1 LUPAPÄÄTÖS Nro 26/05/1 Dnro PSY-2004-Y-136 Annettu julkipanon jälkeen 12.4.2005 ASIA LUVAN HAKIJAT Koneellinen kullankaivu Miessijoen varrella kaivospiirillä Miessin Kulta, Inari Helleena Hietala, Jukka Hjelt, Annikki ja Juhani Kangas, Lauri Ollila, Juhani Pekkala ja Martti Rapeli Asiamies Martti Rapeli Puhakantie 126 99800 Ivalo
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 Ympäristöluvan hakemisen peruste... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT... 3 TOIMINTA... 4 Kuvaus toiminnasta...4 Polttoaineet ja jätehuolto... 5 Toiminnan lopettaminen... 5 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 5 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 5 Alueen luonto ja suojelukohteet... 6 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 7 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 7 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 8 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 8 Lupahakemuksen täydentäminen... 8 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 8 Muistutukset... 8 Hakijan vastine... 8 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 9 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 9 LUPAMÄÄRÄYKSET... 9 Yleiset toimintaa koskevat määräykset... 9 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 9 Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet... 10 Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen... 10 Tarkkailu ja raportointi... 10 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE... 11 RATKAISUN PERUSTELUT... 11 Ympäristölupa... 11 Lupamääräysten perustelut... 12 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 13 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 13 Päätöksen voimassaolo... 13 Lupamääräysten tarkistaminen... 13 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 14 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 14 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 14 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 14 KÄSITTELYMAKSU... 14 Ratkaisu... 14 Perusteet... 14 Oikeusohje... 14 MUUTOKSENHAKU... 15 2
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Hakijoiden asiamiehenä toimiva Martti Rapeli on 22.10.2004 ympäristölupavirastoon toimittamalla hakemuksella pyytänyt lupaa koneelliseen kullankaivuun Miessijoen varrella hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemuksessa tarkoitettu Miessin Kulta niminen kaivospiiri sijaitsee Inarin kunnassa, Lemmenjoen kansallispuistossa olevan Vaskojoen vesistöön kuuluvan Miessijoen (71.343) latvaosilla. Kaivospiiri on 120 150 m leveä ja noin 1 500 m pitkä ja sen pinta-ala on 20,61 hehtaaria. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristöluvan hakemisen peruste Pohjois-Suomen vesioikeuden 26.9.1994 myöntämän ja vesiylioikeuden 11.8.1995 muuttaman Miessijoesta tapahtuvaa vedenottoa ja veden johtamista takaisin jokeen koskevan luvan lupaehdossa 7 määrätään, että lupa on voimassa vuoden 2004 loppuun asti ja, mikäli toimintaa aiotaan senkin jälkeen jatkaa, on siihen haettava riittävän ajoissa uusi lupa asianmukaisin selvityksin. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 2 momentin mukaan koko toimintaan on haettava ympäristölupaa, jos aiemmin myönnetyssä luvassa on määrätty luvan tarkistamisesta määräajassa. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7a) kohdan mukaisesti koneellisella kullankaivulla on oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5a) kohdan mukaisesti ympäristölupavirasto ratkaisee koneellisen kullankaivun ympäristölupa-asian. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Pohjois-Suomen vesioikeus on 26.9.1994 antamallaan päätöksellä nro 82/94/1 myöntänyt Einari Marjakankaalle, Timo Lehtoselle ja Lauri Ollilalle luvan vedenottoon Miessijoesta sekä huuhdonnassa käytetyn veden osittaiseen johtamiseen takaisin jokeen mainituilla alueilla tapahtuvaa koneellista kullankaivua varten. Vesiylioikeus on 11.8.1995 päätöksellään nro 128/1995 muuttanut vesioikeuden päätöstä koskien toiminta-aluetta ja luvan voimassaoloa siten, että uutta lupaa on haettava vuoden 2004 loppuun mennessä.
