Suomen Judoliitto ry Toimintakertomus ja tilinpäätös 2012

Suomen Judoliitto ry Toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 Hallituksen esitys kevätliittokokoukselle 5.4.2013 Suomen Judoliitto ry Perustettu 1958

Sisältö 1. Esipuhe... 4 2. Hallinto... 5 3. Valmennusvaliokunnan alainen toiminta... 6 3.1. Aikuiset... 6 3.2. Olympialaiset... 7 3.3. Paralympialaiset... 8 3.4. Nuorten valmennus... 8 3.5. SM-kilpailut 2012... 9 4. Harrastejudovaliokunnan alainen toiminta... 10 4.1. Aluetoiminta... 10 4.2. Lasten ja nuorten judo... 10 4.3. Koulutus... 11 4.4. Kuntojudo... 15 4.5. Dan-kollegio... 15 4.6. Sovelletun judon toiminta (erityisryhmien judotoiminta)... 16 5. Hallintovaliokunnan alainen toiminta... 17 5.1. Tuomaritoiminta... 17 5.2. Tuomarikomissio... 17 5.3. Tiedotus ja materiaalit... 17 5.4. Koulutukset... 17 5.5. Tuomarilisenssien määrä... 17 5.6. Kansainväliset kilpailut... 18 5.7. Nimeämiset... 18 6. Viestintä ja markkinointi... 19 6.1. Judoliiton kotisivut ja muu verkkomedia... 19 6.2. Muu viestintä... 20 6.3. Kansainvälinen toiminta... 20 6.4. Kansainväliset kilpailut Suomessa... 21 6.5. Antidopingtyö ja Puhtaasti Paras -hanke... 21 6.6. Tuplaturvavakuutus... 22 6.7. Teosto ja Gramex... 22 6.8. Judoliiton jäsenyydet muissa yhteisöissä... 22 6.9. Yhteistyökumppanit... 22 2

7. Myönnetyt ansiomerkit ja tunnustukset... 23 7.1. Vuoden 2012 parhaiden nimeämiset... 23 8. Jäsenseurat 31.12.2012... 24 9. Talous... 25 10. Tilinpäätös... 26 3

1. Esipuhe Vuosi 2012 päätti Lontooseen urheilullisesti menestyksekkään olympiadin, jonka aikana suomalaisjudokat menestyivät maailmalla paremmin kuin muutamaan vuosikymmeneen. Raskas kaksivuotinen olympiakarsinta Lontoon kisoihin toi Suomelle peräti kolme kisapaikkaa, jotka kaikki saatiin urheilijoiden erinomaisilla karsintalistasijoituksilla. Olympiakarsinnan perusteella Suomi oli maailman 32. paras judomaa. Lontoosta kotiin tuomisiksi oli Valtteri Jokisen 16. sija sekä paralympialaisten Päivi Tolppasen viides sija. Judoliiton koulutustoiminta jatkui vilkkaana. Nuorten harjoittelukulttuurin kehityshankkeeseen oli saatu hanketukea. Seuratoiminnan kehitysohjelmassa oli mukana kahdeksan judoseuraa. Syyskokous hyväksyi Judoliitolle strategian vuosille 2013-2020. Strategian valmistelu aloitettiin jo toimintavuoden alussa, ja sen valmistelussa pidettiin useita tapaamisia eri kokoonpanoilla. Strategian valmistelun vaiheista raportoitiin jäsenistölle säännöllisesti mm. Strategiatatami verkkosivuston kautta. Jäsenseuroille tarjottiin useita mahdollisuuksia osallistua strategian valmisteluun eri vaiheissa. Talouden osalta toimintavuoden tulos oli hyvä. Loppusyksyn aikana liitto toimi vajaalla henkilöstöllä, ja näin tilinpäätöksen tulos oli jonkin verran budjettitavoitetta parempi. Hyvällä tuloksella saadaan paikattua muutaman edellisen tilikauden tappiollisia tuloksia. 4

2. Hallinto Vuoden 2012 aikana pidettiin kaksi sääntömääräistä liittokokousta, joissa osanottajia oli seuraavasti: Kevätkokous 30.3.2012 Lappeenrannassa: läsnä 13 seuraa, joilla 107 ääntä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Arttu Laitinen. Syyskokous 24.11.2012 Helsingissä: läsnä 25 seuraa, joilla 169 ääntä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Arttu Laitinen. Hallituksella oli vuoden 2012 aikana yhteensä 13 kokousta, joista kaksi pidettiin sähköpostitse/puhelimitse. Hallituksen jäsenet osallistuivat kokouksiin seuraavasti: Puheenjohtaja Tapio Mäki (11+2) 13/13 Varapuheenjohtaja Henry Lipponen (11+2) 13/13 Varapuheenjohtaja Esa Niemi (9+2) 11/13 Varapuheenjohtaja Esa Kakko (4+3) 7/13 Juhani Tanayama (10+2) 12/13 Ismo Seppänen (8+2) 10/13 Annikka Mutanen (8+2) 10/13 Heikki Hiilamo (8+2) 10/13 Marko Malinen (5+2) 7/13 Tero Rönkkö (8+2) 10/13 Hallituksen alaisuudessa toimivat hallituksen nimeämät valiokunnat, työryhmät ja toimikunnat. Hallituksen varapuheenjohtajat toimivat puheenjohtajina kolmessa päätöksentekoa valmistelevassa valiokunnassa, jotka olivat valmennusvaliokunta, harrastejudovaliokunta ja hallintovaliokunta. Judoliiton henkilöstö vuonna 2012 Pekka Lehdes Toiminnanjohtaja, vakituinen Hanne Vilpponen Toimistosihteeri, vakituinen, työsuhde päättyi 6.1.2012 Katri Liikonen Toimistosihteeri, vakituinen, työsuhde alkoi 1.1.2012 ja päättyi 15.3.2012 Tuula Falenius Toimistosihteeri, vakituinen, työsuhde alkoi 4.4.2012 Marita Kokkonen Koulutus- ja nuorisopäällikkö, vakituinen, jäi opintovapaalle 1.10.2012 Mika Mukkula Päävalmentaja, määräaikainen, työsuhde päättyi 31.8.2012 Markus Pekkola Nuorten olympiavalmentaja, vakituinen, vt-päävalmentaja 1.9.2012 alkaen Miikka Neuvonen Hanketyöntekijä, määräaikainen 2.11.2011-21.6.2012. Judoliiton toimisto Judoliitolla on toimisto Helsingissä osoitteessa Radiokatu 20, 3. kerros. Postiosoite on Suomen Judoliitto, 00093 SLU. 5

