Kngsniemen kunnn Jäteh uoltomää räykset 2015 ( 1 YI rnen os 2 Kunnelliset iä ehuoltomäärävkset
2.5.20t6 2 l.yleinen os 2 1. Yleinenos... 1.1 Mitä jätehuoltomääråykset ovt j miksi niitä nnetn? 1.1 Etusijjärjestys t.2 Kunnn järjestämåi yhdyskuntjätehuolto 1.3 Jätehuollon virnomistehtåvät, vlvont j käytännön toteuttminen... 7.4 lätteiden keräys 1.5 Jätteiden kuljetus.. 1.6 Asumisess syntyvät j muut kunnllisen yhdyskuntjätehuollon piiriin kuuluvt lietteet 1.7 Elinkeinotoiminnn jåtehuolto... 1.8 Tuottjvstuu... 1.9 Vrlliset jätteet... 1.10 1.11 t.l2 Rkennus- j purkujäte... Roskntumisen ehkäisy... Lisätieto 2 Kunnlliset jätehuoltomääräykset 4 4 4 5 5 6 7 7 7 I I 9 9 9 10 1 Luku Soveltmisl j yleiset velvoitteet 10 1 g Soveltmisl.. 2 g Määritelmät... 35 Jätehuollon tvoitteet.. 2 Luku Ku n nn jätehuoltojärjestelmään I i ittym i nen.. 4g Velvollisuus liittyä kunnn jätehuoltojärjestelmään...,... sg Elinkeinotoiminnn jätehuolto kunnn toissijisen jätehuollon jär-jestämisvelvollisuuden perusteell 13 11 S 3 Luku 125 65 Liittym i nen ki inteistöittäiseen jätteenku ljetu kseen......13 7g Kiinteistökohtinen jätesti......l4 I 5 Yhteisen jätestin perustminen... s5...t4 Putkikeräysjärjestelmä j muut vstvt korttelikohtiset järjestelmät...14 10s Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumttomien jätteiden kuljettminen... 14 Seklisen yhdyskuntjätteen luekeräyspiste......15 Jätteiden kerääminen kiinteistöllä...15 Erikseen ljiteltvt jäteljit...15 13 g Seklinen yhdyskuntjäte 16 14 5 Energijätteen ljittelu j kerääminen erikseen..16 15 $ Asumisess syntyvien hyötyjätteiden ljittelu- j erilliskeräysvelvoittet. 16
2.5.20L6 3 16 5 Muill kunnllisen yhdyskuntjätehuollon piirissä olevill kiinteis- töillä syntyvien hyötyjätteiden ljittelu- j erilliskeräysvelvoitteet... t7 g Muut erikseen kerättävät jätteet 4 Luku Omtoiminen käsittely j hyödyntåiminen... 18 S Kompostointi... 19 $ Jätteen polttminen 20 $ JËitteen hutminen... 21 $ Jätteen hyödyntäminen omss mnrkentmisess 5 Luku lätestit. 22 $ Jätestityypit... 23 $ Jätestin merkitseminen 24 5 Jätestioiden täyttäminen Jätestin s litt vin stin trkoitettu jätettä.... 25 5 Tyhjennysvälit 26 S Kunnosspito j pesu... 6 Luku Jätteen keräyspikt... 27 $ Jätestin sijoittmist koskevt määräykset 28 $ Jätestin sijoituspikn ti jätestin lukitseminen... 299 Alueelliset jätteiden keräyspikt(seklisen yhdyskuntjåtteen luekeräyspisteet, ekopisteet/ki errätyspisteet/hyötyjätepisteet).l7.77.18.18.18.18...19 19 19.. 19 20 20 20 2t 22 22 23 7 Luku Jätteenkuljetus 305 Kuormminen 315 Kuljettminen... 325 Kuljetusrekisteri j tietojen toimittminen 33S Jåtteen vstnotto- j kåisittelypikt 349 Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen 8 Luku Asumisess syntyvät lietteet j muut kunnllisen yhdyskuntjätehuollon piiriin kuuluvt lietteet 355 TyhjennysvËilit j lietteen toimittminen käsiteltåväksi 36S 9 Luku 37S 385 10 Luku 3e5 405 415 Lietteiden omtoiminen käsittely.. Roskntumisen ehkäisem inen Yleisötilisuuksien jätehuolto Roskntumisen ehkäiseminen yleisillä lueill... Vrlliset jätteet j erityisjätteet... Vrllisten jätteiden jätehuolto.. V r I I isten jätteiden keräämi nen ki i nteistöl lä Erityisjätteet 429 Terveydenhuol lon v r I I iset jätteet j erityisjätteet
2.5.20L6 4 11 Luku Muut mäåräykset... 43S Tiedottmisvelvoite 449 Jätehuoltomääräysten vlvont 4ss Poikkeminen jätehuoltomääräyksistå 465 Voimntulo @Poistet 28 28 28 28 28 1. Yleinen os 1.1 M tä jätehuoltomääräykset ovt j miksi n tä nnetn? Yleinen os ei sellisenn sisällä sitovi jätehuoltomääräyksiä, vn siinä kerrotn muult tulevist velvoitteist j kuvtn muihin päätöksiin perustuv jätehuoltojärjestelmää. Lisäksi nnetn tieto j neuvont jätehuollost. Jätehuoltomääräysten tvoitteen on edistää jätelin (646/2OLL) toimeenpno piklliset olosuhteet huomioon otten. Jätehuoltomääräysten tvoitteen on eståä jätteestä ti jätehuollost iheutuvt hitt ti vrt terveydelle ti ympäristölle sekä edistäå etusijjärjestyksen noudttmist. Jätehuoltomäåräykset nt kunnn jätehuoltovirnominen. Ltimishetkellä se on kunnn tekninen lutkunt. lätehuoltomåäräyksillä on tärkeä sem jätehuollon käytännön toimeenpnoss kunnss. lätehuoltomääräyksissä muodostetn normi siitä, miten kiinteistöt toimivt j miten jätteet kuljetetn. Määråykset koskevt esimerkiksi jätteiden ljittelu, keräämistä, kuljettmist sekä roskntumisen ehkäisemistä. låtehuoltomääräykset (jäljempänä osss 2) ovt linsäädäntöä trkentvi määräyksiä, kuten jätelki j jätesetust. Ne ovt nimensä mukn velvoittvi. Eivät suosituksi. Jätehuoltomääräykset koskevt kunnllisen yhdyskuntjätehuollon piiriin kuuluvi kiinteistöjä, kuten suinkiinteistöjä, sekä plvelulitoksi. Siten kikkien kuntlisten, sumiseen j julkiseen toimintn trkoitettujen kiinteistöjen omistjien j hltijoiden sekä soveltuvilt osin myös muiden toimijoiden on noudtettv jätehuoltomää räyksiä. Elinkeinotoiminnn jätteiden oslt jätehuoltomääråyksiä sovelletn silloin, jos elinkeinotoiminnn jäte kerätään j käsitellään kunnn jätehuoltojärjestelmässä elinkeinotoiminnn hrjoittjn pyynnöstä kunnn toissijisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden nojll sikäli kuin jäte ldultn j ljiltn soveltuu normlin yhdyskuntjåtekeräyksen piiriin. Riippumtt siitä, koskevtko jätehuoltomääräykset jätteen hltij, jätelin mukn jätehuolto on järjestettävä in sinmukisesti sekä kuljetettv j käsiteltävä jätteet hllitusti. Lisäksi jätteitä tulee ljitell j kerätä erikseen trvittviss määrin. (Jätelki 13 j 15 5) 1.1 Etusijjärjestys Jätelki velvoitt noudttmn etusijjärjestystä kikess toiminnss. Sen mukn ensisijisesti on vähennettävå syntyvän jätteen mäårää j hitllisuutt. Syntynyt jäte on puolestn ensisijisest vlmisteltv uudelleenkäyttöä vrten ti toissijisesti kierrätettävä. Jos kierrättäminen ei ole mhdollist jäte on hyödynnettävä muull tvoin, kuten energintuotnnoss. Viimeisenä vihtoehton on jätteen loppukäsittely eli esimerkiksi sijoittminen ktopiklle. Etusijjärjestystä noudtetn kuitenkin siten, ettå svutetn kokonisuutt rvioiden jätelin trkoituksen knnlt prs lopputulos. Siksi vihtoehtojen, kuten käsittelyjärjestelmien, vertilu elinkritrkstelun vull on tärkeää, jott etusijjärjestyksen toteutumisen hyödyt voidn svutt. Elinkri-
2.5.20t6 5 trksteluss otetn huomioon terveys- j ympäristönäkökulmt sekåi tekniset j tloudelliset edellytykset. Jätehuoltomääräyksissä etusijjärjestyksen toteutumist edistetään esimerkiksi ntmlle ljittelu- j erilliskeräysvelvoitteit eriltuisille jätteille. Etusijjärjestyksen toteutumist edistetään myös toimittmll käytöstä poistetut käyttökelpoiset klusteet, vtteet j muut kodin tvrt toimijoille, joiden kutt ne päätyvät uudelleenkäytettäviksi. Kngsniemellä Lähetyskirppis, UFF-keräyspiste j työttömien toimintjärjestö. 1.2 Kunnn järjestämä yhdyskuntjätehuolto Kunnllisen yhdyskuntjätehuollon piiriin kuuluvt jätelin nojll yhdyskuntjätteet, jotk syntyvät sumisess sekä esimerkiksi koulutuslitoksiss, sosili- j terveysplveluiss sekä julkisess hllinnoss. Kunnll on velvollisuus järjestää näiden toimintojen jätehuolto. Kunnn vstuull on siis järjestää tällisten jätteiden keräys, kuljetus j käsittely. Perusperitteen on, että jätteenkuljetus tphtuu ki nteistön hltijn järjestämåstä kiinteistöittäisestä vstnotto- eli keråyspikst, johon sijoitetn trpeelliset jätestit jåtteiden erilläänpitovelvoitteen täyttymiseksi. Näiden jätehuoltomääråysten soveltmislueell on käytössä kiinteistön hltijn järjestämä jätteenkuljetus. Kiinteistön hltij vst jätteenkuljetuksen tilmisest kiinteistölle. Jäte kuljetetn kunnn osoittmn pikkn, jonk jälkeen se siirretään käsittelyyn. Tuottjvstuunliset jätteet, kuten keräyspperi, toimitetn tuottjien osoittmiin pikkoihin. Seklinen yhdyskuntjåite toimitetn käsiteltäväksi kunnn osoittmn pikkn. 1.3 Jätehuollon virnomistehtävät, vlvont j käytännön toteuttminen Jätehuollon virnomistehtäviä näiden jätehuoltomääräysten soveltmislueell hoit elijätehuoltovirnomisen toimii tekninen lutkunt. Jätehuoltovirnomisen tehtäviin kuuluvt: o o yleisten jätehuoltomääräysten ntminen jätehuoltomääräyksistä poikkemispäätökset (mikäli poikkemistoimivlt on määräyksissä nnettu jätehuoltovi rnomisel le) jätet ksn hyvä ksym i nen jättee n ku ljetu sjä rjestel mä päätö kset jätteen ku ljetu ksen seu rnt jätteenku ljetusrekisteri n pitä m i nen yhdyskuntjätehuollost poikkemispäätökset (JL 42 5) Jätehuoltomääräysten noudttmist vlvovt kunnn ympäristönsuojeluvirnominen sekä lueen elinkeino-, liikenne- j ympäristökeskus. Vlvontvirnomisen tehtäviä ovt: vlvo jätelin noudttmist nt trvittess erityisiä vlvontmääräyksiä liminlyöntien j rikkomusten oikisemiseksi liittää vlvontmääräykseen tehoste kuten uhkskko tehdä päätökset vlvont-sioiss käsitellä sille kuuluvt ilmoitus- j lup-sit sekä vlvo päätösten noudttmist lätehuollon käytännön toteuttmiseen liittyvät tehtävät, kuten jätteiden käsittelyn järjestäminen, on nnettu eri sopimuksell yksityiselle jätelitokselle - Kngsniemen Jätehuolto Oy:lle. Jåtelitoksen tehtävinä ovt: hyötyjätteiden j seklisen yhdyskuntjätteen kiinteistöittäisen tyhjennyksen vstnotto j käsittely