Korkein hallinto-oikeus on 25.11.1996 päätöksellään nro 3658 kumonnut vesioikeuden ja vesiylioikeuden päätökset siltä osin kuin päätöksissä oli evätty lupa osalta kaivospiirin aluetta. Kauppa- ja teollisuusministeriö 25.10.1993 on myöntänyt Arvi Juholalle, Timo Lehtoselle, Einari Marjakankaalle, Lauri Ollilalle ja Juhani Pekkalalle kaivoskirjan n:o 4046/1a koskien toimintaa kaivospiirillä Miessin Kulta. Kauppa- ja teollisuusministeriö on 2.10.1997 merkinnyt kaivosrekisteriin Miessin Kulta nimistä kaivospiiriä koskevan kaivosoikeuden siirron siten, että puolet Timo Lehtosen osuudesta siirtyy Helleena Hietalalle. Kauppa- ja teollisuusministeriö on 28.10.1999 merkinnyt kaivosrekisteriin Miessin Kulta nimistä kaivospiiriä koskevan kaivosoikeuden siirron siten, että Arvi Juholan osuus siirtyy Jukka Hjeltille ja Einari Marjakankaan osuus siirtyy Martti Rapelille. Kauppa- ja teollisuusministeriö on 30.8.2004 merkinnyt kaivosrekisteriin Miessin Kulta nimistä kaivospiiriä koskevan kaivosoikeuden siirron siten, että Timo Lehtosen osuus siirtyy Helleena Hietalalle ja osa Lauri Olllilan osuudesta siirtyy Annikki ja Juhani Kankaalle. 4 TOIMINTA Kuvaus toiminnasta Kaivospiiri on muodostettu viidestä valtauksesta yhdistämällä. Nykyisin kaivospiirillä on kuusi osakasta, joilla kullakin on oma poikittain rajattu osuus pitkästä puronvarresta. Alueella on kaivettu kultaa 1950-luvun alusta koneella ja lapiokaivuna. Kaivospiirillä on viime vuosina kaivettu uudelleen jo aiemmin kaivettuja alueita, koska nykyisellä kalustolla päästään kaivamaan syvemmältä ja myös erotustekniikka on kehittynyt. Tällä hetkellä kaivospiirin alueesta on kaivettu noin puolet. Koneellista kullankaivua on harjoitettu viimeisen kymmenen vuoden ajan yhtäaikaisesti kolmella koneyksiköllä (telakaivinkone, rumpuseula, rännitys). Käytettävät kaivinkoneet ovat kokoluokkaa 16 19 tonnia. Kaivospiirillä on lisäksi käytössä yksi 10 tonnin pyöräkuormaaja. Muutaman vuoden kuluttua toiminnan on arvioitu jatkuvan kahdella koneyksiköllä. Kaivu tapahtuu kaikilla koneyksiköillä samalla periaatteella. Kaivinkoneella irrotetaan huuhdottavaa soraa 1 7 metrin syvyydeltä 3 000 10 000 m 3 vuodessa. Kolmella koneella toimittaessa käsiteltävien maamassojen määrä on enimmillään 30 000 m 3 vuodessa. Irrotettu kiviaines nostetaan huuhdontarumpuun, jossa kiviaines pestään ja siitä erotetaan suuret kivet. Rummusta pesty kiviaines johdetaan huuhdontäränniin, jonka rihlastoon raskaampi kiviaines ja kulta kertyvät. Rihlastolta poistetaan näkyvä kulta, jonka jälkeen rikkaampi osa kiviaineksesta rännitetään edelleen lapiotyönä. Toisen rännityksen jälkeen kulta erotetaan rihloille kertyneestä kivimateriaalista vaskoolilla. Kukin rumpu käyttää huuhdontavettä 2 000 3 000 litraa minuutissa. Vesi johdetaan rännityksen jälkeen vähintään 900 m 3 :n saostusaltaaseen, josta se palautetaan takaisin huuhdontavedeksi. Kullakin koneyksiköllä on käytössä oma suljettu kiertovesijärjestelmä. Kaivun edetessä ylävirtaan altaita muodostuu lisää. Käytettäessä useampaa allasta asennetaan altaiden vä-
