HEINOLAN KAUPUNKI PÄÄTÖS M01/2017 (111-2016-102) Ympäristö- ja rakennuslautakunta maa-aineslain 4 :n mukaisessa Rauhankatu 3 lupa-asiassa 18100 Heinola Päätös annettu julkipanon jälkeen 22.2.2017 Päätöksen viimeinen voimassaolopäivä 27.3.2023 HAKIJA Egerstan Oy Erstantie 2 15540 Villähde Y-tunnus: 07050983 Yhteyshenkilö: Tero Viljakainen, p. 044 551 1963 MAANOMISTAJA Antero Tenhola Härkäläntie 137 19110 Vierumäki OTTAMISALUEEN SIJAINTI Lupahakemus koskee soran ja hiekan ottoa Heinolan kaupungin Härkälän kylän tilalla Markkula 111-404-3-172. Alue sijaitsee Syrjälänkankaan (0608905) I-luokan pohjavesialueella. TIEDOT OTTAMISALUEESTA Alue sijoittuu 112 ha suuruiselle Markkula-tilalle, joka koostuu useammasta maa-alasta Vierumäen alueella. Suunnitellun ottamisalueen pinta-ala on noin 3,7 ha, josta kaivualueen pinta-ala on noin 3,2 ha. Ottamisalue sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä Syrjälänkankaan I-luokan pohjavesialueella, noin 300 metrin etäisyydellä Syrjälänkankaan vedenottamosta. Maanpinnan korkeus vaihtelee ottamisalueella +134,7 - +146,7 (N2000). Keskimäärin kaivutaso on nykytilanteessa tasolla +136,5. Ottamisalueelta on kaadettu puusto ja pintamaat on poistettu kaivuualueelta. Pintamaat on varastoitu ottamisalueen reunojen ulkopuolelle. Vääksyntien (maantie 313) ja ottamisalueen väliin on suunniteltu jätettäväksi suojavyöhyke, jonka leveys tien on tien keskilinjasta 35 metriä. Tälle alueelle on jätetty puusto näkösuojaksi. Suojaetäisyys ottamisalueelta tilan itäreunaan on 10 metriä. Pohjaveden korkeus on mitattu alueelle asennetusta pohjavesiputkesta HP1B. Pohjaveden pinnantaso on mittaushetkellä ollut +129,7. Pohjaveden laatua ja pinnan korkeutta on tarkkailtu Heinolan kaupungin pohjavesialueiden yhteistarkkailussa v. 2015 alkaen. Pohjavesi virtaa alueelta etelään kohti Syrjälänkankaan vedenottamoa.
Suunnittelualuetta ympäröi metsätalousalue, idässä sijaitsee teollisuusalue noin 200 metrin etäisyydellä. Lisäksi alueen pohjoispuolelle Vääksyntien (mt 313) varteen on jätetty suojapuusto, joka toimii näkösuojana ottamisalueen suuntaan. Lähimmät mahdollisesti häiriintyvät asuinrakennukset sijaitsevat noin 500 metrin etäisyydellä kaakossa. Liikenne ottamisalueelle tapahtuu nykyisiä tieyhteyksiä käyttäen pohjoisesta maantieltä nro 313 ja etelästä alueelle johtavalta hiekkatieltä, jolta on yhteys moottoritien (vt 4) alittavalle Urajärventielle. Ottamisalueella ei ole erityisiä luonnon- tai maisemansuojelullisia arvoja. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen -hankkeen (POSKI- hanke) loppuraportissa alue on määritelty maa-ainestenottoon osittain soveltuvaksi alueeksi tietyin ehdoin. Tällaisia alueita ovat mm. maaainestenoton seurauksena luonnontilansa menettäneet alueet. TOIMINTAA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUS TOIMINNAN KUVAUS Alueella on voimassa Ympäristöministeriön 11.3.2008 vahvistama Päijät- Hämeen maakuntakaava. Maakuntakaavassa alue on merkitty teollisuustoimintojen alueeksi sekä Vierumäen kehittämisen kohdealueeksi. Alue sijoittuu voimassa olevan oikeusvaikutteisen Vierumäen osayleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle MU, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Lisäksi alueella on kaavamerkinnät (pv-e), erityisen tärkeä pohjavesialue ja (pv), tärkeä tai pohjaveden hankintaan soveltuva pohjavesialue sekä (sv) suojavyöhyke, joka ympäristöriskejä aiheuttavan laitoksen konsultointivyöhyke. Alueella ei ole voimassa asemakaavaa. Alueella on vuonna 2006 myönnetty maa-aineslupa, jonka voimassaolo on päättynyt 2.6.2016. Ottamisalueen kiinteistön omistaa Antero Tenhola, jolta Egerstan Oy on vuokrannut alueen ottamistoimintaan. Maanvuokrasopimus on määräaikainen, ja se päättyy 31.12.2023. Toiminnan kuvaus on esitetty lupahakemuksessa ja ottamissuunnitelmassa. Suunnitelman mukaan noin 3,7 ha:n alueelta on tarkoitus ottaa soraa ja hiekkaa kuuden (6) vuoden ajan. Haettu soran ja hiekan kokonaisottomäärä on 65 000 m 3 ktr. Arvioitu vuotuinen ottomäärä on 10 800 m 3 ktr.