3. Valmennusvaliokunnan alainen toiminta 3.1. Aikuiset Vuoden 2012 kilpailullinen päätavoite oli asetettu selkeästi Lontoon Olympialaisiin. Kevään välitavoitteena olivat EM-kilpailut Venäjällä, johon olympiakarsinnat myös päättyivät. Olympiakarsintajakso kesti 24 kuukautta alkaen toukokuussa 2010 ja päättyen huhtikuun lopussa 2012. Vuosisuunnittelussa harjoittelun rytmitys rakennettiin niin, että kilpailujaksot tukevat karsintaturnauksissa pärjäämistä lähellä huhtikuun EM-kilpailuja sekä Olympialaisia. Kalenterin suunnittelussa ja toteutuksessa otettiin olympiaryhmän osalta huomioon urheilijoiden ja heidän valmentajiensa yksilölliset toiveet, urheilijoiden terveydentila sekä pyrittiin hyödyntämään ensimmäisen karsintavuoden aikana saatuja kokemuksia turnausten sekä leirityksen osalta. Vuodenvaihde sisälsi leiritystä sekä kotimaassa että ulkomailla. Tammikuun lopusta aina helmikuun loppuun kestävä karsintaturnausjakso sisälsi viisi turnausta, joista olympiaryhmä osallistui kolmesta neljään. Suomalaisilla oli teoreettiset mahdollisuudet neljään olympiapaikkaan ennen turnausjakson alkua. Maaliskuun alusta huhtikuun loppuun kestäneellä turnaustauolla ennen EM-turnausta ottelutuntumaa ylläpidettiin SM-kisoilla ja kahden viikon kansainvälisellä leirijaksolla. EM-kilpailuissa ratkaistiin viimeiset olympiapaikat useassa sarjassa. Suomalaisten lopulliset sijoitukset ja olympiapaikat ratkaistiin EM-kilpailujen tulosten perusteella. Tuloksena EM-tatamilta oli kaksi 7. sijaa (Sundberg, Ylinen). Valtteri Jokisen olympiapaikka ja Johanna Ylisen maanosakiintiöpaikka ratkesi turnausten ottelutulosten perusteella. Niko-Tapio Niemelän olympiapaikka olisi vaatinut finaalipaikan, Niemelä jäi ensimmäiseen otteluun. Sundbergin olympiapaikka varmistui noin kuusi viikkoa EM-kilpailujen jälkeen kun tripartite-paikoista palautettiin IJF:lle kolme paikkaa. Palautetut paikat jaettiin olympiaranking -pisteytyksen perusteella kolmelle eniten pisteitä keränneelle ja kisapaikan ulkopuolelle jääneille urheilijoille. Karsintaturnausten jakso 1.5.2010-30.4.2012 Karsintajaksolla on kaikkiaan yli 50 erilaista ja -arvoista kilpailua: World Cup, Grand Prix, Grand Slam, Masters, MM-kisat ja maanosien mestaruuskisat. Turnauksia järjestettiin ympäri maailman. Karsintajakson ensimmäisen 12 kuukauden ajalta lasketaan lopullisiin pisteisiin mukaan viisi parhaat pisteet tuonutta turnausta. Ensimmäisen 12 kuukauden pisteet tulee lopulliseen taulukkoon 50 % painoarvolla. Jälkimmäisen 12 kuukauden ajalta lasketaan lopullisiin pisteisiin mukaan viisi parhaat pisteet tuonutta turnausta. Jälkimmäisen 12 kuukauden pisteet tulee lopulliseen taulukkoon 100 % painoarvolla. Lontoon olympiakarsintaan osallistui IJF:stä saadun tiedon mukaan kaikkiaan 4.850 judokaa 160 maasta. 2.720 judokaa onnistui pääsemään pisteille olympiakarsinnassa. Saatujen olympiapaikkojen perusteella Suomi oli karsinnassa jaetulla 32. sijalla maailmanlaajuisessa vertailussa. Suomalaisten olympiajudokoiden sijoittuminen ja turnaukset olympiakarsinnassa (turnausta / 2010-2011+ 2011-2012): Johanna Ylinen -63kg; WRL 23. OR:16. 333 pistettä yhteensä 21 turnausta (8 + 12) 2 mitalia olympiakarsinnoissa (1 x 1., 1 x 3.) Valtteri Jokinen -60 kg; WRL:32. OR :22. 306 pistettä yhteensä 23 turnausta (10 + 13) 6

1 mitali olympiakarsintaturnauksissa. (1 x 3.) Jaana Sundberg -52 kg; WRL: 21 OR: 17. 454 pistettä yhteensä 26 turnausta (13+13) 5 mitalisijoitusta olympiakarsintaturnauksissa (1 x 1., 2 x 2., 2 x 2.) Valmistautumisjaksot ennen Olympialaisia jaettiin kolmeen noin kuukauden mittaisiin ominaisuuksia palauttavaan, kilpailuun valmistavaan ja pääkilpailu jaksoon. Urheilijoiden sekä heidän henkilökohtaisten valmentajiensa kanssa oli sovittu viimeistelyvaihe tehtäväksi yksilöllisten tarpeiden mukaan. Kesäkuun alussa pidettiin Pajulahdessa olympiaryhmälle olympialeiri, jossa painopisteinä olivat taktiset asiat. Kesäkuun aikana käytiin olympialaisiin lähtijöille yksi kansainvälinen testikilpailu. Lääkärin ja fysioterapeutin välinen yhteydenpito on ollut tiivistä. Kotimaan- sekä kansainvälisissä leiritapahtumissa oli paikalla joko fysioterapeutti tai hieroja, mikä mahdollisti nopean reagoinnin akuutteihin vammoihin. Olympiaryhmän vastuulääkärinä jatkoi Harri Selänne ja fysioterapeuttina toimi Sari Räsänen puolustusvoimien urheilukoulusta. Urheilijoille tehtiin heidän toimestaan lihastasapainokartoitukset sekä heillä oli jatkuva hoitovalmius vamman sattuessa. KIHUn asiantuntijoiden kanssa jatkettiin vastustajatietokannan kehittämistä. Tavoitteena oli saada luotua mahdollisimman laaja vastustajatietokanta kevääseen 2012 mennessä. Tietokantaa hyödynnettiin jokaisessa turnauksessa sekä vastustajien analysoinnissa olympialaisissa. KIHUn koostama vastustajatietokanta varmoista olympiavastustajista suomalaisten osalta valmistui EM-kisoihin mennessä. Tietokantaa täydennettiin EM-kilpailujen jälkeen sitä mukaa kun olympiapaikat varmistuivat. Tietokanta oli päävalmentajan, henkilökohtaisten valmentajien ja urheilijoiden käytössä. Tietokannan tarkoituksena on kehittää turnaustilanteissa mahdollisimman hyvin hyödynnettävää nettipohjaista vastustajaanalyysijärjestelmää. Mahdollisimman laajan ja tuoreen vastustajatietokannan täydentämiseksi on tärkeimmistä arvoturnauksissa ollut kuvaaja KIHUn toimesta. Toimintaan käytettiin Olympiakomitean myöntämää valmennuksen kehittämismäärärahaa. Olympiaryhmän fyysisten ominaisuuksien testaus suoritetaan toisen pääkilpailujakson jälkeen syyskuussa. Pajulahden testauksen asiantuntijoiden kanssa on yhteistyössä kehitetty testauspatteri viitearvoineen. Testejä on pyritty kehittämään entistä lajispesifisemmiksi. Testipaketti sisältää nopeuden, voiman ja kestävyyden laboratorio- ja kenttätestejä sekä tekniikka-analyysin lempitekniikoista. 3.2. Olympialaiset Joukkueeseen valittiin kolmen urheilijan lisäksi kaksi henkilökohtaista valmentajaa Manne Isoranta ja Jukka- Pekka Jokinen sekä fysioterapeutti Sari Räsänen päävalmentajan toimiessa joukkueenjohtajana. Judon arvonnat järjestettiin torstaina 26.7 aamupäivällä. Suomalaisten ottelupäivät olivat lauantai 28.7 (- 60), sunnuntai 29.7 (-52) sekä tiistai 31.7 (-63). Kaikkina ottelupäivinä paikalla olivat kaikki urheilijat, valmentajat (pl. Jokinen) sekä fysioterapeutti ja lääkäri Ilkka Räsänen. Ottelu alkoivat kaikkina ottelupäivinä klo 9.30 paikallista aikaa. Paikalle saavuttiin noin 1,5-2 tuntia ennen suomalaisten otteluita, jotta valmistautuminen ja lääkinnälliset toimenpiteet ja teippaukset voisivat tapahtua kiireettömästi. Urheilijoiden sparraukseen osallistuivat Manne Isoranta sekä urheilijat keskenään. Henkilökohtaiset valmentajat huolehtivat kilpailun aikaisesta tatamityöskentelystä ja huolehtivat ottelutaktiikasta yhdessä päävalmentajan kanssa. Fysioterapeutti sekä lääkäri huolehtivat lääkinnällisistä toimenpiteistä ja teippauksista sekä valmistavista ja palauttavista toimista ennen otteluita ja otteluiden jälkeen. Päävalmentaja huolehti mediasta, aikataulusta ja yleisestä sujuvuudesta sekä taktiikasta yhdessä henkilökohtaisten valmentajien kanssa ottelupäivinä, sekä raportoi päivästä yleisjohdolle. 7

