2/2010. Tasapuolinen pääsy - suomalainen open access -malli

2/2010 Tasapuolinen pääsy - suomalainen open access -malli

Työryhmäraportti 2/2010 1 (7) Julkaisija Viestintävirasto Tekijät Open Access -pilottityöryhmä Asiakirjan nimi Tasapuolinen pääsy - suomalainen open access -malli KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä 16.3.2010 Asiakirjan laji Työryhmäraportti Toimeksiantaja Viestintävirasto Tiivistelmä Tässä raportissa kuvataan Open Access -pilottityöryhmän määrittelemän ja kahdessa pilotissa testatun tasapuolisen pääsyn mallin pääperiaatteet sekä annetaan mallia koskevia soveltamisohjeita. Kuvaus on kirjoitettu tarkoituksella yleisellä tasolla, jotta se on sovellettavissa hyvinkin erilaisissa verkoissa ja palveluissa. Työryhmän työhön on osallistunut 43 henkilöä 31 organisaatiosta: Klaus Nieminen (pj.) (Viestintävirasto), Heidi Kivekäs (siht.) (Viestintävirasto), Jyrki Aarnio (Lohjan Kuitua Oy), Markus Ahokangas (Pohjanmaan Puhelin Oy), Veijo Blom (Maxisat-Yhtiöt Oy), Andreas Ek (Dynamo Net Oy), Kenneth Grönroos (TDC Oy), Ari Harjula (TeliaSonera Finland Oyj), Timo Heiskala (Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymä), Fredrik Husberg (TVkaista Oy), Matti Hätönen (K&K Active Oy), Timo Kievari (Liikenne- ja viestintäministeriö), Jorma Kohonen (Verkko-osuuskunta Kajo), Kaisa Laitinen (Liikenne- ja viestintäministeriö), Jukka-Pekka Laulajainen (VVT), Anne-Mari Leppinen (Suupohjan Seutuverkko Oy), Nalle Lindström (Nordic LAN & WAN Communication Oy), Petri Naukkarinen (Verkko-osuuskunta Kuuskaista/6NET), Seppo Nieminen (Digita Oy), Jari Nikko (Anvia), Sari Niskanen (Kainuun Puhelinosuuskunta), Kenneth Nylund (Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy), Krister Palmén (Elisa Oyj), Tuija Riukulehto (Osuuskunta Keskikaista), Torsti Ruokoski (TeliaSonera Finland Oyj), Osmo Ruuska (TeliaSonera Finland Oyj), Reijo Salminen (Mobile Open Access Systems M-OAS Oy), Antti Salonen (Elisa Oyj), Aatu Samppala (Suupohjan Seutuverkko Oy), Tuomas Seppälä (Digita Oy), Mika Sinkkonen (K&K Active Oy), Seppo Sirola (Net-S Oy), Kaj Söderman (Saaristoverkot Oy), Harri Taivassalo (Pohjanmaan Puhelin Oy), Simo Tanner (Suomen Kuntaliitto), Hannu Tiainen (Blue Lake Communications Oy), Jouni Tuomala (DNA Palvelut Oy), Tapio Venäläinen (K&K Active Oy), Jouko Viitanen (Finnet Focus Oy), Jari Virtanen (TeliaSonera Finland Oyj), Kimmo Vornanen (Elisa Oyj), Kari Vuorinen (Salon Seudun Puhelin Oy) ja Pekka Ylinikkilä (Ikaalisten-Parkanon Puhelin Oy). Avainsanat tasapuolinen pääsy ja open access. Sarjan nimi Viestintäviraston julkaisuja Kokonaissivumäärä 8 Jakaja Viestintävirasto Kieli suomi Hinta 4,5 Kustantaja Viestintävirasto Luottamuksellisuus julkinen Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Sähköposti PL 313 Itämerenkatu 3 A 09 69 661 info@ficora.fi 00181 HELSINKI 00180 HELSINKI Telekopio Kotisivu Y-tunnus 0709019-2 09 6966 410 http://www.ficora.fi

