1 LUPAPÄÄTÖS Nro 55/08/1 Dnro Psy-2008-y-70 Annettu julkipanon jälkeen 28.10.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Möllärinrannan ruoppaus ja täyttö, Kemi Kemin kaupunki Valtakatu 26 94100 Kemi
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 HANKKEEN KUVAUS... 3 Yleiskuvaus hankkeesta... 3 Suunnitellut työt... 3 Töiden suorittaminen ja arvio työajasta... 4 KAAVOITUSTILANNE, ALUEIDEN OMISTUS JA SUOSTUMUKSET... 4 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 5 Vedenkorkeudet, virtaamat ja virtaukset... 5 Vesistön tila... 5 Pohjasedimentit... 6 Tehdyt tutkimukset... 6 Pohjasuhteet ja ruoppausmassojen laatu... 7 Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet... 9 Kalastusolot ja kalasto... 10 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 10 Vaikutus pintavesiin... 10 Vaikutus ympäristön luonnon tilaan... 11 Vaikutus kalastukseen ja kalastoon... 11 Vaikutus vesiliikenteeseen... 11 HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 11 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 12 Lupahakemuksen täydennykset... 12 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 12 Muistutukset... 13 Hakijan kuuleminen ja selitys... 13 Muistutuksen täydennys... 14 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 14 PÄÄASIARATKAISU... 14 LUPAMÄÄRÄYKSET... 14 Möllärinrannan ja sen edustan ruoppausta sekä Möllärinsaaren länsipuolen vesialueeksi kaivua koskevat määräykset... 14 Ruoppaus- ja kaivumassojen läjitystä sekä Möllärinrannan pengerrysalueen rakentamista koskevat määräykset... 15 Rakentamisaika... 15 Työnaikaisten haittojen minimointi ja vastuu vahingoista... 16 Viimeistelytyöt... 16 Kunnossapitomääräys... 16 Tarkkailu- ja kirjaamismääräykset... 16 Aloittamis- ja valmistumisilmoitus... 17 Vastuuhenkilöt... 17 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA... 17 RATKAISUN PERUSTELUT... 17 Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset... 17 Lupamääräysten perustelut... 18 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 19 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 19 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 19 KÄSITTELYMAKSU... U 20 Ratkaisu... 20 Perustelut... 20 Oikeusohje... 20 MUUTOKSENHAKU... 21
3 HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Kemin kaupunki on 9.4.2008 ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt vesilain mukaista lupaa Möllärinrannan rantarakentamisen ja asuinkerrostaloalueen edellyttämille ruoppaustöille ja rantapenkereen rakentamiseen sekä asuinkerrostalokortteleiden 161 ja 173 täyttötöille Kemin kaupungissa hakemukseen oheistetun hakemussuunnitelman mukaisesti. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilaki 1 luku 15 ja 2 luku 2 1 momentti HANKKEEN KUVAUS Yleiskuvaus hankkeesta Hankealue sijaitsee Kemin kaupungin Sauvosaaren kaupunginosassa Möllärinrannassa ja sen edustalla. Rakentaminen perustuu voimassa olevaan asemakaavaan ja siihen kuuluvat muun muassa seuraavat vaiheet: Vesialueen ruoppaustyöt ja täyttötyöt sisältäen myös nykyisen Möllärinmöljän ja ranta-alueen laiturirakenteiden purkamisen. Vesialueen ruoppaustaso on 2,0, jolloin veneillä on mahdollista rantautua Möllärinrantaan. Kunnallistekniset muutostyöt: jätevesi-paineputken siirto sekä sadevesiviemärin siirto ja jatkaminen. Rantapenkereen, rantabulevardin ja rantarakenteiden rakentaminen sekä Kirkkopuistokadun ja kunnallistekniikan rakentaminen. Vesiaiheen rakentaminen asuinkortteleiden väliin. Yhteensä kuuden 4-kerroksisen talon rakentaminen kortteleihin 161 ja 173. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2008 2010 rakennetaan Kirkkopuistokatu, rantarakenteet, vesiaihe ja kortteli 173 (3 kerrostaloa). Toisessa vaiheessa rakennetaan kortteli 161 (3 kerrostaloa) ja Möllärinsaari ja Möllärinsaaren silta tarvittavine ruoppauksineen. Ympäristölupavirastoon toimitettu hakemus koskee Möllärinrannan edustan vesialueen ruoppaamista ja täyttämistä maa-alueeksi siten, että vesialuetta muuttuu maa-alueeksi noin 10 260 m 2 sekä Möllärinsaaren länsipuolella kaivua ja Möllärinmöljän purkamista siten, että maa-aluetta muuttuu vesialueeksi noin 2 740 m 2. Kunnallistekniset muutostyöt tehdään erillisen suunnitelman mukaan ja niiden edellyttämille kaivu- ja täyttötöille haetaan lupa myöhemmin. Suunnitellut työt Möllärinrannan ruoppaamiseen ja täyttämiseen kuuluvat rantapenkereen rakentaminen veteen täyttämällä, vesialueen ruoppaustyöt ja Möllärinsaa-
ren ruoppaustyöt sekä kortteleiden 161 ja 173 länsiosassa ja vesiaiheen kohdalla kuivatyönä tehtävät löyhien pohjaliejujen poistaminen kaivamalla ja täyttötyöt kerroksittain tiivistäen hakemussuunnitelman (suunnitelmapiirustukset 9M308002/2 8) mukaisesti. Luotaustietojen mukaan pohjan taso vaihtelee Möllärinrannan alueella välillä -1-2,5 m. Ruoppaustason ollessa 2 m ruoppaussyvyys on noin 0 1 m. Möllärinnan lounaisosassa vesialueeksi kaivettava alue sijaitsee nykyisellä maaalueella ja kaivusyvyys tällä osalla vaihtelee välillä 2,7 4,1 m. Luotauksen perusteella laaditun pohjan maastomallin ja suunniteltujen ruoppaustasojen perusteella vesialueen ruoppausmassojen kokonaismääräksi saadaan Möllärinrannassa noin 10 200 m 3 ktr, josta kuivatyönä reunapenkereen suojassa tehtävä osuus on noin 5 600 m 3 ktr. Möllärinmöljän purkumäärä on noin 4 000 m 3 ktr sisältäen osittain puuta yms. ja pääosin täyttöihin kelpaavaa täyttömaata. Möllärinniemen länsiosan vesialueen laajennuksen kaivumassojen kokonaismäärä on noin 5 300 m 3 ktr. Ruoppaustyöt vesialueella tehdään rannan reunapenkereen kohdalla ja sen edustalla kuokkakaivuna. Täytettävän alueen kaivu ja täyttö kortteleiden 173 ja 161 sekä vesiaiheen alueella tehdään kuokkakaivuna ja kuivatyönä siten, että reunapenkereen rakentamisen jälkeen vesi pumpataan pois. Ruoppausmassat kuljetetaan maanläjitysalueelle, jossa läjitys tehdään kuivatyönä. 4 Töiden suorittaminen ja arvio työajasta Ruoppaus-, läjitys- ja täyttötyöt tehdään pääosin kuivatyönä ja osaksi talvella vesialueella aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Työt tehdään vuosina 2008 2012 ja niiden arvioidaan kestävän yhteensä 3 6 kuukautta. KAAVOITUSTILANNE, ALUEIDEN OMISTUS JA SUOSTUMUKSET Kemin kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 21.5.2007 :n 74 kohdalla hyväksynyt asemakaavan muutoksen "1 Sauvosaari, Kortteli: 161, venesatama ja yleinen pysäköinti- sekä puisto- ja katualueet. Sitova tonttijako. Korttelit 161 ja 173". Kaava on tullut voimaan 28.6.2007. Hankkeeseen kuuluvat työt tehdään Kemin kaupungin omistamilla maa- ja vesialueilla lukuun ottamatta ruoppausta vesialueella RN:o 240-403-876-1. Vesialueen omistaja Lautiosaaren osakaskunta on antanut hakijalle suostumuksen ruoppaukseen mainitulla vesialueella. Suostumuksen mukaan ruoppausmassoja ei saa sijoittaa osakaskunnan vesialueelle.