Alueella on vuonna 2006 myönnetty maa-aineslupa, joka on päättynyt 2.6.2016. Uuden hakemuksen mukainen ottamisalue noudattelee vanhan lupapäätöksen ja ottosuunnitelman mukaista aluetta. Ottoalueelta on kaadettu puut ja lähes koko alueelta on kuorittu myös pintamaat. Pintamaat on läjitetty maisema- ja meluvalleiksi ottoalueen reunoille odottamaan alueen maisemointia. Alueella käytettäviä työkoneita varastoidaan toiminnanharjoittajan toisella maa-ainesten ottamisalueella, joka sijaitsee mt 313:n pohjoispuolella. Toiminnassa käytetään kaivinkonetta, pyöräkuormaajaa, traktoria, seulaa ja kasettiautoa. Kalusto toimitetaan huoltoon tarvittaessa. Ottamisalueella ei varastoida poltto- ja voiteluaineita eikä huolleta työkoneita. Maa-ainesten ottaminen tapahtuu arkisin klo 7-22. Kaivu vaiheistetaan ottamalla ensin alueella olevat maa-aineskasat ja tämän jälkeen tasoon +136,0. Kaivua ei uloteta kuutta (6) metriä lähemmäs ylintä pohjavesipintaa, mikäli jossain kohdin on jo kaivettu edellisen luvan mukaisesti lähemmäs pohjavettä, ei täyttöä tehdä ko. alueille. Kiviaineksen oton työnaikaiset kaivuluiskat pyritään pitämään kaltevuudessa 1:1,5 sekä vältetään yli 6-8 m rintauksen muodostumista. Työturvallisuudesta ja ulkopuolisten turvallisuudesta huolehditaan leikkausluiskien läheisyydessä. Jyrkistä luiskista varoitetaan sisääntuloteille asennetuilla kylteillä ja ottamisalueen sisääntulotiet on suljettu kettingeillä. Kun ottoalueen kaivutasot on saavutettu, suoritetaan aina tämän jälkeen luiskien loiventaminen vaiheittain tarkoitusta varten ottamisalueelle jätetyillä maamassoilla luiskakaltevuuteen 1:3. Luiskien ylä- ja maisemoidaan riittävän suuria pyöristyssäteitä käyttäen ja luiskat muotoillaan luonnonmukaisesti vaihteleviksi. Maisemointi tehdään vaiheittain ottamistoiminnan edetessä ja saavuttaessa suunnitellun kaivutason. Maisemointi tehdään ensin luiskaalueille ja sen jälkeen ottoalueen pohjalle. Muotoiltujen maaluiskien ja kaivannon pohjan päälle levitetään alueelta kuorittua pintahumusta. Mikäli kohtuullisen ajan kuluessa (n. 2 vuotta) luonnollinen metsänkasvu ei ole viimeistellyillä alueilla alkanut, suoritetaan männyn taimien istutus, n. 2 000 kpl/ha. Pohjaveden tarkkailu Heinolan pohjavesialueilla toteutetaan kerran vuodessa yhteistarkkailuna. Tarkkailu käsittää pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun tarkkailun. Pohjaveden tarkkailutulokset toimitetaan Heinolan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnalle ja Hämeen ELY-keskukselle. Toiminnanharjoittaja pitää kirjaa maa-ainesten ottamisalueelta otetusta kiviainesmäärästä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTEET Maa-aineslaki (555/1981) 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
ASIAN KÄSITTELY Vireille tulo Kuuleminen Lausunnot Heinolan kaupunginvaltuuston 23.3.2015 hyväksymän teknisen toimen johtosäännön 2 :n mukaan ympäristö- ja rakennuslautakunta toimii maaaineslain mukaisena lupaviranomaisena. Egerstan Oy on jättänyt lupahakemuksen ja siihen liittyvän ottamissuunnitelman ympäristö- ja rakennuslautakunnalle 19.5.2016. Lupahakemuksesta saatujen lausuntojen perusteella luvan hakija on muuttanut lupahakemusta ja ottamissuunnitelmaa. Egerstan Oy on jättänyt päivitetyn lupahakemuksen ja 3.11.2016 päivätyn ottamissuunnitelman 15.11.2016. Lupahakemuksen vireille tulosta on tiedotettu kuuluttamalla Heinolan kaupungin ilmoitustaululla ja nettisivuilla 22.11-22.12.2016 välisenä aikana. Ottamisalueen sisältävään kiinteistöön rajoittuvien kiinteistöjen omistajille on tiedotettu hakemuksesta erikseen. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Hämeen ELY-keskukselta, Uudenmaan Ely-keskukselta, Heinolan kaupungin tekniseltä lautakunnalta ja terveydensuojeluviranomaiselta. Hämeen ELY-keskuksen lausunto: Egerstan Oy (aiemmin Päijät-Betoni Oy) hakee lupaa soran ja hiekan ottamiseen 6 vuodeksi Heinolan kaupungin Härkälän kylässä tilalla Markkula 3:172 sijaitsevalta ottamisalueelta. Ottamisalueen pinta-ala on 3,7 ha ja otettavan aineksen määrä 85 000 k-m³. Alueella on ollut 2.6.2016 saakka voimassa ollut maa-aineslupa. Kyseessä on pääosin avattu ottamisalue. Vierumäen osayleiskaavassa ottamisalue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) sekä erityisen tärkeäksi pohjaveden muodostumisalueeksi (pv-e). Päijät- Hämeen maakuntakaavassa alue on merkitty teollisuustoimintojen alueeksi (T) sekä Vierumäen kehittämisen kohdealueeksi (kk7). Ottamisalue sijaitsee Syrjälänkangas-nimisellä (0408905) vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (pohjavesialueluokka I). Ottamisalueesta noin 300 m etelään sijaitsee Heinolan kaupungin Syrjälänkankaan pohjavedenottamo. Pohjaveden virtaussuunta on ottamisalueelta kohti vedenottamoa. Pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun seuranta toteutetaan osana Heinolan pohjavesialueiden yhteistarkkailua.
