1
Tulevaa tapahtumaa 3 Pääkirjoitus 4 LPKJ-palsta 5 Kipparin sana 6-7 Tammileiri 8-9 Roihu 10-11 Tule partioon 12 Sudarisivut 13-14 Hallitus 15 Huhutaan että 16 JoPo-jutut 2/2016 Partiolippukunta Jokikylän Pojat ry:n jäsenlehti 37. vuosikerta Lehtinumero 106 Levikki 120 kpl Päätoimitus ja taitto Petri Vainio 2 Toimitus Johtajisto Painopaikka KMG Printworks, Turku www.jokikylanpojat.fi Facebookissa partiolippukunta Jokikylän Pojat ry Etunimi.sukunimi@jokikylanpojat.fi
TULEVAA TAPAHTUMAA Kenelle? Elokuu 28.8. Viikkotoiminta alkaa Su Se Ta Sa Va Syyskuu 1.-30.9. Ryhmien retket 19.-21.9. Vanhempainillat Marraskuu 4.-6.11. Lippukunnan syysleiri 8.11. Seurakunnan kynttilätempaus 25.-26.11. Yhteiskuntamajakka-Sapippuaooppera Joulukuu 6.12 Kynttilävartio 6.12 Syyskokous 13.12 Puurojuhla KilliNallit saivat oman mökkinsä valmiiksi. Näin Jopot muistivat heitä. 3
P Ä Ä K I Petri Vainio, JoPo-juttujen päätoimittaja R oihu 2016 on nyt ohi ja näin lippukunnan Roihu-vastaavana voin olla tyytyväinen kuulemaani palautteeseen. Hyvin meni! Olen tällä hetkellä suorittamassa asepalvelusta Kirkkonummen Upinniemessä, joten pääkirjoituksen sijaan annan tässä kaikkien katseltavaksi kuvia Roihulta. 17 000 ihmisen leiri on niin suuri saavutus, että sitä kelpaa kaikkien partiolaisten muistella ypeydellä. 4 R J O I T U S
L P K J - P A L S T A Jukka Vainio, Lippukunnanjohtaja K esä on taas vierähtänyt vauhdilla ohi ja se tarkoittaa koulujen alkamista, auringon paisteen katoamista hiljalleen sekä luonnollisesti uuden partiokauden aloittamista! Ainakin itse olen odottanut tätä innolla, sillä nyt toimintamme kokee muutoksia, jotka alkavat näkyä. Ensinnäkin toivotan kaikki uudet jäsenet tervetulleiksi. On mahtavaa, että olette löytäneet mukaan lippukunnan toimintaan! Syksyllä alkaa myös historiamme ensimmäinen sekalauma yhdessä sisaruslippukuntamme Raision KilliNallien kanssa. Lauman on tarkoitus vastata siihen tarpeeseen, jonka olemme huomanneet eli lisätilalle harrastaa partiota. Viime vuosina todella useat ovat joutuneet jonottamaan toimintaan mukaan pääsemiseksi. Ongelma on mahdollisesti olemassa vielä tämän jälkeenkin, mutta nyt saamme ainakin askelia oikeaan suuntaan! Lisäksi näen sekalauman mahdollisuutena itse lapsille. Erityisesti sekalaumaan osallistuvat lapset pääsevät näkemään sekä tyttöjen että meidän poikien partioperinteitä. Kyseessä on kuitenkin kaksi hyvin erilaista lippukuntaa. Tarkoitus on kuitenkin kääntää tämä asia vahvuudeksi. Myös uusien kavereiden saaminen helpottuu tätä kautta puolin ja toisin, mikä onkin tässä ehkä hienoin asia. Lisäksi toimintakautensa aloittaa historian ensimmäinen perhepartio (meidän lippukunnassamme). Tässäkin tapauksessa teemme pientä yhteistyötä KilliNallien kanssa. Joka tapauksessa perhepartio mahdollistaa partioon tutustumisen entistä matalemman kynnyksen kautta kaiken ikäisille. Kukaan ei ole liian vanha partiolaiseksi, mutta liian nuori (eli alle 7- vuotias sudenpentuikäinen) on voinut olla. Enää ei voi! Alle sudenpentuikäisiä emme kuitenkaan ota lippukunnan virallisiksi jäseniksi, vaan se tehdään tässä tapauksessa vielä vanhempien kautta, mutta ainakin omasta mielestäni kyse on tässä tapauksessa lähinnä muodollisuudesta. On siis mahtavaa, että myös perheiden pienimmät saadaan mukaan toimintaan. Parhaimpana palana tässä kaikessa näen sen kuinka usea aikuinen ja vaeltaja on löytänyt tiensä lippukuntaan! Noin kymmenen uutta johtajakasvoa on nyt toiminnassa mukana ja haluan toivottaa kaikki lämpimästi tervetulleiksi lippukuntaan. Näillä alustuksilla ei siis voi tulla mitään muuta kuin hyvä ja toiminnan täyteinen partiosyksy! 5