Työryhmäraportti 2/2010 2 (7) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 TASAPUOLISEN PÄÄSYN MALLIN YLEISKUVAUS...3 3 TASAPUOLISEN PÄÄSYN MALLIN SOVELTAMINEN...4 3.1 Verkkoliityntä... 4 3.2 Tasapuolisen pääsyn verkossa tarjottavat palvelut... 5 3.3 Palveluntarjoajille tarjottavat palvelut... 5 4 PERINTEISTEN TUKKUTUOTTEIDEN TARJOAMINEN...6 4.1 Tilaajayhteydet... 6 4.2 Bitstream... 6 4.3 Kaapelikanavat, musta kuitu ja aallonpituuksien vuokraus... 6 5 VIITTEET...6 6 KÄSITELUETTELO...7

Työryhmäraportti 2/2010 3 (7) 1 JOHDANTO Suomalaisten viestintämarkkinoiden jatkuva kehitys kohti erilaisten viestintäverkkojen hyödyntämistä ja moninaista viestintäpalvelujen tarjontaa luo tarpeen kehittää uusia, niin käyttäjä- kuin toimijalähtöisiä, viestintämarkkinoiden toimintamalleja. Tässä raportissa kuvataan Open Access -pilottityöryhmän vuosien 2008-2009 aikana määrittelemät ja vuoden 2009 aikana kahdessa pilottihankkeessa testatut tasapuolisen pääsyn - eli suomalaisen open access -mallin periaatteet. Mallin etuna on alan kilpailun siirtyminen tietyllä maantieteellisellä alueella viestintäverkoista viestintäpalveluihin. Mallin käyttöönotolla voidaan lisätä verkoissa olevaa palveluntarjontaa sekä käyttäjien valinnanvaraa, vähentää päällekkäisiä verkkoinfrastruktuurin investointeja sekä parantaa tukkuhintojen läpinäkyvyyttä. Pilottihankkeita ja niistä saatuja kokemuksia sekä Open Access -pilottiryhmän ja FTTH-työryhmän näkemyksiä ja näiden ryhmien laatimia suosituksia on käsitelty tarkemmin Open Access -pilotin loppuraportissa [1]. 2 TASAPUOLISEN PÄÄSYN MALLIN YLEISKUVAUS Tasapuolisen pääsyn mallilla tarkoitetaan sitä, että verkossa toimivien palveluntarjoajien (PO) palvelut ovat tasapuolisesti kaikkien asiakkaiden käytettävissä riippumatta esimerkiksi liittymän Internet-yhteyspalveluntarjoajasta. Toisin sanoen verkko-operaattori (VO) tarjoaa asiakkaille liittymää verkkoonsa, jonka kautta asiakkaan on mahdollista hankkia samanaikaisesti palveluita useilta eri palveluntarjoajilta. Asiaa on pyritty avaamaan seuraavien esimerkkien avulla: 1. Asiakas hankkii VO:lta verkkoliitynnän eli yhteyden VO:n verkkoon 2. Asiakas voi hankkia PO1:ltä kunnan etälääkäripalvelun ja PO2:lta IPTV-palvelun ilman, että asiakas hankkii itselleen Internet-yhteyttä. 3. Asiakas voi hankkia edellisten palveluiden lisäksi toisen IPTV-palvelun PO3:lta. 4. Asiakas voi hankkia edellisten palveluiden lisäksi Internet-yhteyden PO4:lta. Tasapuolisen pääsyn -mallissa verkko-operaattorin tarjoama verkkoliityntä erotetaan omaksi palvelukomponentikseen. Perinteisestä palveluiden toteutusmallista poiketen tasapuolisen pääsyn mallissa asiakkaalla on siis oletusarvoisesti asiakassuhde myös verkko-operaattoriin valitsemiensa palveluntarjoajien lisäksi. Varsinaiset palvelut toimitetaan asiakkaalle verkko-operaattorin tarjoaman verkkoliitynnän avulla, jolloin asiakkaat voivat valita haluamansa palvelut keneltä tahansa palveluntarjoajalta. Verkkooperaattori voi tarjota palveluntarjoajille liitynnän lisäksi myös muita lisäpalveluita, joita käsitellään tarkemmin luvussa 3.3 Palveluntarjoajille tarjottavat palvelut. Palveluidentarjontaa, asiakkuussuhteita ja rahavirtoja on pyritty vielä havainnollistamaan kuvassa 1. Palvelut Asiakas Verkkoliityntä Palveluntarjoajat rahavirrat Liityntä ja muut mahdolliset tukkupalvelut Verkko-operaattori Kuva 1: Periaatekuva tarjotuista palveluista, asiakkuussuhteista ja rahavirroista