Hämeen ELY-keskus 29.6.2016 on antanut asiasta lausunnon, jossa on katsottu, että suunniteltu vedenottamon läheisyyteen sijoittuva maa- ainesten ottaminen aiheuttaa maa-aineslain 3 :n 1 momentin 4 kohdan tarkoittamaa pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista, eikä hankkeelle tule myöntää lupaa. Hakija on esittänyt uusitun ottamissuunnitelman, jossa alinta ottotasoa on korotettu kahdella metrillä tasoon +136 (N2000). Alimman ottotason noston myötä otettavan aineksen määrä tulee olemaan noin 65 000 m³. Ottamissuunnitelman mukaan ottamisalueen maisemointi tehdään vaiheittain ottamistoiminnan edetessä ja saavuttaessa suunnitellun kaivutason. Maisemointi tehdään ensin luiska-alueille ja sen jälkeen ottoalueen pohjalle. Muotoiltujen maaluiskien ja kaivannon pohjan päälle levitetään alueelta kuorittua pintahumusta. Mikäli kohtuullisen ajan kuluessa (n. 2 vuotta) luonnollinen metsänkasvu ei ole viimeistellyillä alueilla alkanut, suoritetaan männyn taimien istutus, n. 2 000 kpl/ha. Ottamisalueella ei varastoida polttoainetta. Työkoneiden säilytys ja tankkaus suoritetaan maantien 313 pohjoispuolella sijaitsevan ottamisalueen asfaltoidulla kenttäalueella. Pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun seuranta toteutetaan osana Heinolan pohjavesialueiden yhteistarkkailua. Ottaen huomioon ottamisalueen nykyisen tilan Hämeen ELY-keskus katsoo, että suunniteltu maa-ainestenotto on mahdollista toteuttaa niin, ettei siitä aiheudu maa-aineslain 3 :n tarkoittamaa haittaa. Lupaharkinnan yhteydessä on otettava huomioon seuraavaa: - Lupa tulee myöntää enintään muutetun suunnitelman mukaisesti alueelta otettavissa olevalle määrälle. - Ottaminen ja jälkihoito tulee vaiheistaa siten, että noin puolet ottamisalueesta saadaan jälkihoidetuksi kahden vuoden kuluessa oton aloittamisesta. Mahdolliset varastokasat ym. on sijoitettava siten, että ne eivät estä jälkihoidon suorittamista. - Ottamisalue on kokonaisuudessaan maisemoitava ja jälkihoidettava lupakauden aikana riippumatta siitä onko kaikki otettavaksi suunniteltu aines otettu vai ei. - Jälkihoidon ja pohjaveden tilan seurantaa tulee jatkaa vähintään 3 vuotta ottamisen päätyttyä. Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto: Maantien 313 suoja-alue on 20 m maantien keskilinjasta mitattuna. Kaiken toiminnan tulee tapahtua oman kiinteistön puolella sekä suoja-alueen ulkopuolella. Maantien 313 keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä ko. alueella on noin 1400 ajoneuvoa. Alueella on nopeusrajoitus 80 km/h. Hakemuksessa on esitetty toiminnasta aiheutuvan noin kolmen ajoneuvon vuorokausiliikennemäärän kasvua. Uudenmaan ELY-keskus toteaa, ettei ottotoiminta aiheuta vuorokausiliikennemäärään merkittävää muutosta. Kuitenkin hakijan tulee taata, että liittymäalueella näkemät molempiin suuntiin ovat hyvät.
Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue muistuttaa, että hakijan on huolehdittava, ettei maa-aineksia kulkeudu ottoalueelta Vääksyntielle (mt 313) ja tarpeen mukaan puhdistettava liittymäalueelta sille kulkeutuneet maa-ainekset. Terveydensuojeluviranomaisen lausunto 16.6.2016: Lupaprosessissa tulee erityisesti huomioida pohjaveden suojelu, koska suunnitelma-alue sijaitsee yhdyskunnan vedenhankinnalle tärkeällä pohjavesialueella ja Syrjälänkankaan vedenottamon valuma-alueella. Maaainesten ottamistoiminnalla ei saa olla haitallista vaikutusta pohjaveteen, vedenottamon veden laatuun tai määrään eikä ottamisalueen vaikutuspiirissä mahdollisesti sijaitsevien yksityisten talousvesikaivojen veden laatuun tai määrään. Ottamistoiminnan pohjavesivaikutusten tarkkailu suoritetaan maaainesalueelle asennetuista havaintoputkista osana Heinolan pohjavesialueiden yhteistarkkailuohjelmaa. Lupaehdoissa tulisi silti yksilöidä hakijalle asetettava tarkkailuvelvoite pohjaveden pinnankorkeuden seurannan, näytteenottotiheyden ja tutkittavien muuttujien osalta. Lisäksi lupaehdoissa tulisi määrittää alin sallittu ottotaso ja suojakerros, joka vähintään tulee jättää ottotason ja ylimmän havaitun pohjaveden pinnan väliin. Hakemuksessa ilmoitettua 4 metrin suojakerrosta voidaan pitää suositeltavana. Työkoneiden tankkaus- ja huoltotoimenpiteet sekä öljytuotteiden, jätteiden ja kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei toiminnasta aiheudu pohjaveden tai maaperän pilaantumisen vaaraa. Työkoneiden tankkaamine tulee suorittaa alueella, jossa maaperä on suojattu tiiviillä suojarakenteella. Tukitoimintojen alueelta ei saa valua likaantunutta vettä ympäristöön toimintaaikojen ulkopuolella tai sateiden seurauksena. Hakija tulisi velvoittaa laatimaan suunnitelma ja varaamaan tarvittavat välineet mahdollisia häiriötilanteita, kuten öljyvuotoja varten. Pintavesien käsittely ja johtaminen tulee toteuttaa hallitusti. Ottoalueella muodostuvat pintavedet eivät saa aiheuttaa lisäkuormitusta vesistöille, joihin ne mahdollisesti johdetaan. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia ohjearvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Hakijan tulee seurata melutasoa vähintään aistinvaraisesti. Epäiltäessä ohjearvojen ylittymistä tulee melutaso lähimmissä häiriintyvissä kohteissa selvittää luotettavien mittausten avulla. Melun aiheuttaman viihtyvyyshaitan vähentämiseksi tulisi lupamääräyksissä asettaa ottamistoiminnalle ja kuljetuksille vuorokautiset toiminta-ajat. Sunnuntaisin ja arkipyhinä ei toimintaa tulisi sallia. Asutukselle ei saa aiheutua maa-ainesten otosta tai kuljetustoiminnasta kohtuutonta pölyhaittaa. Tältä osin toimijan tulee toteuttaa riittävät torjuntatoimenpiteet pölyn leviämisen ehkäisemiseksi toiminta-alueilla ja liittymäteillä. Pohjavesialueella tulee huomioida, ettei pölyn sitomiseksi voida käyttää suolausta.
