoainesäiliöt Tilalla on oma polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 3000 l. Säiliö on varustettu lukituksella ja laponestolaitteella. Muita öljytuotteita säilytetään enintään 300 l huoltorakennuksessa. Muut jätteet ja niiden käsittely Tilan jätehuolto toteutetaan noudattaen kunnan jätehuoltomääräyksiä. Jätteet lajitellaan ja varastoidaan tarhalla asianmukaisesti ennen niiden toimittamista keräilyyn. Välivarastoinnin aikana huolehditaan, että jätemateriaalia ei säilytetä tai käsitellä rehunkäsittelytiloissa. Välivarastoinnista ei aiheudu roskaantumista tai muita ympäristöhaittoja. Tilan omassa nahoitustoiminnassa syntyviä ruhoja ja rasvoja välivarastoidaan lyhyen aikaa ennen niiden toimittamista rehukeskuksen koordinoimaan yhteiskeräilyyn. Osa nahoituksesta on ulkoistettu Furtix Oy:lle Kaustiselle, joka huolehtii näiden jätteiden osalta niiden jatkokäsittelystä. Ongelmajätteet ja jäteöljyt toimitetaan kunnan järjestämään keräyspisteeseen. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija ei ole esittänyt toiminnan tai sen vaikutusten tarkkailua. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksen vireilläolosta kuuluttamalla hakemuksesta Kalajoen kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 22.4. - 22.5.2009. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Kalajoen kaupungintalolla ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa. Kuulutuksen julkaisemisesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen tiedotettu asianosaisille.
4 Tarkastukset ja neuvottelut Tarhalla on pidetty tarkastus 8.4.2009. Tarkastuksessa käytiin läpi lupahakemus ja tarkastettiin tarhan rakenteet. Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty asianomaisen toiminnanharjoittajan kansioon VAHTI -tietojärjestelmään. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausunnot Kalajoen kaupunginhallitukselta ja Kalajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausuntoja ei määräaikaan mennessä eikä myöhemminkään jätetty. Muistutukset ja mielipiteet Muistutuksia tai mielipiteitä ei hakemuksen johdosta esitetty. Hakijan kuuleminen ja vastine Koska lausuntoja eikä muistutuksia jätetty, toiminnanharjoittajalta ei ollut tarpeen pyytää hallintolain 34 :n tarkoittamaa vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on tutkinut hakemuksen sekä luvan myöntämisen edellytykset yleisen ja yksityisen edun kannalta. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus myöntää EK-turkis Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan turkistarhan toiminnalle. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: LUPAMÄÄRÄYKSET Varjotalot ja niiden rakenteet 1. Varjotalojen ja huoltorakennusten sijainti vahvistetaan hakemuksen liitteenä olevan asemapiirroksen mukaiseksi. Mikäli varjotaloja uusitaan, ne on rakennettava ensisijaisesti entisille paikoille. 2. Varjotaloihin saadaan sijoittaa enintään 500 siitosnaaraskettua tai -supia sekä 1600 siitosnaarasminkkiä. 3. Kaikki varjotalojen lanta-alustojen korotukset on tarkistettava ja tarvittaessa ne on korotettava. Lanta-alustat on oltava jatkuvasti vähintään 30 cm varjotalojen välistä maanpintaa korkeammalla niin, että lanta ei joudu tekemisiin sulamisvesien kanssa. Varjotalot on varustettava räystäskouruilla tai vähintään 30 cm räystäillä mitattuna häkkien ulkoreunasta. Varjotaloja on tarvittaessa suoristettava ja räystäskouruja oiottava niin, että ne toimivat suunnitellulla tavalla.