2.5.20L6 6 o lueellisen jätekeräyksen si irtokuormus käsittelyyn vrllisten jätteiden vstnotto pienerinä kotitlouksilt käsittelyn järjestäminen: käsittelypikkojen rkentminen j ylläpito sekä käsittelyplveluiden hnkkiminen jäteneuvont j tiedotus jätteen vstnottoon, kiinteistökohtiseen käsittelyyn j kuljetukseen liittyen. L.4 Jätteiden keräys Kiinteistön hltijn on jätelin mukn järjestettåvä kiinteistölle keräyspikk jätteiden keråämistä vrten. Keräyspiklle sijoitetn trvittvt jätestit. Lähtökohtisesti jätestioiden sijoituspikk on kiinteistökohtinen. Kiinteistöt voivt sopi myös yhteisen keråiyspikn käyttämisestä. Kunnllisen yhdyskuntjätehuollon piiriin kuuluvt jätteet on jätelin mukn luovutettv kunnlliseen jätehuoltojärjestelmään. Näissä jätehuoltomääräyksissä määrätään, milloin j miten jätelji on luovutettv kunnn jêitehuoltojärjestel mää n. Kikill kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piirissä olevill kiinteistöillä tulee oll käytössään seklisen yhdyskuntjätteen jäteutojen koneelliseen tyhjennykseen soveltuv jätesti. Kierråtys- j hyödyntämiskelpoiset jäteljit ljitelln erikseen j toimitetn tuottjn järjestämään hyötyjätteiden keräyspisteeseen. List yleisistä hyötyjätteiden vstnottopikoist pidetään yllä osoitteess kierrtys. info. Kngsniemen Jätehuolto Oy:n toimipikss on myös kierrätys- j hyödyntämistoiminnt. Jätehuoltomääräyksissä määritellyillä kiinteistöillä luetelln, mitkä ljitellut kierrätys- j hyödyntämiskelpoiset jäteljit kerätään erikseen kiinteistöllä j noudetn kiinteistön keräyspikst. Tjmlueill rivi- j kerrostlokiinteistöillä biojäte, energije, keräyskrtonki, keräysmetlli j phvipkkukset ljitelln j kerätään erikseen siellä sijitseviin kiinteistöjen jätestioihin. Tjm-lueell on myös muiden kiinteistöjen liityttävä biojätteen erilliskeräykseen, ellei niillä ole käytössään biojätteiden kompostointi. Jätesetuksess (10 $) nnetn mååiräyksiä jätestioiden sijoittmiseen, käyttämiseen j merkitsemiseen liittyen. Jätestioiden sijoittmisest påätettäessä on otettv huomioon rkentmismåäräyskokoelm, kunnn rkennusjärjestys sekä ploturvllisuusnäkökohdt jätestioiden suojktosten j keräysstioiden sijoittmiseen. Kiinteistön keräyspikkn eli jätestioiden sijoituspikkn tulee oll esteetön pääsy. Jäte tulee in pystyä kuormmn turvllisesti eikä jätestioiden käytöstä ti tyhjentämisestä s iheutu loukkntumisen vr tyhjentëijälle ti stin käyttäjälle. Keräyspikss tulee oll riittävä määrä jätestioit, kuten knnellisiä s iiliöitä ti syväkeräyssäiliötä, j niiden tulee soveltu niihin kerättävälle jäteljille. Jätesti pitää pystyä in sulkemn, eikä sen käytöstä s iheutu ympäristön likntumist, roskntumist ti hygieenistä hitt. Jätestit on puhdistettv säännöllisesti j toislt on huolehdittv, etteijätteiden sijoittminen niihin riko ti trpeettomsti lik sti. Jätestioihin merkitäåin selkeästi tiedot siihen kerättävästä jäteljist sekä sen tyhjentämisestä vstvn thon yhteystiedot Lisäksi kiinteistökohtisiss jätestioiss on tuotv esille kunkin jäteljin tunnusväri joko stin värinä jlti jätelji osoittvss trrss. Jäteljien tunnusvärit ovt seurvt: o Hrm: sekjäte Ruske: biojäte Vihreä: pperi Sininen: lsi Must: metlli Puninen : vrllinen jäte
2.5.20t6 7 Ornssi : energije Keltinen : keräyskrtonki phvin keräykseen soveltuu steelt suojttu häkki ti vstv 1.5 Jätteiden kuljetus Yhdyskuntjätteet kuljetetn kiinteistön hltijn järjestämässä jätteenkuljetuksess, joss kiinteistön hltij huolehtii jätteenkuljettjn kilpiluttmisest j vlitsemisest. Kiinteistön hltijn järjestämä kuljetus on käytössä koko kunnn lueell. Vin jätehuoltorekisteriin hyväksytty kuljettj voi toimi jätteenkuljettjn. Kuljettjn on pyynnöståi esitettävä jätteenkuljetuksen tiljlle voimss olev ote jätehuoltorekisteristä. Kiinteistön hltijn järjestämässä jätteenkuljetuksess kiinteistön hltijn on vrmistettv, että jätteenku ljettj kuuluu jätehuoltorekisteriin. Vrllist jätettä, kiinteistökohtisiss jätevesien käsittelyjärjestelmissä syntyvää lietettä, rkennus- j purkujätettä ti pilntuneit m-ineit kuljetettess on ldittv siirtosikirj. Siirtosikirjn on oltv mukn jätteenkuljetuksen ikn j se luovutetn jätteen vstnottjlle. lätteen kuljettj vst siiftosikirjn ltimisest, jos jäte noudetn kotitloudest. Muuss tpuksess siirtosikirjn ltiminen on jätteen hltijn vstuull. Sisåltövtimukset siirtosikirjlle nnetn jätesetuksen 24 5:ssä. Siirtosikirj ei vdit siinä tpuksess, että suinkiinteistön hltij ti pienimuotoist urkk tekevä rkentj kuljett kotitlouden rkennus- j purkujåtteitä omtoimisesti vstnottopikkn näiden jätehuoltomääräysten mukisesti. 1.6 Asumisess syntwät j muut kunnllisen yhdyskuntjätehuollon piiriin kuuluvt lietteet Asumisess syntyvillä lietteillä trkoitetn sostussäiliöihin j erilisten kiinteistökohtisten pienpuhdistmoiden lietetiloihin kertyviä lietteitä sekä umpisäiliöihin kerëittäviä jätevesiä niiden määrästä j ominisuuksist riippumtt. Kuten sumisess syntyvät lietteet, myös esimerkiksi kunnn j seurkunnn leirikeskuksiss j hoitokodeiss syntyvät lietteet, kuuluvt kunnn jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin. Kiinteistökohtisten jätevesien käsittelyjärjestelmien toiminnst j puhdistustehost säädetään vltioneuvoston setuksess tlousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisill lueill (myöhemmin hj-sutuksen jätevesisetuksess) (209/2OLt). Asetuksess nnetn lietteenpoistolle erityyppisistä litteistoist vähimmäistyhjennysvälit, joihin näissä jätehuoltomääräyksissä nnetut määräykset lietteenpoistost perustuvt. On tärkeää noudtt litteiston vlmistjn ntmi ohjeit esimerkiksi näissä jätehuoltomääräyksissä nnettuj velvoitteit usemmin tphtuvst lietteen poistost. I.7 Elinkeinotoiminnn jätehuolto Elinkeinotoiminnn jätehuollost ei enää määrätä uuden jätelin voimntulon myötä kunnllisiss jätehuoltomääräyksissä yhtëi kttvsti kuin ennen. Jätehuoltomääräykset koskevt elinkeinotoimint siltä osin kuin niissä määrätään jätehuollon teknisistä vtimuksist, kuten jätestioiden sijoittmisest sekå jnkohdist, jolloin jätestioit voi rkisin j viikonloppuisin tyhjentää. Mikäli elinkeinotoiminnn hrjoittjn liikehuoneistoss syntyvä jäte kerätään yhdessä muun kunnn jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvn jätteen knss, koskevt näissä jätehuoltomääräyksissä nnetut määräykset elinkeinotoiminnn hrjoittj täysimääräisesti.
2.5.2016 I 1.8 Tuottjvstuu Tuottjvstuu trkoitt sitä, että tuotteen mmttimisell vlmistjll j mhntuojll sekä pkkusten oslt tuotteiden pkkjill j pkttujen tuotteiden mhntuojill on velvollisuus järjestää mrkkinoille toimittmns käytöstä poistetun tuotteen jätehuolto sekä vstt siitä iheutuvist kustnnuksist. Tuottj on velvollinen järjestämään kyseisten jätteiden keräyksen, kuljettmisen, kierrättåmisen, hyödyntämisen j muun käsittelyn. Tuottjvstuunlisi jätteitåi ovt sähkö- j elektroniikkromu, keråiyspperi, romujoneuvot, joneuvojen renkt, kut j pristot sekä pkkukset. Muutosesitys: >Pkkusjätteet käsitellään tuottjn järjestämässä jätehuolloss.< Tuottjll on velvollisuus järjestää käytöstä poistetuille pkkuksille lueellisi keräyspikkoj. Hlutessn tuottjll on lisäksi oikeus järjestää kiinteistöittäistä kuljetust. Kunnll on oikeus järjeståiä täydentävää kiinteistöittäistä jätteenkuljetust j lueellisi keräyspikkoj pkkusjätteelle. Jätehuoltomääräyksissä nnetn edelleen kiinteistöittëiisiä pkkusjätettä koskevi ljittelu- j erilliskeräysvelvoitteit täydentämään tuottjn järjestämää jätehuolto j tehostmn käytöstä poistettujen pkkusten kierrättämistä. Vikk kunt huolehtisi pkkusjätteiden täydentävästä keräyksestä, käsitelläån pkkukset tuottjn järjestelmissä. Keräyspperin oslt tuottjn tulee järjestää käytöstä poistetun keräyspperin mksuton kuljettminen pois kiinteistöiltä, jotk sijitsevt kerrostlo- j rivitlolueill. TËillisell lueell sijitsev kiinteistö hnkkii yksin ti yhdessä npurikiinteistöjen knss jätestit pperinkeräystä vften j järjestää niille sijoituspikn. Velvoite ei koske kerros- j rivitlolueell sijitsevi pientloj, mutt nämä voivt hlutessn liittyä tuottjn järjestämään pperinkeräykseen järjestämällä kiinteistölle keräyspperin keräyspikn. Pientlo- j hj-sutuslueill pperinkeräys järjestetään lueellisiss keräyspisteissä. 1.9 Vrllisetjätteet Vrllisell jätteellä trkoitetn plo-, räjähdys-, terveydelle ti ympäristölle vrllisi jätteitä. Tvllisimpi sumisess syntyviä vrllisi jätteitä ovt: o o pristot eriliset kut j litteet, joiss kku on kiinteästi liitettynä loisteputket j elohopelmput sähkö- j elektroniikkromu mlit, lkt, liimt j liuottimet eräät puhdistusineet kyllästetty j käsitelty puu torjunt-ineet jäteöljyt j öljyiset jätteet lääkejätteet Vrllisist jätteistä pristot j kut, loisteputket j elohopelmput sekä os sähkölitteist ovt tuottjvstuunlisi jëitteitä. Ne toimitetn tuottjn ti jkelijn keräykseen. Kngsniemen Jätehuolto Oy:n toimipisteessä vstnotetn myös näitä jätteitä. Vrllisi jätteitä ei s sekoitt toisiins ti muihin ineisiin ti jåtteisiin. Ne toimitetn niille erikseen järjestettyihin vstnottopikkoihin. Vrlliset jätteet on pkttv tiivi sti kestäviin stioihin. Pkkuksest tulee käydä ilmi vrllisen jätteen nimi sekä sen ominisuudet.