Jälkihoito- ja maisemointitoimenpiteiden osalta hakija tulisi velvoittaa toimimaan hakemuksessa esitetyllä tavalla toiminnan edetessä. Muualta tuotavien maa-ainesten tulee olla puhtaita, eikä niistä saa liueta haitallisia aineita. Muilta osin terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa maaaineslupahakemuksesta. Terveydensuojeluviranomaisen lausunto 12.12.2016: Terveydensuojeluviranomainen on antanut 16.6.2016 lausunnon Heinolan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnalle Päijät-Betoni Oy:n maaaineslupahakemuksesta. Katson, että kyseistä lausuntoa ei ole tarpeen muuttaa tai täydentää ottamissuunnitelmaan tehtyjen muutosten johdosta. Terveydensuojeluviranomainen toivoo, että 16.6.2016 annettu lausunto otetaan huomioon Egerstan Oy:n maa-aineslupakäsittelyssä. Heinolan kaupungin teknisen lautakunnan lausunto: Alueen maan-ainesten ottamisesta on tekninen lautakunta lausunut jo aiemmin kokouksessa 6.9.2016 115. Tuolloin käsiteltävän maa-ainesten ottolupahakemuksen kuulutuksessa pohjaveden pinnan ylin korkeustaso oli +129,93 (N2000) ja maaainesten enimmäisottosyvyys +134,00 (N2000). Uudemmassa hakemuksessa pohjaveden pinnan ja enimmäisottosyvyyden väliin jäävän maa-aineksen paksuus on kaksi metriä enemmän kuin edellisessä hakemuksessa. Suunniteltu ottamisalue sijaitsee kuulutuksen toteamalla tavalla vedenhankinnan kannalta tärkeällä Syrjälänkankaan pohjavesialueella. Lisäksi alue sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella ja vuonna 2013 käyttöönotetun Syrjälänkankaan vedenottamon valuma-alueella. Hämeen ELY-keskuksen lausunnon 29.6.2016 ja ottamissuunnitelman 3.11.2016 mukaan ottamisalue sijaitsee myös Syrjälänkankaan vedenottamon lähisuojavyöhykkeellä. Syrjälänkankaan vedenottamo on Heinolan vedenjakelun ja maankäytön kehittymisen kannalta tärkeä. Vedenottamo vastaa nykytilanteessa vedenjakelusta Syrjälänkankaan teollisuusalueelle ja taajamaan sekä taajamasta Myllyojalle asti. Tarkoituksena on suunnitteluttaa Urheiluopiston vedenottamon, Syrjälänkankaan vedenottamon sekä keskustan painepiirien yhdistäminen vuoden 2017 aikana. Painepiirien yhdistäminen mahdollistaisi sen, että Syrjälänkankaan vedenottamon vettä voitaisiin tarpeen vaatiessa johtaa myös urheiluopiston alueelle tai keskustaan. Käynnissä olevan urheiluopiston ja sitä ympäröivän alueen vesihuollon yleissuunnittelutyön mukaan on nähtävissä, että tulevaisuudessa urheiluopiston vedenottamon talousvesi tulee käytetyksi urheiluopiston ja sitä ympäröivän alueen vedenkäytön tarpeisiin. Tämä korostaa Syrjälänkankaan vedenottamon merkitystä Vierumäen taajaman ja Syrjälänkankaan teollisuusalueen vedenjakelussa. Parhaillaan rakenteilla oleva Heikkimäen teollisuusalueen vesihuolto on suunniteltu perustuen Syrjälänkankaan vedenottamolta saatavaan veteen ja vedenottamo mahdollistaa myös sen, että alueelle voi sijoittua runsaamminkin vettä käyttävää teollisuutta.
Syrjälänkankaan vedenottamon rakentamisen kustannuksiin ovat osallistuneet myös Asikkala ja Nastola (nykyinen Lahti), joille siitä on myös valmius johtaa vettä normaali- ja poikkeustilanteessa. Maa-ainesten ottamissuunnitelman 3.11.2016 mukaan: Alueella on voimassa Päijät- Hämeen maakuntakaava. Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan 11.3.2008. Maakuntakaavassa alue on merkitty teollisuustoimintojen (T) alueeksi sekä merkinnällä kk7 eli Vierumäen kehittämisen kohdealueeksi. Maakuntakaavassa alue on merkitty myös rajauksilla pv eli tärkeä vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue sekä pve eli erityinen pohjavedensuojelualue. Asiasta on aiemmin 20.6.2016 laatinut lausunnon myös Heinolan kaupungin maankäyttöosasto. Lausunnossa todetaan mm. seuraavaa: Alue sijoittuu voimassa olevan oikeusvaikutteisen Vierumäen osayleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle MU, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Alueelle sallitaan ha ja-asutus luonteinen rakentaminen siten, että ei vaaranneta alueen ulkoilutoimintoja. Edellinen maa-ainesten ottamislupa on myönnetty alueelle (24.6.2006) ennen osayleiskaavan hyväksymistä (16.6.2008) ja voimaantuloa (24.3.2010). Maa-ainesten otto tulee osoittaa omalla merkinnällään (EO). Haettava toiminta ei ole voimassa olevan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaista ja se sijaitsee sekä erityisen tärkeällä pohjaveden muodostumisaluerajauksella (pv-e) että tärkeällä tai vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialuerajauksella (pv), joilla on voimassa pohjaveden muuttamis- ja pilaamiskiellot. Osayleiskaavassa Syrjälänkankaan vedenottamo on osoitettu sille paikalle, johon se on rakennettu. Maa-ainesten ottamissuunnitelman mukaan Syrjälänkankaan vedenottamo sijaitsee ottamisalueelta noin 300 metriä kaakon suuntaan ja ottamisalueelta pohjavedet virtaavat etelään eli vedenottamon suuntaan. Hämeen ELY-keskus on 29.6.2016 lausunut edelliseen maa-ainestenottoa koskevaan hakemukseen (Päijät-Betoni Oy 25.5.2016) liittyen mm. seuraavaa: Ympäristöhallinnossa tehtyjen tutkimusten perusteella laaja-alaisen soran ja hiekan oton on todettu lisäävän pohjavedenlaadun ja pinnankorkeuden vaihteluja sekä pohjaveden likaantumisriskiä. Ympäristöministeriön oppaassa Maa-ainesten kestävä käyttö (2009) esitettyjen yleiseen varovaisuusperiaatteeseen perustuvien tavoitteiden mukaan vedenottamoiden tutkituilla tai arvioiduilla lähisuojavyöhykkeillä uutta ottamistoimintaa tai jälkihoitamattomia ottamisalueita ei saisi olla lainkaan ja olemassa olevilla alueilla pohjaveden pinnan yläpuoleisen suojakerroksen tulisi olla vähintään 6 metriä. Hämeen ELY-keskuksen näkemyksen mukaan oppaan tarkoittamana lähisuojavyöhykkeenä voidaan Syrjälänkankaan vedenottamon kohdalla pitää ainakin osayleiskaavassa pv-e merkinnällä olevaa aluetta, jolla myös ottamisalue kokonaisuudessaan sijaitsee.