liin ylivuotoputket, joita pitkin selkeytynyt vesi siirtyy seuraavaan altaaseen. Mahdollinen ylimääräinen vesi johdetaan 10 20 metriä leveän soraimeytyksen kautta jokeen. Käytettävät pumput toimivat sähköllä, jota tuotetaan aggregaateilla. Prosessissa tarvittava vesi kertyy kiertovesialtaisiin suotautumalla maaperän kautta ja alueen pintavaluntana. Miessijoen uomasta ei oteta suoraan vettä huuhdontatarpeisiin. Tarvittaessa Miessijoen virtaama siirretään kaivun ajaksi kulkemaan ohivirtausuomassa. Toiminta-aika on sääoloista riippuen enimmillään 15.5. 31.10. Varsinaista huuhdontaa voidaan tehdä roudan sulettua noin kesäkuun puolivälistä lokakuun alun yöpakkasiin asti. Toiminnan on arvioitu jatkuvan kaivospiirillä vielä ainakin kymmenen vuotta. 5 Polttoaineet ja jätehuolto Kaivinkoneissa ja aggregaateissa kuluu kevyttä polttoöljyä koneyksikköä kohden 3 5 tonnia vuodessa ja siten kaivospiirillä käytettävän polttoöljyn kokonaismäärä on enimmillään 15 tonnia vuodessa. Koneissa käytetään biohajoavaa hydrauliöljyä. Toiminnassa ei käytetä muita kemikaaleja. Polttoaine ja öljyt tuodaan alueelle talviaikana moottorikelkoilla. Kesäaikana polttoainetäydennyksiä ei voida tehdä. Suurin varastoitava polttoaineen määrä on 15 000 litraa. Varastointi tapahtuu 3 5 tynnyrin ryhmissä Inarin palopäällikön ohjeiden mukaisesti muovin päällä ja säältä suojaten. Toiminnassa muodostuvia ongelmajätteitä ovat jäteöljy (max. 150 l vuodessa), moottorien suodattimet (max. 50 kg vuodessa) ja akut. Kaivinkoneisiin suoritetaan yksi öljynvaihto kesässä, josta muodostuvan jäteöljyn määrä on 25 30 litraa konetta kohden. Poistettu moottoriöljy varastoidaan suljetussa astiassa. Ongelmajätteet kuljetetaan talvella kunnan keräyspisteeseen. Asumisessa muodostuva yhdyskuntajäte hävitetään osin paikanpäällä, kierrätettävät materiaalit kuljetetaan talvisin Ivaloon. Toiminnan lopettaminen Kaivetut alueet täytetään työn edetessä kaivumailla. Käsitellyt massat tasataan ja maisemoidaan. YMPÄRISTÖKUORMITUS Toiminnan päästöt ilmaan aiheutuvat kaivinkoneesta, aggregaatista ja imuruoppauksessa käytettävästä polttomoottoripumpusta. Melua aiheuttavat koneet ja niiden käyttö. Polttomoottoreiden melutasoksi on arvioitu 85 db. Normaalitilanteissa huuhdontavettä ja sen mukana kiintoainetta ei johdeta jokeen. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Kaivospiiri sijaitsee Miessijoen molemmin puolin, yläosaltaan puuttomassa tunturissa ja alaosaltaan tunturikoivikossa. Joki saa alkunsa kaivospiirin
pohjois- ja koillispuolella olevan Jäkäläpää-nimisen tunturialueen (ylin kohta 518 m) rinteiltä. Miessijoki virtaa kaivospiirin alueella tasolla +400 430 m. Joki on kaivospiirin alueella leveydeltään 1 2 metriä ja syvyydeltään 0 0,5 m. Joen varrella on kaivospiirin alueella mahdollisesti aiemmasta kaivusta ja tulvista johtuva noin 10 metrin levyinen kasviton eroosiovyöhyke. Uoma kuivuu usein loppukesällä. Miessijoki tulee näkyväksi puroksi noin puoli kilometriä kaivospiirin yläpuolella. Joen virtaama pienenee tulvan laskun jälkeen alueella muutamiin satoihin litroihin minuutissa. Elokuussa uoma on usein kaivospiirin yläosassa kuiva ja virtaama kaivospiirin alaosassa noin 50 l/s. Miessijoki virtaa 8 km:n matkan muiden kaivospiirien ja valtausten läpi laskien noin 12 km:n etäisyydellä Postijokeen. Miessijoen valuma-alueen pinta-ala on kaivospiirin alarajalla noin 3,7 km 2, eikä sen alueella ole järviä. Läheisen Repojoen vuosien 1976 2002 virtaamatietojen perusteella keskivalumat ovat alueella kesäkuussa 22,1 l/s km 2, heinäkuussa 12,0 l/s km 2, elokuussa 12,0 l/s km 2 ja syyskuussa 12,7 l/s km 2. Keskimääräiset laskennalliset virtaamat kaivospiirin alarajalla Repojoen valumia käyttäen on esitetty seuraavassa taulukossa: Kuukausi Keskivirtaama MQ, l/s Kesäkuu 81 Heinäkuu 44 Elokuu 44 Syyskuu 47 6 Miessijoen kalasto on vähäinen, eikä kaivospiirin alueella ole havaittu kaloja. Postijoessa on melko tiheä paikallinen taimenkanta. Taimenen yksilökoot ovat pieniä. Joessa on tavattu myös pientä madetta ja