5 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Vedenkorkeudet, virtaamat ja virtaukset Meriveden korkeuden vaihtelu alueella on laajaa ja nopeaa ja se vaikuttaa veden virtauksiin ja vaihtuvuuteen. Etelä- ja lounaistuulilla merivesi kerääntyy Perämeren pohjukkaan. Vedenkorkeuden ääriarvot ja niiden keskiarvot teoreettiseen keskiveteen verrattuna ovat Kemissä vuosina 1922 2007 olleet: maksimi (HW) + 201 cm vuosimaksimien keskiarvo (MHW) + 120 cm vuosiminimien keskiarvo (MLW) 79 cm minimi (LW) 125 cm Vedenkorkeus on yleensä alimmillaan kevättalvella ja keväällä ja se nousee syksyä kohden. Isohaarassa Kemijoen virtaaman keski- ja ääriarvot ovat olleet vuosina 1991 2000 keskimäärin: Ylivirtaama (HQ) Keskiylivirtaama (MHQ) Keskivirtaama (MQ) Keskialivirtaama (MNQ) Alivirtaama (NQ) 4 557 (m 3 /s) 3 068 (m 3 /s) 607 (m 3 /s) 146 (m 3 /s) 82 (m 3 /s) Tuuli on merkittävin virtauksia aiheuttava tekijä avovesiaikana. Yleensä virtaus on matalilla alueilla tuulen suuntaista, kun taas vesialueen syvemmissä osissa virtaus on vastakkaissuuntainen. Talvella virtauksia aiheuttavat lähinnä jokivirtaamat sekä ilmanpaineen vaihtelusta ja Perämeren vesimassan ominaisheilahtelusta johtuvat vedenkorkeuden muutokset. Vesistön tila Kemin edustan merialueen veden laatu on parantunut jätevesien käsittelyn tehostumisen myötä. Happitilanne on parantunut selvimmin Selkäsaaren ja Ajoksen välisellä alueella. Kesällä happitilanne on ollut pääosin hyvä ja talvella yleensä vähintään välttävä. Fosforikuormituksen pienentyminen on havaittavissa veden fosforipitoisuuksien pienentymisenä koko tarkastelualueella. Kokonaistyppipitoisuudet ovat pysyneet varsin vakaina ulommilla alueilla ja lievästi laskeneet rannikon läheisyydessä. Epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet ovat pääosin hieman laskeneet. Avovesikauden keskimääräiset a-klorofyllipitoisuudet ovat viime vuosina olleet Selkäsaaren ja Ajoksen välillä reheville tai lievästi reheville, muualla rannikon tuntumassa lievästi reheville ja ulompana pääosin karuille vesille tyypillisiä. Yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa vuosina 2000 2003 rannikon läheinen alue kuului luokkaan tyydyttävä, ulompi alue luokkaan hyvä ja ulkomeri luokkaan erinomainen. Möllärinlahden suulta on otettu ympäristöhallinnon Hertta-tietokannan mukaan yksi näyte lokakuussa 1983. Kyseisen näytteen perusteella veden happitilanne oli hyvä, ph oli 7 ja sähkönjohtavuus 80 ms/m. Kokonaisfosforipitoisuus (49 µg/l) oli reheville vesille tyypillistä tasoa ja kokonaistyppipi-
toisuus oli 570 µg/l. Rautaa vedessä oli 1 240 µg/l, väriluku 100 mg Pt/l ja sameusarvo 5 FNU. 6 Pohjasedimentit Tehdyt tutkimukset Möllärinrannan ruoppausta ja täyttämistä sekä korttelin 173 rakentamista suunniteltaessa on tehty seuraavat pohjatutkimukset: pohjan luotaus painokairauksia 15:ssä tutkimuspisteessä heijarikairauksia 14:ssä tutkimuspisteessä häiriintyneiden maanäytteiden otto kolmessa tutkimuspisteessä korttelin 173 alueelta ja viidessä tutkimuspisteessä sedimenttitutkimusta varten ruopattavalta ja täytettävältä alueelta maanäytteenotto ja vesinäytteenotto yhteensä 11:stä tutkimuspisteestä maaperän pilaantuneisuusselvitystä kortteleiden 173 ja 161 alueelta. maanäytteiden rakeisuusmääritykset ja analyysit ruoppausmassojen laadun selvittämiseksi kolmelta pisteeltä, 104 0 0,3 m ja 0,3 1 m, 106 0 0,3 m ja 119 0 0,3 m. sedimentin kohonneiden haitta-ainepitoisuuksien vuoksi lisänäytteet kolmesta pisteestä (103, 121 ja 122) sekä rakeisuusmääritykset pisteiltä 103 ja 122. Lisäksi käytettävissä on ollut hakijan aiemmin tekemien pohjatutkimusten kairaustietoja. Kaikista maanäytteistä on tehty seuraavat määritykset ja kemialliset analyysit: raekokojakauman määritys maalajin varmistamiseksi perusanalyysit: kuiva-aine (%) ja hehkutushäviö (%) kokonaisfosfori Kok.P (mg/kg) arseeni (mg/kg) raskasmetallit: Hg, Cd, Ni, Zn, Cu, Cr, Pb (mg/kg) (ym. samassa ajossa tulleita analyysejä) öljyhiilivedyt TBT ja TPhT PCB PAH. Pisteellä 119 todettiin kohonneita pitoisuuksia, mistä johtuen otettiin lisänäytteet kolmesta pisteestä (103, 121 ja 122), kustakin syvyyksiltä 0 0,3 m ja 0,3 1m. Lisänäytteistä määritettiin: kuiva-aine (%), hehkutushäviö (%), arseeni (mg/kg), raskasmetallit, öljyhiilivedyt ja PCB. Tutkimuskohteiden sijainti on esitetty hakemukseen liitetyssä kartassa (9M308002/G-1,) pohjatutkimustulokset suunnitelmapiirustuksissa (9M308002/2 8) sekä rakeisuustutkimusten ja kemiallisten analyysien tulokset liitteinä 2 ja 3. Möllärinrannan maaperän pilaantuneisuusselvityksestä on laadittu erillinen raportti 25.9.2007, jota on täydennetty vuonna 2008. Korttelin 173 rakennusten perustustapaselvitys on esitetty erillisessä raportissa.