Hämeen ELY-keskus katsoo, että suunniteltu vedenottamon läheisyyteen sijoittuva maa-ainesten ottaminen aiheuttaa maa-aineslain 3 :n 1 momentin 4 kohdan tarkoittamaa pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista, eikä hankkeelle tule myöntää lupaa. Hanke on luvanvarainen myös vesilain 3 luvun 2 :n perusteella. Mikäli hakija päättää hakea hankkeelle vesilain mukaista lupaa aluehallintovirastolta, tulee maa-aineslain mukaisen lupahakemuksen käsittelyä lykätä, kunnes vesilupa-asia on lainvoimaisesti ratkaistu. Ympäristöministeriön opas Maa-ainesten kestävä käyttö (2009, http://www.ym.fi/download/noname/%7bd54254a5-77d5-4e95-9c7c- 62AEB12E42B1%7D/37543) toteaa maa-ainesten otosta pohjavedenottamon suojaalueilla seuraavaa (liite 6, s. 99): Pohjavedenottamon suoja-alueille voidaan tehtyjen tutkimusten perusteella ja yleistä varovaisuusperiaatetta noudattaen asettaa seuraavat ottamisalueiden sijoittamista koskevat tavoitteet: a) lähisuojavyöhykkeillä ottamistoimintaa tai jälkihoitamattomia ottamisalueita ei saisi olla lainkaan, b) kaukosuojavyöhykkeillä jälkihoitamattomien ottamisalueiden yhteispinta-ala ei saisi olla alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet huomioon ottaen yli 10 20 % suojaalueesta, c) suoja-alueiden ulkopuolella jälkihoitamattomien ottamisalueiden yhteispinta-ala ei saisi olla alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet huomioon ottaen yli 20 30 % pohjavesialueesta Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa 16.2.2015/409 (http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/lyhyetratkaisuselosteet/lyhytratkaisuseloste/142 3827286045.html) todettiin erääseen maa-ainesten ottamista koskevaan tapaukseen seuraavaa: Hakemukseen liitetyn ottamissuunnitelman mukaan pohjaveden pinnan ja alimman ottamistason väliin jäisi noin 17 metrin suojakerros. Kun kuitenkin otettiin huomioon, että ottamisalueen maaperä oli erittäin hyvin vettä läpäisevää, ja että pohjaveden virtaussuunta oli maa-ainesten ottamisalueelta kohti vedenottamoa, korkein hallintooikeus katsoi, että hanke saattoi, siltä osin kuin se sijaitsi ELY-keskuksen arvioimalla vedenottamon lähisuojavyöhykkeellä, johtaa pohjavesialueen vedenlaadun tai antoisuuden heikkenemiseen. Maa-aineslain 3 :n 1 momentin 4 kohdan mukaan tällaiselle hankkeelle voitiin myöntää lupa vain, mikäli siihen oli saatu vesilain mukainen lupa. Heinolan kaupungilla on suhteellisen tuore vedenottamon suoja-aluepäätös Hevossaaren vedenottamoon liittyen. Hakemuksen suoja-alueesta valmisteli Ramboll Finland Oy. Suoja-alue on päätetty aluehallintoviraston päätöksellä hakemuksen mukaisena 27.3.2014. Hevossaaren vedenottamon suoja-aluepäätöksen mukaan lähisuojavyöhykkeellä on maa-ainesten oton suhteen voimassa seuraava määräys:
19) Alueella maa-ainesten otto ja siihen verrattava maan kaivaminen on kielletty. Määräys ei koske voimassa olevia lupia. Tekninen lautakunta päättää todeta lausuntonaan, että se ei puolla Egerstan Oy:n 25.5.2016 jättämää hakemusta maa-ainesten ottamiseksi ja päättää liittää lausuntoonsa tämän pykälän pöytäkirjan otteen liitteineen. Heinolan kaupungin maankäyttöosaston lausunto 20.6.2016: Heinolan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta pyytää lausuntoa Päijät-Betoni Oy:n 25.5.2016 jättämästä hakemuksesta, joka koskee maaainesten oton jatkamista Heinolan kaupungin Härkälän kylän tilalla Markkula (111-404-3-172). Ottoalue sijaitsee Syrjälänkankaan I-luokan pohjavesialueella. Alueella ei ole voimassa asemakaavaa. Alue sijoittuu voimassa olevan oikeusvaikutteisen Vierumäen osayleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle MU, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Alueella sallitaan haja-asutusluonteinen rakentaminen siten, että ei vaaranneta alueen ulkoilutoimintoja. Edellinen maa-ainesten ottamislupa on myönnetty alueelle (26.4.2006) ennen osayleiskaavan hyväksymistä (16.6.2008) ja voimaantuloa (24.3.2010). Osayleiskaavan valmisteluaineisto (kaavaluonnos) on ollut nähtävillä 15.5. 