mutua. Vaskojoen alueella kalakantaan tulevat mukaan myös harjus, siika ja hauki. Alapuolisessa vesistössä kalastetaan lähinnä Vaskojoen alueella vapavälinein. Suvannoissa kalastetaan myös verkoilla kotitarpeeksi. Alueen läheisyydessä ei ole ympärivuotista asutusta. Ensimmäinen kiinteä ympärivuotinen asutus on Vaskojoen varrella noin 28 km Postijokisuulta. Lähimmälle tielle on matkaa 35 km. Lähimmälle ulkoilureitille on matkaa 4 km ja reittiverkostoon kuuluvalle tuvalle noin 5 km. Etelässä kaivospiiri rajoittuu kaivospiiriin Pihlajamäki-Klondike ja pohjoispäässä kaivospiiriin Yhteishippu. Alueella toimii Sallivaaraan paliskunta, jolla on noin 2 km etäisyydellä Aitavaarassa tukikohta. Miessijokea käytetään talousveden ottoon. Kaivospiirin alueella joessa ei ole mahdollista sen pienuuden vuoksi liikkua esim. kanootilla. Alueen luonto ja suojelukohteet Kaivospiiri on kokonaisuudessaan Lemmenjoen kansallispuiston alueella, joka on tärkeä pohjoisten metsien, soiden ja jokiluonnon suojelun kannalta. Lemmenjoen alue on Suomen suurin kansallispuisto (2 855 km 2 ) ja osa Euroopan laajimpia jäljellä olevia erämaita. Kansallispuisto on Natura verkostoon kuuluva alue (FI1300201). Lemmenjoen kansallispuiston tyypillisimpiä luontotyyppejä ovat mäntyvaltaiset vanhat metsät, aapasuot, tunturikankaat, kuusivaltaiset vanhat metsät, tunturikoivikot ja subarktiset salixpensaikot. Alueelta tavataan mm. kaikkia Suomen suurpetoja ja useita
uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja. Kansallispuiston alueella pesii runsas linnusto. Kaivospiirin havaittu kasvillisuus muodostuu koivusta, vaivaiskoivusta, katajasta sekä erilaisesta jäkälä- ja varpukasvillisuudesta. Alueen puustolla ei ole taloudellista arvoa. Linnustosta alueella on havaittu pesivän riekko, kiiruna, västäräkki, kivitasku ja kapustarinta. Ajoittain alueella on havaittu sinirinta, pöllöjä, haukkoja ja korppi. Nisäkkäistä havaittuja lajeja on kettu, poro, hirvi ja myyrät. 7 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminta muuttaa kaivospiirin alueella Miessijoen uoman sijaintia. Tällä ei kuitenkaan arvioida olevan joen pienuus huomioon ottaen haitallisia vaikutuksia. Tarkkailun mukaan toiminnan vaikutukset näkyvät alapuolisessa vesistössä kohonneina kiintoainepitoisuuksina, jotka kuitenkin laskevat melko nopeasti alavirtaan edetessä. Kaivospiirin ei yksinään arvella aiheuttavan oleellisia vedenlaadun muutoksia Postijoessa. Toiminnan ei arvioida aiheuttavan haittaa alapuolisten vesistöjen kalakannoille. Pakokaasupäästöjen vaikutukset rajoittuvat valtausten välittömään läheisyyteen, jossa ei ole kullankaivun ohella muuta vakiintunutta maankäyttöä. Koneiden melu leviää puuttomalla tunturiylängöllä sääoloista riippuen muutaman kilometrin etäisyydelle. Toiminta muuttaa alueen maisemaa. Maisemallisia vaikutuksia pyritään rajoittamaan tasaamalla kaivetut alueet ja levittämällä pois kuorittu pintamaa takaisin kasvukerrokseksi. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailua hoidetaan seuraamalla päivittäin kiertovesialtaiden tilaa, polttoainetynnyreiden tiiveyttä sekä käytettävien koneiden kuntoa. Vesistövaikutustarkkailua jatketaan nykyisessä laajuudessa siten, että kolmesti kesässä otetaan vesinäytteet kaivospiirin yläpuolelta, alapuolelta ja kauempaa vesistöstä. Näytteiden oton hoitaa Inarin terveystarkastaja helikopterilla. Näytteistä määritetään sameus, kiintoaine, väri ja COD Mn. Yhteenveto toiminnasta ja päästöistä sekä vaikutuksista toimitetaan Lapin ympäristökeskukseen vuosittain joulukuun loppuun mennessä.