2.5.20t6 9 1.1O Rkennus- j purkujäte Rkentmis- j purkutoiminnss syntyy merkittåviä määriä jätteitä. Etusijjärjestyksen mukisesti mhdollisimmn suuri os rkennustyömill erotettviss olevist käyttökelpoisist esineistä j ineist, kuten ovist j sniteettiklusteist, on pyrittävä käyttämään uudelleen. Tvoite mhdollisimmn pienestä j hitttomst jätemäärästä koskee myös rkennus- j purkujätettä. Vähintään 70 pinoprosentti rkennus- j purkujätteestä on tvoitteen hyödyntää muuten kuin energin ti polttoineen vlmistuksess vuonn 2020. Jott mhdollisimmn suuri os rkennus- j purkujätteistä päåtyisi kierrätettäväksi, tulee rkennustyömll ljitell j kerätä erikseen inkin seurvt jäteljit: o betoni-, tiili-, kivennäisltt- j kermiikkjätteet ki psi pohj iset jåtteet kyllåstämättömät pu ujätteet metllijêitteet lsijätteet muovijätteet pperi- j krtonkijätteet m- j kiviinesjätteet Rkennustöiden yhteydessä voi syntyå vrllisiin jätteisiin kuuluv sbestijätettä, jok on kerättävä in erikseen j kuljetettv sille erikseen määrättyihin pikkoihin tiiviissä stioiss sbestimerkinnällä vrustettu n. Jos suinkiinteistön omistj itse huolehtii omtoimisest rkennus- j purkujätteiden kuljetuksest, syntyvä jäte käsitel lään ku n n ll isess jätehuoltojä rjestelmässä. Kngsniemen Jätehuolto Oy käsittelee jätekeskukselln rkennus- j purkujätteet. 1.11 Roskntumisen ehkäisy Jäteliss säëidetään roskmiskielto eli kielto jättää ympäristöön jätettå, hylätä esinettä ti päästää inett siten, että siitä voi iheutu epäsiisteyttä, misemn rumentumist, viihtyisyyden vähentymistä ti loukkntumisen vr. Ympäristöön ei s jättää sinne kuulumttomi tvroit. Siivomisvelvollinen on ensisijisesti roskj. Mikäli roskj liminlyö siivomisvelvollisuutens, siivomisvelvollinen riippuu toiminnst, jonk johdost roskntuminen on tphtunut. Trkemmt määräykset toissijisest siivomisvelvollisuudest ovt jätelin 74 $:ssä, jost ne voitrkist. Siivomisvelvollisuus on esimerkiksi tien pitäjällä, jos roskntuminen on iheutunut tien käyttämisestä. Asemkv-lueell toissijinen siivomisvelvollisuus on lueen hltijll, mikäli se eijätelin mukn kuulu muulle tholle. Roskntumisen ehkåisemiseksi eri toimintojen yhteyteen on vrttv trpeeksi jätteiden jätestioit sekä muit jätehuollon plveluit. Esimerkiksi virkistykseen käytettävän lueen hltijn on järjestettävä riittävät jätehuollon plvelut kyseiselle lueelle. On huomttv, että roskntumisen ehkäisemiseen liittyviä velvoitteit nnetn myös muuss linsäädännössä, esimerkiksi yleisten lueiden kunnoss- j puhtnpidost nnetuss liss. I.L2 Lisätieto Jätehuolto säätelevä linsäädäntö: Suomen linsäädäntö on sähköisesti luettviss Finlex-plveluss osoitteess www.fi nlex.fi. All luettelo keskeisimmistä jätehuolto j jätehuoltomääräysten l koskevist leist, setuksist j vltioneuvoston päätöksistä:
2.5.20t6 10 Jätelki 646/2OLL Jätesetus t79/2ol2 V ltio neuvosto n setus ktop i koist 33 U 20 L3 Yksittäisiä jätehuolto koskevi säädöksiä löytyy http : //jly.filsdos 1. php?treeviewid =tree4&nodeid = 1 sekä htto : //www.vm.fi /fi- FIlYmpristo/Linsdnto j ohjeet/jtelinsdnto. Lisäksi jätehuolto koskevi säännöksiä on terveydensuojeluliss (763/L994) j terveydensuojelusetuksess (L28O/ L994). Lisätieto jätehuollost suinkuntsi lueell Jåtehuoltovirnominen tekninen lutkunt Kunnn ympäristönsuojeluvirnominen= Mikkelin seudun ympäristöplvelut Ku nt, tekn inen toim isto ku nn n r ken nusmestri. Lisäksi tieto on stvn:. Jätteenkeräyssioiss Tull Ky. www.tull.fi, o.0400-678243.. Kngsniemen Jätehuolto Oy, Lpsknkn jätesem p. 0400-655692 2 Kunnllisetjätehuoltomääräykset I Luku Soveltmisl j yleiset velvoitteet 1S Soveltmisl Jäljempänä nnetut määräykset ovt jätelinsäädäntöä täydentäviä sitovi jätehuoltomääräyksiä. Nämä jätehuoltomääräykset ovt voimss Kngsniemen kunnn jätehuoltovirnomisen toimilueell Sen lisäksi mitä jäteliss (646/2011) j sen nojll on säädetty ti määrätty jåtehuollon järjestämisessä, roskntumisen ehkäisemisessä, jätteistä terveydelle ti ympäristölle iheutuvn hitn ehkäisemisessä sekä jätehuollon vlvonnss noudtetn näitä jätehuoltomääräyksiä. Näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletn kunnn jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin jätteisiin. Lisäksi näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletn kunnllisen yhdyskuntjätehuollon piiriin kuuluvill kiinteistöillä syntyvien tuottjvstuunlisten jätteiden keräämiseen j käsittelyyn toimittmiseen. Elinkeinotoiminnss syntyvää kunnn jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuulumtont jätettä koskevt seurvt pykälät j momentit: 5 $ (Elinkeinotoiminnn jätehuolto kunnn toissijisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteell) 19 5 (Kompostointi) I,3,4,5,7 j I momentit 20$ (Jätteen polttminen) 1 momentti 21 g (Jätteen hutminen) 23 $ (Jätestityypit) L-4 j 7 momentit 25 $ (Jätestioiden täyttäminen) I,2,5,7 j 8 momentit 27 $ (Kunnosspito j pesu)
2.5.20t6 11. 28 5 (Jätestin sijoittmist koskevt määräykset). 30 $ (Alueelliset jätteiden keräyspikt). 31 $ (Kuormminen). 32 $ (Kuljettminen). 36 $ (Tyhjennysvålit j lietteen toimittminen käsiteltäväksi) 1-6 momentit. 38 $ (Yleisötilisuuksien jätehuolto). 4t $ (Roskntumisen ehkäiseminen yleisillä lueill). 42 $ (Vrllisten jätteiden jätehuolto) L, 2, 5 j 7 momentit. 43 $ (Vrllisten jätteiden keråäminen kiinteistöllêi), 44 $ (Erityisjätteet). 45 $ (Terveydenhuollon vrlliset jåtteet j erityisjätteet). 46 $ (Tiedottmisvelvollisuus). 47 $ (iätehuoltomåäräysten vlvont). 48 $ (Poikkeminen jätehuoltomääräyksistä). 49 $ (Voimntulo). 50 5 (SiirtymäsäËinnökset) Elinkeinotoiminnss syntyvän jätteen käsittelyyn ei sovellet näiden jätehuoltomääräysten 19-21 $:ää siltä osin kuin jätteen käsittelystä on nnettu määräyksiä ympäristöluvss. NäitÉi jätehuoltomääräyksiä ei sovellet siltä osin kuin niistä on muull säädetty ti määrätty erikseen sirloiden. terveyskeskusten, lbortorioiden, muiden tutkimus- j hoitolitosten sekä eläinlääkintälitosten trtuntvrllisen j biologisen jätteen, viiltävän j pistävän jätteen eikä eläinperäisen jätteen jätehuollon järjestämiseen. 2S Määritelmät Näissä jätehuoltomääräyksissä trkoitetn Aluekeräyspisteellä yksityisen jätehuoltoyrityksen järjestämää lueellist jëitteen keräyspikk, johon kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle jäävät kiinteistöt toimittvt seklisen yhdyskuntjätteensä. Aluekeräyspisteessä voidn kerätä muitkin jäteljej. Asumisess syntyvällä jätteellä kikke vkinisess sunnoss, vp-jnsunnoss, suntolss j muuss sumisess syntyvää jätettä sen ljist, ldust j määrästëi riippumtt. Biojätteellä kotitlouksiss, rvintoloiss, teriplveluiss j vähittäisliikkeissä syntyvää biologisesti hjov kiinteämuotoist elintrvike- j keittiöjätettå, elintrviketuotnnoss syntyvää vstv jätettä sekä biologisesti hjov puutrh- j puistojätettä. Hyötyjätepisteellä/Kierrätyspisteellä(ekopisteellä) kunnn, jätehuoltoyrittäjän ti tuottjn järjestämiä lueellisi keräyspikkoj, joiss kerättåvänä on inkin yksi kierrätettävä ti hyödynnettävä jätelji. Edellä minituiss keräyspikoiss ei kerätä seklist yhdyskuntjätettä. Keräyspikt ovt trkoitetut kiinteistöille, joilt ei edellytetä omi vstvi järjestelmiä. Erityisjätteellä jätteitä, joit ei luokitell vrlliseksi jätteeksi, mutt jotk vtivt hitllisuutens, ltuns ti mäåränsä tki erityiskäsittelyn ti erityisiä toimenpiteitä keräyksen ti kuljetuksen ikn. Erityisjätteitä ovt esimerkiksi viiltåvät, pistävät, hisevt sekä pölyävät jätteet. Hyötyjätteellä kierrätystä ti muut hyödyntämistä vrten erilliskerättävää jätettä. Kuten biojäte,pperi,toimistopperi,krtonki,ltophvi,metlli,puujäte,lsijäte. Jätehuollon toteuttjll lueellist jåtehuoltoyhtiötå, tuottjyhteisöä, kunt ti muut tho, jok käytännössä vst kyseessä olevn jätteen'jätehuollost. Jätesemll jätehuollon toteuttjn ylläpitämää vlvottu pääsiss kierrätettävien jätteiden tuontij ljittelupikk, joss ei ole käsittelytoimint.
