Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus
Lähtökohtia Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan 31 kunnasta 21 vedenhankinta perustuu pohjaveden tai tekopohjaveden käyttöön Kunnallisen vesihuollon piirissä näissä kunnissa on noin 191 000 asukasta Pohjavettä ja tekopohjavettä käytettiin vuonna 2000 noin 68000 m 3 /d eli noin 25 milj. m 3 /a Haja-asutusalueilla omien kaivojen pohjaveden varassa lisäksi noin 110 000 asukasta Vesilaitosten pumppaamat vesimäärät Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla Kuva: Suomen ympäristökeskus 2
Lähtökohtia UUS:n alueen pohjavesivarat tehokkaassa käytössä Porvoon seudulla ja Uudenmaan maakunnan itäosassa voimakkaasti kasvavia kuntia, joiden pohjavesireservit ovat vähäiset Kurun pohjavesialue on yksi Kanta-Hämeen maakunnan strategisesti tärkeitä pohjavesialueita, jolle kohdistuu maankäyttöpaineita (mm.soranotto) Pitkän tähtäimen tarve, varaudutaan tilanteeseen 2020-30 -luvuilla 3 m³/d 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan pohjavesivarat ja niiden käyttö Uusimaa Itä-Uusimaa Yhteensä I lk pohjavesialueet, arvio muodostuvan pohjaveden määrästä m³/d II lk pohjavesialueet, arvio muodostuvan pohjaveden määrästä m³/d III lk pohjav es ialueet, arvio muodostuvan pohjaveden määrästä m³/d Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä yhteensä m³/d Vedenottolupia yhteensä m³/d (sisältää tekopohjaveden) Pohjaveden ja tekopohjaveden kulutus vuonna 2000 m³/d
Yhteistyöhanke Hämeen ja Uudenmaan ympäristökeskukset Geologian tutkimuskeskus Hausjärven, Mäntsälän ja Pornaisten kunnat Riihimäen vesilaitos Hyvinkään vesi Porvoon vesi Tuusulan seudun vesilaitos 4
Hausjärven Kurun pohjavesialue Kokonaispinta-ala 20,43 km 2 Muodostumisalue 15,13 km 2 Arvioitu antoisuus 12 000 m 3 /d Antoisuudeltaan yksi suurimpia pohjavesialueita Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Kanta-Hämeen maakunnissa Alueella Hyvinkään veden Hikiän tekopohjavesilaitos ja Hausjärven kunnan uusi Hikiän vedenottamo 5
Hankeen tavoitteet Selvittää pohjavesialueen rakenne oikein mitoitettuja pohjaveden suojelutarpeita ajatellen Selvittää alustavasti pohjavesivarat, vedenottopaikat ja mahdolliset tekopohjaveden muodostamiseen soveltuvat paikat käyttäen raakavetenä Päijännetunnelin vettä ottaen huomioon alueella jo olevat laitokset ja luonnonsuojelukohteet Jatkotutkimussuunnitelma tekopohjavesilaitoksen yksityiskohtaisempaa suunnittelua varten 6
Hankkeen eteneminen Rakenneselvitykset aloitettiin vuonna 2005 alueen pohjoisosasta ja ne saatiin valmiiksi 2008. Selvityksistä vastasi GTK 7
Hankkeen eteneminen Hausjärven kunta ja Riihimäen vesilaitos tutkivat uuden vedenottamopaikan Hikiälle vuonna 2006 Hyvinkään vesi tarkensi Hikiän tekopohjavesilaitoksen imeytymisolosuhteita Parhaillaan on käynnissä selvitys tekopohjaveden muodostamismahdollisuuksista alueella, konsulttina Pöyry Environment Oyj, tavoitteena löytää alustavia paikkoja kapasiteetiltaan noin 20 000 m 3 /d tekopohjavesilaitokselle, joita myöhemmin ryhdytään tutkimaan tarkemmin 8
Kustannukset ja niiden jako vuoteen 2008 Kokonaiskustannukset vuoden 2008 lopussa 339900 Osuudet: - Ympäristökeskukset 34 % - GTK 29 % - Kunnat 15 % - Vesilaitokset 22 % 9
KIITOKSET MIELENKIINNOSTA! 10