5 Kaikki uusittavat ja peruskorjattavat varjotalot on varustettava vesitiiviillä lanta-alustoilla ja jätevesien talteenottojärjestelmillä tai on käytettävä muuta sellaista vesitiivistä lannan keräysjärjestelmää, jolla estetään ravinteiden pääsy maaperään. Riippumatta peruskorjausten aikataulusta on kaikkiin varjotaloihin asennettava vesitiiviit lanta-alustat ja jätevesien talteenottojärjestelmät vuoden 2119 loppuun mennessä. Juottolaitteiston kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja havaitut vuodot on korjattava viivytyksettä. Lanta-alustojen hoito ja lannan käsittely 4. Lanta-alustoja on hoidettava poistamalla lanta kettutaloista vähintään kerran, supitaloista vähintään kaksi kertaa ja minkkitaloista vähintään kolme kertaa vuodessa. Lanta-alustoille kerääntyvät nesteet on imeytettävä alustoille levitettäviin kuivikkeisiin. Kuivikkeena voidaan käyttää turpeen ohella olkea ja purua kuitenkin niin, että lannanpoiston jälkeen levitettävässä kuivikkeessa turpeen osuus on vähintään 10 cm. Turvetta on lisättävä lannanpoistojen välillä siten, että turpeen kokonaiskäyttömäärä on vähintään 15 cm vuodessa. Toiminnassa syntyvä lanta on toimitettava luvan saaneelle kompostointilaitokselle jatkokäsittelyyn. Toiminnanharjoittajan on oltava koko lantamäärää vastaavalla osuudella kompostiosuuskunnan osakkaana tai toimittamisesta on oltava muutoin kirjallinen sopimus. Valuma- ja jätevesien käsittely 5. Tarhan ympärysojien kunto on tarkistettava vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa niitä on siivottava ja perattava siten, että ulkopuolisia sade- tai sulamisvesiä ei pääse tarhaalueelle. Tarhan rehunkäsittelylaitteistojen pesuvedet on kerättävä talteen ja johdettava takaisin rehuun tai ne on johdettava kahden sakokaivon kautta maaperäimeytykseen. Sosiaalitilojen wc-vedet on johdettava umpikaivoon tai ne on käsiteltävä siten, että käsittely vastaa valtioneuvoston asetuksen 542/2003 talousvesien käsittelystä antamaa asetusta. Muiden jätteiden käsittely 6. Toiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte on toimitettava jätteen keräykseen kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteen vastaanottopisteeseen. Nahoituskauden ulkopuolella kuolleet yksittäiset eläimet on toimitettava laitokseen, jolla on viranomaisten antama lupa niiden vastaanottamisen ja käsittelyyn. Nahkotut ruhot on varastoitava kiinteällä alustalla ja ne on toimitettava viimeistään viikon kuluessa nahkomisesta jatkokäsittelyyn. Nahkontakauden jälkeen ruhojen varastointipaikka on siivottava ja kalkittava. Rasvaa sisältävää purua eikä muitakaan jätteitä saa polttaa avotulella. Tarha-alueen hoito 7. Tarhan ympärillä olevan aidan kunto on tarkastettava perusteellisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tarkastuksessa havaitut vauriot on korjattava viivytyksettä.
6 Rehusiilot, rehun jaossa käytettävät laitteet ja kulkuväylät on pidettävä sellaisessa kunnossa, että rehua ei jakelun yhteydessä pääse ympäristöön. Polttonesteiden, kemikaalien ja muiden öljytuotteiden säilytys- ja tankkauspaikkojen alustojen tulee olla vesitiiviitä. Polttonesteet on varastoitava paloviranomaisten määräyksiä noudattaen. Varastoinnista ja käytöstä ei saa aiheutua maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Paras käyttökelpoinen tekniikka 8. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamista, ympäristöön kohdistuvista riskitekijöistä ja näiden riskien torjuntaan käytetyistä menetelmistä. Parhaita taloudellisesti käyttökelpoisia menetelmiä on otettava ympäristönsuojelutoimenpiteinä käyttöön myös vastaisuudessa. Kirjanpito ja raportointi 9. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa turkistarhan toiminnasta. Kirjanpidosta on käytävä selville varjotalojen peruskorjaukset, lanta-alustojen tyhjennykset, käytetyt kuivikkeet ja niiden määrät, lannan toimittaminen kompostointilaitokselle, umpikaivojen tyhjennykset, kuolleitten eläinten määrät, nahoitettujen ruhojen toimitukset jatkokäsittelyyn, umpikaivojen tyhjennysajankohdat sekä tiedot muiden jätteiden määristä ja niiden toimittamisesta edelleen käsiteltäväksi. Kirjanpito tulee pyydettäessä toimittaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja se on muutoinkin vaadittaessa esitettävä valvontaviranomaisen nähtäväksi. Toiminnan muutokset 10. Toimintaan liittyvistä poikkeuksellisista tilanteista, joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Turkistarhan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin vaikuttavista muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ilmoittaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on katsonut, että luvan ehtoja noudattamalla toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Lupaehtoja noudattamalla toiminnasta ei aiheudu ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän eikä pinta- tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömuodon vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Harkinnassa on otettu huomioon tarhan sijainti alueella, joka nimenomaisesti on tarkoitettu turkistarhaustoiminnan harjoittamiseen. Mikäli toiminta järjestetään ja toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta ai haittaa.