K I P P A R I N S A N A Otto Tuononen, Lippukunnan 1. vastuukippari Luodetuulet puhaltavat......jo viidettä kertaa lippukuntamme historiassa! Lippukunnan edellinen koulutusalus s/y Nordwest IV myytiin alkuvuodesta Ruotsiin, minkä seurauksena jo muutaman vuoden jatkunut projektimme uuden veneen hankkimiseksi eteni varsin mielenkiintoiseen kohtaan: seuraavaksi päästäisiin toden teolla etsimään lippukunnalle uutta silmäterää! Äkkiseltään voisi ajatella, että kyllähän markkinoilla veneitä riittää, joten tehtävä ei liene kovin vaikea. Partiotoiminnan asettamat erityisvaatimukset yhdistettynä rajalliseen budjettiin tuovat yhdessä kuitenkin etsintään haastetta kerrakseen. Uuden koulutusaluksen vaatimuksiin kirjasimme jo aiemmin muun muassa veneen hyvän kunnon ja purjehdusominaisuuksien lisäksi muun muassa 9-10 makuupaikkaa. Katseet suunnattiin oitis kokoluokkaan 38-42 jalkaa (11,5-12,8 m), joten aiempaan veneeseen (35 jalkaa) nähden hieman isompaan alukseen. Äkkiä voisi myös ajatella, että kuten automaailmassa, tietenkin myös uuden veneen tulee olla vanhaa uudempi. Moni venettään vaihtava varmasti näin ajatteleekin, mutta me otimme jo varhain sen asenteen, että etusijalla on veneen tekninen kunto iän sijaan. Tämä johtuu siitä syystä, että aikanaan laadukkaasti tehdyt veneet, joita on pidetty hyvin vuosien varrella saattavat olla huomattavasti paremmassa kunnossa kuin vastaavat 20 vuotta uudemmat veneet. Toki veneiden suunnittelu on mennyt eteenpäin, ja kukin vene edustaa tyyliltään oman aikakautensa suunnittelua, mutta me asetimme veneen tukevuuden ja laadukkaan rungon etusijalle hieman veneen suorituskyvyn kustannuksella. Edellä mainituista syistä johtuen katseemme kohdistuivat 80-90-lukujen pohjoismaisiin laatupursiin, joista esimerkkeinä voisi mainita esimerkiksi Finngulfit, Sirenat ja tietenkin ikoniset pietarsaarelaiset Nautor s Swanit ja Baltic Yachtsit. Jokaisen edellä mainitun merkin malleihin olemme jollakin tasolla perehtyneet, mutta loppusuoralle päätyi Baltic 39, josta markkinoilla on tätä juttua kirjoitettaessa kaksi potentiaalista yksilöä tarjolla. Kyseistä venetyyppiä on valmistettu Pietarsaaressa vuosina 1977-1983 yhteensä 74 kappaletta. Vene on vankasti rakennettu, tarjoaa monipuoliset ja hyvät purjehdusominaisuudet sekä kapasiteettia kasvavalle lippukunnallemme. Veneessä on makuupaikat yhdeksälle. 6
Kuten sanottu, ei kauppoja ole yhdestäkään veneestä vielä sovittu, ja on täysin mahdollista ettei kyseistä venetyyppiä lopulta lippukunnan käyttöön päädy. Baltic 39 on kuitenkin toistaiseksi potentiaalisin vaihtoehto, joten päätimme sen tässä kohtaa jo nostaa esille. Varmaa kuitenkin on, että ainakin uusi vene on teknisiltä ominaisuuksiltaan varsin lähellä Balticia. Tavoitteena on, että uusi vene on lippukunnalla täydessä käytössä jo aivan tulevan purjehduskauden alusta, joten jo tässä kohtaa uskallan varovasti kannustaa kaikkia lippukunnan jäseniä kotijoukkoja unohtamatta fiilistelemään tulevan kesän seilauksia. Uusi vene mahdollistaa jatkossa myös entistä pidemmät eskaaderityyppiset purjehdukset aina eteläistä Itämerta myöden. Uusi vene on lippukunnallemme luonnollisesti mittava taloudellinen ponnistus. Hankinnan