7 Pohjasuhteet ja ruoppausmassojen laatu Möllärinrannan ruoppaus- ja täyttötöiden yhteydessä vesialueelta poistetaan pohjasedimenttejä ym. kaivumaata 0 1,6 m hakemuksen (suunnitelmapiirustus 9M308002/2 ja leikkauspiirustukset 9M308002/3 8) mukaisesti. Nykyinen Möllärinmöljä on tuettu puisin laiturirakentein. Möljä on rakennettu pääosin maatäyttönä. Pohjatutkimusten perusteella myös vesialueen pohjassa on jonkin verran puuta. Pääasialliset maakerrokset Möllärinrannan alueella ovat: Maa-alueella täyttömaat (sora, hiekka, moreeni) 1 2 m paksuna kerroksena. Vesialueen pohjassa on liejua, löyhää silttiä ja hiekkaa 0 1 m paksu kerros. Löyhä siltti ja hiekka 1 3 m paksuna kerroksena. Keskitiivis tai tiivis hiekka ja moreeni. Tiivis moreeni alkaen tasoväliltä -9-18. Maanäytteiden rakeisuusmääritysten perusteella massojen laatu oli seuraava (hakemuksen liite 2): 104, 0 0,3 m, silttinen hiekka (Hh 1,7 %) 104, 0,3 1,0 m, hiekka (Hh 1,7 %) 106, 0 0,3 m, savinen siltti (Hh 1,9 %) 119, 0 0,3 m, hiekkainen lieju (Hh 14 %) 103, 0 0,3 m, 103, 0,3 1 m, 122, 0 0,3 m, 122, 0,3 1 m. Kairausvastuksen perusteella ruopattavat silttimaat ovat pehmeässä tilassa. Tutkimuskohteiden sijainti (tutkimuskartta 9M308002/G-1) ja pohjatutkimustulokset (suunnitelmapiirustukset 9M308002/2 8) on esitetty hakemussuunnitelmassa. Sedimentin kemiallinen laatu Sedimentin haitta-ainepitoisuuksia on verrattu maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annettuihin kynnys- ja ohjearvoihin, jotka ovat tulleet voimaan 1.6.2007 valtioneuvoston asetuksella 214/2007 sekä sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa normalisoiduille pitoisuuksille annettuihin laatukriteereihin (ympäristöministeriö 2004, Ympäristöopas 117). Hakemuksessa on esitetty myös Perämeren rannikkoalueen sedimenttien keskimääräinen laatu. Maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava, jos yhden tai useamman haitallisen aineen pitoisuus ylittää asetuksessa (214/2007) säädetyn kynnysarvon. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena taikka muuna vastaavana alueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon, ja muulla kuin edellä mainitulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon.
Ruoppaus- ja läjitysohjeessa laatukriteerit on annettu normalisoiduille pitoisuuksille. Massat jaotellaan laadun perusteella seuraavasti: Haitaton ruoppausmassa eli haitta-ainepitoisuuksiltaan tason 1 alittava ruoppausmassa, josta aiheutuvia haittoja voidaan yleisesti pitää kemiallisen laadun puolesta meriympäristölle merkityksettöminä. Ruoppausmassa on mereen läjityskelpoista. Mahdollisesti pilaantunut ruoppausmassa, jonka haitta-ainepitoisuudet asettuvat tasojen 1 ja 2 väliin (ns. harmaalle alueelle ). Mahdollisesti pilaantuneen sedimentin läjityskelpoisuus on arvioitava tapauskohtaisesti. Pilaantunut ruoppausmassa eli haitta-ainepitoisuuksiltaan ylemmän tason (taso 2) ylittävä ruoppausmassa, jota pidetään haitallisuuden takia pääsääntöisesti mereen läjityskelvottomana (voidaan sijoittaa mereen, jos maalle sijoittamisen vaihtoehto on ympäristön kannalta huonompi ratkaisu). 8 Möllärinrannan sedimentin laatu Orgaanisen aineen määrä ruoppausmassoissa oli pieni (1,7 1,9 %) paitsi pisteellä 119, jossa se oli 14 %. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat Perämeren keskimääräistä tasoa alhaisempia, vaihteluväli oli varsin suuri eli 190 850 mg/kg. Pienin pitoisuus oli pisteellä 119, jossa orgaanisen aineen määrä oli suurin. Pisteen 119 läheisyydestä otetuissa lisänäytteissä orgaanisen aineen määrä oli 0,95 10 % ollen suurin pisteellä 103. Raskasmetalleja näytteissä todettiin pääsääntöisesti melko pieninä pitoisuuksina, elohopeaa ja kadmiumia määritysrajan ylittävä määrä vain pisteellä 119. Kyseisellä pisteellä maaperän pilaantuneisuuden kynnysarvo ylittyi arseenin ja hieman myös elohopean osalta, mutta pitoisuudet olivat selvästi alempaa ohjearvoa pienempiä. Sinkin pitoisuus kyseisellä pisteellä 119 oli (270 mg/kg) hieman alempaa ohjearvoa (250 mg/kg) suurempi. Lisänäytteissä todettiin pisteellä 121 0,3 1 m hieman kynnysarvon ylittävä määrä arseenia ja pisteellä 122 0 0,3 m hieman kynnysarvon ylittävä määrä elohopeaa, mutta pitoisuudet olivat selvästi alle alemman ohjearvon. Ruoppaus- ja läjitysohjeen raja-arvoihin verrattuna tason 1 lieviä ylityksiä määritettiin nikkelin (piste 104), kuparin (piste 106) ja kromin (pisteet 104 0,3 1 m ja 106) osalta. Pisteellä 104 syvemmän sedimentin (0,3 1 m) nikkelipitoisuus ylitti hieman myös tason 2. Pisteellä 119 arseenia lukuun ottamatta metallipitoisuudet olivat tasoa 1 suurempia ja sinkki- ja nikkelipitoisuus myös tasoa 2 suurempia. Lisänäytteissä metallipitoisuudet ylittivät tason 1 arseenia lukuun ottamatta osassa näytteitä. Sinkkipitoisuus ylitti tason 2 pisteellä 122 (0 0,3 m) ja nikkelipitoisuus pisteillä 103 (0 0,3 m), 121 (0,3 1 m) ja 122 (0 0,3 m). Polyaromaattisisten hiilivetyjen (PAH) pitoisuudet olivat maaperän pilaantuneisuuden kynnysarvoa selvästi pienempiä. Ruoppaus- ja läjitysohjeen raja-arvoihin verrattuna taso 1 ylittyi pisteillä 104 ja 119 joidenkin komponenttien suhteen. Pisteellä 104 syvemmässä näytteessä ja pisteellä 119 naftaleenin pitoisuus oli tasoa 2 suurempi. Pisteellä 119 myös fenantreenin ja antraseenin pitoisuudet olivat tasoa 2 suurempia. Lisänäytteistä ei määritetty PAH-pitoisuuksia, koska massoja ei tulla läjittämään mereen. PCB-yhdisteiden osalta maaperän pilaantuneisuuden kynnysarvo ylittyi pisteellä 119, mutta summapitoisuus oli selvästi alhaisempi kuin alempi ohjearvo. Lisänäytteissä pisteellä 103 summapitoisuus oli sama kuin kyn-