2.5.20L6 L2 Jätekeskuksell jätteiden vstnottopikk, joss on useit toimintoj j jätteen käsittelyä sisältäen kierrätystä ti hyödyntämistä. Jätekimpll khden ti usemmn lähikiinteistön yhdessä ylläpitämäåi yksityistä jätteenkeräyspikk järjestetyssä jätteenku ljetu ksess. Keräyspikll yhden ti usemmn jäteljin keräystä vrten muodostettu vstnottopikk, joss on yksi ti usempi jätesti kunkin jäteljin lyhytikist vrstointi j kuljetust vrten. Kiinteistöittäisellä jätteenkuljetuksell kunnn ti kiinteistön hltijn järjestämää jätteenkuljetust, joss jäteljit noudetn kiinteistölle sijoitetust keräyspisteestä ti khden ti usemmn kiinteistön m uodost m n jäteki mp n yhteiskeräyspisteestä. Kiinteistön hltijn järjestämällä jätteenkuljetuksell kiinteistöittäistä jätteenkuljetust, joss kiinteistön hltij vst jätteenkuljetuksen hnkkimisest sopimll sist yksityisen jätteenkuljetusyrityksen knss näiden jätehuoltomääräysten mukisesti. Kompostoinnill biologisesti hjovn jätteen käsittelyä hpellisiss olosuhteiss siten, että nopeutetn sen luonnollist hjomist. Kuljetusjärjestelmäpäätöksellä jätehuoltovirnomisen tekemää j kunnnvltuuston hyväksymää päätöstä tiettyjen jäteljien j lueiden kuulumisest kiinteistön hltijn järjestämän jätteenkuljetuksen piiriin. Jos päåtöstä ei ole, on jätehuoltomääräysten soveltmislueell voimss kunnn järjestämä jätteenkuljetus. Kunnn järjestämällä jätteenkuljetuksell kiinteistöittäistä jätteenkuljetust, joss kunt vst jätteenkuljetuksen kilpiluttmisest sekä tilmisest noutmn jätteet kiinteistöiltä näiden jätehuoltomääräysten mukisesti. Kunnn jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvll jätteellä sumisess syntyvää jåtettä, mukn lukien sumisess syntyvä liete, sosili- j terveysplveluiss, koulutustoiminnss, julkisoikeudellisten yhteisöjen j yhdistysten hllinto- j plvelutoiminnss syntyvä yhdyskuntjäte sekä se liikehuoneistoiss syntyvä yhdyskuntjäte, jok kerätëiän sumisess syntyvien jätteiden knss smst kiinteistöittäisestä keräyspikst. Kunnn jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin toissijisesti kuuluvll jätteellä elinkeinotoiminnn jätettä, jonk hltij on pyytänyt liittymistä kunnn jätehuoltojärjestelmään muun plvelutrjonnn puutteen vuoksi, eikä sinmukisen jätehuollon järjestäminen terveyden j ympäristön suojelemiseksi ei muutoin ole mhdollist. Pyynnön kohteen olev jäte on pystyttävä käsittelemään kunnllisess jätehuoltojärjestelmässå kuten sumisess syntyvä jäte. Kunnllisen yhdyskuntjätehuollon piiriin kuuluvill jätteillä jätteitä, jotk jätelin nojll kuuluvt kunnn jätehuollon jèirjestämisvelvollisuuden piiriin ti jotk käsitellään kunnn jätehuoltojärjestelmässä kunnn toissijisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteell. Kunnllisen yhdyskuntjätehuollon piiriin kuuluvill kiinteistöillä kiinteistöjä, joill syntyy kunnllisen yhdyskuntjätehuollon piiriin kuuluvi jätteitä. Kunnn jätehuoltojärjestelmällä kunnn järjestämän jätehuollon kokonisuutt, jonk kutt kunt huolehtii kunnllisen yhdyskuntjätehuollon piiriin kuuluvist jätteistä. Kunnn jätehuoltojärjestelmä koostuu keråys- j vstnottopisteistä, kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksest sekä jätteiden käsittelystä. Puutrhjätteellä pihn j puutrhn hoidoss syntyvää mtuv pienijkeist jätettä, kuten ruohoj, puiden lehtiä j risuj. Tuottjvstuunlisell jätteellä jätettä, jonk jätehuollost j siitä iheutuvist kustnnuksist vst jätelin 6 luvun mukn käytöstä poistetun tuotteen mrkkinoille sttnut tuottj ti sen lukuun
2.5.20t6 13 toimiv tuottjyhteisö. Tuottjvstuunlisi jätteitä ovt moottorikäyttöisten joneuvojen renkt, romuutot, sähkö- j elektroniikkromu, pristot j kut, keräyspperi sekä pkkukset. Yhdyskuntjätteellä vkinisess sunnoss, vp-jn sunnoss, suntolss j muuss sumisess syntyvää jätettä, mukn lukien sko- j umpikivoliete, sekä ldultn siihen rinnstettv hllinto-, plvelu- j elinkeinotoiminnss syntyväå jätettä. 3S Jätehuollon tvo tteet Jätehuollon tvoitteen on suojell terveyttä j ympäristöä. lätehuollon tulee in oll sinmukist j jätteet on kuljetettv sekä käsiteltëivä hllitusti. Kikkien toimijoiden j jätteen tuottjien on kikiss toimissn pyrittävä ensisijisesti vähentämään muodostuvn jåtteen määrää j sen hitllisuutt. Toissijisesti jäte on vlmisteltv uudelleen käyttöä vrten ti se on kierrätettävä. Kun kierrättäminen ei ole mhdollist, jäte on pyrittävä hyödyntämåiän esimerkiksi energin. Viimeisenä vihtoehton on jätteen loppukåsittely eli käytännössä sijoittminen ktopiklle. Tätä etusijjärjestystä noudtetn siten, että svutetn kokonisuuden knnlt prs lopputulos. 2Luku Kunnnjätehuoltojärjestelmäänliittyminen 4 5 Velvollisuus liittyä kunnn jätehuoltojärjestelmään Kiinteistöjen j muiden jåtteen tuottjien on jätelin velvoittmn liityttävä kunnn jätehuoltojärjestelmään kunnn jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvn yhdyskuntjätteen oslt j noudtettv näitä jätehuoltomääräyksiä. Liittym isvelvol lisuus järjestettyyn jäteku ljetukseen koskee koko ku nn n luett. Liittyminen kunnn jätehuoltojärjestelmåän tphtuu lähtökohtisesti liittymällä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksess kuljetetn kunnllisen yhdyskuntjätehuollon piiriin kuuluv jäte kiinteistön keräyspikst 12 $:n mukisiin jätehuoltovirnomisen osoittmiin vstnottopikkoihin. Jätteen hltijn on luovutettv kunnllisen yhdyskuntjätehuollon piiriin kuuluv jäte kiinteistöittäistä jätteenkuljetust vrten järjestämäänsä keräyspikkn. Tuottjvstuunliset jätteet toi m itet n tuottjn järjestäm ii n vstnottopi kkoi h i n. Hj-sutus lueill sijitsev kiinteistö voi myös liittyä kunnn jätehuoltojärjestelmään liittymällä seklisen yhdyskuntjätteen luekeräyspisteen käyttäjäksi. Kunnllisen yhdyskuntjätehuollon piiriin kuuluv jäte on luovutettv luekeråyspisteeseen lueill missä sen kiinteistökohtinen kerääminen tphtuisi kohtuuttomn kuk normleilt kuljetusreiteiltä ti lue on hrvn suttu j sieltä tulevn jätteen määrä on vähäinen. Kngsniemen Jätehuolto Oy vst Kngsniemen nykyisistä luekeräyspisteistä j niiden liittymäsopimuksist. 5 S Elinkeinotoiminnn jätehuolto kunnn toissijisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteel l Kiinteistö ti muu jätteen tuottj voi pyytää liittymistä kunnn jätehuoltojåirjestelmään kunnn toissijisen jätehuollon jårjestämisvelvollisuuden perusteell, mikäli tuottjn trvitsemi plveluit ei ole trjoll yksityisillä mrkkinoill j tuotettu jäte pystytään kåsittelemään kunnn jätehuoltojärjestelmässä. Toissijisesti kunnn jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien jätteiden oslt kunt tekee kiinteistön ti muun jätteen tuottjn knss jätelin edellyttämän määräikisen sopimuksen liittymisestä kunnn jätehuoltojärjestelmäåin sekä siitä mitä plveluit kyseinen sopimus koskee. 6S Li ittyminen ki i nteistöittäiseen jätteenkuljetukseen Koko kunnn lueell kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestämisestä vst kiinteistön hltij.
2.5.20t6 L4 Liittyminen kiinteistön hltijn järjestämään jätteenkuljetukseen tphtuu ottmll yhteyttä jätehuoltorekisteriin hyväksyttyyn jätteenkuljettjn j tekemällä sopimus jätteiden noutmisest j kuljettmisest kiinteistöltä näiden jätehuoltomääräysten mukisesti. Kiinteistön hltijn vstuull on vrmist, että kuljetusplveluit trjov yritys kuuluu jätehuoltorekisteriin. Kiinteistön hltijll on oikeus sd jätteenkuljettjlt nähtäväksi jätehuoltorekisteriote, jok osoitt kuljettjn olevn hyväksytty kyseiseen rekisteriin. 7g Kiinteistökohti nen jätesti Sovittun liittymisestä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen, kiinteistön hltij järjestää kiinteistölle jätteiden keräyspikn sekä hnkkii siihen trvittvt jätestit. Kiinteistön hltijn on toimitettv kunnllisen yhdyskuntjåtehuollon piiriin kuuluv jäte kiinteistöittäistä jåtteenkuljetust vrten osoitettuun keräyspikkn. 8 S Yhteisen jätestin perustminen Npurustoss lähekkäin sijitsevt kiinteistöt voivt sopi yhteisen jätestin eli yhteisstin (kimpp) käytöstä. Yhteissti voidn käyttää sekä seklisen yhdyskuntjätteen että erilisten hyötyjäteljien keråiämiseen. Muiden (kuin lähekkäin sijitsevien kiinteistöjen) yhteisstioiden käyttö edellyttää jätehuoltovirnomisen myöntämää poikkemispäätöstä näistä jätehuoltomääräyksistä. Kiinteistön hltijn järjestämässä jätteenkuljetuksess yhteisstin käytöstä j siitä luopumisest on ilmoitettv etukäteen kirjllisesti. Ilmoitus tehdään jätehuoltovirnomiselle j kuljetusyritykselle. Ilmoituksen tulee sisältää käytöstä j ylläpidost vstvn yhdyshenkilön yhteystiedot, yhteisstin sijinti j koko sekä tiedot yhteissti käyttävistä kiinteistöistä. Vstuuhenkilön on ilmoitettv yhteisstin käytössä tphtuvist muutoksist. Kullkin seklisen yhdyskuntjätteen yhteissti käyttävällä ykituisess käytössä olevll kiinteistöllå on oltv kåytössään seklisen yhdyskuntjätteen stitilvuutt lähtökohtisesti >150 litr neljää viikko kohden. 9 S Putkikeräysjärjestelmä j muut vstvt korttelikohtiset järjestelmät Alueill,joissonkäytössäjätteiden@korttelikohtinensyväkeräysjärjestelmä/muu vstv järjestelmä, kiinteistöt liittyvät kunnlliseen jätehuoltojärjestelmään j kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymällä putkikeräysjärjestelmän/korttelikohtisen syväkeräysjårjestelmän/muun vstvn järjestelmän käyttäjäksi. Korttelikohtiseen syväkeräysjärjestelmään liittyneiden kiinteistöjen jätestin toimii yhteinen syväkeräyssti sekä korttelikohtinen keråiyshuone, joss on jätestit sellisille putkikeräysjärjestelmään soveltumttomille jätteille, jotk voidn kuitenkin kuljett tvnomisess kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksess. 10 S Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumttomien jätteiden kuljettminen Kiinteistöllä syntyvät jätteet, jotk eivät suuren kokons, poikkeuksellisen ltuns ti määränsä vuoksi sovellu kuljettvksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksess ti sovellu kerättäväksi luekeräyspisteisiin ti hyöty-kierrätyspisteisiin on toimitettv kunnn osoittmn vstnottopikkn. Jätteen hltij vst tällisten jätteiden kuljettmisest itse ti tilmll erillisen noutoplvelun jätehuoltoyrittäjåltä.
2.5.20L6 15 Jätteenkuljettj voi kieltäytyä sellisen jåtestin tyhjentämisestä, johon on sijoitettu näistä jätehuoltomääräyksistä poiketen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumttomi jåtteitä. Tällöin kiinteistön hltijn on huolehdittv jätestin tyhjentåmisestä, jåtteenkuljetuksen tilmisest j jätteiden kuljettmisest kunnn osoittmn pikkn. 11 5 Seklisen yhdyskuntjätteen luekeräyspiste Jätehuoltovirnomisen päätöksellå kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle jäävät kiinteistöt liittyvät seklisen yhdyskuntjätteen luekeräyspisteen käyttäjiksi ottmll yhteyttä j sopimll sist jätekuljetusyrittäjän knss, jok ylläpitää kyseisiä luekeråyspisteitä. Jätteiden pienimuotoinen väliikinen vrstointi kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolell olevill kiinteistöillä ei s iheutt hygieenisiä hittoj ti hjuhittoj eikä muutkn hitt terveydelle ti ympäristölle. Seklist yhdyskuntjätettä ei tule vrstoid kiinteistöllä pidempään kuin 4 vko. Jätteiden vstnotto- j käsittelypikt Jätehuoltovirnominen määrää, että kunnllisen yhdyskuntjätehuollon piiriin kuuluvt jätteet on toimitettv kunnn osoittmiin pikkoihin. Vstnottopikkoj kunnllisen yhdyskuntjätehuollon piiriin kuuluville jätteille, joit ei kuljetet kiinteistöittäisessä jåtteenkuljetuksess, ovt Kngsniemen Jätehuolto Oy:n järjestämät vstnottopikt, kuten Lpsknkn jätekeskus j siellëi sijitsevt hyötyjäte-/kierråtyspisteet. Tuottjvstuunliset jätteet toi m itet n tuottjien järjestäm i i n vstnottopi kkoi hi n. Jätteiden toimittminen yleisille vstnotto- j käsittelypikoille on sllittu pikn pitäjän ntmien ohjeiden mukisesti j ilmoitettun ukioloikoin. Eriltuiset jätteet on sijoitettv niille osoitettuihin pikkoihin. Vstnotto- j käsittelypikkn s toimitt inostn sellist jätettä, jok on vstnotto ti - käsittelypikn vstnottoehtojen mukist ti joille on vrttu vstnottopikss om jätesti. Vstnotto- ti käsittelypikk voi kieltäytyä vstnottmst sinne soveltumtont jätettä. Jätteen tuojn on nnettv tuotvst jäte-erästä sen ltu, lkuperää j tuottj koskevt tiedot sekå muut virnomisen määräämät tiedot j lskutustiedot. Jätteiden poiskuljettminen yleisiltä jätteiden vstnottopikoilt on sllittu vin toiminnn hrjoittjn luvll. 3 Luku Jätteiden kerääminen kiinteistöllä 12S Eri kseen ljiteltvt jäteljit Kunnllisen yhdyskuntjätehuollon piirissä olevill kiinteistöillä syntyvästä yhdyskuntjätteestä on ljiteltv erikseen hyötyjätteet. Jätteen hltij huolehtii jätteiden ljittelust j keräykseen toimittmisest. Hyötyjätteet to mitetn Kngsniemen Jätehuolto Oy:n ylläpitämiin erillískeräyspikkoihin pääsiss jätekeskukseen. Tuottjvstuunliset hyötyjätteet toimitetn tuottjien järjestämään keråyspikkn Hyötyjätteet kerätään kyseiselle jäteljille trkoitettuun kiinteistökohtiseen jätestin, jos kiinteistö kuuluu kyseisen jäteljin oslt kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin. Kiinteistöjen on hnkittv jätestit erilliskerättëiville hyötyjätteille näiden jätehuoltomääräysten mukisesti. Kiinteistöllå erilliskerättyä hyötyjätettä ei s luovutt jätekeskuksen ti tuottjn keräyksen lisäksi muille toimijoille ti muuhun pikkn eivätkä muut toimijt s ott sitä vstn kunnllisen yhdyskuntjätehuollon pi i ri i n ku u luvi lt ki i nteistöiltä. Kunt vlvoo kiinteistöllä erilliskerättyjen pkkusjätteiden kíinteistöittäisestä jätteenkuljetuksen toteutumisest nåiden jätehuoltomääräysten t6 j t7 $:n mukisesti.
