Kirjallisuuden analyysi sivuaineopiskelijoille 5 op (KIRP123) OHJEITA ESSEEN KIRJOITTAMISEEN Laura Piippo (laura.piippo@jyu.fi) Kurssisuoritukseen vaaditaan kaksi n. 4 5 sivun mittaista kirjallisuusesseetä, joista toinen on runo- ja toinen novellianalyysi. Analysoitava runo ja novelli oheisen listan kokoelmista. Esseet palautetaan opettajalle samalla kertaa Moodlen palautuslaatikkoon, mieluiten pdf-tiedostoina. Palautuspäivät löydät myös Moodlesta. Tutustuthan ohjeeseen ja oheislukemistoon huolellisesti! KIRJALISTAT Valitse yksi runo- ja yksi novellikokoelma, joista kummastakin valitset yhden runon tai novellin lähempään tarkasteluun. Runokokoelmat: Saila Susiluoto: Siivekkäät ja hännäkkäät, 2001 Saila Susiluoto: Ariadne, 2015 Riina Katajavuori: Kerttu ja Hannu, 2007 Vilja-Tuulia Huotarinen: Sakset kädessä ei saa juosta, 2004 Vilja-Tuulia Huotarinen: Iloisen lehmän runot, 2009 Suvi Valli: Ohijuoksija, 2011 V.S. Luoma-aho: Kronologi, 2013 Teemu Manninen: Futurama, 2010 Teemu Manninen: Paha äiti, 2012 Harry Salmenniemi: Kivirivit, 2013 Harry Salmenniemi: Pimeän lehdet, 2015 Erkka Filander: Heräämisen valkea myrsky, 2013 Kaija Rantakari: Mikado, 2015 Marianna Kurtto: Rottakuningas, 2015 Pauliina Haasjoki: Planeetta, 2016 Tiina Lehikoinen: Multa, 2016 Olli-Pekka Tennilä: Ontto harmaa, 2016 Novellikokoelmat: Leena Krohn: Mitä puut tekevät elokuussa, 2000 Rosa Liksom: Perhe, 2000 Rosa Liksom: Maa, 2006 Petri Tamminen: Piiloutujan maa, 2002 Petri Tamminen: Muistelmat, 2004 Jaakko Yli-Juonikas: Uudet uhkakuvat: novelleja!, 2003 Juha Itkonen: Huolimattomia unelmia, 2008 Pasi Ilmari Jääskeläinen: Taivaalta pudonnut eläintarha, 2008 Tiina Raevaara: En tunne sinua vierelläni, 2010 Miina Supinen: Apatosauruksen maa, 2010 1
Katja Kettu: Piippuhylly, 2013 Juhani Karila: Gorilla, 2013 Anu Kaaja: Muodonmuutosilmoitus, 2015 Tuuve Aro: Lihanleikkaaja, 2017 Harry Salmenniemi: Uraanilamppu, 2017 MILLAINEN ON HYVÄ KIRJALLISUUSESSEE? 1) Tehtävänannon mukainen o Käytä sitä erittelytapaa, joka tehtävässä vaaditaan tai joka siihen soveltuu parhaiten. Kiinnitä huomiosi sellaisiin tekstin ominaisuuksiin joista parhaiten avautuu olennaisia merkityksiä. Mikäli saat otsikoida esseesi itse, pysyttele valitsemassasi käsittelytavassa. o Esseessä ei tarvitse pyrkiä aukottomaan erittelyyn. Kaikkea ei tarvitse selittää puhki, vaan tulkintaan voi jättää avoimutta ja keskittyä olennaisen aineksen käsittelyyn. Tämä vaatii sekä tekstin että tehtävänannon, myös itse annetun, huolellista ja paneutuvaa lukemista. 2) Tekstilähtöisesti kirjoitettu osoita kirjoittavasi metatekstiä, kirjoitusta kirjallisuudesta. Osoita todella lukeneesi lähdeteksti. Tähän tähtäävät: o Perustellut tulkinnat, jotka pohjataan tekstiin referoiden ja sitaatein, tyylikkäällä sitaattitekniikalla. o Muista aina, että kirjoittaessasi kirjallisuudesta voit esittää siihen nojautuen väitteitä ja tulkintoja vain siitä itsestään, et sitä ympäröivästä todellisuudesta. Realistinen ja fantastinen teksti ovat yhtälailla fiktiota. o Muista myös lähdetekstien hyödyntäminen. 3) Käsitteitä käyttävä (mm. kertoja, näkökulma, päähenkilöt, miljöö, motiivi, symboli, metafora, teema, juoni, rakenne) o Käsitteet eivät kuitenkaan voi olla itsetarkoitus vaan tärkeintä on se, mitä niillä löydetään, avataan ja puretaan tekstistä. Ne ovat ajattelun välineitä, keinoja sanoa jotakin oleellista kirjallisuudesta ja kuvata sitä. Käsitteet auttavat perustelemaan tekstistä esittämiäsi väitteitä ja tulkintoja. Suhtaudu niihin kuin työkaluihin kuhunkin ongelmaan on oma avaimensa. 