nysarvo, mutta kaikki pitoisuudet olivat selvästi alempaa ohjearvoa pienempiä. Ruoppaus- ja läjitysohjeen raja-arvoihin verrattuna taso 1 ylittyi pisteillä 104 ja 119 joidenkin komponenttien suhteen. Lisänäytteissä tason 1 ylityksiä oli pisteillä 103, 121 (0 0,3 m) ja 122 (0,3 1 m). Taso 2 ylittyi pisteellä 103 (0,3 1 m) kahden komponentin osalta. TBT-pitoisuudet olivat varsin pieniä ja selvästi maaperän pilaantuneisuuden kynnysarvoa pienempiä. TPhT-pitoisuudet olivat määritysrajaa pienempiä. Ruoppaus- ja läjitysohjeen raja-arvoihin verrattuna taso 1 ylittyi pisteillä 104 ja 119, mutta pitoisuudet olivat selvästi tasoa 2 pienempiä. Lisänäytteistä ei määritetty TBT-pitoisuuksia, koska massoja ei tulla läjittämään mereen. Öljyhiilivetyjä todettiin kohonneina pitoisuuksina pisteellä 119. Keskitisleiden (C10-C23) pitoisuus oli maaperän pilaantuneisuuden ylempää ohjearvoa suurempi ja raskaiden jakeiden (C23-C35) alempaa ohjearvoa suurempi. Lisänäytteissä keskitisleiden ylempi ohjearvo ylittyi pisteellä 103 (0 0,3 m) ja saman pisteen syvemmässä näytteessä (0,3 1 m) pitoisuus oli sama kuin ylempi ohjearvo. Pisteellä 121 (0 0,3 m) keskitisleiden pitoisuus ylitti alemman ohjearvon. Pisteellä 103 myös raskaiden jakeiden pitoisuus ylitti alemman ohjearvon molemmissa näytesyvyyksissä. Jonkin verran tulokseen voi ilmeisesti vaikuttaa varsin korkea orgaanisen aineen määrä. Haihtuvia hiilivetyjen (C5-C10) määrä oli pieni. Ruoppaus- ja läjitysohjeen raja-arvoihin verrattuna mineraaliöljyjen pitoisuus ylitti tason 2 pisteellä 119 ja tason 1 pisteellä 104. Lisänäytteissä taso 2 ylittyi pisteellä 103 ja 121 (0 0,3 m) ja taso 1 pisteellä 122 (0,3 1 m). 9 Johtopäätökset Möllärinlahden ruoppaus on tarkoitus tehdä pääosin kuivatyönä rakennettavan penkereen suojassa. Ainoastaan veteen rakennettavan penkereen kohdalta ja sen edustalta poistetaan pehmeitä massoja vedestä kaivamalla. Nämä ruopataan suljettavalla kauhalla ja läjitetään maalle. Massoja ei missään vaiheessa läjitetä mereen, joten massojen laatua verrataan ensisijaisesti maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioimiseksi annettuihin ohjearvoihin. Pisteillä 103 ja 119 todettiin maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioimiseksi annettujen ohjearvojen ylittäviä määriä keskitisleitä ja raskaita öljyjakeita sekä pisteellä 121 alemman ohjearvon ylittävä määrä keskitisleitä. Arvio pilaantuneen sedimentin esiintymisalueesta on esitetty hakemuksessa (suunnitelmakartta 9M308002/2 ja tutkimuskartta 9M308002/G-1). Kaivutöiden yhteydessä selvitetään vielä pikatesteillä pilaantuneen sedimentin esiintymisalueen laajuus ja syvyys. Pilaantuneet, alemman ohjearvon ylittävät massat toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopisteeseen. Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet Hakijan mukaan hankealueen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita tai luontokohteita, joihin hankkeella olisi vaikutuksia.
10 Kalastusolot ja kalasto Kalastusoikeuden haltija Kemin kaupungin edustalla on Kemin kaupunki. Kemin kaupungin edusta Pajusaaren Selkäsaaren Ajoksen välisellä alueella kuuluu kaupungin vapaaseen virkistyskalastusalueeseen, jolla kalastus on vapaata niin rajoitettuna, että venettä kohti saa olla enintään 6 verkkoa. Kyseiseen alueeseen kuuluu myös erillinen vesialue Selkäsaaren länsipuolella. Selkäsaaren Ajoksen välisellä virkistyskalastusalueella harjoitetaan pienimuotoista kotitarve- ja virkistyskalastusta verkoilla, katiskoilla ja vetouistelemalla. Alueella on järjestetty useina vuosina Kemin Vetouistelukilpailu, johon on ottanut osaa muutamia kymmeniä veneitä. Myös pilkkimässä alueella käy useita kymmeniä kalastajia. Vapaalla virkistyskalastusalueella verkkokalastuksen tärkeimmät saalislajit ovat siika, ahven, hauki ja särki. Viehekalastuksessa pääasialliset saaliskalat ovat hauki ja taimen. Saalismääristä ei ole käytettävissä tietoja. Kemin edustan velvoitetarkkailuun on sisältynyt muun muassa kalastusta silmäkooltaan 12 45 mm:n koeverkkosarjoilla, jotta on saatu käsitys alueen kalastosta niiltäkin osin, kun se ei ole tavanomaisessa kalastuksessa haluttua saalista. Selkäsaaren Ajoksen välisellä merialueella yleisimmät kalalajit ovat viime vuosina olleet ahven, särki, kiiski, silakka ja siika. Kiisken osuus koesaaliissa on todellista pienempi, sillä tiheissä verkoissa on käytetty harvaa verkon alaosaa. Rantavesien ravinteisuutta kuvaa ylipäätään kalaston ja erityisesti särkien ja kiiskien runsaus. Verkkokoekalastusten saalis (yks./verkkosarja) Kemin edustalla Selkäsaaren Ajoksen välisellä alueella v. 2000 2005: Vuosi Ahven Särki Kiiski Siika Silakka Maiva Seipi Salakka Yhteensä 2000 48,0 19,3 16,3 4,0 10,3 0,7 - - 98,6 2001 25,8 45,0 18,2 5,4 2,6-0,6 0,2 97,8 2002 275,0 8,0 9,0 - - 1,0-23,0 316,0 2003 51,7 74,3 51,7 4,7 32,7-6,0 1,3 222,4 2004 31,7 12,0 12,7 14,0 11,3 150,7 0,3-232,7 2005 55,0 97,3 27,0 2,7-2,3-4,7 189,0 Keskim. 81,2 42,7 22,5 5,1 9,5 25,6 1,1 4,9 192,8 Kemin edustan merialueen kalaistutukset ovat pääosaksi Kemijoen rakentamisesta ja Kemin teollisuuslaitosten jätevesien vaikutusten kompensoimisesta johtuvia velvoiteistutuksia. Velvoitteiden lisäksi Perämereen ja siihen laskeviin jokiin istutetaan kaloja osakaskuntien kustantamina sekä yleishyödyllisinä ja tutkimusistutuksina. HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Vaikutus pintavesiin Ruoppaukset tehdään suojaisella alueella Möllärinlahden pohjukassa. Pääosa kaivu- ja täyttötöistä tehdään kuivatyönä penkereen suojassa. Ainoastaan rakennettavan penkereen alta ja edestä vesialueelta joudutaan poistamaan pehmeitä massoja, jotka läjitetään maalle. Tällöin on odotettavissa veden samentumista ensisijaisesti Möllärinlahdella.