Ottelupäivinä toiminta ottelupaikalla oli erittäin sujuvaa ja yhteistyö paikalla olevien tahojen kanssa sujui kitkatta. Joukkueen ilmapiiri oli rento ja olennaiseen keskittynyt sekä voittamiseen orientoitunut. Tulokseen vaikuttaneita ongelmia ei kilpailupaikalla ollut. 3.3. Paralympialaiset Suomi sai Lontoon paralympialaisiin kaksi urheilijaa karsintojen kautta. Alle 66-kiloisissa Suomea edusti kaksinkertainen paralympiapronssimitalisti, Euroopan ja maailman mestari Jani Kallunki ja uutena tulokkaana paralympiatasolla Päivi Tolppanen alle 63 kilon sarjassa. Jani Kallunki loukkasi niskansa kevään turnauksissa ja toipumisaika Lontoon paralympialaisiin ei riittänyt. Kallunki joutui luopumaan otteluista Lontoossa. Päivi Tolppanen sijoittui Lontoon paralympialaisissa viidenneksi. 3.4. Nuorten valmennus U23 ikäryhmälle ei varsinaisesti ole omaa valmennusryhmää. Ikäryhmän ohjelma on yhteneväinen aikuisten ohjelman kanssa. Urheilijakohtaisesti pyrittiin löytämään urheilijan kehittymistä tukevat leiri- ja kilpailutapahtumat. Aikuisten sarjoissa ikäryhmän kansainvälisten kilpailujen pääpaino oli European cup turnauksissa sekä avoimissa mestaruuskilpailuissa. Ikäryhmän Euroopan mestaruudesta oteltiin marraskuussa Prahassa Tsekissä. Suomea edustivat Vadoud Balatkhanov, M-66 kg ja Anni Ikälä, N-52kg. Molemmat ottelijat voittivat avausottelunsa, mutta putosivat yhden tappion jälkeen jatkosta. EM-kisoihin otti osaa 362 urheilijaa 38 maasta. Nuorten, sekä U20 että U17, valmennusryhmien toimintaa jatkettiin tarkentamalla ja tehostamalla nimettyjen maajoukkueryhmien toimintaa ja tukea. Joukkueeseen nimeämiset tapahtuivat pääasiassa kansainvälisten tulosten ja näyttöjen perusteella. Yleisesti ottaen kilpailut jaettiin kolmeen ryhmään tasonsa ja niihin osallistuvien urheilijoiden mukaan. 1. EJU European Cup turnaukset 2. Pohjoismaisen tason kilpailut 3. SM-kilpailut, kansalliset kilpailut Edustusoikeus EJU turnauksiin ja arvokilpailuihin on nimetyillä maajoukkueurheilijoilla. Maajoukkueen nimeämisen tavoitteena on tukea nuorten valmennusryhmän parhaiden ja lahjakkaimpien urheilijoiden harjoittelua ja kilpailuihin valmistautumista sekä taata nuorelle urheilijalle suunnitelmallinen ja turvallinen valmentautumisympäristö. Nuorten valmennusryhmien urheilijoita ohjattiin ja kannustettiin valitsemaan opiskelupaikkansa paikkakunnilta, joissa on urheilupainotteisia oppilaitoksia ja niissä judovalmennusta saatavilla. U20 ikäryhmän kotimaisten valmennusleirien yhdistämistä aikuisten kanssa jatkettiin. Alle 20-vuotiaiden kansainvälisiin kilpailu- ja leiritapahtumiin osallistuttiin Pohjoismaissa, Baltiassa sekä useissa Euroopan maissa. Kesällä maajoukkue teki pitkän kolmen viikon mittaisen harjoittelumatkan Japaniin, International Budo University:n. U20 ikäluokan EM-kilpailut oteltiin syyskuussa Kroatiassa. EM-joukkueen paras urheilija oli Faye Njie kahdella otteluvoitolla. Kisoissa otteli 476 urheilijaa, 40 maata. Muissa Eurooppa cup turnauksissa suomalaiset saavuttivat yhteensä 5 mitalia ja 8 pistesijaa. Pohjoismaisen tason kilpailuissa osanotto oli runsasta ja menestys täytti odotukset. PM-kilpailusta ikäluokan urheilijat saavuttivat 11 mitalia. 8