lisäksi meidän tulee pitää mielessä, että uusi koulutusaluksemme ei todennäköisesti ole enää aivan uusi, minkä vuoksi korjauksiin ja varusteiden uusimisiin on syytä varautua siitäkin huolimatta että olemme etsimässä mahdollisimman hyväkuntoista yksilöä. Uutta koulutusalustamme on mahdollista tukea muun muassa edellisestä veneestä tutuilla nimilaatoilla, jotka kiinnitetään paraatipaikalle uuden veneen salonkiin. Laatoista ja muista varainkeruukampanjoista lisätietoa o n l u v a s s a s y k s y n a i k a n a. Toivottavasti näen ensi kesän aikana mahdollisimman monen teistä Nordwest V:llä purjehtimassa! LIPPUKUNNAN SYYSLEIRI 21.-23.10. Ilmoittautuminen alkaa syksyllä! Viikonlopun mittainen elämys Sauvon Ahtelassa 7
TAMMILEIRI-LIESKA Akseli Syrjälä, lähijohtaja LSP Lounais - Suomen partiopiiri järjesti perinteisen sudenpentujen ja seikkailijoitten Tammileirin Sauvossa 9.-12.6.2016. Tänä vuonna teemana oli lohikäärmeet ja se näkyikin hienosti Tammileirin ohjelmassa monella eri tavalla. Jokikylän Poikia oli Tammileirillä hienosti 29 lasta ja viisi lähijohtajaa. Lisäksi lippukunnan johtajistoa työskenteli Tammileirillä erilaisissa työtehtävissä. Yhteensä Tammileirillä oli leiriläisiä noin 3000. Seikkailu alkaa Tammileirin lähtö tapahtui perinteisen tapaan kirkon parkkipaikalta, josta bussi otti kyytinsä joukon reippaita leiriläisiä ja johtajia. Kotiväet hyvästeltiin nopeasti ja matka lohikäärmeitten maahan alkoi hyvässä säässä bussin kyydissä. Matkalla bussiin tuli mukaan vielä lisää porukkaa Sauvosta. Leiripaikalla tultuamme turva tyhjensi bussin ja kaikkien löydettyä omat rinkkansa, oli lounaan aika. Sen jälkeen menimme laittamaan telttoja pystyyn omaan alaleiriin. Hetken päästä olikin taas jo päivällisaika. Päivällisen jälkeen teimme huovutus työn alaleirissä ennen avajaisten alkamista. Avajaisissa minäkin pääsin mainosmiehen ominaisuudessa esiintymään lavalla. Avajaisissa nähtiin kuinka seikkailija herra Grandy saapui lohikäärmeitä etsimään. Avajaisten jälkeen olikin iltatoimien aika ja iltasadun hetki. Toinen päivä Toinen leiripäivä alkoi aamutoimilla ja aamupalalla perinteiseen tyyliin. Sen jälkeen alkoi eka ohjelmapiste. Ohjelmapisteessä sudarit sekä seikkailijat jaettiin pieniin ryhmiin ja he tekivät niissä monenlaisia tehtäviä salakielen löytämisesta ja aarteiden etsintään mutasaavista. Ohjelmapisteen jälkeen menimme lounaalle. syömisen ja tiskausoperaation jälkeen oli heti vapaa- aikaa. Pian alkoikin toinen ohjelmapiste rannalla. Rannalla tanssittiin alkutanssi, juostiin esteradoilla ja kuunneltiin vanhojen partiosetien tarinoita teltassa. Lisäksi Hauskaakin muistettiin pitää. Kavereiden kanssa leireily on parasta! 8
tällä ohjelmapisteellä pääsi uimaan ja leikkimään. Sen jälkeen olikin jo kaikilla nälkä, joten oli aika mennä syömään. Ruuan jälkeen oli vapaa - aikaa ennen alaleirin omaa iltaa. Siellä laulettiin ja pidettiin hauskaa. Sopivasti iltaohjelman loppuessa alkoi tulla vettä. Ei muuta kuin iltatoimien kautta nukkumaan. Kolmas päivä Kolmas leiripäivä alkoi perinteiseen tapaan aamutoimilla ja aamupalalla. Sen jälkeen alkoi taas ohjelmapisteet pyöriä normaaliin tapaan. Menimme ohjelmapisteelle, jossa tehtiin pienissä ryhmissä monenlaisia kivoja tehtäviä saattajan kanssa. Siellä sudarit tekivät villasukasta ja puukepistä oman lohikäärmeen ompeluneulan avulla. Oman lohikäärmeen teko oli haastavaa, mutta hienosti kaikki