14.6.2006. Maan-ainesten otto tulee osoittaa omalla merkinnällään (EO). Haettava toiminta ei ole voimassa olevan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaista ja se sijaitsee sekä erityisen tarkeällä pohjaveden muodostumisaluerajauksella (pv-e) että tärkeällä tai vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialuerajauksella (pv), joilla on voimassa pohjaveden muuttamis- ja pilaamiskiellot. pv-aluerajauksen määräyksessä rajoitetaan lisäksi maa-ainesten otto enintään neljän metrin etäisyydelle pohjaveden pinnasta. Osayleiskaavaa tehtäessä haettavana oleva toimintaa (aikaisempi lupa) ei ole huomioitu osayleiskaavan aluevarauksissa, vaan osayleiskaavaa tehtäessä on maanainesten oton oletettu loppuvan voimassa olleen luvan päättyessä (Vierumäen osayleiskaavan selostus). Näin ollen alue on varattu metsätalousalueeksi, jolla on ulkoilu- ja virkistyskäyttöä. Haettava toiminta ei varsinaisesti haittaa tällä hetkellä maankäyttöä, koska alueella on vastaavaa olemassa olevaa toimintaa. Alue on kuitenkin yleiskaavassa maankäytöllisesti suunniteltu Ulkoilu- ja virkistystoimintaa sisältäväksi maa- ja metsätalousalueeksi. Mikäli maa-aineisten ottamista alueella jatketaan, tulee alueen maisemointiin kiinnittää huomioita jälkikäyttöä silmällä pitäen mm. luiskauksissa, jotta aluetta voidaan käyttää kaavassa osoitettuun toimintaan. Myös pohjaveden suojeluun tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska vieressä sijaitsee Vierumäen Syrjälänkankaan pohjavedenottamo. Luvan hakijan vastine lausuntoihin Heinolan kaupunki, tekninen lautakunta Heinolan kaupungin tekninen lautakunta on todennut lausuntonaan, ettei se puolla Egerstan Oy:n hakemusta maa-ainesten ottamiseksi. Lausunnossa on viitattu mm. ottoalueen sijaintiin Syrjälänkankaan lähisuojavyöhykkeellä.
Maa-ainesottosuunnitelman mukaisesti ottotoiminta kohdistuu ottoalueen pohjois-koillisosaan, jossa maa-aineksia on yli kuuden metrin paksuudelta suunnitellun ottotason yläpuolella. Kyseinen alue sijoittuu Syrjälänkankaan vedenottamon ohjeelliselle kaukosuojavyöhykkeelle (Ramboll Finland Oy, 17.11 2014). Maa-ainesottoalueen eteläosassa otto on jo ulottunut suunniteltuun ottotasoon +134. Ympäristöhallinnon Maa-ainesten kestävä käyttö ohjeen mukaisesti kaukosuojavyöhykkeellä pohjavedenpinnan yläpuolisen kerrospaksuuden tulisi olla vähintään neljä metriä. Egerstan Oy:n Hämeen ELY-keskuksen ja Heinolan kaupungin maa-aineslupaviranomaisen kanssa 30.9.2016 käymän neuvottelun perusteella maaainesottosuunnitelmaa on muutettu siten, että pohjavedenpinnan yläpuolinen kerrospaksuus on 6 metriä, joka vastaa lähisuojavyöhykkeelle annettua ohjeellista suojakerrospaksuutta. Maa-ainesten kestävä käyttö ohjeessa on annettu maa-ainesottoalueiden sijoittamista koskevat ohjeet vedenottamoiden lähi- ja kaukosuojavyöhykkeille. Ohjeen mukaan lähisuojavyöhykkeillä ottamistoimintaa tai jälkihoitamattomia ottoalueita ei saisi olla lainkaan. Kaukosuojavyöhykkeillä jälkihoitamattomien ottamisalueiden yhteispinta-ala ei saisi olla alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet huomioon ottaen yli 10-20 5 suoja-alueesta. Lähimpänä Syrjälänkankaan vedenottamoa sijaitseva ottoalueen eteläosa on alkanut jo metsittyä eikä tälle alueelle sijoitu enää ottotoimintaa. Maaainesottosuunnitelman mukaisen ottamisalueen pinta-ala Syrjälänkankaan vedenottamon ohjeellisesta kaukosuojavyöhykkeestä on noin 2 %. Suunniteltu maa-ainesottotoiminta sijoittuu olemassa olevalle ottoalueelle, eikä ottotoiminta laajene luonnontilaiselle alueelle. Maa-ainestenoton mahdollisten pohjavesivaikutusten kannalta merkittävin tekijä on luontaisen maannoskerroksen poistaminen. Merkittävä osa pohjavedeksi imeytyvän veden laatumuutoksista tapahtuu maannoskerroksessa. Maannoskerroksen poistamisen seurauksena voi siten aiheutua muutoksia myös pohjaveden laatuun. Maa-ainesoton on pitkäaikaisseurantatutkimuksissa todettu vaikuttavan pohjaveden laatuun mm. kohonneina sulfaattipitoisuuksina ja sähkönjohtavuusarvoina. Koska suunniteltu ottotoiminta kohdistuu avoinna olevalle ottoalueelle, jossa on ollut pitkäaikaista maa-ainesottotoimintaa, ei suunnitelman mukaisesta maa-ainesotosta ole odotettavissa vaikutuksia pohjaveden laatuun. Maa-ainesottotoiminnan pohjavesivaikutuksia on tarkkailtu säännöllisesti lupamääräysten mukaisesti. Pohjaveden laadussa ei ole havaittavissa merkkejä maa-ainestenoton vaikutuksista. Maaainesottoalueella sijaitsevassa havaintoputkessa HP1B pohjaveden sulfaattipitoisuus sekä sähkönjohtavuusarvot ovat hyvin alhaisia. Maaainesottoalueella ei varastoida työkoneita eikä polttoaineita, joista voisi aiheutua riskiä pohjaveden laadulle. Maa-ainesotossa käytettävät työkoneet säilytetään Vääksyntien pohjoispuolella maa-ainesottoalueella, jossa tehdään myös kaluston tankkaus asfaltoidulla kenttäalueella. Pohjaveden tarkkailunäytteissä ei ole todettu öljyhiilivetyjä. Egerstan Oy:n käsityksen mukaan suunniteltu maa-ainesottotoiminta noudattaa ympäristöhallinnon ohjeen Maa-ainesten kestävä käyttö mukaisia periaatteita. Aikaisemmasta ottotoiminnasta ei ole todettu aiheutuneen