7 Lupa on myönnetty hakemuksen liitteenä olevassa asemapiirroksessa esitettyjen varjotalojen ja hakemuksessa esitettyjen tarkempien selvitysten perusteella sille eläinmäärälle, joka maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaan (16/EEO/1999) varjotaloihin voidaan sijoittaa. LUPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajata ne mahdollisimman vähäiseksi. Turkistarha sijaitse alueella, jonka Kalajoen kaupunki on osoittanut tarhaustoiminnan alueeksi. Lupa on myönnetty sille eläinmäärälle, joka vuoden 2011 alusta voimaan tulevien mitta- ja tilavuusvaatimusten mukaan (MMM:n päätös 16/EEO/1999) asemapiirroksessa esitettyihin varjotaloihin voidaan sijoittaa (1,2) Varjotalojen alustojen korottamisella ja korotusten ylläpitämisellä sekä varjotalojen varustamisella räystäskouruilla tai riittävän pitkillä räystäillä estetään sade- ja sulamisvesien pääsy kosketuksiin lanta-alustoilla olevan lannan kanssa ja samalla estetään lannan sisältämien ravinteiden liikkeellelähtö ja kulkeutuminen maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin. Tarha sijaitsee Jokelan yhteistarha-alueen valumavesien käsittelyä varten rakennetun valuntakentän ulkopuolella. Tämän vuoksi kaikki uusittavat ja saneerattavat varjotalot on varustettava vesitiiviillä alustoilla ja suotovesien keruujärjestelmällä. Toiminnanharjoittajaa on vaadittu 10.10.2002 pidetyn tarkastuspöytäkirjan mukaan tekemään selvitys tarhavesien käsittelyjärjestelmän rakentamisesta ja lähettämään se 31.12.2003 mennessä toteutusaikatauluineen ympäristökeskukselle. Selvitystä ei määräpäivään mennessä ole toimitettu ympäristökeskukselle. Kun hakemuksessa ei ole annettu selvitystä jätevesien käsittelystä, vaan on tyydytty toteamaan, että maaperän läpäisevyydestä johtuen turkistarhalta ei muodostu ympäristöön johdettavia valumavesiä. Jätevesien johtamista maaperään ilman käsittelyä ei voida pitää maaperän ja pohjavesien pilaamiskiellon näkökulmasta hyväksyttävänä. Tämän vuoksi kaikkiin varjotaloihin on määrätty rakennettavaksi vesitiiviit alustat ja jätevesien talteenottojärjestelmä vuoden 2119 loppuun mennessä. Enemmistö Turkistarhojen ympäristönsuojeluohje-työryhmän jäsenistä on ollut sitä mieltä, että vesitiiviit lanta-alustat ovat paras ratkaisu ja se edustaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Juottolaitteista tippuva vesi liuottaa lannasta ravinteita. Pitämällä juottolaitteisto asianmukaisessa kunnossa estetään ravinteiden liikkeellelähtö ja kulkeutuminen maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin (3). Ulosteperäisten nesteiden ja lannan läpi suotautuvan, juottolaitteista tippuvan juomaveden maaperään pääsyn estämiseksi tulee lanta-alustoilla käyttää riittävästi kuivikkeita. Kuivikkeena on määrätty käytettäväksi pääosin turvetta., jonka vähimmäiskäyttömäärä on määritelty lupaehdoissa. Tutkimuksissa (Peltola 1986) on todettu, että turpeen kyky sitoa virtsaa on noin kolminkertainen verrattuna oljen imukykyyn. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan päästöjen estämisen ja rajoittamisen tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Kun turpeen saatavuus on hyvä ja sen hinta kohtuullinen, voidaan sen käyttämiseen velvoittamista pitää ympäristönsuojelun tavoitteiden saavuttamisen kannalta perusteltuna. Turpeen käyttömäärä ja lisäyskertoja koskeva vaade vastaa alan yleistä käytäntöä. Poistamalla lanta häkkien alta riittävän usein ja käyttämällä riittävästi oikeanlaatuisia kuivikkeita vähennetään ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta. Maaperän hyvän vedenläpäisykyvyn takia riittävien ja oikeanlaatuisten kuivikkeiden käyttö on erityisen tärkeää, koska maaperään päässeitä jätevesiä ja niiden sisältämiä ravinteita on vaikea niiden sinne pääsyn jälkeen kerätä talteen. Lisäämällä kuivikkeita lannanpoiston välillä vähennetään ilmaan haihtuvia ammoniakkipäästöjä,
8 vähennetään kärpäshaittaa ja samalla vähennetään naapureille ja ympäristöön kohdistuvaa rasitusta. Koska tarhalla ei ole omaa lantalaa, on lanta toimitettava ilman välivarastointia jatkokäsittelyyn kompostointilaitokselle (4). Estämällä ulkopuolisten vesien pääsy tarha-alueelle vähennetään ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Jätevesien sakokaivokäsittely yhdistettynä maahanimeytykseen täyttää valtioneuvoston 2003 antaman talousvesien käsittelyä vesilaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella tarkoittaman asetuksen vaatimukset (5). Jätteiden huolellisella käsittelyllä sekä varastoinnilla sekä jätteiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn estetään haitallisten vaikutusten syntyminen. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden, kemikaalien ja desinfiointiaineiden asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän, pintavesien ja pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Eläinperäinen jäte on käsiteltävä EY:n eläinperäisiä sivutuotteita koskevan asetuksen mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi väliaikaisesti olla tarpeen. Lyhytaikainenkaan varastointi ei kuitenkaan saa aiheuttaa terveys- tai hajuhaittaa (6). Määräajoin tehtävällä ympärysaidan kunnon tarkistamisella vältytään irti päässeiden eläinten pääsy tarha-alueen ulkopuolelle. Polttoaineiden ja muiden öljytuotteiden asianmukaisella käsittelyllä ehkäistään maaperän sekä pinta- ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa (7). Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Sekä toiminnan että ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittyessä sitä tulee ottaa käyttöön (8). Kirjanpito on tarpeen, jotta valvonnan keinoin voidaan varmistaa lupamääräysten toteutuminen (9). Ympäristönsuojelulain 62 edellyttää, että poikkeuksellisista tilanteista on tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen voi sen mukaan antaa tarpeellisia määräyksiä. Toiminnassa tapahtuvista muutoksista, kuten laajentumisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta tehtävällä ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista valvontaviranomaiselle (10). LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.