Samennusta syntyy, kun ruopattava massa liettyy veteen ja alkaa kulkeutua virtauksen mukana laskeutuen samalla pohjaa kohti. Liettymisaste riippuu muun muassa kaivu- ja työmenetelmistä, massojen laadusta ja sääolosuhteista. Samentuman leviäminen ja laajuus riippuvat työvaiheen aikaisista sääolosuhteista eli lähinnä tuulista ja meriveden korkeuden vaihteluista. Samentumiseen liittyy myös muita vesistövaikutuksia. Liettymisen ja kulkeutumisen yhteydessä ravinteita ja haitallisia aineita voi irrota, jolloin saattaa seurata vaikutuksia ekosysteemissä. Vaikutusten voimakkuuteen ja laajuuteen vaikuttavat sedimentin ominaisuuksien ohella työn kesto ja ajoittuminen. Joidenkin raskasmetallien (Zn, Ni), PAH-komponenttien ja mineraaliöljyjen pitoisuudet ruopattavassa sedimentissä ylittävät ruoppausmassojen vesistöön läjittämiskelpoisuuden laatukriteereistä pilaantuneen sedimentin rajan, jolloin on olemassa tietty riski kysymyksessä olevien aineiden irtoamisesta ruoppauksen aikana. PCB:n ja TBT:n pitoisuudet ruopattavassa sedimentissä ylittävät ruoppausmassojen vesistöön läjittämiskelpoisuuden laatukriteereistä lievästi pilaantuneen sedimentin rajan. Likaisimmat sedimentit sijaitsevat pääosin kuivatyönä ruopattavalla alueella. Kuokkakaivuruoppauksessa kauha on suljettava, mikä vähentää nostettavan sedimentin huuhtoutumista veteen työn aikana ja näin ollen pienentää yhdisteiden liikkumisriskiä. Pohjaliejusta voi vapautua fosforia ja happea kuluttavaa ainesta. Mahdolliset rehevöittävät vaikutukset ovat vähäiset talviaikaan. Hapenkulutuksen ei arvioida kohoavan merkittävästi. Ruoppausalue on melko suppea, se tehdään pääosin kuivatyönä ja vedestä kaivun ja veteen täytön kesto tulee olemaan lyhyt. Ruopattavia massoja ei läjitetä merialueelle, joten vesistövaikutukset keskittyvät ruoppauspaikan läheisyyteen. Edellä mainituin perustein ruoppausten vesistövaikutusten ennakoidaan jäävän suhteellisen vähäisiksi. 11 Vaikutus ympäristön luonnon tilaan Hankeen ei ole arvioitu vaikuttavan haitallisesti ympäristön luonnontilaan. Vaikutus kalastukseen ja kalastoon Möllärinrannan lähialueen kalasto koostuu pääasiassa kevätkutuisista veden laadun muutoksia hyvin kestävistä kalalajeista, joiden kantoihin hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta. Ruoppauksista yleensä aiheutuva jonkinasteinen samennus voi haitata ruoppauksen lähialueella kalastusta seisovilla pyydyksillä. Osa ruoppaustöistä on tarkoitus toteuttaa talvella, jolloin lähialueella ei käytännössä kalasteta verkoilla tai katiskoilla, joten hankkeesta kalastukselle aiheutuvat haitat jäävät vähäisiksi. Alueella voidaan harjoittaa talvella pilkkiongintaa. Vaikutus vesiliikenteeseen Hankkeella ei ole arvioitu olevan haitallista vaikutusta vesiliikenteeseen. HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hankkeen vesistövaikutukset ajoittuvat penkereen pohjan ja edustan ruoppaustöiden aikaan sekä aikaan, jolloin penkereen takaista ruoppaus- ja
täyttöaluetta tyhjennetään vedestä. Ruoppausaikana vesinäytteet otetaan kahden viikon välein Möllärinlahden suulta. Havaintopaikan tarkka sijainti määritetään maastossa ensimmäisellä tarkkailukerralla. Ennakkonäytteet otetaan ennen ruoppaustöiden alkua ja jälkikontrollinäytteet noin 2 viikkoa mahdollisten veden laatuun vaikuttavien töiden päättymisen jälkeen. Muiden mahdollisten havaintopaikkojen sijainti ja lukumäärä määräytyvät tilanteen mukaan työkohteesta ja veden laadussa tapahtuvista muutoksista riippuen tapauskohtaisesti. Näytteenottosyvyydet ovat 1 m ja 1 m pohjan yläpuolelta tai vesipatsaan puolivälistä, mikäli syvyyttä on alle 2 m. Näytteistä mitataan ja määritetään sähkönjohtavuus, ph, sameus, kiintoaine ja kokonaisfosfori. Näytteenoton yhteydessä mitataan näkösyvyys ja lämpötila sekä tarkastetaan samentumistilanne mahdollisuuksien mukaan. Mikäli havaitaan selvää veden samentumista, otetaan lisänäytteitä samentuman leviämissuuntaan muutaman sadan metrin välein, kunnes samentumista ei enää todeta. Lisänäytteistä analysoidaan sähkönjohtavuus, sameus ja kiintoaine Penkereen takaa kuivatyönä tehtävältä ruoppausalueelta pumpattavasta vedestä otetaan näytteet kerran viikossa, mutta vähintään kaksi kertaa pumppauksen aikana. Näytteistä määritetään sähkönjohtavuus, ph, sameus, kiintoaine, kokonaisfosfori, öljyhiilivedyt ja nikkeli. Tulokset toimitetaan viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Kemin kaupungin ympäristöviranomaiselle ja Lapin ympäristökeskukselle. Ruoppaustöiden kalasto- ja kalastusvaikutusten on arvioitu jäävän vähäisiksi. Vaikutuksia arvioidaan välillisesti vedenlaatutarkkailusta saatavien tietojen pohjalta. 12 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 8.5.2008 muun muassa hankkeen toteuttamista tarkentavilla tiedoilla ja asianosaistiedoilla, 1.10.2008 rakentamista koskevilla tarkennuksilla ja 3.10.2008 Lautiosaaren osakaskunnan suostumuksella vesialueensa ruoppaamiseen. Lisäksi hakijan edustaja on puhelimitse 16.10.2008 ilmoittanut, että Möllärinrannan täyttöön tarvittavan maa-aineksen määrä on arviolta 20 000 30 000 m 3. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Kemin kaupungissa 23.5. 23.6.2008 sekä erityistiedoksiantona Lapin ympäristökeskukselle, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Kemin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja asianosaisille. Lisäksi ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Kemin kaupungin kaavoitusviranomaiselta.