4) Erittelevä ja analyyttinen aseta tekstille kysymyksiä, ei vai sisältöön vaan myös muotoon liittyen. Kaikki kysymykset eivät ole kaikkien tekstien kohdalla yhtä tärkeitä; analyyttisyyttä on huomata, mikä tekstin ominaisuus on tehtävänantoon vastaamiseksi kaikkein keskeisin. o Milloin teksti on kirjoitettu? Vuosiluvuista voi saada viitteitä tekstin tyylilliseen tai historialliseen kontekstiin. o Mitä lajia se edustaa? Runoutta, romaania, näytelmää, novellia, esseetä? o Millainen se on luonteeltaan: kertova, kuvaileva, koominen, traaginen, satiirinen, eeppinen, mielikuvituksellinen, poleeminen, lyyrinen? 2
o Millainen on tekstin rakenne? Erittele tekstin rakennetta tutkien säkeistöjä tai kappaleita ja tarkkaile huolellisesti tekstin etenemistä. o Minkä sävyisiä jaksoja siinä on? Humoristisia, surullisia, tunteellisia, ärsyttäviä, kiihkomielisiä? o Tee tekstille vielä täsmällisempiä kysymyksiä. Tee huomioita: sanakentistä, kuten jollekin alalle tyypillisestä kielestä (esimerkiksi tunteiden sanastosta, väreistä, liikkeestä jne.) verbeistä: mikä aikamuoto on käytössä? Ilmaistaanko liikettä vai tilaa? adjektiiveista: onko niitä paljon? miten ne on valittu: ovatko ne myönteisiä vai halventavia? lauserakenteesta: ovatko lauseet yksinkertaisia? vastakohtaisia? monimutkaisia? ovatko lauseet myönteisiä, kielteisiä kysyviä? kuvakielestä: onko kuvia, metaforia, vertauksia, toistoja, vaillinaisia ilmauksia, rakenteen halkeamia, epätavallisia käsiteyhteyksiä? sointuisuudesta: onko alkusointua tai sisäsointua? lauserytmistä: lue tekstiä ääneen ja tarkkaa rytmiä. Onko rytmi hakkaava, soljuva, hidas, nopea, iskevä? välimerkeistä: havaitkaa kysymys- ja huutomerkit, pisteet ja pilkut. 5) Tyyliltään huoliteltu ja rakenteeltaan eheä o Tärkeää on hyvä ja persoonallinen ilmaisutaito sekä tekstin looginen ja yhtenäinen rakenne ja eteneminen. Vaikka kirjoitat kirjallisuudesta, on esseesi oltava itsenäinen ja itsessään ymmärrettävä kokonaisuus, joka alkaa jostain, kehittyy matkalla ja päätyy lopulta johonkin. o Omien tuntemusten ja arvostelmien ilmaisemiseen pätee sama perussääntö kuin tekstistä kirjoittamiseenkin; ne täytyy perustella ja eritellä huolellisesti. Oma lukukokemus on aina arvokas, mutta harkitse tarkoin, sopiiko sen käsittely kulloisenkin esseen tehtävänantoon. ESSEEN RAKENNE Anna tekstillesi otsikko, josta käy ilmi analyysinäkökulmasi sekä analysoimasi runon tai novellin nimi o Esim. Lapsuuden kuvaus Riina Katajavuoren runossa Kääntöhaalarit Jos tekstisi pysyy kolmen sivun ohjepituudessa, väliotsikoita ei tarvita o Perussääntö: kunkin väliotsikon alla pitää olla vähintään kolme tekstikappaletta Mainitse kokoelman nimi ja ilmestymisvuosi heti esseen alussa Esittele johdannossa lyhyesti (n. yhden kappaleen verran) teoskokonaisuutta o Esittele myös, miten valitsemasi teksti sijoittuu teoskokonaisuuteen Novellianalyysien alussa novellin henkilöt ja tapahtumat esitellään lyhyesti niin, että analyysiä voi seurata myös kohdetekstiä lukematta 3