Ikäryhmän valmennusohjelma sisälsi kaikkiaan 12 kansainvälistä turnausta, 10 kansainvälistä leiriä ja 6 kansallista valmennusleiriä. Alle 17-vuotiaiden nuorten liittovalmennusryhmän toimintaa jatkettiin edellisen vuoden tapaan pyrkien yhä paremmin vastaamaan nuorten huppu-urheilun vaatimuksia sekä nuorten valmennuksen tavoitteita kotimaassa ja kansainvälisesti. Maajoukkue nimettiin, vanhemman ikäryhmän tapaan, vuoden alussa. Edustusvalmennusleirejä pidettiin yhteensä viisi sekä Varalan että Pajulahden urheiluopistoilla. Ryhmämatkoja tehtiin useisiin pohjoismaisiin turnauksiin mm. Viroon ja Ruotsiin. Pohjoismaisen tason kilpailuissa osanotto oli runsasta ja menestys täytti odotukset. PM-kilpailusta ikäluokan urheilijat saavuttivat 20 mitalia, Suomen ollessa kisojen paras maa. EM-joukkueeseen Montenegroon kesäkuussa valittiin kolme poikaa ja kaksi tyttöä. Joukkueen urheilijat saivat yksittäisiä otteluvoittoja. Kisaan osallistui 482 urheilijaa 39 maasta. Muissa EJU -turnauksissa parhaimpina saavutuksina oli Aku Laakkosen hopea Saksan avoimista sekä Anni Bergmannin voitto Romanian turnauksesta. Ikäryhmän valmennusohjelma sisälsi kaikkiaan 8 kansainvälistä turnausta ja 6 kansainvälistä leiriä. 3.5. SM-kilpailut 2012 Nuorten SM -kilpailut 10.-11.3. Mikkeli 196 ottelijaa 51 seurasta Miesten ja naisten SM -kilpailut 31.3. Lappeenranta 103 ottelijaa 42 seurasta Sovelletun judon SM -kilpailut 1.4. Lappeenranta 35 ottelijaa 9 seurasta Miesten ja naisten joukkue SM -kilpailut 1.4. Lappeenranta 9 joukkuetta Katan SM -kilpailut 15.4. Lohja 28 paria 9

4. Harrastejudovaliokunnan alainen toiminta Harrastejudovaliokuntaan kuuluvat aluetoiminta, koulutus-, lasten ja nuorten judon-, sovelletun judon-, kuntojudon työryhmät sekä Dan-kollegio yhteistyö. Harrastejudovaliokunnan puheenjohtajana toimi Henry Lipponen. Harrastejudovaliokunnan työryhmistä Sovelletun judon työryhmä piti kokouksia leirien yhteydessä ja sähköpostitse. Vuoden 2013 toimintasuunnitelman ja budjetin suunnittelu kokous pidettiin 1.8. Pajalahdessa. Lasten ja nuorten judon työryhmä ei pitänyt kokouksia. Koulutustyöryhmä piti yhteyttä sähköpostitse sekä puhelimitse. 4.1. Aluetoiminta Aluetoiminnan työryhmän puheenjohtajana toimi Tero Rönkkö, joka järjesti aluepäälliköiden kanssa yhteisiä tapaamisia. Aluepäälliköt: Lounais-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Itä-Suomi Kaakkois-Suomi Etelä-Suomi Aulis Pihlajamäki Juha Murtomäki Jari Metso Pentti Vauhkonen ei aluepäällikköä Jari Hirvi Alueilla oli omat toimintasuunnitelmat, jonka mukaan toimintaa toteutettiin. Alueilla 1. tason peruskoulutukset toimivat. Alueleirejä on järjestetty yksin omana alueena tai yhteistyössä muiden alueiden kanssa. Nuorten tehotiimejä toimi Etelä-Suomen alueella, Kaakkois-Suomen alueella sekä Länsi-Suomen alueella. Dan-kollegio järjesti yhteistyössä lähes jokaisen alueen kanssa useita kata-koulutuksia. Aluegraduointeja pidettiin kaikilla alueilla. 4.2. Lasten ja nuorten judo Työryhmään kuuluivat Pekka Pöyhönen (Helsinki), Maija Roine (Kuopio), Raimo Reinikainen (Mikkeli) sekä harrastejudovaliokunnan puheenjohtaja Henry Lipponen ja koulutus- ja nuorisopäällikkö Marita Kokkonen. Judokan urapolku -ohjeistuksen valmistuminen, sen jalkautus sekä nuorten judopassin valmistuminen olivat vuoden 2012 painopisteenä, jota sivuttiin kaikissa lasten ja nuorten judon tapahtumissa. Judokan urapolku - infotilaisuuksia järjestettiin kymmenkunta eripuolilla Suomea edustus- ja alueleirien yhteydessä, alueiden nuorten harjoitusten lomassa sekä nuorten SM -kilpailujen ensimmäisen kilpailupäivän jälkeen. Nuorten judossa hankekoordinaattori Miikka Neuvonen kokosi Harjoittelukulttuurin kehittämishankkeen puitteissa viisi pilottiseuraa, joissa kartoitettiin nuorten 11 20 -vuotiaiden judoharjoittelun laatua tatamilla sekä heidän omatoimisen harjoittelun mahdollisuuksia. Työhön saatiin Nuoren Suomen kautta hankerahaa, joka mahdollisti yhden nuorten leirin Varalaan sekä seuravierailuja hankkeen pilottiseuroihin: Raahen Judo, Lappeenrannan Kamiza, Porin Fudoshin, Kuopion Sakura ja Tikkurilan Judokat. Ohjelmaan kuului Urapolun esittely, Kasva urheilijaksi -testiin tutustuminen sekä harjoittelun tueksi Oivalla omatoimisesti ideavihkon suunnittelua yhdessä nuorten kanssa. 10