Työryhmäraportti 2/2010 4 (7) 3 TASAPUOLISEN PÄÄSYN MALLIN SOVELTAMINEN Tasapuolisen pääsyn malli on määritelty siten, että sitä on mahdollista soveltaa hyvin monenlaisiin verkko- ja palveluskenaarioihin. Malli on tarkoituksella määritelty näin yleisellä tasolla, sillä sen ei haluta rajoittavan liiaksi verkko-operaattoreiden tai palveluntarjoajien tuotteistusta. Selvää on kuitenkin se, että molemmat joutuvat tuotteistamaan tätä mallia varten uudet vähittäis- ja tukkutuotteet. Tämä pitäisi nähdä kuitenkin pitemmän päälle lähinnä mallin vahvuutena, sillä esimerkiksi verkkoliittymän erottaminen omaksi kustannuskomponentikseen mahdollistaa verkkoriippumattoman palveluiden hinnoittelun. Samalla asiakkaan verkkoliitynnän kustannuksia ei tarvitse yrittää jakaa eri palveluille (mikä ei käytännössä toimi). Tasapuolin pääsyn mallissa tarjottavia tukkutuotteita käsitellään tarkemmin luvuissa 3.3 Palveluntarjoajille tarjottavat palvelut ja 5 Perinteisten tukkutuotteiden tarjoaminen. Tasapuolinen pääsy ei ole varsinainen viestintäverkkojen ja -palvelujen toteutustekniikka vaan looginen tietoliikenneratkaisu, joka voidaan toteuttaa useilla erilaisilla verkko- ja palvelukokonaisuuksilla. Toisin sanoen, tasapuolisen pääsyn mallissa, viestintäverkon tarjoaja eli verkko-operaattori tarjoaa käyttäjille soveltuvalla tekniikalla toteutetun liittymän viestintäverkkoon, minkä kautta käyttäjien on mahdollista ostaa samanaikaisesti palveluja usealtakin eri palveluntarjoajalta ja palveluoperaattorilta. Mallin määritelmä on siis teknologianeutraali ja sitä voidaan soveltaa periaatteessa kaikissa liityntäverkoissa. Liityntäverkko voi olla fyysiseltä yhteydeltään esimerkiksi kuitua, kuparia, koaksiaalikaapelia tai jopa langaton. Vastaavasti liityntä voi olla kiinteä, langaton tai mobiili. Mallia sovellettaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon mahdolliset verkon tekniset rajoitukset, kuten esimerkiksi rajoitetun kaistan asettamat siirtonopeusrajoitukset. Lisäksi monissa nykyisissä verkkototeutuksissa loppuasiakas voi tyypillisesti valita vain yhden palveluntarjoajan palvelua kohden. Tämä riippuu kuitenkin käytettävästä palvelusta ja palvelun toteutustavasta. Lisäksi myös tasapuolisen pääsyn verkossa käytettävät päätelaitteet rajoittavat hyvin todennäköisesti esimerkiksi yhtä aikaa käytössä olevien palveluiden määrää. Malli ei rajoita palveluiden paketointia tai niiden esittämistä asiakkaille ja monessa verkossa on esimerkiksi rakenteilla omia palveluportaalejaan. Tällainen palveluiden koostaminen onkin usein oleellinen osa mallin toteutusta. Asiaa käsitellään enemmän Open Access -pilotin loppuraportissa [1]. 