8 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Poikkeukselliset sateet tai kevättulva voivat aiheuttaa saostusaltaiden rikkoutumisen ja kiintoaineksen karkaamisen vesistöön. Aiheutuva samentuminen on kuitenkin tilapäistä. Käyttötarkkailulla pyritään havaitsemaan mahdolliset altaiden vuotokohdat. Polttoainevuotojen varalta alueella on varastoituna imeytysturvetta, johon polttoaine voidaan sitoa. Samoin toimitaan myös hydrauliikkaletkujen vuodoissa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Ympäristölupaviraston pyynnöstä hakija on 10.12.2004 täydentänyt hakemusta. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla siitä Inarin kunnan ja ympäristölupaviraston ilmoitustaululla 29.12.2004 27.1.2005 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu paikallislehti Inarilaisessa 29.12.2004. Muistutukset 1. Lapin ympäristökeskus Ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei se vastusta hakemusta. Ympäristökeskus on tehnyt esityksen lupamääräyksiksi, jotka koskevat muun muassa kaivuaikaa, huuhdonnassa käytettävän veden kierrätystä, biohajoavien hydrauliikkaöljyjen käyttöä, kaivumaiden käsittelyä, polttoaineiden varastointia sekä käsittelyä, vedenottoa, vesistön tarkkailua, käyttötarkkailua sekä jätehuoltoa koskevia määräyksiä. Ympäristökeskus on esittänyt, että myönnettävä lupa olisi voimassa vuoden 2015 loppuun. Hakijan vastine Hakija on 18.2.2005 antamassaan vastineessa todennut hyväksyvänsä pääosin ympäristökeskuksen vaatimukset. Tarkkailun osalta hakija on esittänyt, että kaivospiirin kohdalla riittäisi yksi vesinäyte alimman koneyksikön jälkeen. Hakija on katsonut, että toimintaa on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Koneyksiköt voivat toimia ajoittain vain muutaman kymmenen metrin päässä toisistaan.
9 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Helleena Hietalalle, Jukka Hjeltille, Annikki ja Juhani Kankaalle, Lauri Ollilalle, Juhani Pekkalalle ja Martti Rapelille ympäristöluvan hakemuksen mukaiseen ja laajuiseen koneelliseen kullankaivuun Miessin Kulta -nimisellä kaivospiirillä Inarissa. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. Ennalta arvioiden lupamääräysten mukainen toiminta ei aiheuta korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset toimintaa koskevat määräykset 1. Kullan koneellista kaivua ja huuhdontaa saa suorittaa Miessin Kultanimisellä kaivospiirillä n:o 4046/1a 15.5. 31.10. Kaivun aloittamisesta ja lopettamisesta on vuosittain ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle. 2. Valtauksille tehtävät kaivannot on luiskattava enintään kaltevuuteen 1:2, aidattava tai muuten näkyvästi merkittävä. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 3. Kaikkien koneyksikköjen on käytettävä suljettua kiertovesijärjestelmää, jossa huuhdontavesi johdetaan selkeytysaltaan kautta takaisin prosessiin. Kunkin koneyksikön altaan tilavuuden on oltava vähintään 900 m 3. Ylimääräistä huuhdontavettä ei saa johtaa suoraan Miessijokeen, vaan se on imeytettävä kaivospiirin maaperään tai johdettava kiintoainesta pidättävän suotopadon kautta jokeen. 4. Huuhdonta-alueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava vesijärjestelmään. Uoman siirrot on tehtävä vähän veden aikaan. Uoman siirtämiseksi tehtävät kanavat on rakennettava kooltaan sellaisiksi, ettei joen vedenpinta runsassateisenakaan aikana nouse kaivualueelle. Kanavista on rakentamisvaiheessa poistettava hienojakoinen pintamaa ja humuskerros. 5. Koneiden hydrauliikkajärjestelmissä on käytettävä biohajoavaa öljyä. 6. Polttoaineet, muodostuvat jätteet ja muut mahdolliset ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat aineet on varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna. Polttoaineen irtosäiliöt on sijoitettava selvästi maasta irti oleville alustoille. Säiliöryhmien alle on asennettava hiekalla tai muulla vastaavalla materiaalilla peitetty ja reunoiltaan ylös nostettu muovikalvo, jonka rajaaman allastilavuuden on oltava vähintään suurimman ryhmässä olevan irtosäiliön kokoinen.