Nuortenharjoittelun laadun parantamiseksi järjestettiin 12 15 v- judokan hyväharjoittelu koulutus Varalassa. Pajulahdessa järjestettiin nuorille kamppailulajien yhteinen Your Fight -leiri, joka oli jatkoa valtakunnalliselle vuoden 2011 Your Move -tapahtumalle. Lasten judossa järjestettiin Muksujudo 1. ohjaajakoulutus. Nuori Suomen lajiliittojen nuorisovastaavin kuukausikokouksiin osallistuivat Marita Kokkonen ja Miikka Neuvonen. Judoliitossa oli Sinettiseuroja 17 vuonna 2012. Kuluneen vuoden aikana auditoitiin uudistettujen kriteerien mukaan neljän sinettiseuran lisäksi yksi uusi seura: Maskun Tempo sai Sinettiseura-arvon syyskuussa. Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari oli Helsingissä lokakuussa. Judon Sinettiseuroista 9 (11 henkilöä) osallistui valtakunnalliseen Sinettiseminaariin. Seminaarin aikana judolla oli budolajien yhteinen infotilaisuus, jossa esiteltiin kamppailulajien yhteisen 2. tason junioriohjaajakoulutuksen lopputöitä ja uudistetut pelisääntömateriaalit sekä keskusteltiin yhteistyöstä vuoden 2013 osalta. Judon omassa Sinettiseuratapaamisessa huhtikuussa Tikkurilassa oli 14 seuraa 29 yhteensä judokaa. Nuorten opiskelun ja judoharjoittelun yhteensovittaminen on toteutunut hyvin. Judovalmennusta tarjoavissa urheiluakatemioissa opiskelee yhteensä 70 judokaa; pääkaupunkiseudulla 30, Tampereella 20, Päijät-Hämeessä 17 ja Joensuussa kolme. Judoliitto haki vuosille 2012 2013 yhdessä Taekwondo-, Taido- ja Aikidoliiton kanssa mukaan Opetushallituksen Liikkuva koulu -hankkeeseen. Opetushallitus myönsi hankkeelle rahoituksen. Kamppailulajien yhteisenä tavoitteena on luoda malleja kamppailullisten liikuntatuntien ja iltapäiväkerhojen avulla. Hankkeen tavoitteena on tutustuttaa lapset ja nuoret kamppailulajien kulttuureihin, jolloin lajin voi ottaa osaksi mm. kansainvälisyyskasvatusta ja kulttuurien tuntemusta, vähentää kamppailulajeihin mahdollisesti liittyviä ennakkoluuloja ja lisätä kamppailulajeihin sisältyvää urheilutietämystä ja huippu-urheilun näkökulmaa sekä helpottaa koulujen liikunnanopettajien ja seurojen yhteyshenkilöiden töitä, kun neljän yhteydenoton sijaan asian voi hoitaa yhdellä. Tavoitteena on myös nostaa kamppailulajien kokeilujen laatua. 4.3. Koulutus Koulutustyöryhmässä kuuluivat Henry Lipponen, Marita Kokkonen ja Jari Mäkelä (Pori). Koulutustyöryhmä piti yhteyttä sähköpostitse ja puhelimitse. Judoliiton koulutusvolyymi on vakiintunut hienosti yli tuhanteen koulutusvuorokauteen vuodessa. Erilaisia koulutustilaisuuksia järjestettiin yhteensä 69 ja niihin osallistui 1186 henkilöä. Uutena lisänä olivat seuroissa järjestetyt Judon perusteet koulutukset, joita järjestettiin neljässä seurassa, ja niihin osallistui yhteensä 101 judokaa. Myös katakoulutukset kiinnostivat runsaasti; 12 tapahtumassa oli 240 osallistujaa. Harjoittelukulttuurihankeen koulutukset tavoittivat 120 henkilöä. 3. tason koulutuksista valmentajakoulutus saatiin päätökseen. Yhdeksästä valmentajasta neljä sai todistuksen koulutuksen päätteeksi, viidellä osallistujalla opinnoista puuttuu tehtäviä. Judoliiton historian toinen Seuratoiminnan ja seurajohtamisen koulutus käynnistyi maaliskuussa ja jatkuu vuoden 2013 helmikuuhun asti. Koulutuksessa oli mukana kahdeksan judoseuraa sekä yksi taekwondoseura. 2. tason koulutuksista eivät toteutuneet Kuntojudo 2. ja Sovelletun judon ohjaajakoulutus vähäisen osallistujamääränn vuoksi. 2. tason valmentajakoulutusmoduleista ei järjestetty koulutuksia fyysinen valmennus (50h) -koulutusta lukuun ottamatta. Taitoharjoittelu-, ohjelmointi- ja psyykkinen valmennusmodulit järjestetään käytännössä valmennusleirien yhteydessä: vuoden 2012 kevätkausi 11

rauhoitettiin olympialaisten vuoksi. Syyskaudella päävalmentajatilanteen ollessa auki, koulutuksia ei järjestetty. Judoliiton kouluttajilla on käytössä kouluttajalisenssi, jonka edellyttää kouluttajalta säännöllistä kouluttamista toimintavuoden aikana sekä osallistumista vuosittaiseen kouluttajakoulutukseen. Toukokuussa koulutettiin seuroihin seurakouluttajia, joilla on oikeus pitää omassa seurassaan 1. tason Judon perusteet -koulutuksia. Seurakouluttajakoulutukseen osallistui yhdeksän henkilöä. Aluekouluttajat: Etelä Suomen alue Lounais-Suomen alue Kaakkois-Suomen alue Länsi-Suomen alue Itä-Suomen alue Pohjois-Suomen alue Katri Maijala, Taavi Forssell Mikko Välimäki Jukka Pekkala, Pasi Blom Harri Niemenmaa, Erkki Kivioja Päivi Ronkanen, Jari Hämäläinen, Samuli Kipronen, Heikki Saikkonen Jari Metso, Jani Suokanerva, Henna Alanko, Jarmo Kinnunen Seurakouluttajat: Meido-Kan Järvenpään Akagi Tikkurilan Judokat Tampereen Judo Rauman Judoseura Samurai Maskun Tempo Kankaanpään Judokat Porin Judoseura Fudoshin Kaustisen Pohjan-Veikot Oulun Judokerho Kuopion Judokerho Tomodachi Terve Urheilija kouluttajat: Etelä-Suomi Etelä-Suomi Lounais-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Markus Blomstedt, Antti Heinonen Vesa Riihelä Kati Kajander, Johanna Sivunen Petri Heiskanen Marko Pihlajamäki Joni Majala Kimmo Kallama Janne Lehtisaari Erkki Kivioja Eero Pelkonen Toni Tuhkio Pasi Lind Teija Meling Kati Kajander Nina Luukkainen Taru Romppanen Anu Mäkinen Liittokouluttajat: Judoliiton 2. tason koulutuksissa pääkouluttajina ovat toimineet: Marita Kokkonen, Pasi Lind, Henry Lipponen, Teija Meling ja Johanna Ylinen. Judoliiton 2. tason koulutuksissa asiantuntijaluennoitsijoina ovat toimineet: 12

Kristiina Grönroos, Harry Halttu, Jarkko Heinonen, Martti Ihalainen, Valtteri Jokinen, Matti Jääskeläinen, Sami Kalaja, Pasi Keskumäki, Erkki Kokkonen, Sirpa Korkatti, Pekka Lehdes, Samuli Liinpää, Jouko Marttila, Mika Mukkula, Mikko Mäntylä, Miikka Neuvonen, Jari Nurmi, Pekka Rindell, Petri Selkee, Marianne Tarva- Parviainen, Marjukka Tiainen, Kimmo Töttölä, Maija Vattulainen ja Marjut Viljanen-Viljamaa. Vuoden kouluttajaksi valittiin Itä-Suomen aluekouluttaja Päivi Ronkanen. Vuoden nuorisopäälliköksi valittiin Marita Kokkonen. Valinnan tekivät lajiliittojen nuorisopäälliköt syyskuussa. Yhteistyö SLU:n, SLU alueiden, Varalan Urheiluopiston ja Liikuntakeskus Pajulahden kanssa sujui hyvin koulutusten suhteen. Suomen Judoliiton nykyinen koulutusjärjestelmä tarjoaa judokalle urapolun valmennuksen, ohjaamisen, seuratyön, tuomaritoiminnan ja kouluttajana toimimisen alueilla. 13