2.5.20t6 16 Poikkeuksen edelliseen, mikäli erilliskerättyä pkkusjåtettä ei kuljetet kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksess, voi kiinteistön hltij itse tilt sille vpehtoisesti jätteenkuljetuksen j luovutt jätteen jätteenkuljetusyritykselle kuljettvksi tuottjn järjestämään vstnottopikkn 1.1.2016 lken. 13S Seklinen yhdyskuntjäte Kunnllisen yhdyskuntjëitehuollon piirissä olevill kiinteistöillä syntyvä muu kuin kierrätystä vrten ljiteltu erilliskerätty jäte on litettv kiinteistön seklisen yhdyskuntjätteen jätestin. Sekliselle yhdyskuntjätteelle trkoitettuun jätestin ei kuitenkn s litt sinne kuulumttomi jätteitä, kuten vrllist jåtettä ti muut energin hyödyntämiseen soveltumtont jåtettä, kuten metlli. Kikill kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvill kiinteistöillä tulee oll käytössäåin sekliselle yhdyskuntjätteelle trkoitettu jätesti kiinteistön itsensä järjestämänêi siten kuin näissä jätehuoltomääräyksissä muull määrätään. (Pieniä mäëiriä plmtont inett, kuten hehkulmppuj, posliinistioiden sirpleit j pieniä PVCesineitå, voi litt seklisen yhdyskuntjätteen jätestin.) Suurehkot plmtont inett olevt jätteet j jäte-erät, kuten suuret määrät PVC-muovi, on toimitettv kunnn osoittmn jätteenkeräyspikkn. 14 S Energijätteen ljittelu j kerääminen erikseen Kunnllisen yhdyskuntjåitehuollon piirissä olevill kiinteistöillä yhdyskuntjätteenä syntyvän energijkeen erilliskeräys rinnn yhdyskuntjätteenä kerättävänä sekjätteen on suositeltv j jtkuu toistiseksi voimssolevn keräysmuoton kunnes tuottjvstuun mukinen keråys lk toimimn täysimittisesti v 2016. lss Asumisess syntyvien hyötyjätte den ljittelu- j erilliskeräysvetvoittet Asumisess syntyvät hyötyjätteet on ljiteltv j erilliskerättävä omiin kiinteistökohtisiin jätestioihin seurvsti: Huoneistojen lukumäärä kiinteistöllä enintään 4 Biojäte x t X x Keråyskrtonki Keräysmetlli Keräyslsi Pperi kuten jätelin 49 j 50 $ määräävät x X J Ympäristötrkstjn knt jätehuollon vlvojn(värilliset kohdt). Erilläänpitovelvoite j keräys hllitusti. Mikäli jätelsin keräys j hyödyntäminen toimii nykyiselläåin, se vo jtku edelleen Biojätteen erilliskeräysvelvoite ei koske kiinteistöjä, joill syntyvä biojäte kompostoidn kyseisellä kiinteistöllä.
3.5.2016 L7 Edellä lueteltujen hyötyjkeiden erilliskeräys on toteutettv myös tjm-lueen ulkopuolelle jätehuoltoyrittäjän järjestämiin yhteisessä kiinteistöittäisessä jätekeräyksessä käytettäviin keräyspisteisiin. Näiden käyttöoikeudest määrätään keskinäisin sopimuksin järjestävän thon knss. Keskustn semkv-lueell j tähän rjoittuvll tjm-lueell sijitsevt kiinteistöt, joit edellä minitut ljittelu- j erilliskeräysvelvoitteet eivät koske, voivt sopi höytyjätteiden kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymistvst jätteenkuljetusyrityksen knss. Hyötyjätteet tulee kuljett pikl- I isen jätekesku ksen t i tuottj n jätehuoltojårjestel mää n. Muutosesitys: >Asumisess syntyvä muovijäte on litettv kiinteistön sek- ti energijätekeräykseen trkoitettuun jätestin. Ensisijisesti energin hyödynnettäväksi.< 16 S Muill kunnllisen yhdyskuntjätehuollon piirissä olevill kiinteistöillä syntyvien hyötyjätteiden ljittelu- j erilliskeräysvelvoitteet Toimisto-, liike-, koulu-, rvintol-, teollisuus- j muut vstvt kiinteistöt - keräyssti syntyp i kk ljitel lu lle sekjätteel le - keräyssti biojätteelle t omtoiminen kompostointi - keräyssti kftongille - keräyssti pperille - keräyssti phville - keräyssti pienmetllille - keräyssti energijkeelle. Edellä minitun jätteen keräys ti käsittely kiinteistöllä on toteutettv, mikäli ko. jätettä syntyy L7â Muut erikseen kerättävät jätteet Tuottjvstuunliset jätteet (kuten pristot j kut sekä sähkö- j elektroniikkromu) on kerättävä erikseen j toimitettv tuottjn järjestämään vstnottopikkn. Pntilliset juompkkukset on toi m itettv näitä v rten jä rjestettyi hi n p lutuspisteisi i n. Vrlliset jätteet j erityisjätteet on kerättävä erikseen j toimitettv käsiteltäväksi nëiissä jätehuoltomääräyksissä erikseen luvuss 10 nnettujen määräysten mukisesti. Risut j okst sekä käsittelemätön puujäte, joit ei käsitellä omtoimisesti kiinteistöllåi näiden jätehuoltomääräysten mukisesti, on toimitettv jätekeskuksen osoittmn vstnottopikkn, ellei hyödyntåmistä void toteutt omin järjestelyin. Kunnllisen yhdyskuntjätehuollon piirin kuuluviss toiminnoiss, mukn lukien sumisess, syntyvä rkennus- j purkujäte ljitelln jätesetuksen mukisesti. Mikäli kiinteistön omistj itse huolehtii rkennus- j purkujätteiden jätehuollost, syntyvä jäte käsitellään kunnllisess jätehuoltojärjestelmässä j edellä minitusti ljitellut rkennus- j purkujätteet toimitetn jätekeskuksen osoittmn vstnottopikkn. Ktujen j viemäreiden puhdistuksess syntyvät jåtteet on toimitettv I uv nvriseen jåtteiden käsittelypi kk n.
2.5.20t6 18 4 Luku Omtoiminen käsittely j hyödyntäminen 18 S Kompostointi Kiinteistöllä s kompostoid siellä syntyvää biojåtettä. Kompostori on sijoitettv, rkennettv j ylläpidettävä niin, että sen käytöstä ei iheudu hitt ti vr terveydelle ti ympäristölle. Kompostoinnist ei s iheutu roskntumist. Kompostiin ei s litt muut kuin kompostoituv jätettëi. Kompostori voi oll myös usemmn kiinteistön ti huoneiston yhteinen. Kompostorille on nimettävä vstuuhenkilö, jos kyseessä on usemmn kuin kolmen huoneiston yhteinen kompostori. Elintrvikejätettä s kompostoid vin sitä vrten suunnitelluss lämpöeristetyssä, suljetuss j hyvin ilmstoiduss kompostoriss, johon hitteläinten pääsy on estetty. Kompostori on hoidettv ohjeiden mukisesti j se on pidettävä sinmukisess kunnoss. Kuivkäymäläjätettä, lemmikkieläinten ulosteit j näiden määräysten 38 $:ssä trkoitettu pienpuhdistmolietettëi s kompostoid vin sitä vrten suunnitelluss suljetuss j hyvin ilmstoiduss kompostoriss, jok on suojttu hittelëiinten pääsyltä j jonk vlumvesien pääsy mhn on estetty. Kompostori on hoidettv ohjeiden mukisesti j se on pidettävä sinmukisess kunnoss. Ulosteperäisen jätteen kompostointiik on vähintään yksi vuosi. Puutrhjätettä s kompostoid lämpöeristämättömässä kompostoriss. Puutrhjätettä e s kuljett puistoihin ti muille yleisille ti yksityisille lueille. Puutrhjäte, jot ei kompostoid ti muill tvoin käsitellä omtoimisesti, on toimitettv jätekeskuksen osoittmn pikkn. Komposti ei s poist kompostorist ennen kuin jätteet ovt mtuneet. Mtuneen kompostin voi jäl ki kom postoid kom postori n u I kopuolel l ri ittåivää huolell isu utt noudtten. Jåitevesiviemäriin liitetyn jätemyllyn käyttäminen on kielletty. Ylimääräisen rsvn johtminen jätevesiviemäriin on kielletty. les Jätteen polttminen Jätteiden hävittäminen polttmll on kielletty. Kielto ei koske sellist jätteen hyödyntämistå, johon on stu ympäristölup ti muu virnomisen hyväksyntä. Asemkv-lueen ulkopuolell s poltt vopoltton vähäisiä määriä kuivi risuj j oksi, m- j metsätloudess syntyviä vrttomi polttokelpoisi jätteitä kuten kuivi olki j hkkuujätteitä sekä käsittelemätöntä puujätettä yhteydenotoll piklliseen pelstuslitokseen, ellei se ti kunnlliset ympäristönsuojelumääräykset muut määrää. Kiinteistön tulipesissä s poltt käsittelemätöntä puujätettå, risuj j oksi sekä våihäisiä mäåriä sytykkeenä pperi, phvi j krtonki. Polttminen ei s iheutt npurustolle svu-, noki-, hju- ti terveyshitt. 209 Jätteen hutminen Jätteen hutminen mhn on kielletty. Kuolleiden lemmikkieläinten hutminen tietyin rjoituksin on sllittu Evirn ntmn ohjeistuksen mukisesti. Evirn ohjeiden mukn kuolleet lemmikkieläimet hävitetään ensisijisesti hutmll ti tuhkmll.