7. Toiminnassa muodostuvat jätteet on toimitettava Inarin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisiin jätteiden vastaanottopisteisiin. 10 Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 8. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle sekä Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarpeen mukaan Inarin alueelliselle pelastusviranomaiselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä tapahtuneen toistamisen estämiseksi ja järjestettävä tarpeellinen tarkkailu päästöjen selvittämiseksi. Öljypäästöjen varalta luvan saajalla on oltava alueella 400 litraa imeytysturvetta. Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen 9. Kaivualueilta ja poistettavat pintamaat on varastoitava erillään muista massoista sulkemis- ja maisemointitoimissa käytettäväksi. Miessijoen tulvarajan alapuolella olevat selkeytysaltaat, joihin on kaivukauden aikana kertynyt hienojakoista maa-ainesta, on kaivukauden päätteeksi peitettävä karkealla maa-aineksella. Peittämistä ei tarvitse tehdä, mikäli altaita käytetään seuraavana vuonna ja ne on suojattu penkereillä siten, että tulvallakaan uoman vesi ei pääse kulkemaan altaisiin. 10. Käytöstä kokonaan poistettavat kaivualueet ja kiertovesialtaat on kaivukauden päätteeksi tasattava ympäristöön sopeutuviksi. Tasatuille alueille on levitettävä pintamaakerros, joka mahdollistaa alueen nopean kasvittumisen. Koko aluetta koskeva yksityiskohtainen maisemointisuunnitelma, joka sisältää muun ohella suunnitelman alueen kasvittamisesta ja metsittämisestä, on toimitettava hyväksyttäväksi Lapin ympäristökeskukselle yhtä vuotta ennen toiminnan lopettamista. Tarkkailu ja raportointi 11. Luvan saajien on huuhdontapäivinä seurattava kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä kirjaa kaivualueista ja -ajoista, muodostuvista jätteistä sekä muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. 12. Luvan saajien on seurattava toiminnan vaikutuksia Miessijoen veden laatuun ottamalla vesinäytteen kolme kertaa kaivukauden aikana kaivospiirin yläpuolisesta pisteestä, välittömästi alimman koneyksikön alapuolisesta pisteestä ja kauempaa alapuolisesta vesistöstä. Näytteistä on määritettävä väri, sameus, kiintoaine ja COD Mn. Yksityiskohtainen suunnitelma käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun tarkemmasta järjestämisestä on toimitettava Lapin ympäristökeskukseen viimeistään kahden kuukauden kuluessa päätöksen voimaantulosta. Ympäristökeskus voi tarvittaessa tarkentaa tarkkailuohjelmaa. 13. Luvan saajien on osallistuttava vesistön yhteistarkkailuun ja kalataloudelliseen yhteistarkkailuun, mikäli sellaiset toteutetaan alueella luvan voimassaoloaikana.