Koulutukset lukuina vuonna 2012 Koulutus aika yht. paikka osallistujamäärä 1. tason koulutukset Judon perusteet 6 alueet 130 Judon perusteet seuroissa 4/9/2012 10/2012 12/2012 12/2012 2 1 1 1 Tikkurila Masku Kankaanpää Oulu Oppimisen opettamisen perustaidot 4 alueet 85 Terve Urheilija 2/2012 1 Helsinki /Etelä-Suomi 31 Peruskurssiohjaajakoulutus 2 alueet 40 1. taso YHTEENSÄ 18 387 2. tason koulutukset Muksujudo 1. 2/2012 1 Tampere 21 Kouluttajakoulutus 8/2012 1 Tampere 21 Seurakouluttaja 4/2012 1 Tampere 9 Fyysinen valmennus 50 h, 1. jakso 4/2012 1 Tampere 18 Fyysinen valmennus 50 h, 2. jakso 5/2012 1 Tampere 18 12 15 v. Judokan hyvä harjoittelu 8/2012 1 Tampere 22 Tuomariperuskoulutukset 3 alueet,dan-kollegio 17 Tuomarijatkokoulutukset 10 tuomarikomissio 93 Katakoulutukset 12 Dan-kollegio 240 Graduoijakoulutus 2 alueet 23 2. taso YHTEENSÄ 33 482 Lisäkoulutukset Sinettiseurojen tapaaminen 4/2012 1 Vantaa 29 Harjoittelukulttuurikoulutus Harjoittelukulttuurikoulutus Harjoittelukulttuurikoulutus Harjoittelukulttuurikoulutus Harjoittelukulttuurikoulutus Harjoittelukulttuurikoulutus, yhteinen 2/2012 2/2012 2/2012 2/2012 2/2012 4/2012 1 1 1 1 1 1 Pori Lappeenranta Raahe Kuopio Vantaa Tampere Lisäkoulutus YHTEENSÄ 7 149 Muu koulutus Valtakunnallinen sinetti 10/2012 1 Helsinki 11 Terve Urheilija koulutus 3 Helsinki 60 Muu YHTEENSÄ 4 71 3. tason koulutukset 3. tason judovalmentajakoulutus, lajiosuus Seurajohtaja- ja seuratoimijakoulutus Seurajohtaja- ja seuratoimijakoulutus Seurajohtaja- ja seuratoimijakoulutus Seurajohtaja- ja seuratoimijakoulutus Urheilijasta valmentajaksi (URVA) 2/2012 3/2012 5/2012 9/2012 11/2012 1 1 1 1 1 1 Pajulahti Pajulahti Pajulahti Pajulahti Pajulahti Tampere 3. taso YHTEENSÄ 6 95 4.tason koulutukset Valmentajan ammattitutkinto (VAT) 1 Vierumäki 2 4. taso YHTEENSÄ 1 2 Kaikki yhteensä 69 1186 35 14 25 27 15 18 24 16 30 17 7 20 24 24 19 1 14

Eri sektoreiden koulutustoiminta vuonna 2012 Koulutuksen pääjärjestäjä Koulutustapahtumien lukumäärä Etelä-Suomi 7 161 Kaakkois-Suomi 1 13 Itä-Suomi 5 99 Pohjois-Suomi 1 12 Lounais-Suomi 0 0 Länsi-Suomi 4 41 Judoseurat 5 101 Judoliitto 19 427 Tuomarikoulutus (jatko) 10 93 Dan-kollegio 12 240 Muu 6 73 YHTEENSÄ 69 1186 Koulutusten osallistujamäärät Koulutustoiminnan kokonaismäärät vuosina 2002 2012 Vuosi 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Koulutustapa htumien lukumäärä Koulutusten osallistumiskerrat 16 25 42 51 50 35 47 64 70 62 69 365 479 1015 1013 1033 722 1030 1209 1340 1259 1186 Luvuissa on tuomarikoulutukset mukana. 4.4. Kuntojudo Kuntojudoryhmiä toimi useissa judoseuroissa ympäri Suomea. Ikärakenne ryhmissä oli 18-65 vuotta. Kuntojudo 2. ohjaajakoulutusta ei järjestetty vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Judoliitto oli neljännen kerran yhteistyökumppanina Invalidiliiton järjestämässä Talvisia jännitysnäytelmiä - kampanjassa. Judoliitto vastasi judoseurayhteistyöstä ja Invalidiliitto kampanjan tiedotuksesta. Yhdessä järjestettiin vain yksi erillinen infotilaisuus 15.1. Helsingissä Jääpuistossa, joka kokosi yli 800 osallistujaa. Tämän lisäksi paikalliset judoseurat järjestivät omia tilaisuuksiaan tai osallistuivat paikkakunnalla muiden järjestämiin tilaisuuksiin. Näissä tilaisuuksissa tavoitettiin yli 600 henkilöä. 4.5. Dan-kollegio Dan-kollegion sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 31.3. Lappeenrannassa. Hallituksen kokoonpano vuonna 2012: Mikko Tuominen Jaakko Hannula Jorma Kivinen puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen 15

Staffan Lindgren Heikki Lähteenkorva Matti Tieksola Hiro Tanayama Esa Vakkilainen Hannu Mustonen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen Dan-kollegion toiminnassa keskityttiin graduointitoimintaan, katakoulutukseen ja katakilpailutoimintaan. Dan-graduointeja suoritettiin yhteensä 79 kpl. Liittograduointeja järjestettiin kolme: 12.5. Kajaanissa, 1.9. ja 9.12. Helsingissä. Dan-kollegio järjesti lukuisia katakoulutuksia vuoden aikana. Nage-no-katakoulutuksia oli viisi samoin Katameno-kataa viidesti, Goshin-jutsua kahdesti sekä Kime-no-kataa kerran. Graduoijakoulutuksia järjestettiin kaksi. 4.6. Sovelletun judon toiminta (erityisryhmien judotoiminta) Sovelletun judon toimintaa oli tarjolla 19 paikkakunnalla: Kuusankoski, Mikkeli, Lahti, Vantaa, Lappeenranta, Oulu, Loviisa, Kotka, Siuntio, Kirkkonummi, Tampere, Kuopio, Pori, Helsinki, Kajaani, Hyvinkää, Keuruu, Jyväskylä ja Porvoo. Judoseuroilla on omia sovelletun judon ryhmiä, jotka kokoontuvat 1-2 kertaa viikossa. Joissakin seuroissa erityistä tukea tarvitsevia judokoita on integroitu ikäryhmänsä mukaisiin harjoituksiin. Sovelletun judon harrastajia on seuroissa yhteensä noin 300, joista alle 19-vuotiaita noin 200 ja yli 19-vuotiaita noin 100. SM-kilpailuja lukuun ottamatta tapahtumat on tarkoitettu kaikille ikäryhmille. SM-kilpailuissa alaikäraja on 16 vuotta. Suomen mestaruuskilpailut järjestettiin Lappeenrannassa maalis-huhtikuun vaihteessa aikuisten SM - kilpailujen yhteydessä. Kotimaassa järjestettiin yksi kansainvälinen kilpailu, Pajulahti Games, tammikuussa Pajulahdessa. Tämän lisäksi kisattiin Porissa leirikilpailuissa lokakuussa. Ennen SM-kilpailuja järjestettiin tehostamispäivä Lahdessa. Sovelletussa judossa on yksi valmennusryhmä, johon kuuluu 19 kansainväliseen menestykseen tähtäävää judokaa. 16

