Alberga vuosisadan alussa Albergaan kasvanut työväenasutusalue 1905 - Useita työväenliikkeen johtohenkilöitä Sirola, Wuolijoki; Salmelat, Mäkelä Albergan Työväenyhdistys perustettiin 1911 Vallityöt 1914-1917: 10 000 vierastyöläistä, järjestyshäiriöitä Albergan TY:n miliisiosasto, 10 miestä Elintarvikepula: Kunnan kansankeittiöt Arkadiassa ja Työväentalolla
Alberga sata vuotta sitten 1917 Ensimmäinen lakko: Albergan kartanon ulkotyöntekijät: Työaika ja palkat Lokakuun vallankumous 1917 Tsaari Nikolai II luopuu vallasta Työväen ja suojeluskuntien kaartit perustetaan, ottavat miliisin järjestysvallan 18.11.1917 nimismies Berglund ja konstaapelit Ingman ja Nordström murhataan syventää rintamalinjoja kautta maan Espoossa kunnallishallinto siirtyi punaisille
Albergan punakaarti 1917 Kaartin toiminta taantui syksyllä 1917 - - alkoi uudestaan alkuvuodesta 1918 Komentaja Evert Virtanen Varakomentaja David Sutinen Espoon suurin kaarti
Saksalaiset Leppävaaraan 10.4.1918 Saksalaiset nousivat maihin 3.4. Hankoon ja 7.4. Loviisaan Hangosta marssi kohti Helsinkiä rataa pitkin Itämeren divisioona Kenraalimajuri Rudiger von der Goltz 9 000 ammattisotilasta 18 tykkiä ja 10 miinanheitintä 97 raskasta ja 68 kevyttä konekivääriä 10.4. saksalaiset leiriytyivät Gransinmäelle ja Kilon pellolle Kuvateksti: Saksalaiset lähestyvät Albergaa
Saksalaiset Mellan Kilo och Alberga
Leppävaaran taistelu 11.4.1917 Punaisia valleilla 1 700 Tykit deaktivoitu Klo 8.45 saksalaisten etujoukko asemaa vallien edustalle Kuvateksti: Saksalaiset aterioivat Gransinmäellä ennen taistelua
Leppävaaran taistelu 11.4.1917 klo 10-16 Klo 10 saksalaisten tiedustelijat palasivat noin Punaiset tulittivat saksalaisten asemia Ruotsin lähetystö pyysi lykkäämään taisteluja, Von Der Goltz antoi aikaa klo 12.30:een Saksalaiset varoivat linnoitusta ja odottivat punaisten antautumista Klo 12.15 saksalaiset aloittivat tulivalmistelun välttääkseen miehistötappiota Klo 13 saapuivat rauhanneuvottelijat Vanhaa maantietä pitkin Mm. Lauri af Heurlin vetosi osapuoliin verenvuodatuksen välttämiseksi Saksalaiset vaativat edelleen punaisten täydellistä antautumista Punaisten esikunta Helsingissä ei tähän suostunut Punaisilla oli huonosti tietoa saksalaisten joukkojen vahvuudesta Punaisten rivit alkoivat rakoilla ja etummaiset juoksuhaudat tyhjenivät Saksalaiset miehittivät ne nopeasti
Leppävaaran taistelu 11.4.1917 klo 16 Klo 16 saksalaiset aloittivat taistelun Saivat vastaansa kivääri- ja konekivääritulta Etuasema ja linnoitusketjun pääasema saksalaisten haltuun laimean taistelun jälkeen: Leppävaaran linnoitus olisi saksalaisten käsissä ollut valloittamaton
Leppävaaran taistelu 11.4.1917 klo 16 Klo 16.30 saksalaiset jatkoivat etenemistä Saksalaiset hyökkäsivät Nupukivenkallion pääasemaan kahdelta suunnalta Punaisten asemat murtuivat ja punaiset karkasivat illan mittaan juoksuhaudoista Taistelu oli ohi parissa tunnissa Saksalaiset jäivät yöksi Albergaan ja haravoivat asutusta punaisten löytämiseksi Ottivat käyttöönsä majoitustiloja ja elintarvikkeita Saksalaisten menetykset: 2 kaatunutta Xavier Brumerin hauta muistokujalla Punaisten menetykset: 13 kaatunut Vilho ja Sulo Palmu sekä Heikki Himberg ammuttiin Porarinpolun mäkeen
Saksalaiset lähtivät kohti Helsinkiä 12.4. alkaen Albergan Suojeluskunta 14.4. Puheenjohtaja Alexander Gadolin Suojeluskunta jatkoi punaisten haravointia Suojeluskunta hankki Brumerin muistokiven, Ville Vallgren, Guido Eriksson Kuvateksti: Saksalaiset Albergan asemalla lähdössä Helsinkiin
Albergan työväenyhdistyksen ilmoitus syksyllä 1918 41 menehtynyttä yhdistyksen jäsentä 13 kaatunutta 28 kuoli vankileireillä 3 jäsentä kuoli Albergan rintamalla