14. Luvan saajan on toimitettava Lapin ympäristökeskukselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto toiminnasta, aiheutuneista päästöistä, muodostuneista jätteistä sekä toteutetusta ympäristövaikutusten tarkkailusta. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. 11 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupa Asetuksen eräistä valtion omistamille alueille perustetuista kansallis- ja luonnonpuistoista (932/81) muutoksen (583/91) mukaisesti koneellinen kullanhuuhdonta ei ole sallittua Lemmenjoen kansallispuiston alueella 10.4.1991 jälkeen. Luonnonsuojelulaki ja sen nojalla tehdyt päätökset eivät rajoita ennen rauhoitusmääräyksen voimaantuloa hankittua oikeutta luonnonsuojelualueeseen. Luvan saajille on 25.10.1993 myönnetyn kaivoskirjan n:o 4046/1a nojalla myönnetty oikeus huuhdontakullan etsimiseen ja hyödyntämiseen. Kaivosoikeus on perustettu valtauksien 4046/1, 4212/1 ja 4391/1 perusteella, jotka on myönnetty ennen koneellisen kullankaivun kieltävän asetuksen voimaantuloa. Kaivoslain mukainen oikeus maaperässä olevan kullan hyödyntämiseksi on siten saatu ennen asetuksen 583/91 voimaantuloa, eikä koneellista kullankaivua koskeva kielto koske aluetta. Lemmenjoen kansallispuiston sisällyttäminen Natura 2000 -verkostoon ja suojelualueen rajaus on tehty tietoisena alueella olevasta kullanhuuhdontatoiminnasta. Näin ollen toiminnan ei voi katsoa vaarantavan niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue on katsottu. Hakemuksen mukainen ja lupamääräyksiä noudattava toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Päästöjä ehkäisevien ja rajoittavien lupamääräysten asettamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Määräykset huomioon ottaen toiminta ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maan tai pohjaveden pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaista pintavesien pilaantumista johtuvaa vahinkoa, josta on määrättävä ympäristönsuojelulain 11 luvussa tarkoitettuja korvauksia. Lupamääräyksien mukaisesti toimittaessa alueella tapahtuva huuhdonta ei aiheuta päästöjä, jotka merkittävästi heikentäisivät Sotajoen vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia tai veden laatua.
Kaivospiiri sijaitsee Miessijoen valuma-alueen ylärajalla. Vähävetinen joki ei ole tällä alueella vielä vesilain 1 luvun 1 :n tarkoittama vesistö. Uoman siirtämisellä kaivospiirin alueella ei estetä veden vapaata juoksua, eikä uoman muutos aiheuta vahinkoa toisen maalle kaivospiirin ulkopuolella. Alueella on harjoitettu kullankaivua noin 50 vuoden ajan, minkä seurauksena Miessijoen uoma ei ole kaivospiirin alueella enää luonnontilainen. Näin ollen uoman siirtoon tai kaivuun sen ranta-alueella toimintaan ei tarvita erikseen vesilain mukaista lupaa. 12 Lupamääräysten perustelut Huuhdonta-aika on rajattu hakemuksen mukaisesti. Ilmoitusvelvollisuudella töiden aloittamisesta, lopettamisesta ja poikkeuksellisista tilanteista sekä vuosiraportoinnilla mahdollistetaan toiminnan valvonta. Jyrkkäreunaiset kaivannot voivat aiheuttaa haittaa porotalouden harjoittamiselle, minkä estämiseksi on annettu määräys luiskien loiventamisesta. Luiskien loiventamisen vaihtoehtoina on hyväksytty niiden aitaaminen tai selvä merkitseminen muulla keinoin. Määräys on tarpeen, koska alueella oletettavasti liikkuu poroja ja tapahtuu porotalouteen liittyvää maastoliikennettä ja siten on mahdollista, että haittoja syntyy, ellei niitä pyritä estämään. Kiertovesiperiaatteen käytöllä rajoitetaan hienoaineksen kulkeutumista alapuoliseen vesistöön ja sen aiheuttamia haittoja. Kiertovesialtaiden käyttö on parasta taloudellisesti käytettävissä olevaa tekniikkaa koneellisen kullanhuuhdonnan päästöjen rajoittamisessa. Kooltaan 900 m 3 :n kiertovesiallas kutakin koneyksikköä kohden on katsottu käytettävä vesimäärä ja käsiteltävä vesimäärä huomioon ottaen riittäväksi. Annetuilla rajoituksilla varmistetaan, että kiertovesijärjestelmä toimii tehokkaasti ja riskit ympäristön pilaantumiselle ovat mahdollisimman pienet. Veden imeyttämisellä maaperään tai suotopatojen käyttämisellä rajoitetaan kiintoainepäästöjä vesistöön. Kaivostoiminnan päästöistä merkittävä osa aiheutuu erilaisista hajapäästöistä. Niiden rajoittamiseksi on annettu määräyksiä koskien sade- ja valumavesien johtamista ja Miessijoen