3.1 Verkkoliityntä Verkkoliitynnällä tarkoitetaan verkko-operaattorin asiakkaille, palveluntarjoajille tai palvelun koostajille tarjoamaa yhteyttä hallinnoimaansa verkkoon. Verkkoliityntä sisältää sekä tilaajayhteyden että yhteydet tasapuolisen pääsyn verkossa. Verkkoliityntä on erotettu tasapuolisen pääsyn mallissa omaksi tuotteekseen, joka hinnoitellaan ja mahdollisesti myös veloitetaan erikseen sen avulla käytettävistä palveluista. Tärkeimmät syyt tähän jakoon ovat: Mallin läpinäkyvyys, tasapuolisuus ja mahdollisuus useisiin eri veloitusmalleihin. Verkkoliitynnän kustannuksia ei tarvitse yrittää jakaa eri palveluille, jolloin palvelut on mm. mahdollista hinnoitella valtakunnallisesti. Verkkoliitynnän hinnoittelukriteerit ja hinnoittelu voivat olla erilaisia asiakkaille ja palveluntarjoajille. Asiakas voi maksaa verkkoliitynnästä suoraan verkko-operaattorille tai se voidaan halutessa periä myös jonkin palvelun ohessa. Oletusarvona on kuitenkin se, että verkkooperaattori perii maksun itse suoraan asiakkaalta. Mallin kannalta oleellista on, että esimerkiksi käytetystä kapasiteetista riippumaton maksun perusosa tulisi maksettavaksi vain kertaalleen riippumatta käytettävien palveluiden määrästä.

Työryhmäraportti 2/2010 5 (7) Verkon rakennus- ja operointikustannukset voi olla syytä erottaa ja mahdollisesti myös veloittaa erillään toisistaan ainakin osassa verkkoskenaarioista (esim. ALV-vaikutusten takia). 3.2 Tasapuolisen pääsyn verkossa tarjottavat palvelut Tasapuolisen pääsyn verkossa tarjottavilla palvelulla tarkoitetaan tasapuolisen pääsyn verkkoon ja verkkoliityntöihin provisioitavia palveluja. Määritelmä tekee selvän eron näiden palvelujen ja Internet-yhteyden yli tarjottavien verkkoriippumattomien palveluiden (esimerkiksi Skype 1 ja Apple TV 2 ) välillä. Verrattuna Internet-yhteyden yli tarjottaviin palveluihin tasapuolisen pääsyn mallin etuja ovat mahdollisuus pitää liikenne verkon sisällä 3, tarjota tietylle palvelulle kunkin palvelun tarvitsema kapasiteetti erikseen, riippumatta käyttäjän Internet-yhteyden kapasiteetista, taata palveluille helpommin laatutakeita ja määritellä vastuusuhteet selkeästi. Nykyisin tarjottavista palveluista Internet-yhteys on ainoa, joka on pakko tarjota verkkoon "paikallisesti". Tällä tarkoitetaan siis palveluita, joita varten asiakkaalle provisioidaan verkkoon erillinen tiedonsiirtoyhteys sen sijaan, että asiakas käyttäisi ko. palveluita oman internetyhteytensä yli. Muita palveluita, joita voi olla järkevää tarjota suoraan tasapuolisen pääsyn verkossa, ovat esimerkiksi TV- ja puhelinpalvelut, erilaiset asiakasverkkojen yhdistämispalvelut ja etälääkäripalvelu ja Supermatrix-konseptin 4 mukaiset palvelut. Paikallisella palvelun tarjonnalla (esim. NopolaNews 5 ) tarkoitetaan joko alueellista tai koko verkoston alueella toimivaa palvelua. Oleellista myös tämän määritelmän kannalta on se, että palveluita tarjotaan suljetussa verkossa, eikä pelkästään asiakkaan Internet-yhteyden yli. 3.3 Palveluntarjoajille