13 Muistutukset 1. Lapin ympäristökeskus Ympäristökeskus on vaatinut, että samentavien töiden vaikutusta vesistöön on tarkkailtava hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista Lapin ympäristökeskuksessa hyväksytettävän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Pilaantuneiden massojen sijoittamisesta on laadittava loppuraportti, joka on toimitettava Lapin ympäristökeskukselle. Ympäristökeskuksen mukaan on mahdollista, että Möllärinrannan alueelta löytyy ruoppauksen yhteydessä vanhoja, historiallisia esineitä tai kalustoa, kuten laivojen jäänteitä. Näiden löytöjen suhteen on noudatettava Museoviraston asiantuntijoiden ohjeita. 2. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus 3. Museovirasto Kalatalousviranomaisella ei ole ollut huomautettavaa hakemuksen johdosta, koska hankkeesta kalastukselle aiheutuvat haitat ovat vähäisiä. Ruoppaus aiheuttaa paikallista veden samentumista ja mahdollisesti pyydysten likaantumista Kemin kaupungin edustalla. Hakija kuitenkin rajoittaa haittoja tekemällä osan ruoppauksesta talvella, jolloin seisovien pyydysten käyttö hankkeen vaikutusalueella on vähäistä. Muistuttaja on todennut, että hankealue sijaitsee Möllärinmöljä -nimisellä lahdella, jonka rannassa olevasta hylystä Museovirasto sai ilmoituksen vuonna 2003. Hylky sijaitsee suunnitellulla työalueella. Kysymyksessä on matalassa vedessä oleva, osittain laiturin alle jäänyt huonokuntoinen puualuksen hylky, jonka alkuperästä ja ajoituksesta ei ole tietoa. Koska hylyn voidaan olettaa olleen uponneena yli sadan vuoden ajan, se rinnastetaan kiinteään muinaisjäännökseen. Muinaismuistolain 1 :n mukaan muinaisjäännökseen ei saa kajota ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa. Museovirasto on katsonut, että Kemin kaupungin suunnittelemaa työtä ei tule toteuttaa ennen kuin kyseisen hylyn laatua ja ajoitusta on selvitetty. On myös tarkistettava, onko hankealueella mahdollisesti muita vedenalaisia muinaisjäännöksiä. Tarvittavan selvityksen organisoimisesta voidaan neuvotella Museoviraston meriarkeologian yksikön kanssa. Museovirastolla ei ole ollut huomautettavaa hankkeesta rakennetun kulttuuriympäristön eikä maalla olevien muinaisjäännösten osalta. Muistutukseen on liitetty karttaselvitys, josta ilmenee hylyn sijaintipaikka. Hakijan kuuleminen ja selitys Ympäristölupavirasto on 26.6.2008 varannut hakijalle tilaisuuden selityksen antamiseen muistutusten johdosta. Hakija on ympäristölupavirastoon 14.8.2008 toimittamassaan selityksessä esittänyt seuraavaa: Hakija on ilmoittanut, että vedenlaatua tarkkaillaan koko työn suorittamisen ajan ja että tarkkailusuunnitelma hyväksytetään Lapin ympäristökeskuksella. Pilaantuneiden maiden sijoittamisesta laaditaan raportti, joka toimitetaan ympäristökeskukselle.
Museoviraston vaatimuksen mukaisesti hakija ei aloita töitä hylyn kohdalla ennen kuin hylyn alkuperä ja tarvittavat toimenpiteet on suoritettu. Hakija tekee hylyn selvitystyön ja selvittää myös muutoin hankealueen muinaismuistot yhteistyössä Museoviraston kanssa. 14 Muistutuksen täydennys Museovirasto on ympäristölupavirastoon 28.8.2008 toimittamassaan kirjelmässä ilmoittanut toimittaneensa hylyn sijaintipaikalla tarkastuksen 21.8.2008. Tuolloin ranta-alueella tehtiin havaintoja kahlaamalla ja veneestä käsin sekä nostettiin rantavedessä sijaitsevan hylyn osia pinnalle tarkasteltavaksi. Hylyn havaittiin olevan litteäpohjaisen aluksen pohjaosa, joka on mahdollisesti proomun jäänne. Hylyn voidaan olettaa liittyvän Kemi -yhtiön telakkatoimintaan, jota harjoitettiin alueella 1930-luvulta vuoteen 1966. Tarkastuskertomus on oheistettu muistutukseen. Koska tarkastuskäynnin tuloksena todettiin, että Möllärinmöljä -lahden hylkyä ei katsota vedenalaiseksi muinaisjäännökseksi, vedenalaisen kulttuuriperinnön kannalta ei ole estettä Möllärinrannan ruoppaus- ja täyttöhankkeen toteuttamiselle. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U PÄÄASIARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Kemin kaupungille luvan Möllärinrannan kaivu-, ruoppaus- ja täyttötöiden toteuttamiseen Sauvosaaren kaupunginosassa Kemin kaupungissa. Hakija omistaa pääosan hanketta varten tarvittavista alueista ja on saanut suostumuksen hankkeen toteuttamiseksi tarvittavaan ruoppaamiseen toisen omistamalla vesialueella. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta korvattavaa tai toimenpitein hyvitettävää vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempänä ilmenevä ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä ilmeneviä lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Möllärinrannan ja sen edustan ruoppausta sekä Möllärinsaaren länsipuolen vesialueeksi kaivua koskevat määräykset 1. Möllärinrannan ja sen edustan ruoppaus sekä Möllärinsaaren länsipuolen vesialueeksi kaivu on tehtävä 8.5.2008 ympäristölupavirastoon hakemuksen täydennyksenä toimitetun ja 1.10.2008 tarkennetun suunnitelmakartan "Möllärinranta 1-vaiheen ruoppaus- ja täyttötyöt" MK 1:1 000 osoittamalla alueella sekä muutoin hakemussuunnitelmasta täydennyksineen ilmenevällä tavalla niin, että Möllärinmöljä mukaan lukien hakijan omistamaa maa-aluetta muuttuu vesialueeksi yhteensä noin 2 740 m 2.