uoman kaivua. Valumavesien johtamisella selkeytysaltaaseen varmistetaan, ettei toiminta-alueelta pääse runsassateisenakaan vuotena haitallisessa määrin kiintoainesta vesistöön. Uusien uomien osalta määräyksellä varmistetaan, että rakennustyö tehdään siten, että alapuoliseen vesistöön aiheutuva kiintoainespäästö on mahdollisimman vähäinen. Biohajoavan öljyn käyttäminen hydrauliikkaöljynä vähentää letkurikoista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Varastointimääräyksellä vähennetään maaperän ja ympäristön pilaantumisen riskejä. Määräyksessä on otettu huomioon palavien nesteiden haitallisuus ympäristölle, toiminnan sijainti ja alueen luonnon ominaispiirteet. Alueella on määrätty pidettäväksi imeytysturvetta noin 200 öljylitran imeyttämiseen, joka vastaa yhden varastoinnissa käytettävän polttoainetynnyrin sisältöä. Kaivukausittaisella maisemoinnilla vähennetään hienoaineksen huuhtoutumista ja nopeutetaan alueen paluuta takaisin luonnontilaan. Maisemointisuunnitelman erillinen hyväksyttäminen varmistaa maisemoinnin toteutu-
misen. Pintamaiden hyödyntäminen maisemoinnissa nopeuttaa oleellisesti alueen kasvettumista. Toiminnan käyttöseurannalla vähennetään erilaisten poikkeustilanteiden ja niiden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen riskiä. Vesistötarkkailulla seurataan toiminnan vaikutuksia. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen toiminnan ja sen vaikutusten seuraamiseksi. 13 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lapin ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu pääosin päätöksessä ja sen perusteluissa ilmenevästi huomioon. Tarkkailun osalta hakijan esittämä tarkkailu on katsottu riittäväksi. Vesinäytteiden ottamista joka koneyksikön alapuolelta ei katsota tarpeelliseksi. Tarkkailussa on kyse lähinnä vaikutustarkkailusta. Vesinäytteiden ottaminen päätöksen mukaisessa laajuudessa kaivospiirin yläpuolelta, alimman koneyksikön alapuolelta ja etäämmältä alapuolisesta vesistöstä on riittävä toiminnan vaikutusten selvittämiseksi. Kaivospiirin sisällä aiheutuu veteen useista eri kohteista kiintoainepäästöjä, jotka ovat pääosin erilaisia hajapäästöjä. Näitä päästöjä ei katsota niin suuriksi, että niitä olisi tarpeen erillisellä päästötarkkailulla seurata. Toiminnan käyttötarkkailun tarkoituksena on varmistaa, että päästöt Miessijokeen pysyvät mahdollisimman pieninä. Lupa on annettu toistaiseksi voimassaolevana, koska luvan saajilla on toistaiseksi voimassa oleva kaivoskirja toiminnan harjoittamiseksi alueella. Luvan saajat on kuitenkin määrätty jättämään hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi noin 10 vuoden kuluttua luvan myöntämisestä. Koska hakijalla ei ole kaivoslain nojalla määräaikaista oikeutta toimintaan alueella, ei myöskään ympäristölupaa ole tarpeen antaa määräaikaisena. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on toimitettava hakemus ympäristöluvan määräysten tarkistamiseksi ympäristölupavirastoon 1.4.2015 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä, mitä ympäristönsuojeluasetuksen 8 13 :ssä säädetään. Hakemuksessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota tark-
kailun tulosten esittämiseen ja mahdollisten ympäristövaikutuksissa ilmenneiden muutosten kuvaamiseen. 14 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti ja 46 1, 3 ja 4 momentti, 52 1 momentti ja 55 2 momentti Jätelaki 4 ja 6 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 1 960 euroa. Perusteet Ilmoitettu kaivumäärä (30 000 m 3 ) ylittää maksutaulukossa olevan koneellisen kullankaivun korkeamman maksuluokan kaivumäärän 1 000 m 3 vuodessa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)
15 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Matti Hepola Urpo Myllymaa Jorma Rantakangas Sami Koivula Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristölupaviraston johtaja Matti Hepola sekä ympäristöneuvokset Urpo Myllymaa ja Jorma Rantakangas (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Sami Koivula Tiedustelut, asian esittelijä, puh. (08) 5348 500 SK/lk Liite Valitusosoitus
Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 12.5.2005, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: vaihde (08) 5348 500; telekopio (08) 5348 550 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.