2.5.2016 19 21 5 Jätteen hyödyntäminen omss mnrkentmisess Omss sumisess syntyvän puhtn minerlipitoisen murskeen pienimuoto nen j kertluontoiseksi luokiteltv käyttö omss mnrkentmisess on sllittu, jos se geoteknisesti on mhdollist. Edellytyksenä on myös, että kyseisen murskeen käyttö korv vstvn trkoitukseen sopivien minesten käyttöä. Ilmoitusvelvollisuus jätehuolto- j ympäristönsuojeluvirnomisille on suositeltv yleisen vlvonnn knnlt. 5 Luku Jätestit 229 Jätestityypit Kiinteistön hltijn on jårjestettävä sinmukinen jätteiden vstnottopikk, johon voidn sijoitt näiden jätehuoltomää räysten m u ki nen ri ittävä määrä jätestioit. Jätestin on sovelluttv siihen kerättävälle jäteljille j sen koon on vstttv lukumääräisesti kiinteistöllëi syntyvää jätemäärää. Jätestit on mitoitettv siten, että ne ovt in suljettviss tyhjennysväli huomioon otten. Normlin tyhjennysvälin hrventmiseksi ei s käyttää trpeeseen nähden liin suuri jätestioit. Ki i nteistöittä isessä jätteenku ljetu ksess jätestioi n voidn käyttää 1. käsin siirrettävissä olevi knnellisi, trtuntkhvoin j pyörin vrustettuj jätestioit, jotk soveltuvt koneelliseen kuormukseen j pesuun (j jotk ovt 11.2.2013 voimss olleiden stndrdien SFS-EN 840-1, SFS-EN 840-2, SFS-EN 840-3 j SFS-EN 840-1 mukisi); 2. knnellisi jätesäiliöitä, jotk tyhjennetään koneellisesti jäteutoon kiinteistöllä; 3. vihtolvsäiliöitä, jotk on vrustettu koukkutrtunnll j joiss jätteet kuljetetn vstnotto- ti käsittelypikkn; 4. mhn upotettuj jätesäiliöitä, jotk tyhjennetään koneellisesti jäteutoon kiinteistöllä; 5. poikkeuksellisten jäte-esineiden ti suurten jätemäärien tilpäiseen keräykseen soveltuvi muit jätestioit. Jätesäkeille trkoitettuj jätesäkkitelineitä ei s käyttää kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksess Kiinteistön hltijn järjestämässä jåtteenkuljetuksess sekä elinkeinotoiminnn jätehuolloss jätteenkuljetusyritys voi hyväksyä kiinteistökohtisesti muidenkin jätestioiden käytön, mikäli siitä ei iheudu vr ti hitt ympäristölle eikä se vrnn työturvllisuutt. Keräysvälineen hltijn on pidettävä huolt käyttämänsä kluston huollost, kunnoss- j puhtnpidost. 23S Jätestin merkitseminen Jätestit on vrustettv knteen jlti etuseinään kiinnitettävällä riittävän suurell, jätestin kerättävän jäteljin ilmoittvll tekstitrrll. Jätelji ilmoitetn käyttämällä näissä jätehuoltomääräyksissä käytettyjä jätelji ni m ityksiä. Jätestiss tulee oll sen tyhjentämisestä vstvn yhteisön yhteystiedot. Jätesti, jok ei sijitse kiinteistön toiminnllisess yhteydessä, on lisäksi merkittävå jätestin hltijn yhteystiedoill.
2.5.20t6 20 249 Jätestioiden täyttämi nen Jätestin s litt vin stin trkoitettu jätettä. Käsin siirrettävää jätesti ei s täyttää siten, että sen tyhjentäminen sijintipikn olosuhteiden, jätestin rkenteen, jätteen pinon ti ominisuuksien vuoksi iheutt tyhjentäjälle työturvllisuusriskin. läte tulee pkt siten, ettå jäteuton kuljettj s kuormttu sen turvllisesti. Pyörällinen käsin siirrettävä jätesti s pin enintään 80 kg. Koneellisesti kuormttviin kontteihin jätettä s litt 100 kglms. Muiden keräysvälineiden oslt pinorjt määräytyvät kuormusolosuhteist riippuen jätehuollon toteuttjn knss tehtävällä sopimuksell(mm keråiyspperin tlteenotto). Jos jäte ei mhdu ti sitä ei muust syystä voi pnn jätestin, se voidn sijoitt tilpäisesti jätteelle vrtun keräyspikn välittömään läheisyyteen. Irtojätesäkin (ylimääräinen) enimmåiispino on 15 kg. Jätteen on tässäkin tpuksess sovelluttv ltuns, kokons j määränsä puolest kuljetettvksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksess. Jäte on merkittävä poisvietäväksi. Kiinteistön jätteille trkoitetun vstnottopikn ti jätestioiden läheisyyteen ei s sijoitt mitään sellist, jot ei ole trkoitettu kuljetettvksi pois jåtteenä. Biojätestiss on käytettävä biohjov suojsäkkiä ti biojäte on pkttv biohjovn pussiin ennen sen sijoittmist biojätestin. Biojätteen keräämiseen trkoitettuun jätestin ei s litt nestemäistä biojätettä. Jätteet tulee jätestin likntumisen välttåmiseksi pkt ennen niiden sijoittmist jätestin.hienojkoinen j pölyävä jäte on pkttv tiiviisti ennen sijoittmist jätestin. Jätteet on sijo tettv jätestin siten, että koneellinen tyhjennys on in mhdollist. Seklisen yhdyskuntjätteen jätestin ei s litt: plo- ti räjähdysvrn iheuttvi jätteitä vrllisi jätteitä lääkkeitä erityisjätteitä ineit ti esineitä, jotk pinons, kokons, muotons, lujuutens ti muun syyn tki voivt iheutt vr ti työturvllisuusriskin tyhjentäjälle, jätteen tuojlle, jätesti käsitteleville ti jätteenkäsittelijälle ineit ti esineitä, jotk voivt vhingoitt jätesti tijäteuto ti vikeutt merkittävästi jätteen kuormmist ti purkmist nestemäisiä jätteitä hiekoitushiekk j m-ineksi suuri määriä rkennus- j purkujätettä suuri määriä puutrhjätettëi ti risuj hyötyjätteitä biojätettä renkit sähkö- j elektroniikkromu Kuttltn jäähtynyttä j kytemätöntä tuhk j noke s sijoitt seklisen yhdyskuntjätteen jätestin tiiviiseen j kestävään pkkukseen pkttun. 2ss Tyhjennysvälit Jätestit on tyhjennettävä kiinteistöittä sessä jätteenkuljetuksess trvittess niin, ettei jätestist iheudu hjuhitt eikä muit hittoj esimerkiksi jåtteenkuljetukselle, kuitenkin vähintään seurvsti
2.5.20L6 2L Jätelji Seklinen yhdyskuntjäte Energiikeeksi eroteltu yhd.k jäte Biojäte Biojäte, jok kerätään syväkeräyssäiliöön ti koneellisell jäähdytyksellä vrustettuun såiliöön Keräyskrtonki Keråysmetlli Pisin tyhjennysväli kesäikn (viikot 18-40) 4 viikko 4vko 1 viikko 2 viikko 16 viikko Pisin tyhjennysväli tlviikn (viikot 4t-77) 4 viikko 4vko 2 viikko 4 viikko \, i' uutosesitys ympäristötrkstjlviikkoon vrt. hppnevt nestep kk usk rtong it-keräyshyg ien i 16 viikko Sekjätestioiden tyhjennysväli määråytyy lyhyempänäkin liittyjien määrän j jätestin kpsiteetin mukn. Jätetilvuutt tulee kuitenkin oll $8 mukisesti. Jäähdytyslittein vrustetun yhdyskunt- ti biojåitteen keräysvälineen tyhjennysväli voi kuitenkin oll enintään neljä (4) viikko. Jätteet, joiden säilyttäminen kiinteistöllä voi iheutt ympäristölle ti terveydelle hitt, on kuljetettv viipymättä sinmukiseen käsittelyyn, Ympärivuotisess käytössä olevn vp-jnkiinteistön jätestit on tyhjennettëivä näiden jätehuoltomääräysten mukisesti. Vin kesäikn käytössä olevn vp-jnsunnon jätestit on tyhjennettävä kesäikn (viikot 18-40) näiden jätehuoltomääräysten mukisesti. (Asist on tehtävä ilmoitus jätettä kuljettvlle yritykselle j jätehuoltovirnomiselle.) Lisäys: Asuinkiinteistöllä on mhdollisuus no perustellust syystä jätehuoltovirnomiselt tlvikuukusiksi X- IV pidennettyä >kiinteistökohtist< tyhjennysväliä sek- j energiksi kerätylle jätteelle, mks. 8vko. Kuten esim. jos suminen on stunnist ti vllitsevn on yhden henkilön tlouteen verrttv jätekertymä. Syntyvään jätemäärään nähden ylisuurten keräilyvälineiden kåyttö ei oikeut tyhjennysvälien pidennykseen. Erilliskerättyjen hyötyjätteiden jätestit on tyhjennettävä siten, ettei niiden täyttymisen seuruksen iheudu hyötyjätteiden sijoittmist seklisen yhdyskuntjätteen joukkoon. 26S Kunnosspito j pesu Jätesetuksen 10 $:n mukn jätesti on pidettävä kunnoss j puhdistettv riittävän usein siten, ettå keräyksestä ei iheudu vr ti hitt terveydelle ti ympäristölle. Jätestit on pestävä vähintään kerrn vuodess. Biojätesti on pestävä trvittess. Kuitenkin vähintään kks kert vuodess.
2.5.20L6 22 6 Luku Jätteen keräyspikt 275 Jätestin sijoittmist koskevt määräykset Jätestit on sijo tettv keräyspikkn, jok on svutettviss ilmn kynnystä, porrst ti muut estettä. Jos keräyspikk on ituksess, ktoksess ti jätehuoneess tulee sisäänkäynnin tiln oll suorn ulkotiloist. Keräyspiklle johtv ovi on vrustettv litteell, joll ovi sdn pysymåän uki. Ulkotiloiss sijitsevt jåitekeräysvälineet on keräyspiklln suojttv ktoksell. Jätestit on sijoitettv vksuorlle, kulutust kestävälle j jätestioiden siirtoon sopivlle lustlle Keräyspikk on mitoitettv siten, että eri jäteljien jätestit voidn siirtää tyhjennettäväksi siirtämättä muit jätestioit. Jätestin siirtoväylän kltevuuden ylittäessä 1:5 tijos siirtoväylällä on kynnyksiä, portit ti muit esteitä siten, että ne iheuttvt tyhjentäjälle työturvllisuusriskin, kiinteistön hltijn on huolehdittv, että tyhjentäjän käytössä on siirto helpottvt litteet ti rkenteet. Keräyspikk on sijoitettv riittävän kus rkennuksen ilmnottoukoist sekä suntojen ikkunoist. Keräyspikll on oltv riittävä vlistus. Mikäli keräyspikk sijitsee jëitehuoneess, on huolehdittv ri ittävästä i I mstoi nnist j viemä röi nnistä. Keräyspikk on sijoitettv vähintään 4 m päähän rkennuksen ilmnottoukoist j npurin rjst ilmn erillistä keskinäistä sopimust(ymptrkstjnehdotus) sekä suntojen ikkunoist. Keräyspikll on oltv riittävä vlistus. Mikäli keräyspikk sijitsee jätehuoneess, on huolehdittv riittävästä ilmstoinnist j viemäröinnistä. Jätesäiliöiden j -suojrkennusten ploturvllisuudest johtuvt suojetäisyydet muihin rkennuksiin : -yksittäinen jätesäiliö 660 I ti enintään kksi 240 I jätesäiliötä 4 m -jätesäiliöryhmä 6 m -vihtolvt, suuret jätesäiliöt j vstvt 8 m -jätektokset 8 m. Alle 8 m päähän rkennettess tulee plon leviäminen estää rkenteellisesti. Sijoittmiseen on hettv lup rkennusvlvonnlt rkennusjärjestyksen mukisesti. Jätesäiliöiden sijoittmisen etäisyyksistä voidn poiket erityisestä syystä virnomisen hyväksymällä tvll. Lisäksi tulee huomioid, mitä kunnn rkennusjärjestyksessä on säädetty Jätteiden keräyspikk ei s käyttää muun vrston. Keräyspikkn ei s sijoitt jätettä ti tvr, jot ei ole trkoitettu kuljetettvksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksess. Kiinteistön hltij vst keräyspikn j jätestioiden siirtoväylien sinmukisest vrustuksest, kunnosspidost j siisteydestå. (Lumen urus j liukkiden torjunt on hoidettv siten, että jätestioiden siirtäminen j tyhjentäminen on turvllist.) Kåsin siirrettävät pyörälliset jätestit on sijoitettv siten, että jäteuto pääsee esteettömästi j turvllisesti vähintään 6 metrin etäisyydelle jätestioist. Kiinteistöllä sijitsevn joväylän tulee knt tieliikennelin sllimt joneuvojen pinot. Mikäli kiinteistöllä ei ole keräyspikksi soveltuv pikk, on selvitettävä keräyspikn perustmismhdollisuudet kiinteistön välittömåiän läheisyyteen. Jätestit, jotk eivät ole käsin siirrettävissä on sijoitettv siten, että jäteuto pääsee esteettä tyhjentämään jätestit. Keräyspikk tulee vlit siten, ettei keräysvälineiden tyhjennyksestä iheudu trpeetont vr ti hitt kiinteistön muulle käytölle, liikenteelle, ympäristölle eikä tyhjentäjälle. Kiinteistö voi edellä minitust poiketen sopi jätehuollon toteuttjn knss keräyspikn sijinnist. Tällöin keråiysvälineen siirrost ti lisäkuljetuksest peritään jätetksn mukinen lisämksu.