tarjottavat palvelut Palveluntarjoajat eivät tarvitse tasapuolisen pääsyn mallissa palveluidensa tarjontaan perinteisiä tukkutuotteita, joiden tarjontaa on käsitelty tarkemmin luvussa 4 Perinteisten tukkutuotteiden tarjoaminen. Näiden sijaan palveluntarjoajat tarvitsevat tasapuolisen pääsyn mallissa minimissään seuraavat palvelut: verkkoliityntä palveluiden provisiointi vikailmoitus- ja viankorjauspalveluita Lisäksi palveluntarjoajille voidaan tarjota muita palveluiden myyntiä, toteuttamista ja laskutusta helpottavia lisäpalveluita, joita ovat esimerkiksi: näkyvyyttä asiakkaille esimerkiksi paikka ja mainostilaa palveluportaalissa tai kuukausikirjeessä palvelun automaattiprovisiointi sähköisine rajapintoineen palvelutasosopimukset laskutuspalvelu Tasapuolisen pääsyn malli ei ota kantaa siihen tarjoaako nämä palvelut verkko-operaattori tai ulkopuolinen palveluiden koostaja. Mallissa ei ole myöskään otettu kantaa siihen, veloitetaanko asiakkailta ja/tai palveluntarjoajilta verkkoliitynnän lisäksi myös erikseen palveluiden käyttämästä 1 http://www.skype.com/intl/fi/ 2 http://www.apple.com/appletv/ 3 Palveluja on mahdollista tarjota myös palveluntarjoajan omasta verkosta käsin, eli liikenne voi kiertää myös tämän verkon kautta. 4 Supermatrix, www.supermatrix.fi/ 5 NopolaNews, www.nopolanews.fi/

Työryhmäraportti 2/2010 6 (7) tai niille varatusta kapasiteetista (kuten tietoliikenneportit, VLAN-resurssit tai tiedonsiirtokapasiteetti) ja jos veloitetaan, miten kustannukset jaetaan asiakkaiden ja palveluntarjoajien kesken. Lisäksi on oleellista muistaa myös se, että palvelun tarjoajien on usein mahdollista tarjota palveluitaan myös internet-yhteyden yli, joten tasapuolinen pääsy -mallin on tarjottava palveluntarjoajille selvää hyötyä, jotta palvelut kannattaa tuoda palveluiden koostajan palveluvalikoimaan tai verkko-operaattorin verkkoon. 4 PERINTEISTEN TUKKUTUOTTEIDEN TARJOAMINEN Perinteisten tukkutuotteiden tarjontaa tasapuolisen pääsyn verkossa käsitellään tässä raportissa vain valokaapelilla toteutettujen verkkojen osalta, sillä tämä asia kaivannee eniten täsmennystä. Yleisesti on myös hyvä todeta, että tasapuolisen pääsyn mallin käyttöönotto ei poista tai muuta teleyritykselle asetettuja huomattavan markkinavoiman (HMV) velvoitteita. 4.1 Tilaajayhteydet Tasapuolisen pääsyn mallissa palveluntarjoajan ei tarvitse hankkia verkko-operaattorilta tilaajayhteystuotetta, sillä palveluita voidaan tarjota suoraan asiakkaan verkkoliitynnän yli. Tasapuolisen pääsyn mallissa on toki mahdollista tarjota myös perinteisiä tilaajayhteyksiä, mutta päätelaitteiden asettamien rajoitusten ja tilaajaverkon mahdollisten puutteiden (kapasiteetti ja laatu) takia asiakkaalle ei kuitenkaan voida välttämättä tarjota samanaikaisesti sekä tasapuolisen pääsyn palveluita että perinteistä tilaajayhteystuotetta. 