saivat valmiiksi oman lohikäärmeensä. Sen jälkeen oli vuorossa lounas. Lounaan jälkeen menimme seuraavalle ohjelmapisteelle. Siellä tehtiin pienissä ryhmissä yksi iso lippu. Ryhmien lipuista tuli tosi hienot. Lopuksi oli aikaa leikkiä ohjelmapisteellä. Palasimme omille teltoille ja aloimme valmistautua seuravaan ohjelmapisteeseen. Vielä oli jäljellä yksi ohjelmapiste. Siellä tehtiin porukalla ryhmätoimintaa vaativia tehtäviä. Oli esim. sudenkorento heijastimen tekoa ja ensiapu - taitojen kertausta. Sen jälkeen oli vuorossa päivällinen. Syömisen jälkeen oli vapaa -aikaa ennen suurta iltanuotiota. Suuressa iltanuotiossa laulettiin ja herra Grandyn lohikäärmeitten etsintä jatkui. Sen jälkeen takaisin teltoille ja nukkumaan. leirijumalanpalvelukseen rannalle. Sääherra näytti parhaan puolensa ja saimme nauttia auringon paisteesta. Jumalanpalveluksessa laulettiin ja kuultiin viisaita sanoja. Sen jälkeen tulikin jo vanhemmat leiripaikalle ja pojat olivat onnellisia. Yhden aikoihin alkoivat lyhyet päättäjäiset, joissa pääsin tanssimaan lohikäärmeenä suuren ihmismassan edessä. Se oli kokemus, josta tuli hieno olo. Päättäjäisten tulimme teltoille, josta vanhemmat hakivat lapsensa pois ja lähtivät koteihinsa. Johtajat jäivät vielä purkamaan telttoja ja pakkaamaan kahvila tavaroita. Näin Tammileiri 2016 oli ohi lasten osalta. Loppusanat Tammileiri 2016 tarjosi paljon hyviä elämyksiä niin lapsille ja johtajille. Lippukunta oli mukana vahvasti Tammileirin huollon järjestelyissä ja kahvilatoiminta pyöri erinomaisesti. Kaikki sudenpennut ja seikkailijat pärjäsivät Tammileirillä todella hienosti ja saivat arvokasta leirikokemusta tulevia tapahtumia varten. Iso kiitos Tammileirin järjestelyissä olleille johtajille ja lippukunnan lähijohtajille. Tämä Tammileiri oli Viljo Mannerjoen viimeinen sudenpentutapahtuma pitkään aikaan. Viljo on ollut pitkään mukana sudenpentutoiminnassa ja haluankin kiittää häntä työstään sudareiden hyväksi. Neljäs päivä Neljäs ja viimeinen leiripäivä alkoi lohikäärmeitten maassa hyvin aamutoimilla - ja palalla. Aamupalan jälkeen menimme 9
Päättäjäisten pääesiintyjänä toimi Sanni. Tämä oli monelle leirin yksi kohokohdista. Jukka Vainio Timo Waris, Susanna Oksanen Roihu 2016 oli Suomen historian suurin partioleiri, jolle osallistui yhteensä 17 000 ihmistä. Massiivinen tapahtuma järjestettiin Hämeenlinnan Evolla kaikille tarpojille ja sitä vanhemmille ikäkausille 20. 28.7.2016. JoPoja osallistui yhteensä 26 henkeä ja se onkin huikean hyvä määrä. simmäistä päivää, kunnes leiri alkoikin jo tuntua kodilta. Lähtö, rakentelu ja startti Ohjelma Leiri käynnistyi muutaman tunnin bussikuljetuksella kohti leirialuetta. Pysähdyimme matkan varrella pitämään taukoa ja tilasimmekin kevyen 55 hampurilaisen ateriat kaikille osallistujillemme. Tämän jälkeen pääsimme aloittamaan leireilyn kun mahat olivat täynnä. Ohjelma koostui tarpojilla erilaisista laaksoista. Laaksoihin kuuluivat esimerkiksi luovuus, metsä, vesi ja muut vastaavat teemat. Tarpojaohjelma oli elämyksellistä ja esimerkiksi vesilaaksossa tarpojat pääsivät vesiliukumäkeen, kelluvaan saunaan sekä isolle vesipatjalle. Myös merenkulkuun liittyvää ohjelmaa löytyi, ja siitä olikin päävastuussa oman leirimme Nea Laine. Raisiolaiset olivat siis todella hyvin edustettuina erilaisissa vastuutehtävissä leirin ylintä johtoa myöten. Leirin avajaisissa esiintyi Jenni Jaakola, leiribiisiä laulettiin yhteislauluna, katsoimme hienon tulishown ja pääsimme aloittamaan päivittäisen ohjelman. Leirin pystyttämisen selvänä haasteena oli melko risuinen maasto. Jouduimme väistämättäkin tekemään raivaustöitä ja leiriläisten hokemaksi muodostuikin muutama risu. Muutamaa risua sai siirrellä sivuun pari en- Samoajien ohjelma taas jakautui kolmeen 10