2.5.20t6 23 Jos keräysvälineen tyhjentäminen edellyttäå liikkumist yksityisellä tiellä, on tienpitäjällä vstuu tien kunnosspidost. Jott jäteuto voi liikku tiellä kikkin vuodenikoin, myös kelirikkokudell, tulee tienpitäjän osoitt mhdollisten pinorjoitusten ikn lup kuljetusten suorittmiselle liikennemerkein 28S Jätestin sijoituspikn ti jätestin lukitseminen Jos kiinteistön hltij on lukinnut jätestin sijoituspiklle johtvn reitin j kiinteistö kuuluu kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin, on lukitus järjestettävä siten, että jätteenkuljettjn yleisvin sopii oveen. Lukituksess on käytettävä kksoispesälukko. Jos tämä ei ole mhdollist, voidn käyttää vinsåiliötä, johon jätteenkuljettjn yleisvin sopii j johon sijoitetn trvittv vin. Avinsäiliö on sijoitettv keräysp i klle johtv n reiti n vä I ittömään låheisyyteen. Kiinteistön hltij vst lukituksen sennus- j huoltokustnnuksist sekä lukituksen toimintkuntoisuudest. 29S Alueelliset jätteiden keräyspikt(seklisen yhdyskuntjätteen luekeräyspisteet, ekopisteet/ ki errätyspisteet/ hyötyjätepisteet) Alueellisi jätteiden keräyspikkoj koskevt määräykset ovt voimss sekä jätekeskuksen, tuottjien että mhdollisten muiden thojen järjestämillä lueellisill keräyspikoill, kuten seklisen yhdyskuntjätteen luekeråyspisteillä sekä ekopisteillä/kierrätyspisteillä/hyötyjätepisteillä. Alueelliselle keräyspiklle s toimitt inostn sellist jätettä, jot vrten jätepisteellä on jätesti Alueellisten keräyspikkojen käyttöehdoist sovitn jätteentuottjien j vstnottjien välisin sopimusehdoin Jätteitä ei pääsääntöisesti s jättää jätestioiden ulkopuolelle (255). Alueelliseen jätteiden keräyspikn perustmiseen j jätestioiden sijoittmiseen vditn mnomistjn suostumus sekåi trvittess kunnn rkennusvlvontvirnomisen lup. Alueellisest jätteiden keräyspikst vstvn thon on huolehdittv keräyspikn ylläpidost, puhdistmisest j tyhjentämisestä siten, että keräyspikst ei iheudu terveyshitt ti ympäristön likntumist ti roskntumist. Keräyspisteestä vstvll tholl on velvollisuus pitää keräyspikk j sen ympäristö siistinä j kunnoss, ellei sist ole muut sovittu erillisissä sopimuksiss. Alueellisell jätteiden keräyspikll tulee oll siitä vstvn thon yhteystiedot. 7 Luku Jätteenkuljetus 3OS Kuormminen Jätteiden kuormminen tjmn suinkiinteistöillä on sllittu rkisin klo 6-22j poikkeustilnteiss luntisin j pyhäisin 9-18. Jätteiden kuormmisest ei s iheutu roskntumist ti hitt ympäristölle ti terveydelle. Jätteenkuljettjn on huolehdittv, että jätettä ei pääse leviämåän kuormuksen ikn ympäristöön. Tilpäinen jätteiden kokominen suurempn kuljetusvälineeseen on sllittu, jos kuljetusvälineen ti jätestin sijoittmiseen sdn mnomistjn lup. Kootut jätteet on kuljetettv pois välittömästi keräyksen päätyttyèi. lätteiden kokomisest ei s iheutu roskntumist ti ympäristö- ti terveyshitt. 31S Kuljettminen Jätteet on kuljetettv sellisess säiliössä ti peitettävä siten, että jätteitä ei pääse kuljetuksen ikn leviämään ympäristöön eivätkä ne iheut tpturmvr. jätteenkuljettj vst siitä, että jätettä ei pääse leviämään ympäristöön kuljetuksen ikn. Kuljetettess pölyävää, kevyttå, pienikokoist ti nestemäistä jätettä on vrmistuttv säiliön tiiveydestä.
2.5.20L6 24 Erilliskerätyt j eriltuiset jäteljit on pidettävä kuljetuksen ikn erillään. (Eriltuiset jäteljit voidn sekoitt kuljetuksen jksi, jos niiden sekoittminen ei iheut hitt niiden jtkokäsittelyyn.) Jätteen luovuttjn, jätteenkuljettjn j jåtteen vstnottjn on oltv selvillä mhdollisest siirtosikirjn ltimisvelvoitteest(jätelin 29 j 1215, jok koskee sumisess syntyvien lietteiden, rkennus- j purkujätteen sekä vrllisten jätteiden kuljettmist.) Jos kiinteistöllä syntyvät jätteet eivät poikkeuksellisen kokons ti suuren måiärän vuoksi sovellu järjestettyyn tvnomiseen jätteenkuljetukseen, on jätteen hltijn huolehdittv itse kuljetuksen järjestämisestä sopivimmll hyväksytyllä tvll. Yksittäisten jäte-esineiden omtoiminen kuljetus jätesemlle on sllittu. 32S Kuljetusrekisteri j tietojen toimittminen Jätehuoltovirnominen ylläpitää kuljetusrekisteriä Jätteenkuljettjn on luovutettv jätehuoltovirnomiselle kiinteistöittäin j jäteljeittin eritellyt tyhjennystiedot kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksess kuljetetuist jätteistä. Tiedot on toimitettv jätehuoltovirnomiselle vähintään kerrn vuodess 37.t2. tilnteen mukisesti seurvn helmikuun 15 pv:ään mennessä. Luovutettvien tietojen sisällöstä määrätään jätesetuksen 26 $ : ssä. Edellä minittuun määräykseen sisältyen tulee vuoden ikn tphtuvist muutoksist ilmoitt jätevirnomiselle myös 15.7. Tiedot on toimitettv tekstinkäsittely- ti tulukkolskentohjelmll muokttviss olevss muodoss Tietojen tulee oll muokttviss ilmn lisäohjelmi ti koodityökluj. 33S Jätteen vstnotto- j käsittelypikt Jätteenkuljettjn on kuljetettv kunnllisen yhdyskuntjätehuollon piiriin kuuluvt jätteet Kngsniemen Jätehuolto Oy:n jätekeskuksen osoittmiin vstnottopikkoihinlpsknkn jätesemlle. Erilliskerättyjen pkkusjätteiden oslt jätteet on kuljetettv Jätehuolto Oy:n osoittmn välivrstoi nti p i kkn ennen toi m itt m ist tuottjien jätehuoltoon. Vstnotto- j käsittelypikoist on pidettävä I ist osoitteess : http : //www. kngsniem i.filku nt/tekniset plvelut/jätehuolto. Jätteiden toimittminen vstnotto- j käsittelypikoille on sllittu ilmoitettuin ukioloikoin. Ammttimisess jätteenkuljetuksess siointi tphtuu jätteenkuljetusyritysten j vstnottopikn ylläpitäjän keskinäisin tsvertisin sopimuksin. Jätteiden toimittmisess on noudtettv vstnottopikkn toimivn jätekeskuksen ntmi ohjeit. Eriltuiset jätteet on sijoitettv niille osoitettuihin pikkoihin. Vstnotto- ti käsittelypikk voi kieltäytyä vstnottmst jätettä, mikälijäte ei ole vstnottopikn vstnottoehtojen mukist ti jos pikk ei ole hyväksytty kyseisen jäteljin vstnotto- ti käsittelyp ik ksi. Jätteiden vstnottminen voidn keskeyttää poikkeuksellisesti erillisellä päätöksellä, jos jätteiden vstnottmisen jtkminen iheutt vr ympäristölle ti terveydelle. Vstnotto- j käsittelypikkoihin ei s toimitt seklisen yhdyskuntjätteen sess sellisi jäteljej, joille on järjestetty vstnottopikk muull.