5. Hallintovaliokunnan alainen toiminta Hallintovaliokuntaan kuuluvat tuomaritoiminta, viestintä ja markkinointi, talous ja muu yleinen hallinto. Hallintovaliokunnan puheenjohtajana toimi Juhani Tanayama. 5.1. Tuomaritoiminta Vuoden aikana tuomaritoiminta kehittyi monella tavalla. Vuonna 2011 käyttöön otetut tuomarirekisteri ja Tuomio-palsta kehittyivät ja niistä on tullut osa normaalia toimintaa. Vuoden 2012 aikana uudistettiin D- tuomareiden kriteereitä ja tehtiin heille oma tuomarimerkki. Myös uusi kilpailijasta tuomariksi - koulutuspolku otettiin käyttöön. Tuomarikomissio uudisti ja julkaisi valintaperusteet kansallisiin kilpailuihin. Aktiivisten tuomarien palkitsemista on ryhdytty suunnittelemaan ja aktiivisimmat julkaistaan puolivuosittain liiton sivuilla. Vuoden aikana on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota tuomarien oloihin kilpailuissa sekä tuomarimääriin. Vuoden kohokohta oli Veli-Matti Karinkannan saavuttama kansainvälinen A-lisenssi. Lisenssi on Suomen kautta aikain kolmas. 5.2. Tuomarikomissio Tuomarikomission koostumus oli vuonna 2012: Puheenjohtaja Veli-Matti Karinkanta, varapuheenjohtaja Kari Neuvonen, sihteeri Juhani Sammallahti sekä jäsenet Ismo Seppänen, Juha Vuorela ja Timo Lehtonen. Tuomarikomissio piti kuusi kokousta. 5.3. Tiedotus ja materiaalit Judoliiton nettisivut: Tuomarit -palstalla julkaistaan tuomariraportit sekä tiedotteet, kuten komission kokousten pöytäkirjat Tuomio-palsta: Facebookissa julkaistaan ja kommentoidaan vuoden aikana tallentuneita kisavideoita eri kilpailuista. Palstalla on tällä hetkellä hieman vajaat 400 jäsentä. Sähköpostilista: Yahoo-groupsin sähköpostilistaa käytetään tuomareille tiedottamisessa. Tuomarirekisteri: Tuomarirekisterissä on tuomareiden tiedot sekä uutena mahdollisuudet viestin lähettämiseen aluetuomarille sekä valituille tuomareille. D-tuomareille teetettiin uusi vihreäpohjainen tuomarimerkki. 5.4. Koulutukset Tuomareille pidettiin yhteensä 10 koulutusta: Pääkoulutus, kouluttajien koulutus, 6 jatkokoulutusta, 2 peruskurssia ja yksi kilpailijasta tuomariksi -kurssi. Koulutuksiin osallistui yhteensä 93 tuomaria. Espanjassa pidettyyn EJU:n tuomariseminaariin osallistui Veli-Matti Karinkanta. 5.5. Tuomarilisenssien määrä Vuoden lopulla oli Suomessa kaikkiaan 124 judotuomaria, joista kansallisia: 15 D-, 51 C-, 19 B-, 34 A- tuomaria ja kansainvälisiä viisi: kolme Continental-tuomaria ja kaksi International-tuomaria. 17

Continental-tuomari Matti Tieksola päätti tuomariuransa kevään SM-kilpailuihin. Veli-Matti Karinkanta suoritti Unkarin World cupissa International-tuomarin lisenssin. D-tuomarin kriteerejä muutettiin niin, että vihreävöisillä 18 v. täyttäneillä on mahdollisuus suorittaa D- tuomarilisenssi. Judokat, joilla on useita vuosia kokemusta kilpajudosta, voivat osallistua Kilpailijasta tuomariksi tuomarin pikakoulutukseen ja saada siten tuomarin pätevyyden. 5.6. Kansainväliset kilpailut Kansanväliset tuomarit tuomitsivat kansainvälisissä kilpailuissa seuraavasti: World cup, Georgia World cup, Unkari Grand Slam, Pariisi Grand Prix, Saksa World cup, Tsekki World cup, Puola EM-kilpailut, Venäjä Veteraanien EM, Puola World cup, Viro Alle 20 EM, Kroatia World cup, Italia European cup, Serbia Alle 23 EM, Tsekki Veli-Matti Karinkanta Veli-Matti Karinkanta Kari Neuvonen Kari Neuvonen Matti Tieksola Juha Vuorela Kari Neuvonen Mika Korpelainen Juha Vuorela ja Veli-Matti Karinkanta Veli-Matti Karinkanta Juha Vuorela Merja Hakamäki ja Mika Korpelainen Kari Neuvonen Edellisten lisäksi tuomitsivat kv- ja kansalliset tuomarimme mm. seuraavissa kilpailuissa ulkomailla: EJU U20 turnaus, Viro, Juhani Sammallahti EJU U20 turnaus, Liettua, Veli-Matti Karinkanta EJU U20 -turnaus, Saksa, Veli-Matti Karinkanta ja Kaj-Peter Pesonen JSWOP, Ruotsi, Merja Hakamäki, Sanna Ranki, Kaj-Peter Pesonen, Jari Paulman ja Samuli Kipronen PM-kilpailut, Ruotsi, Juhani Sammallahti, Timo Lehtonen ja Sanna Ranki Võru kevad, Viro, Juhani Sammallahti ja Jari Paulman XIII Kaimu Keerak ICJD, Viro, Juhani Sammallahti ja Jani Tuomaala Tallinn Judo Cup, Viro, Samuli Kipronen, Jani Tuomaala, Merja Hakamäki, Sanna Ranki, Juhani Sammallahti, Henri Mylly, Kimmo Töttölä, Martti Tulimaa, Aleksi Elo ja Maija Mustonen. Irlannin avoimet, Dublin, Rami Myllymäki 5.7. Nimeämiset Aluetuomareina toimivat: Etelä-Suomi: Jari Hirvi Länsi-Suomi: Jukka Peltomäki Itä-Suomi: Samuli Kipronen 18