Ruoppaus tehdään kuokkakaivuna. Lupamääräyksessä 3 tarkoitetun penkereen alue on ruopattava sulkeutuvalla kauhalla. 15 Ruoppaus- ja kaivumassojen läjitystä sekä Möllärinrannan pengerrysalueen rakentamista koskevat määräykset 2. Kuokkakaivusta Möllärinrannan edustan vesialueella kertyvät ruoppausmassat on kuljetettava läjitettäväksi maa-alueelle. Ruoppauksen yhteydessä luvan saajan on tehtävä tarkentavia tutkimuksia pilaantuneen pohjasedimentin esiintymisalueen laajuuden ja syvyyden selvittämiseksi ruopattavalla vesialueella. Ruoppausmassat on läjitettävä maalla paikkaan, jonne on asianmukainen lupa pilaantuneen ruoppausmassan läjittämiseen. Purettavasta Möllärinmöljän sekä Möllärinsaaren länsipuolella kaivettavasta maa-aineksesta on kummastakin otettava vähintään yksi näyte maaaineksen mahdollisen pilaantuneisuuden selvittämiseksi. Mikäli näytteissä yhdenkään määritettävän aineen pitoisuus ei ylitä maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistusturpeen arvioinnista (214/2007) annetun valtioneuvoston asetuksen liitteessä tarkoitettua alempaa ohjearvoa, maa-ainesta voidaan käyttää Möllärinrannan edustan täyttöön, ei kuitenkaan Lautiosaaren osakaskunnan omistamalla vesialueella RN:o 876:1. Tutkimukset on tehtävä Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ennen töiden aloittamista. Pilaantuneen maa-aineksen sijoittamisesta on viivytyksettä laadittava loppuraportti, joka on toimitettava Lapin ympäristökeskukselle kuukauden kuluessa raportin valmistumisesta. 3. Kuivatyönä suoritettavaa ruoppausta varten rakennettava reunapenger ja muu vesialueen täyttö on tehtävä hakemukseen liitettyjen piirustusten "Sunnitelmakartta" MK 1:1 000, "Reunapenger Tyyppipoikkileikkaus 31.3.2008" MK 1:100, "Leikkaus A A", "Leikkaus B B", "Leikkaus C C", "Leikkaus D D" ja "Leikkaus E E" MK 1:500/1:100 osoittamalla tavalla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta täydennyksineen ilmenevällä tavalla. Luvan saajan omistamaa vesialuetta muuttuu maa-alueeksi noin 10 260 m 2. Rakentamisessa saadaan käyttää ainoastaan pilaantumatonta maaainesta. Reunapenkereellä altaaksi muodostuneelta täyttöalueelta saadaan selkeytyneet vedet pumpata mereen mahdollisimman tasaisesti sekä muutoin siten, että mereen purkautuvan kiintoaineen ja haitallisten aineiden määrä on mahdollisimman pieni. Massat on sijoitettava täyttöalueelle niin, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista. Massoja ei saa sijoittaa täyttöalueen ulkopuolelle. Rakentamisaika 4. Tässä päätöksessä tarkoitettuihin töihin on ryhdyttävä viimeistään neljän (4) vuoden kuluessa ja työt on tehtävä loppuun seitsemän (7) vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa on muutoin katsottava rauenneeksi.
16 Työnaikaisten haittojen minimointi ja vastuu vahingoista 5. Rakennustyöt, ruoppaus ja läjitys on ajoitettava siten ja toteutettava sellaisilla työmenetelmillä, ettei niistä aiheudu veden haitallista samentumista tai muuta sellaista vahingollista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on vältettävissä. Työt on pyrittävä tekemään mahdollisimman yhtäjaksoisesti. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei töiden aikana vesiliikennettä, kalastuksen harjoittamista tai muuta vesistön käyttöä vaikeuteta enempää, kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä. Vesiliikennettä haittaava kalusto on asianmukaisesti merkittävä. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei työalueella mahdollisesti olevia toisten omistamia rakenteita tai laitteita vahingoiteta. Työstä aiheutuvat välittömästi ilmenevät vahingot on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. Täyttöaluetta ympäröivä reunapenger on pidettävä työn aikana sellaisessa kunnossa, ettei ole vaaraa vesien hallitsemattomasta vuotamisesta mereen. Luvan saajalla tulee olla riittävä valmius reunapenkereen pikaiseen korjaamiseen sen rikkoutumistilanteessa. Viimeistelytyöt 6. Luvan saajan on poistettava merestä ja sen rannoilta rakennusjätteet ja ylimääräinen kaivumaa sekä huolehdittava rakennustyön muidenkin jälkien poistamisesta. Kunnossapitomääräys 7. Luvan saaja on velvollinen pitämään reunapenger ja täyttöalue rakenteineen ja laitteineen sellaisessa kunnossa, ettei niistä aiheudu vesistön käytölle haittaa tai häiriötä. Tarkkailu- ja kirjaamismääräykset 8. Luvan saajan on pidettävä töiden aikana työmaapäiväkirjaa, johon on merkittävä sääolosuhteet, ruoppauskalustot, ruoppausmenetelmät ja -alueet, ruoppaus- ja kaivumassojen laatu ja määrä, työskentelyajat, muut suoritetut toimenpiteet, karttapohjalle samentumisalueet työpäivittäin ja muut havainnot, joilla voi olla merkitystä töiden vaikutusten arvioinnissa. Työmaapäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja päiväkirja on pyydettäessä esitettävä valvoville viranomaisille ja niille, joiden oikeus tai etu on päiväkirjaan merkityistä tiedoista riippuva. 9. Luvan saajan on tarkkailtava täyttöalueelta mereen johdettavien vesien määrää ja laatua Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla (kuormitustarkkailu). Tarkkailuun on sisällytettävä myös edellä lupamääräyksessä 2 tarkoitettu ruoppausmassojen sekä Möllärinrannan edustan täyttöön tarkoitettujen maa-ainesten ympäristölle ja terveydelle haitallisten aineiden määrittäminen.
Luvan saajan on työn aikana tarkkailtava hankkeen vaikutuksia vedenlaatuun (vesistötarkkailu) Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Hankkeen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on arvioitava vedenlaadun tarkkailusta saatavien tietojen perusteella. Tarkkailut on tehtävä vähintään siinä laajuudessa kuin ympäristölupavirastoon toimitetussa hakemussuunnitelmassa on esitetty. Kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmille on saatava Lapin ympäristökeskuksen hyväksyntä ennen kaivu-, ruoppaus- ja täyttötöiden sekä veden täyttöaltaasta johtamisen aloittamista. Tarkkailun tulokset on toimitettava Lapin ympäristökeskukselle, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Kemin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Perämeren kalastusalueelle. 17 Aloittamis- ja valmistumisilmoitus 10. Töiden aloittamisesta on hyvissä ajoin ennakolta ilmoitettava kirjallisesti Lapin ympäristökeskukselle, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselle sekä Kemin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan saajan on ilmoitettava töiden valmistumisesta kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Lapin ympäristökeskukselle, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselle sekä Kemin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa työn päättymisestä lukien. Vastuuhenkilöt 11. Kemin kaupungin on nimettävä henkilö, joka vastaa tämän päätöksen määräysten noudattamisesta. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Lapin ympäristökeskukselle, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Kemin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Mikäli rakentamisesta aiheutuu vahinkoa, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu, voidaan korvausta vahingosta aiemman ratkaisun estämättä vaatia ympäristölupavirastoon toimitettavalla hakemuksella. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Hakemussuunnitelman mukaisesti toteutettavat Möllärinsaaren länsipuolella maa-alueen kaivu vesialueeksi, Möllärinmöljän purkaminen, Möllärinrannan edustan vesialueen ruoppaaminen ja ruopatun alueen täyttäminen ovat tarpeen 28.6.2007 voimaan tulleen asemakaavan muutoksen "Kemi 1 Sauvosaari. Asemakaavan muutos. Kortteli: 161, venesatama ja yleinen pysäköinti- sekä puisto ja katualueet. Sitova tonttijako Korttelit 161 ja 173" toteuttamista varten.