Tarkastukset haitallisia pohjavesivaikutuksia. Hakijan käsityksen mukaan perusteita maaainesottoluvan eväämiselle ei ole. Maa-ainesottotoiminnan päättymisen jälkeen tehtävä alueen maisemointi edesauttaa pohjaveden suojelua Syrjälänkankaan pohjavesialueella. Hämeen ELY-keskus Hakijalla ei ole lisättävää Hämeen ELY-keskuksen antaman lausunnon johdosta. Heinolan kaupunki, maankäyttöosasto Hakijalla ei ole lisättävää Heinolan kaupungin maankäyttöosaston antaman lausunnon johdosta. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Hakijalla ei ole lisättävää Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän antaman lausunnon johdosta. Uudenmaan ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri Hakijalla ei ole lisättävää Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen antaman lausunnon johdosta. Ottamisalueella on tehty maastokäynti 21.9.2016, lisäksi ottoalueella on järjestetty lupahakemukseen liittyvä neuvottelu 30.9.2016 luvanhakijan, Hämeen ELY-keskuksen, ottamissuunnitelman laatijan (Ramboll Finland Oy) ja ympäristönsuojelutarkastajan kanssa. YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNNAN RATKAISU Ratkaisu Egerstan Oy:lle myönnetään maa-aineslain 4 :n mukainen maa-ainesten ottolupa Heinolan kaupungin Härkälän kylän tilalla Markkula 111-404-3-172 edellyttäen, että toimintaa harjoitetaan hakemuksessa ja 3.11.2016 päivätyssä ottamissuunnitelmassa esitetyn mukaisesti, ellei näissä lupamääräyksissä toisin määrätä. Lupamääräykset Lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa ilmenevällä tavalla. 1. Ottamislupa myönnetään kuudeksi (6) vuodeksi siten, että luvan voimassaoloaikana soraan ja hiekkaa saa ottaa ottamissuunnitelman osoittamalta 3,7 ha alueelta yhteensä 65 000 m 3 ktr. 2. Ottamisalue tulee olla merkitty maastoon ennen ottamistoimintaan ryhtymistä riittävän pysyvillä ja näkyvillä paaluilla ja alueelle tulee asentaa ottamisen edetessä riittävästi korkomerkkejä oton pohjatason
seuraamiseksi. Maa-ainesten ottajan tulee oton kuluessa tarvittaessa selvityttää kaivauksen pohjan taso. 3. Maa-aineksen oton saa aloittaa vasta aloituskatselmuksen jälkeen. Aloituskatselmuksen ajankohdasta on sovittava valvontaviranomaisen kanssa. Katselmuksessa tarkastetaan mm., että ottamisalue on asianmukaisesti merkitty maastoon ja että alueella on riittävästi korkomerkkejä. 4. Maa-ainesten ottamisen alin syvyys saa ulottua alimmillaan tasoon +136,00 (N2000), kuitenkin siten, että maa-aineksen ottamisen alin taso tulee olla vähintään 6 metriä ylimmän pohjavesipinnan yläpuolella. 5. Maa-ainestenottamista, kuormaamista ja kuljetuksia saa tehdä arkipäivisin klo 7-22. 6. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää vakituiseen asumiseen käytettävillä kiinteistöillä ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db. Loma-asumiseen käytettävillä kiinteistöillä toiminnan aiheuttama melutaso ei saa ylittää ulkona melun A- painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvoa 45 db. 7. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta pölyhaittaa asutukselle. Pölyhaittojen estämiseksi ottamisaluetta ja ottamisalueen kuljetusreittejä on tarvittaessa kasteltava. Pölynsidonnassa ei saa käyttää suolausta. 8. Maa-ainestenotosta ja kuljetuksista mahdollisesti Vääksyntielle (mt 313) kulkeutuvat maa-ainekset tulee puhdistaa liittymäalueelta tarvittaessa. 9. Öljytuotteiden ja muiden kemikaalien varastointi sekä koneiden tankkaus ottamisalueella on kielletty. 10.Alueella ei saa huoltaa koneita tai laitteita ja alueella käytettävien koneiden ja laitteiden sijoitus- ja säilytyspaikat on rakennettava ja toiminta järjestettävä niin, ettei toiminnasta voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. 11.Mahdolliset varastokasat on sijoitettava siten, että ne eivät estä jälkihoidon suorittamista. 12.Ottamisen aikana muodostuvat jyrkät rinteet tulee merkitä riittävän selvästi ja varustaa esim. suojaköydellä tai lippusiimalla. 13. Alueen maisemointi tulee toteuttaa niin, että valmiin luiskan luiskakaltevuus on 1:3 tai loivempi. 14.Ottaminen ja jälkihoito tulee vaiheistaa siten, että noin puolet ottamisalueesta saadaan jälkihoidetuksi kahden vuoden kuluessa oton aloittamisesta.