osa-alueeseen: aktiviteetteihin, virvatuleen sekä pestiin. Aktiviteetit löytyivät yhdestä ja samasta ohjelmalaaksosta, jossa pääsi harjoittelemaan esimerkiksi jousiammuntaa, automekaanikon hommia, rodeota ja paljon muuta. Virvatulet taas olivat 24 tuntia kestäviä vaelluskokonaisuuksia, jotka sisälsivät eri teemoja, jonka samoajat saivat itse valita. Osa valitsi esimerkiksi päivän armeijassa, robotiikkaa tai taitoja mittaavan selviytymishaikin eli Survivalin. Kolmantena osana leiriä samoajat olivat kukin mieluisassa pestissä esimerkiksi auttamassa järjestyksenvalvontaa, lastentarhaa, tarpojien vesilaaksoa tai vastaavaa. Nämä kaikki edellyttivät samoajilta myös oma-aloitteisuutta ja itsenäisyyttä, jotka sujuivat mielestäni erittäin hyvin. set eivät ole siis menneet hukkaan. Leiriläiset rakensivat myös oman salkopallopelin, jota pelattiin niin ahkerasti, että mailat menivät halki ja yksi maila kolahti vahingossa yhden leiriläisen otsaan. Rikkinäiset mailat kuitenkin korjattiin ja uusissa mailoissa olikin nyt JoPojen nimikirjaimet ja ns. Kokkeli Hiiri eli poikiemme itse kehittämä ja piirtämä sarjakuvahahmo, jonka maine alkoi muodostua legendaksi jo loppuleiristä. Leiriläisien kohokohtina olivat varmasti myös keskiäiset sekä päättäjäiset, joita voi verrata käytännössä festareihin. Päättäjäisissä esiintyi Sanni ja tunnelma veti jopa lpkj:mmekin sanattomaksi. Omat osallistujamme lauloivat täysillä mukana ja voidaan puhua tunnelmasta, jota ei ikinä unohda. Paluubussissa yksi tarpojamme totesikin, että partio on nyt tarpojana sellainen harrastus, että ei siitä vain voi enää lähteä pois. Tämä on juurikin se lause, johon edes minulla ei ole mitään lisättävää. Parhaat palat Leirin arki sujui ohjelman puolesta jouhevasti eteenpäin ja kokemus olikin monelle ikimuistoinen. Omassa leirissämme oli myös kolme EVP:tä (ei-vielä-partiolaista), joista Oona Koskinen päättikin aloittaa partion Jokikylän Pojissa! Leirikokemuk- Tarpojat kävivät leirin aikana ohjelmalaaksoissa. Samoajat taas nauttivat virvatulista ja vaeltajat omista aktiviteeteistaan! 11
JUKKA VAINIO (jukka.vainio@jokikylanpojat.fi) WWW.JOKIKYLANPOJAT.FI 12
Auta Axua hädässä! Nuijapäät 13
Ratkaise ristikko Vai osaatko? 14
LIPPUKUNNAN HALLITUS Kuvissa ovat Jukka Vainio (LPKJ), Mikko-Samuli Kolkkanen (LPKJA), Tuomas Hovinen (Sihteeri), Juha Koivisto (Sudenpentuluotsi), Lauri Pohjanen (Seikkailijaluotsi), Timo Waris (Tarpojaluotsi), Timo Päivärinta (Samoajaluosti), Tero Valtonen (Vaeltajaluotsi), Otto Tuononen (1. Vastuukippari) 15
...muutama risu # trangia ja tiskirätti...hiirellä olisi pitkä nenä...tammileirillä olisi ollut JoPojen tykistö...yli 30 JoPoa menee kahteen telttaan...niilo olisi hiilidioksidin huuruissa...jukan ilta olisi mennyt pitkäksi...jukka ja tippa......kokkeli Hiiri varainkeruuta ei pian tarvittaisi...tästä lähin kaikki menee niin kuin strömssöössä...roihulla oli muutama ihminen enemmän kuin JoPoja...leiriportti olisi abstrakti käsite...naiset ja kaksi tuntia riittäisi...nutikka aidan toisella puolella ei olisikaan vihreämpää... 16