9 Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan tulee 1.1.2017 mennessä tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten ohella selvitys turkiseläinten määristä, lannankäsittelystä, varjotalojen saneerauksista ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä etenkin lantaalustojen hoidossa ja vesitiiviiden alustojen rakentamisessa. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai sen tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (ympäristönsuojelulaki 56 ). SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45, 52-56, 96 ja 105. Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8-11-, 16-19, 23, 30 ja 37. Jätelaki (1072/93) 6-8-, 15, 19 ja 51. Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Jäteasetus (1390/93) 3 ja 3a Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä (542/2003) Lupaa harkittaessa on lisäksi otettu huomioon seuraavat säädökset: ' Turkistarhauksen ympäristönsuojeluohje, työryhmän ehdotus 31.5.2000 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY N:o 1744/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä Maa- ja metsätalousministeriön päätös turkiseläinten pidolle asetetuista eläinsuojeluvaatimuksista 16/EEO/1999 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO C4) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1570 euroa Ei arvonlisäverollista myyntiä Ympäristöministeriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista määrätään julkisoikeudellisten suoritteiden maksuista. Asetuksen mukaan turkistarhan, joka ympäristövaikutuksiltaan vastaa alle 4000 siitosnaarasminkin turkistarhaa, ympäristöluvasta perittävä maksu on 1570 euroa. Sovelletut oikeusohjeet Valtion maksuperustelaki (150/1992)
10 Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä siten kuin ympäristönsuojelulain 54 :ssä on säädetty. Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Kalajoen kaupunginhallitus Kalajoen kaupungin ympäristölautakunta Kalajoen kaupungin rakennuslautakunta Suomen ympäristökeskus, kirjaamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus/valvoja Ilmoitus päätöksestä Hakemuksesta tiedonannon saaneet Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä Ilmoitus tästä päätöksestä julkaistaan Kalajoen kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla sekä Kalajokilaakso-sanomalehdessä. Lisätietoja päätöksestä Lisätietoja päätöksestä saa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen insinööri Reino Jortikka p. 0400 186566 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja siitä perittyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Valitusaika päättyy 21.9.2008. Valitusoikeus on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.
11 Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupapäällikkö Martti Seppälä Insinööri Reino Jortikka LIITE Valitusosoitus
12 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valituksella, joka on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmä on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle ja toimitettava valitusajan kuluessa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Valitusaika Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä. Valitusaikaa laskettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän. Valituksen toimittaminen Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kirjaamoon. Valituskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse, lähetin välityksellä telekopiona tai sähköpostitse. Toimitustavasta riippumatta valituskirjelmä on toimitettava niin ajoissa, että se on perillä viimeistään valitusajan päättyessä klo 16.15. Valituskirjelmän sisältö ja liitteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava: 1) päätös, johon haetaan muutosta 2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä 3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta, sekä postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä: 1) päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2) asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei päämies ole valtuuttanut häntä suullisesti Vaasan hallinto-oikeudessa. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos hallinto oikeus niin määrää. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) nojalla säädetyn VNA 924/2008 mukaisesti muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksuna 89 euroa. Mainitussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen yhteystiedot: postiosoite: PL 124, 90101 OULU käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 90100 OULU aukioloaika: 8.00-16.15 puhelin: 020 610 111 telekopio: 08 816 2869 sähköposti: kirjaamo.ppo@ymparisto.fi