Analyysin loppuun on hyvä tehdä lyhyt yhteenveto, mutta erillinen loppukappale ei ole välttämätön Analyysin aikamuotoja ovat preesens ja perfekti: älä käytä analyysitekstissä imperfektiä! MUOTOSEIKKOJA Pituus n. 4-5 liuskaa, riviväli 1,5, pistekoko 12, fontti selkeä ja helposti luettava Analysoitavan teoksen nimi kursiiviin, runojen ja novellien nimet lainausmerkkeihin o Muista lyhyt väliviiva ja välilyönti, jos nimessä on useampi sana: Kerttu ja Hannu -kokoelma, En muista mitään -runo Kokoelmissa on osastoja, ei lukuja o Laita myös osastojen mahdolliset nimet lainausmerkkeihin Analysoitavat runot siteerataan tekstiin kokonaisina; pitkät runot voi laittaa analyysin liitteeksi Lyhyemmät runositaatit erotetaan omasta tekstistä lainausmerkeillä; säejako merkitään vinoviivalla, säkeistöjako kahdella vinoviivalla Lyhyet, noin sivun mittaiset proosatekstit voi myös siteerata kokonaan Pitkät lainaukset (kokonaiset runot, useamman virkkeen proosasitaatit) sisennetään ja riviväliksi laitetaan 1 o Sisennettyihin lainauksiin ei laiteta lainausmerkkejä Lainauksista poisjätetyt kohdat merkitään hakasulkeilla ja kahdella lyhyellä viivalla: [--] o Merkitse näkyviin vain sitaatin keskeltä pois jätetyt kohdat; lyhyiden lainausten alkuun ja loppuun hakasulkeita ei tarvitse merkitä Muista sidostaa lainaukset omaan tekstiin johtolauseilla: älä jätä lainausta erilliseksi lauseeksi Suoriin lainauksiin täytyy merkitä viite o Runoanalyyseissä riittää, että viite merkitään vain kokonaisena siteeratun runon perään o Novellianalyyseissä viite täytyy merkitä jokaiseen sitaattiin o Viite Riina Katajavuoren Kerttu ja Hannu -kokoelman sivulle 41: (Katajavuori 2007, 41) Kun lainaus on yhden virkkeen mittainen, piste tulee sulkeiden ulkopuolelle Useamman virkkeen lainausten perässä piste merkitään sulkeiden sisäpuolelle Kun samaa teosta lainataan usein, sen nimestä voi muodostaa lyhenteen o Tässä esseessä analysoin Miina Supisen vuonna 2010 ilmestynyttä novellikokoelmaa Apatosauruksen maa (=AM). o Lyhenneviitteen merkintä: (AM, 133) 4
PAKOLLINEN OHEISLUKEMISTO MÄKIKALLI & STEINBY (2013) Johdatus kirjallisuusanalyysiin. Helsinki: SKS. Muita lähteitä Teoksesta KANTOKORPI et al. (1990) Runousopin perusteet Kantokorven osuus (s. 105 177) Teoksesta KAINULAINEN et al. (2007) Lentävä hevonen - Välineitä runoanalyysiin seuraavat artikkelit: o Karoliina Lummaa: Aihe, motiivi, teema ja topos (s. 41 63) o Taina Ratia: Runon kuvakielisyyden ulottuvuudet (s. 121 142) o Johanna Krappe: Monimerkityksinen metafora (s. 145 164) o Kaisu Kesonen: Metonymia (s. 167 187) o Karoliina Lummaa: Symboli ja allegoria (s. 191 208) o Pauliina Haasjoki: Vapaarytmisyyden analyysista (s. 93 116) Alanko, Outi & Käkelä-Puumala, Tiina (toim.) (2001) Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä. Helsinki: SKS. Artistoteles (1967). Runousoppi. Suom. Pentti Saarikoski. Helsinki:Otava. Hosiaisluoma, Yrjö (2003) Kirjallisuuden sanakirja. Helsinki: WSOY. Hrushovski, Benjamin (1984) Poetic Metaphor and Frames of Reference. Poetics Today, Vol. 5:1. Junkkaala, Heini & Rasila, Satu: Ohjeita näytelmän lukemiseen. URL http://www.naytelmat.fi/index.php?id=478 (Linkki tarkistettu: elokuu 2012) Kainulainen, Siru (2016) Runon tuntu. Helsinki: Poesia. Nyytäjä, Outi (1982) Näytelmän lukemisesta. Teoksessa Polkunen, Suhonen & Viikari (toim.) Lukutikku kirjallisuuden lukijalle, s. 205-227.. Espoo: Weilin + Göös. 5