Hankealueella tai sen läheisyydessä hankkeen vaikutusalueella ei ole ilmennyt olevan luonnonsuojelulaissa tarkoitettuja luonnonsuojelualueita tai -kohteita. Asiassa saadun selvityksen mukaan hankealueella ei ole myöskään muinaismuistolaissa tarkoitettua rauhoitettua hylkyä tai sen osaa. Kemin kaupunki omistaa rakentamista varten tarvittavan maa- ja vesialueen. Lisäksi luvan saaja on saanut suostumuksen hankkeen toteuttamiseksi tarvittavaan ruoppaukseen Lautiosaaren osakaskunnan vesialueella. Suostumus ei kuitenkaan koske massojen sijoittamista osakaskunnan vesialueelle. Hakemus ei koske vesialueella tehtävästä ruoppauksesta kertyvien massojen läjittämistä, koska ne siirretään muualle kuin ruoppausalueen läheisyyteen maalle sijoitettavaksi eikä niiden sijoittamiseen ole haettu myöskään käyttöoikeutta. Möllärinmöljän purkamisessa sekä Möllärinsaaren länsipuolella sijaitsevalta kaivualueelta saatava maa-ainesta on hakemuksessa esitetyn mukaisesti tarkoituksenmukaista käyttää Möllärinrannan edustan täytössä edellyttäen, että lupamääräysten mukaisesti tehtävin selvityksin maa-aines voidaan katsoa pilaantumattomaksi. Tämän päätöksen määräyksiä noudattaen hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu merkittäviä vahingollisia vaikutuksia kalastolle tai kalastukselle, ja myös aiheutuvat vaikutukset jäävät vähäisiksi. Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan toimenpitein hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava, ja lupa voidaan vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentin nojalla myöntää. Ottaen huomioon asiassa tehdyt selvitykset sekä tämän päätöksen lupamääräykset hankkeesta ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, minkä vuoksi lupaa ei voitaisi myöntää. Lupa ei myöskään ole jätelain tai luonnonsuojelulain vastainen. Näin ollen myös ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset hankkeen osalta täyttyvät. 18 Lupamääräysten perustelut Luvassa on annettu tavanomaiset määräykset Möllärinsaaren länsipuolen kaivusta vesialueeksi, Möllärinrannan edustan vesialueen ruoppaamisesta ja täyttötöiden tekemisestä, sekä rakentamisajasta, työaikaisten haittojen minimoinnista, viimeistelytöistä, kunnossapidosta ja valmistumisilmoituksesta. Lupamääräykset ovat tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä mahdollisten vesien käytölle aiheutuvien vahinkojen varalta. Penkereellä altaaksi rakennettavalta täyttöalueelta mereen pumpattavista vesistä aiheutuvien vaikutusten minimoimiseksi ei hakemuksessa ole esitetty toimenpiteitä. Tämän vuoksi pumppaaminen määrätään tehtäväksi siten, että täyttöaltaasta pumpattavista vesistä meressä aiheutuvat vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Hankkeesta voi aiheutua rakennustyön aikana samentumista vesistössä hankealueen läheisyydessä. Mahdollisesti aiheutuvien vahingollisten seuraamusten toteamiseksi on tarpeen määrätä luvan saajalle tarkkailu- ja kirjaamisvelvoite. Tarkkailu on tarpeen määrätä tehtäväksi vähintään hakijan
esittämässä laajuudessa Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailun asianmukaisen järjestämisen varmistamiseksi. Tällöin myös hankkeesta kalastolle ja kalastukselle ennalta arvioiden vähäisiä vaikutuksia voidaan arvioida ilman erillistä tarkkailua. Vesialueella tehtävästä ruoppauksesta kertyvät massat läjitetään maalle muualle kuin ruoppausalueen läheisyyteen. Sedimenttitutkimusten mukaan massat sisältävät paikoin haitta-aineita siinä määrin, että maalle nostettuina likaantuneet ruoppausmassat ovat jätelaissa tarkoitettuja jätteitä. Jätteen tuottajan velvollisuutena on muun muassa huolehtia siitä, ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätettä ei myöskään saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Vaikka hakemus ei koske vesialueelta kaivettavien ruoppausmassojen läjittämistä, luvan saaja velvoitetaan hakemussuunnitelmassa esittämänsä mukaisesti ruoppauksen yhteydessä vielä tarkentavin tutkimuksin selvittämään pilaantuneen pohjasedimentin esiintymisalueen laajuus ja syvyys paitsi pilaantuneiden ruoppausmassojen asianmukaista läjittämistä varten myös hankkeesta rakentamisaikana aiheutuvien vesistövaikutusten selvittämiseksi ja minimoimiseksi. Mikäli purettavasta Möllärinmöljästä sekä Möllärinsaaren länsipuolella kaivettavalta alueelta saatava maa-aines on pilaantumatonta, sitä on hakemuksen mukaisesti tarkoituksenmukaista käyttää Möllärinrannan edustan täyttöön. Näissä pienehköiksi katsottavissa kohteissa luvan saaja velvoitetaan ottamaan vähintään yksi näyte maa-aineksen laadun selvittämiseksi. Möllärinsaarten länsipuolelta kaivettavan ja Möllärinmöljän purkamisessa saatavan maa-aineksen käyttökelpoisuutta Möllärinrannan täyttöön arvioitaessa sovelletaan valtioneuvoston asetusta maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007). Mikäli näytteessä yhdenkin määritettävän aineen pitoisuus ylittää asetuksen liitteessä tarkoitetun alemman ohjearvon, on maa-aines asianomaiselta alueelta kuljetettava läjitettäväksi maalle paikkaan, jonne on asianmukainen lupa läjittämiseen. 19 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Lapin ympäristökeskus Ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 2, 8 ja 9. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 1 luku 23 c, 2 luku 1a, 3, 4, 6 2 momentti, 11, 12, 14 a 1 ja 2 momentti, 15 ja 31 1 momentti Vesiasetus 85 1 momentti
Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 ja 2 momentti, 43 1 ja 3 momentti sekä 46 1 ja 4 momentti Jätelaki 3 ja 6 20 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 3 070 euroa. Perustelut Kysymyksessä on ruoppaus (4 000 20 000 m 3 ktr), jonka käsittelymaksu on 1 750 euroa sekä vesialueen täyttö (20 000 200 000 m 3 ktr), jonka käsittelymaksu on 3 070 euroa. Jos päätösasiakirja sisältää useita alla mainitun ympäristöministeriön asetuksen maksutaulukossa maksullisiksi säädettyjä päätöksiä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu. Käsittelymaksu on näin ollen 3 070 euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)
21 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valtteri Niskanen Jorma Rantakangas Mikko Keränen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Valtteri Niskanen (esittelijä) sekä ympäristöneuvokset Jorma Rantakangas (tarkastava jäsen) ja Mikko Keränen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182. VN/es Liite Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 27.11.2008, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: asiak.palv. 020 690 182, telekopio 08-816 2870 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.