Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Jämijärven kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Kirsi Virtanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Kirsi Virtanen kunnanjohtaja 0401920818 kirsi.virtanen@jamijarvi.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 01.02.2016 5. Toimielimen nimi Nimi - Kunnanvaltuusto 6. Onko vastaaja kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin valtion viranomainen järjestö jokin muu
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa Ei vastauksia. 8. 1. Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Onko nykyinen maakuntajako oikea peruste itsehallintoalueiden muodostamiselle? Kyllä Ei Ei kantaa 9. 2. Voitte perustella edellistä vastaustanne. - On erittäin tärkeää, ettei synny päällekkäisiä toimintoja toteuttavia hallinto-organisaatioita eikä epämääräisiä hallintorajapintoja.
10. 3. Tämä kysymys vain kuntien valtuustoille: Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Minkä nykyisen maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? (liite: Manner-Suomen maakunnat) Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi
11. 4. Voitte perustella edellistä vastaustanne. - Jämijärven kunta sijaitsee Pohjois-Satakunnassa, Pirkanmaan rajalla ja kunnasta on huomattavasti lyhempi matka muun muassa Tampereen yliopistolliseen sairaalaan kuin Turkuun. Läheisyysperiaatteeseen vedoten Jämijärven kunta pitää kuntalaisten edun kannalta ensiarvoisen tärkeänä, että tulevien itsehallintoalueiden (maakuntien) rajakuntien asukkaiden todellinen valinnanmahdollisuus käyttää lähinnä olevia palveluita, jolloin myös palveluiden kustannukset ovat yhtenevät, helpottuu ja laajenee. 12. 5. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettyjen kolmen itsehallintoalueen täytyy järjestää palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on jatkossa maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Miten arvioitte tehtyä ratkaisua? - Tämä järjestely saattaa lisätä epämääräisiä hallintorajapintoja, päällekkäisiä hallinto-organisaatioita tai toiminnallista kankeutta. Saattaisi olla tarkoituksenmukaisempaa, että niitä olisi sama määrä. 13. 6. Minkä kriteerien perusteella tulisi päättää siitä, mitkä kolme itsehallintoaluetta järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut muiden itsehallintoalueiden kanssa? Voit valita yhden tai useampia Väestömäärä ja sen ennustettu kehitys Huoltosuhde ja sen ennustettu kehitys Taloudelliset edellytykset Mahdollisuudet varmistaa yhdenvertainen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet varmistaa kattava sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa toimiva palveluverkko Mahdollisuudet toteuttaa kustannustehokas tuotantorakenne Kielelliset erityispiirteet Maakuntien välinen luontainen yhteistyö ja työssäkäynti- tai asiointisuunnat Jokin muu, mikä?
14. 7. Itsehallintoalueet tulevat tarvitsemaan yhteistyökumppaneita palveluiden järjestämisessä. Mikä tai mitkä ovat alueellenne luontaiset yhteistyösuunnat? - Pirkanmaa ja Satakunta, Pori ja Tampere. Pohjois-Satakunnan kunnat, joista erityisesti Kankaanpää; Posaalueen kunnat. Lisäksi erityisesti Parkano, Ikaalinen, Sastamala, Hämeenkyrö. Sen sijaan Turun seutu on liian kaukana ja hankalien kulkuyhteyksien päässä ollakseen juuri millään tavoin Jämijärven luontainen yhteistyösuunta. Tämän vuoksi Jämijärvelle on tärkeää, että joustavuus palveluiden saatavuudessa ja lähinnä olevien palveluiden käyttämisessä laajenee ja helpottuu eikä hallinnon uudelleen muotoilu rajoita niitä tulevien maakuntien rajoihin. 15. 8. Jos se itsehallintoalue, johon katsotte kuntanne kuuluvan, osoittautuu myöhemmin tehtävän päätöksen johdosta sellaiseksi itsehallintoalueeksi, joka ei vastaa itsenäisesti sote-palvelujen järjestämisestä, onko sillä vaikutusta kunnan kantaan siitä, mihin itsehallintoalueeseen kunnan tulisi kuulua? Kyllä Ei Ei kantaa 16. 9. Voitte perustella edellistä vastaustanne. - Kyllä on vaikutusta ehdottomasti. Jämijärvelle on tärkeää, että paljon tarvittavat peruspalvelut, erityisesti soteperuspalvelut, ovat lähipalveluina kunnan alueella. Sillä on iso merkitys kunnan ja alueemme elinvoimaisuudelle sekä sen kehittämiselle esimerkiksi Jämin alueen käytössä. Jämijärvi on ns. rajakunta. Asukkaille on äärimmäisen tärkeää, että käytettävissä ovat lähinnä olevat palvelut riippumatta siitä, mihin itsehallintoalueeseen tai maakuntaan kunta kuuluisi. Tämä edellyttää julkisten palveluiden käytössä ja valinnassa entistä laajempaa joustoa niin, etteivät tulevien itsehallinto- / maakunta- tai sote -alueiden rajat muodostu tarkoituksenmukaisen ja kuntalaisten edun mukaisen palveluiden käytön esteeksi. Jämijärvi ei katso missään tilanteessa kuuluvansa Varsinais-Suomeen, vaan ainoat vaihtoehdot ovat Pirkanmaa ja Satakunta.