2.5.20L6 25 34S Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttä minen Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus voidn keskeyttää määräjksi ympärivuotisess käytössä olevn kiinteistön olless käyttämättömänä lommtkn ti muun syyn vuoksi vähintåän neljån (4) viikon jn. Jätesti on tyhjennettävä en nen jätteenku ljettm isen keskeyttäm istä. Määräikisen keskeytyksestä on sovittv kiinteistöhltijn sop muksen mukisen kuljetusyrittäjëin k nss j i I moitettv si itä ku n nll isel le jätehuoltovi r nom isel le. Keskeytyksen kestäessä edellä minitust kuuteen kuukuteen sist on stv jätehuoltovirnomisen lup. Keskeyttäminen edellyttää, että kiinteistö on käyttämätön. Asumisess syntyvien lietteiden kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen edellyttää in poikkem ist jätehuoltomääråiyksistä. 8 Luku Asumisess syntwät lietteet j muut kunnllisen yhdyskuntjätehuollon piiriin kuuluvt Iietteet 3ss Tyhjennysvälit j lietteen toimittminen käsiteltäväksi Sostussäiliöistä, pienpuhdistmojen lietetiloist j muist vstvist säiliöistä jätevesiliete on poistettv trvittess, kuitenkin vähintåiån kerrn vuodess. Sostussäiliöistä, joit käytetään käymälåjåtevesiä sisältävien jätevesien käsittelyyn, lietteenpoisto on tehtävä vlmistjn ntmien ohjeiden mukn tätä vähimmäisvelvoitett usemminkin. Umpisäiliöitä j niiden täyttymistä sekä täyttymishälyttimen toimint on seurttv såännöllisesti, vähintåän kerrn vuodess. Umpisäiliöt on tyhjennettävä trvittess. Hieknerotuskivot, öljynerotuskivot j rsvnerotuskivot on trkstettv j tyhjennettävä säännöllisin välein, kuitenkin in trvittess j vähintään kerrn vuodess. Erotuskivojen hälyttimet on trkstettv säännöllisesti j pidettävä kunnoss. Fosforinpoistokivot on trkistettv såännöllisesti, vähintään kerrn vuodess. Fosforinpoistokivot on tyhjennettävä t rvittess. Kiinteistön hltijn on pidettävä kirj lietteenpoistoist. Milloin j minne sekä kenen toimest minkäkin ljinen lietesäilö on tyhjennetty j toimitettu. Tositteet on pyydettäessä oltv esittää ympär stönsuojeluvirnomiselle kolmen vuoden jlt. Jätevesilietteen, umpisäiliöiden jätevedet sekä erotuskivojen l etteet s luovutt kuljetettvksi vin selliselle toimijlle, jok on hyväksytty jätelin mukiseen jätehuoltorekisteriin. Asumisess syntyvät jätevesilietteet, umpisäiliöiden jätevedet on toimitettv kunnn osoittmn vstnottopikkn. Tyhjennyksen suorittjn on pidettävä kirj suorittmistn tyhjennyksistä j esitettävä tiedot pyydettäesså ympäristönsuojeluvirnomiselle. 36S Lietteiden omtoiminen käsittely Asumisess syntyvän lietteen omtoiminen käsittely on mnprnnusineen sllittu lukuun ottmtt seurvi tähän pykälään sisällytettyjä t lnteit. Omss sumisessn syntyvän lietteen s levittää käsiteltynä lnnoitustrkoituksess omlle pellolle ti omss hllinnss olevlle pellolle. Liete on in käsiteltävä klkkistbiloimll ti muull Evirn j ympäristönsuojeluvirnomisen hyväksymällä tvll. Lietteen käsittelyssä j peltokäytössä on noudtet-
2.5.20L6 26 tv lnnoitevlmistelki (539/2006), nitrttisetust (931/2000) j m- j metsätlousministeriön setust ln noitevl misteist (24 /2OtL). Jätteen hltij s ott käsiteltäväkseen npurikiinteistöllä ti muull lähellä sijitsevll, yhteensä enintään khdell kiinteistöllä sumisess syntyvän lietteen j levittää peltoon lnnoitustrkoituksess smoin edellytyksin kuin omss toiminnss syntyneen lietteen. Sen, jok vstnott, käsittelee j hyödyntää lietteen on in ilmoitettv sist etukäteen jätehuoltovirnomiselle. Ilmoituksen tulee sisältää këisittelystä j hyödyntämisestä vstvn yhdyshenkilön yhteystiedot sekä tiedot kiinteistöistä, joiden lietteitä hyödynnetään. Jätevesien käsittelyjärjestelmässä syntyvän nestemäisen lietteen sekä hrmiden jätevesien sostussäiliön lietteen voi kompostoid kiinteistöllä, jos kiinteistöllä on käytössään vin kntovesi. Jätevesilietteen omtoimisest käsittelystä on tehtävä kirjllinen ilmoitus jätehuoltovirnomiselle kiinteistökohtisten tietojen ylläpito vrten. Sostuskivojen, pienpuhdistmoiden, umpisäiliöiden j vstvien jätevesilietteitä tijätevesiä ei s levittëiëi metsään ti muulle mstoon. Kuivkäymäläjätteet tulee mhdollisuuksien mukn kompostoid 21 $:n mukisesti kiinteistöllä. Kemillisten käymälöiden käymäläjäte j kuivkäymäläjäte, jot ei käsitellä hitttomn muotoon, on toimitettv kunnn viemäriverkkoon vesi- j viemärilitoksen ohjeiden mukisesti, ti muuhun luvlliseen pikkn. 9 Luku Roskntumisen ehkäiseminen 37S Yleisötilisuuksien jätehuolto Yleisötilisuuden järjestäjä vst järjestettävän tilisuuden jätehuollost. Järjestäjä vst myös jätehuoltoon liittyvästä neuvonnst tilisuuden ikn sekä jätteiden ljittelust j erilliskeräämisestä näiden jätehuoltomääräysten mukisesti. Yleisötilisuus on suunniteltv siten, että syntyvän jätteen määrä on mhdollisimmn vähäinen. Tphtum-lueelle on sijoitettv riittåivästi j kttvsti jätestioit erijäteljien keräåmistä vrten. Roskntuneen lueen toissijisen síivomisvstuun oslt järjestäjänä pidetään myös tilisuuden ti tphtumn kokoonkutsuj. Jätestit on tyhjennettävä j lue siivottv välittömästi tilisuuden päätyttyä sekä trvittess tilisuuden ikn. Jätestit on tyhjennettävä in niiden täyttyessä. Monipäiväisissä tilisuuksiss jåtestit on lähtökohtisesti tyhjennettävä j lue siivottv vähintään kerrn päivässä mukn lukien kuivkäymälöiden lietestit. Kikiss yleisötphtumiss tulee erotell muust yhdyskuntjätteestä inkin seurvt hyötykäyttöön soveltuvt jätteet, jos niitä kertyy logistisesti kerättävää määrää: energije, metlli, lsi, phvi, keräyskrtonki, biojäte j puujäte. Yleisötphtumn järjestäjä on vstuuss hyötyjätteiden erottelu koskevst ohjuksest j neuvonnst. Yli kksi (2) päivåä kestävien ti yli 500 henkilöä käsittävien tilisuuksien jåtehuollon järjestämisestä on tehtävä suunnitelm j esitettävå se kunnn terveydensuojeluvirnomiselle. 38S Roskntumisen ehkäiseminen yleisillä lueill Jätteen sijoittminen jätestin ulkopuolelle yleisillä lueill on kielletty. Jätestin ylläpitäjän on huolehdittv jätekeräyspikn riittävästä kpsiteetist jlti jätestin riittävästä tyhjennysvälistä j lueen siisteydestëi.
2.5.2016 27 1O Luku Vrlliset jätteet j erityisjätteet 39S Vrllisten jätteiden jätehuolto Eriltuiset vrlliset jätteet on ljiteltv j kerättävä erikseen Kiinteistöillä keråttävät j vrstoitvt vrlliset jåtteet on toimitettv niille trkoitettuihin vstnottopikkoihin vähintään kerrn vuodess. Vrllist jätettä ei kuljetet kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksess. Asumisess sekä m- j metsätloudess syntyvät vrlliset jätteet on toimitettv kunnn osoittmn jäteseml le ni i I le järjestettyyn vst nottopi kkn. Lääkejätteet on toimitettv pteekkiin, jok on sopinut niiden vstnottopikn järjestämisestä kunnn knss. Tuottjvstuunliset jätteet on toimitettv tuottjien niille järjestämiin vstnottopikkoihin (esimerkiksi sähkö- j elektroniikkromu jätesemlle ti myyvän liikkeen hltuun uutt vstv tuottett ostettess sekä pristot elintrvikeliikkeisiin järjestettyihin keräysltikoihin ). Muill kunnllisen yhdyskuntjätehuollon piiriin kuuluvill kiinteistöillå sekä elinkeinotoiminnss syntyvä vrllinen jäte on toimitettv vstnottjlle, joll on oikeus sen vstnottmiseen. Määrältään suurten vrllist jätettä olevien erien toimittmisest on sovittv etukåteen vstnottjn knss. Vrllisten jätteiden pkkmisest j merkitsemisestä säädetään jätesetuksen 8 j 9 $:ssä. Vrllinen jåte on pkttv lkuperäispkkukseens, mikäli se on mhdollist j turvllist. Vrllisten jätteiden pkkmisest j kuljettmisest trkemp tieto s esim: http://www.ekokem.filfilplvelut/vmpristo-j-jteplvelut/vrlliset-jtteet ti jätekeskuksen vstvlt hoitjlt. Romukut on vrstoitv joko lämpimässä tilss siten, etteivät ne pääse rikkoutumn ti ulkon sijoitettun hponkestävåän tiiviiseen stin. Vstvsti muut vrlliset jätteet, kuten loisteputket, kemiklit j muut vstvt vrlliseksi jätteeksi jääneet mterilit j ineet tulee säilyttää siten, että ne eivät pääse rikkoutumn j iheuttmn mperän pilntumist ti muut hitt ti vr terveydelle j ympäristölle. Asbestijätteen vrstointiin j kuljetukseen on këiytettävä tiiviisti suljettuj luji pkkuksi ti säiliöitä. Asbestijätettä ei s oll jätekuormss sekoitettun muihin jätteisiin. Asbestipkkuksiin j säiliöihin on merkittävä selvästi erottuvll tekstillëi "Asbestijätettä, pölyn hengittäminen vrllist". Pkkuksi j säiliöitä on rikkoontumisen ehkäisemiseksi käsiteltävå vrovsti j huolellisesti. Asbestin vstnottopikss on kuormn sisållöstä ilmoitettv henkilökunnlle j käsittelypikss sbestijäte on purettv sille osoitettuun pikkn. 40s Vrllisten jätteiden keräämi nen kiinteistöllä Muill kuin omkotikíinteistöllä järjestettävän vrllisen jätteen keräämisen tulee tphtu erillisessä lukituss ti vlvotuss tilss ti vrllinen jäte tulee kerätä sellisiin kppeihin j stioihin, joist sitä ei voi vpsti poist. Kutkin vrllist jätelji vrten tulee oll om merkitty jätestins. Nestemäiset vrlliset jätteet on säilytettävä ehjissä tiiviisti suljetuiss niille trkoitetuiss stioiss. Nestemäistä vrllist jätettä sisältåvät stit on sijoitettv nestettä läpäisemätöntä mterili olevlle reunkorokkeelliselle lustlle, jok on ktettu. Kiinteistön hltijn on setettv vrllisten jätteiden keräyspisteen käyttöä koskevt ohjeet selliseen pikkn, että ne ovt kikkien til käyttävien nähtävissä. Lisåksi kiinteistön hltijn on tiedotettv keräyspisteen kåyttäjiä siitä, kuink vrllisten jëitteiden keräys kiinteistöllä on järjestetty.
2.5.20L6 2A Kerätyt vrlliset jätteet on toimitettv säännöllisesti, vähintäån kerrn vuodess luvlliseen vrllisten jätteiden vstnottopikkn. 41S Erityisjätteet Erityisjäte on pidettêivä erillään j pkttv lujiin j tiivisti suljettuihin stioihin. Astioihin on merkittävä jätteen ltu, siitä mhdollisesti iheutuv hitt j siitä johtuvt to menp teet. 429 Terveyden h uol lon v r I I iset jätteet j erityisjätteet Terveydenhuollon erityisjäte on pkttv j pkkukset on merkittävä voimss olevn linsäädännön mukisesti. Merkinnöistä on käytävä ilmi, mitä pkkus sisältää. Tunnistettv biologist jätettä j trtuntvrllist jätettä ei s hudt vn se on toimitettv polttoon ti muuhun sinmukiseen käsittelyyn vltion vlvontvirston (Vlvir) ohjeiden mukn. 11 Luku Muut määräykset 43S Tiedottmisvelvoite Kiinteistön hltijn on tiedotettv kiinteistön sukkille j kiinteistöllä työskenteleville näiden jätehuoltomääräysten mukisist jätehuollon ljittelu-, keräys- j kuljetusjärjestelyistä sekä seurttv jätehuollon toteutumist kiinteistöllä. Tiedottmisvelvoitett jätehuollon jåirjestelyistä sovelletn elinkeinotoimintn siltä osin, kuin näitä sovelletn elinkeinotoiminnn jätehuoltoon. 449 Jätehuoltomääräysten vlvont Näiden määräysten noudttmist vlvovt eli vlvontvirnomisin toimivt kunnn ympäristönsuojeluvirnominen sekä lueen ELY-keskus. Jätehuoltomääräysten noudttmtt jättämisestä nnetn vlvontmääräys j jätehuoltomääräysten vstisen toiminnn jtkuess jätelin mukinen seurmus. Vlvontvirnominen kehott ensin määräysten rikkoj korjmn toimintns. Vlvontvirnominen voi myös lievissä tpuksiss nt yksittåisen määräyksen tilnteen korjmiseksi. Jos sinosinen ei noudt vlvontvirnomisen ntm kehotust, yksittäistä määräystä ti muuten liminlyö velvollisuutens olennisilt osin ti muuten epäsillisesti, tulee vlvontvirnomisen loitt hllintopkkomenettely sin lin mukiseksi sttmiseksi. los kyseessä on jätehuoltomääräysten nojll ti yksittäisenä määräyksenä nnettu kielto ti määräys j kyseessä on thllisuus ti törkeå huolimttomuus, tulee vlvontvirnomisen tehdä siss tutkintpyyntö poliisille. 45S Poikkeminen jätehuoltomääräyksistä Jätehuoltovirnominen voi yksittäistpuksiss perustelluist erityisistä syistä muit virnomisi kuultun myöntää poikkeuksen näiden jätehuoltomääräysten noudttmisest. lëitehuoltomääräyksistä poikkeminen ei s vrnt sinmukist jätehuollon järjestämistä, iheutt vr ti hitt ympäristölle ti terveydelle ti iheutt roskntumist. 465 Voimntulo Nämå jätehuoltomääräykset tulevt voimn teknisen lutkunnn $70 päåitöspäivämäärällä 23.9.20L5, joit täydennetään $ xx pvm:llä 10.5.2016 j niillä kumotn 1.1.2009 voimn tulleet Kngsniemen kunnn nykyiset jätehuoltomääräykset.