15.Ottamisalueen tulee olla kokonaisuudessaan maisemoitu ja jälkihoidettu lupakauden aikana riippumatta siitä onko kaikki otettavaksi suunniteltu aines otettu vai ei. Jälkihoitotoimenpiteet tulee tehdä ottamissuunnitelmassa esitetyllä tavalla. 16.Pohjaveden pinnan taso tulee mitata alueella sijaitsevista pohjaveden havaintoputkista HP1B ja PVP1 kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). 17.Pohjaveden laatua tulee seurata alueella sijaitsevista pohjaveden havaintoputkista HP1B ja PVP1 otettavin näyttein. Putkista HP1B ja PVP1 tulee tehdä tämän päätöksen liitteenä olevan ohjeen mukaiset määritykset vuosittain. Lisäksi putkesta HP1B tulee tehdä ohjeen mukaiset laajan analyysivalikoiman määritykset joka kolmas vuosi. 18.Luvan haltijan tulee osallistua pohjaveden laadun ja pohjavesipintojen tarkkailun osalta alueella järjestettävään pohjavesien yhteistarkkailuun. Tarkkailua tulee jatkaa kolme (3) vuotta ottotoiminnan päättymisen jälkeen. Tulokset toimitetaan Hämeen ELY-keskukselle ja Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle yhteistarkkailuraportin yhteydessä. 19.Kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai luvan voimassaoloaika on kulunut umpeen, on alueella pidettävä loppukatselmus. Ennen loppukatselmusta on hakijan toimitettava valvontaviranomaiselle alueen loppumittauspöytäkirja, josta käyvät ilmi alueen pohjan taso ja otetun alueen laajuus. Maa-ainesluvan haltijan on pyydettävä tässä tarkoitettua loppukatselmusta. 20.Hakijan tulee vuosittain tammikuun loppuun mennessä ilmoittaa Heinolan ympäristötoimelle edellisenä vuonna otetun maa-aineksen määrä ja laatu. Vakuudet Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista hakijan on annettava seuraavat hyväksyttävät vakuudet: 14 800 euron suuruinen vakuus lupamääräysten noudattamiseksi. Vakuussumma muodostuu arvioidusta jälkihoitotöiden kustannuksista noin 4 000 euroa/ha. Vakuuden tulee olla voimassa yhden (1) vuoden yli tämän luvan voimassaoloajan. Vakuuden arvoa voidaan tarkistaa luvan voimassaoloaikana. Vakuuksien hyväksyminen Vakuudet hyväksyy ympäristöosaston osastopäällikkö. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT
Ottamissuunnitelman ja lupapäätöksen määräysten mukaan toimittaessa ottamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa eikä tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista. Ottamisen vahingollinen vaikutus ja haitta luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi, kun toimitaan hakemuksen, ottamissuunnitelman ja lupapäätöksen määräysten mukaisesti. Maa-ainesten ottaminen lupamääräyksiä noudattamalla ei vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa, eikä muutoinkaan ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Ottamisalue sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä Syrjälänkankaan I- luokan pohjavesialueella, jossa sijaitsee Syrjälänkankaan pohjavedenottamo. Syrjälänkankaan vedenottamon suoja-alueesta ei ole tehty päätöstä, mutta lähi- ja kaukosuoja-alueet on määritelty ohjeellisina. Ottamisalue sijaitsee ohjeellisen lähisuoja-alueen ulkopuolella, kuitenkin vedenottamon valumaalueella. Öljytuotteiden ja kemikaalien varastointi, tankkaus sekä koneiden ja laitteiden huolto aiheuttavat riskin pohjaveden laadulle. Nämä toiminnot on kielletty ottamisalueella pohjavesiesiintymän suojaamiseksi. Pohjaveden laadun tarkkailu ottoalueella on tarpeen pohjavedessä mahdollisesti tapahtuvien muutosten havaitsemiseksi. Kuuden (6) metrin suojakerros pohjaveden pinnan yläpuolella on tarpeen tärkeän pohjavesialueen ja erityisesti läheisen vedenottamon veden laadun turvaamiseksi. Pohjavesipinnan tarkkailu ottoalueen läheisyydessä varmistaa, että pohjaveden pinnan yläpuolelle jää riittävän paksu suojakerros. Aiemman ottamisen vaikutuksia pohjaveden laatuun on seurattu ottamisalueella sijaitsevista havaintoputkista otetuin näyttein. Maaainestenotolla ei ole todettu olevan haitallisia vaikutuksia pohjaveden laatuun. Suunnitelman mukainen maa-aineksen otto pohjavesialueella saattaa vaikuttaa pohjaveden laatuun suojakerroksesta huolimatta, mistä johtuen pohjaveden laadun säännöllinen tarkkailu on välttämätöntä vielä kolme vuotta ottamistoiminnan päättymisen jälkeen. Ottamistoiminta tulee vaiheistaa ja maisemointi toteuttaa osa-alueittain siten, että kahden vuoden kuluessa ottamistoiminnan aloittamisesta on puolet jälkihoidettu pohjaveden laadun turvaamiseksi. Aloituskatselmus on tarpeen otolle asetettujen aloitusehtojen toteutumisen tarkistamiseksi. Loppukatselmus on tarpeen jälkihoitotöiden toteamiseksi. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3-7, 10-13, 16, 19, 20, 23 ja 23a Maa-ainesasetus (926/2005) 1-4, 6-9 Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) Heinolan kaupungin teknisen toimen johtosääntö, kaupunginvaltuusto 23.3.2015 24 Heinolan kaupungin maa-ainestaksa, kaupunginvaltuusto 23.5.2016 38 PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa 6 vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulon jälkeen. VALVONTA- JA TARKASTUSMAKSU Hakijan on suoritettava lupahakemuksen ja ottamissuunnitelman tarkastamisesta voimassaolevan taksan mukaisesti 1109. Valvontamaksu määrätään kunakin vuonna määräämishetkellä voimassa olevan taksan mukaisesti (MAL 23 ). Lupaa myönnettäessä vuotuisen valvontamaksun suuruus on 438. Ensimmäinen vuotuinen valvontamaksu peritään ennen ottamistoimintaan ryhtymistä ja seuraavat vuosittain kunnan määräämänä ajankohtana. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Tiedoksi Hakija (lupapäätös liitteineen + leimattu ottamissuunnitelma) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisellä lomakkeella www.suomi.fi ja postitse kaikki lupa-asiakirjat) Asianosaiset (8 kpl) (+ lupapäätös liitteineen) (MAL 19 2 ja 3 mom.) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen annosta antopäivää lukuun ottamatta. Valitusoikeus on - asianosaisella; - kunnan jäsenellä; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä toiminnan vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä.
ALLEKIRJOITUS HEINOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA Kari Kauppinen Puheenjohtaja Anja Kritz Pöytäkirjanpitäjä LIITTEET Kartta sijainnista Soranoton pohjavesivaikutusten seuranta -ohje Valitusosoitus