17. 10. Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi 1.1.2019 lähtien seuraavat tehtävät: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät sekä lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Mitä muita tehtäviä olisi mielestänne tarkoituksenmukaista siirtää itsehallintoalueille? - Jämijärvi pitää tärkeänä, että kuntien maaseutuviranomaistehtävien hoito on äärimmäisen tärkeää säilyttää lähellä asiakasta eli kunnissa. Tällä on mittaamattoman suuri merkitys maatalousvaltaisten kuntien elinvoiman ja maatalouteen liittyvien elinkeinojen kehittämiselle. On ehdottomasti huolehdittava, ettei maatalouselinkeinojen harjoittaja joudu meneillään olevan hallinnon uudelleen muokkauksessa entistä haasteellisemman byrokratiaviidakon kasvottomaksi seikkailijaksi. Jämijärven VPK tekee ensiarvoisen tärkeää työtä kunnassa. Sen toiminta kunnassa on paitsi avaintekijä alueen turvallisuudessa, myös erittäin merkittävässä roolissa kunnan tulevan elinvoimaisuuden ja vetovoiman rakentamisessa. Jämijärven kunta kantaa huolta siitä, ettei hallinnon uudelleen muokkauksessa unohdeta kunnissa toimivia tehokkaita, aktiivisia ja erittäin paljon vapaaehtoiseen toimintaan nojaavien vapaapalokuntien rahoitusta ja kehittämistä nimenomaan oman lähialueensa avaintekijänä. Jämijärven kunta lausuu lisäksi, että kaiken muun kuin maakuntatasoisen kaavoituksen sekä myös rakennusvalvonnan on syytä olla kunnassa ja niiden rahoitus on siitä näkökulmasta turvattava. Molemmat ovat kunnan ja alueen elinvoimaisuuden selkeitä avaintekijöitä. 18. 11. Millä keinoin tulisi varmistaa itsehallintoalueiden ja kuntiin jäävien tehtävien välinen yhteys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä? - Jonkinlainen kuntien erityispiirteet huomioiva porkkanaraha on oltava, muutoin ei yhteys käytännössä toimi, vaikka hyvää tahtoa löytyisi miten paljon tahansa. 19. 12. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen aluelinjauksesta. - Jämijärven kunta haluaa meneillään olevassa hallinnon uudelleen muokkauksessa kiinnitettävän erityistä huomiota siihen, että uudistus myös johtaa Suomelle sekä kansallisesti että globaalisti yhä tärkeämmäksi käyvän maaseudun elinvoimaisuuden ja menestyksen vahvistamiseen. Uudistus ei saa hankaloittaa, vaan sen pitää joustavoittaa ja helpottaa ketterien ja alueensa elinvoimaa sisältä päin rakentavien kuntien ja yhteistyöryhmien toimintaa, mikä tällä hetkellä on osittain lähes täysin halvaantunut kohtuuttomasti nousseiden sote-kustannusten myötä. Edelleen Jämijärven kunta pyytää kiinnitettävän vahvasti huomiota siihen, että uusien hallintorakenteiden luottamuselinten valinnoissa huomioidaan kattavasti edustus myös pienempien kuntien, maakuntien reunaalueiden ja harvemmin asuttujen alueiden väestöstä.
20. 13. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen rahoituslinjauksesta. - Hallinnon uudelleen muotoiluprosessissa on huolehdittava siitä, että kunnille jää aidosti taloudellisia mahdollisuuksia huolehtia elinvoimasta. Uudistus ei saa olla silta, joka tosiasiassa pakottaa kuntaliitoksiin. Elinvoimakunta ja elinvoima-alueet rakentuvat vapaaehtoisen yhteistyön, tarvittaessa myös kuntaliitosten kautta, jolloin kunnilla on aito mahdollisuus päättää, mikä alueen elinvoimalle on parasta. Tähän hetkeen tultaessa kunnat on taloudellisesti ajettu jo niin ahtaalle sote:n kautta, ettei elinvoiman rakentamiseen ja kehittämiseen ole juurikaan varoja, vaikka intoa, ideoita ja innovaatioita voisi olla. Tämä on huomioitava rahoitusratkaisussa.