4.2 Bitstream Bitstream-palvelulla tarkoitetaan kaksisuuntaisen tiedonsiirtokapasiteetin tarjoamisen palveluoperaattorin asiakkaalle. Toteutuksissa yhteenliitetään palveluoperaattorin ja liityntäverkkoa hallitsevan verkko-operaattorin verkko-osuuksia siten, että palveluoperaattori kykenee päättämään asiakkaalleen tarjoamansa palvelun tiettyjä teknisiä ominaisuuksia, kuten palvelunlaatuparametreja. Perinteinen bitstream-malli eroaa hieman tasapuolisen pääsyn palveluista muutamissa palveluiden, tiedonsiirtokapasiteetin sekä päätelaitteen hallintaan liittyvissä kysymyksissä. Näitä kysymyksiä on käsitelty tarkemmin Open Access -pilotin loppuraportissa [1]. Yhteenvetona voidaan kuitenkin todeta, että tasapuolinen pääsy -malli ei ota kantaa tai rajoita bitstream-palvelun tarjotaan tasapuolisen pääsyn verkossa. 4.3 Kaapelikanavat, musta kuitu ja aallonpituuksien vuokraus Tasapuolisen pääsyn malli ei rajoita näiden tukkutuotteiden tarjontaa. 5 VIITTEET Tässä luvussa listatut viitteet ja linkit osoittavat raportin julkaisuhetkellä voimassa olleisiin dokumentteihin. [1] Viestintävirasto, työryhmäraportti 1/2010, Open Access -pilotin loppuraportti, 10.3.2010, http://www.ficora.fi/index/saadokset/tyoryhmaraportit.html

Työryhmäraportti 2/2010 7 (7) 6 KÄSITELUETTELO internet-yhteyspalvelu palveluntarjoaja provisiointi tasapuolisen pääsyn malli tasapuolisen pääsyn verkko verkkoliityntä verkkoriippumaton palvelu Internet-yhteyspalvelulla tarkoitetaan yhteyttä asiakkaan päätelaitteelta julkiseen Internetiin. Internetyhteyspalvelulla tarkoitetaan pelkkää yhteyttä ja sen ominaisuuksia (esim. kiinteä/dynaaminen IP-osoite), eikä se sisällä liittymän päällä tarjottavia liittymän tyypillisiä oheispalveluja kuten sähköpostipalvelua ja kotisivutilaa. Palveluntarjoajalla tarkoitetaan toimijaa, jolta asiakas hankkii palvelun, eli asiakkaalla on aina asiakkuussuhde palveluntarjoajaan. Mallissa palveluntarjoajana voi toimia varsinainen palvelun tuottaja tai palveluiden koostaja. Provisioinnilla tarkoitetaan asiakkaiden verkkoliityntöjen sekä palvelujen aktivoimista, muuttamista ja passivointia. Tasapuolisen pääsyn mallilla tarkoitetaan sitä, että verkossa toimivien palveluntarjoajien palvelut ovat tasapuolisesti kaikkien asiakkaiden käytettävissä riippumatta esimerkiksi liittymän Internet-yhteyspalveluntarjoajasta. Toisin sanoen verkko-operaattori tarjoaa verkon asiakkaille liittymän, jonka kautta asiakkaan on mahdollista ostaa samanaikaisesti palveluita useilta eri palveluntarjoajilta. Tasapuolisen pääsyn mallin kannalta oleellista on etenkin edellä mainittu verkkoliitynnän erottaminen omaksi palvelukomponentikseen. Tasapuolisen pääsyn verkolla (Open access -verkko) tarkoitettaan joko yksittäistä tasapuolisen pääsyn mallin mukaista alueellista verkkoa tai useamman tällaisen verkon muodostamaa kokonaisuutta. Verkkoliitynnällä tarkoitetaan verkko-operaattorin asiakkaille, palveluntarjoajille tai palvelun koostajille tarjoamaa yhteyttä hallinnoimaansa verkkoon. Verkkoliityntä sisältää sekä tilaajayhteyden että yhteydet tasapuolisen pääsyn verkossa. Verkkoriippumattomilla palveluilla tarkoitetaan asiakkaan Internet-yhteyden yli tarjottavia palveluita