Kaakkois-Suomi: Pentti Sirkiä Pohjois-Suomi: Jani Suokanerva Lounais-Suomi: Merja Hakamäki Erityisjudotuomarivastaava: Rami Myllymäki Vuoden judotuomariksi nimettiin Veli-Matti Karinkanta 6. Viestintä ja markkinointi Viestinnässä kehitettiin vuonna 2012 erityisesti tiedottamista liiton omasta päätöksenteosta. Tekeillä olevista linjavedoista pyrittiin kertomaan ennalta ja osallistamaan jäseniä niiden valmisteluun. Suomen Judoliiton uuden strategian valmistelusta kerrottiin vuoden mittaan kymmenellä kirjoituksella tarkoitukseen perustetussa Strategiatatami-blogissa, Judoliiton nettisivujen uutisissa ja Judolehdessä. Seuroille ja yksittäisille judokoille tarjottiin mahdollisuutta vaikuttaa ja osallistua kannanotoillaan strategian muovaamiseen, samoin sääntöuudistusta valmistelleeseen työryhmään. Uuden strategian neljänneksi kulmakiveksi valittiin arvostava vuorovaikutus, jotta oppisimme ymmärtämään toisiamme entistä paremmin ja viestimään lajin hienoudesta myös muille. Tavoitteeksi asetettiin, että judokoiden viestintä on avointa ja toinen toistaan arvostavaa, että judo kiinnostaa suurta yleisöä urheiluna ja nauttii arvostusta kasvatuksen välineenä. 6.1. Judoliiton kotisivut ja muu verkkomedia Judoliiton kotisivut tuotettiin SLU:n Liittosaitti työkalulla. Kotisivuille tuli vuoden aikana päivittäin etusivulatauksia 358 1.596 keskiarvon ollessa hieman alle tuhat etusivulatausta päivässä. Eniten etusivulatauksia tuli Nuorten SM-kisojen, SM-kisojen, Olympialaisten, Paralympialaisten, Tampereen Eurooppa Cupin ja Finnish Openin aikoihin. Etusivun ja alasivujen yhteenlaskettu latausmäärä nousi korkeimmillaan yhden päivän aikana 4.841 lataukseen SM-kisojen aikaan. Suosituimpia alasivuja ovat olleet alueiden ja seurojen yhteystietosivut, tulospörssi ja tapahtumasivut. Kotisivuilla julkaistiin vuoden 2012 aikana kaikkiaan 553 erilaista ajankohtaista tiedotetta, tapahtumakutsua, tuloksia, tapahtumien ennakkojuttuja, tapahtumauutisia jne. Toimintavuoden 2012 aikana liiton kotisivuille tuli yhteensä 938.468 kyselyä, joista etusivulle 306.170. Sosiaalista mediaa käytettiin viestinnässä entistä aktiivisemmin. Judoliiton Facebook-sivulle jaettiin liiton virallisten tiedotteiden lisäksi myös tapahtumakuvia, pikatiedotusta judokilpailuista ja judovideoita Youtubesta. Judoliiton Facebook sivut keräsivät vuoden päättyessä hieman yli 1.200 fania. Judoliiton kotisivujen uutiset päivittyvät Facebook sivuille. Facebook sivujen tilastojen mukaan viestit tavoittavat viikoittain 1.000 2.000 henkilöä. Facebook sivuilla fanit voivat kertoa omia kuulumisiaan ja myös kommentoida liiton uutisia. Judoliiton kotisivuilla on uutispalstalla käytettävissä RSS-syötetoiminto, joka mahdollistaa uutispäivitysten automaattisen julkaisun myös muissa alustoissa, kuten seurojen omilla kotisivuilla tai judon ystävien Facebook profiileissa. 19

6.2. Muu viestintä Median ja suuren yleisön kiinnostusta judoon lisäsi olympiavuosi. Tiedotusvälineet seurasivat loppukeväällä ja alkukesästä suomalaisjudokoiden taistelua olympiapaikoista. 10. heinäkuuta pidettiin olympiajoukkueen valmistautumisleirin yhteydessä Pajulahdessa olympiajudokoiden mediapäivä, johon saapui 13 median edustajaa. Johanna Ylinen, Jaana Sundberg ja Valtteri Jokinen esittelivät omaa lempitekniikkaansa, ja halukkaat toimittajat saivat tulla urheilijoiden heitettäväksi. Lopuksi oli runsaasti aikaa haastatteluille. Tilaisuuden pohjalta ilmestyi näyttävä juttu YLEn Urheiluruudussa, Helsingin Sanomissa, Ilta-Sanomissa ja Etelä-Suomen Sanomissa sekä erilaisia versioita STT-lehtikuvan jutusta ainakin kahdeksassa maakuntalehdessä. Tilaisuus sai toimittajilta innostuneen vastaanoton. Liitto palveli olympialaisten yhteydessä mediaa ja omaa jäsenistöään esittelemällä nettisivuillaan oman judojoukkueen valmistautumista ja tekniikka, tiedottamalla judon suorista nettilähetyksistä ja heti tuoreeltaan suomalaisten otteluista. Liiton Judolehti jatkoi ilmestymistään neljästi vuodessa päätoimittajansa Erkki Kokkosen johdolla. Judolehti on painottanut julkaisupolitiikassaan asiantuntija-artikkeleita ja julkaissut vähemmän aikaan sidottuja juttuaiheita nettimedian hoitaessa päiväkohtaisen ajankohtaisuutisoinnin. Judolehden tavoitteena on ollut syventää judokoiden ja heidän lähipiirinsä judotietämystä sekä toimia judon käyntikorttina judon harrastajien lähipiiriin. Koulutus- ja nuorisopäällikkö Marita Kokkonen esiintyi TV 1 Puoli seitsemän ohjelmassa 17.1. kertoen kaatumistapaturmien ennaltaehkäisystä ja oikean kaatumistavan opettelusta yhdessä toimittaja Turkka Huhtalan kanssa. Kokkosta haasteltiin myös Iltalehteen ja Iltalehden nettitv:hen Rautatientorin Jääpuistossa pidetyn tapahtuman yhteydessä. Tapahtuma järjestettiin yhdessä Invalidiliiton kanssa ja kävijöitä oli yli 800. Radiohaastatteluja oli YLE Radio Suomessa ja Radio Pookissa. Teemaan liittyviä juttuja on julkaistu 43 eri lehdessä. Liukastumis.info -sivuilla on ollut kampanjan aikana 5.1. 14.3. lähes 4.500 kävijää. 6.3. Kansainvälinen toiminta Suomen Judoliitto on jäsenenä Kansainvälisessä Judoliitossa (IJF) ja Euroopan Judoliitossa (EJU). Euroopan Judoliiton (EJU) sääntömääräinen kongressi pidettiin 7.12.2012 Budapestissa. Judoliiton edustajina kongressissa toimivat puheenjohtaja Tapio Mäki ja toiminnanjohtaja Pekka Lehdes. Kansainvälisellä Judoliitolla (IJF) ei ollut kongressia toimintavuoden 2012 aikana. Puheenjohtaja Tapio Mäki toimi EJU:n urheilukomission jäsenenä ja EJU -turnausten tarkkailijana. Lauri Malinen jatkoi EJU:n lääketieteellisen komission jäsenenä. 20

Finnish Open 6.4. Kansainväliset kilpailut Suomessa Perinteinen Finnish Open järjestettiin 3.11.2012 yksipäiväisenä tapahtumana Tikkurilan Urheilutalolla. Finnish Openiin oli lisätty uutuutena Katan Finnish Open. Tapahtuman järjestelyistä vastasi Tikkurilan Judokat. Nuorten Finnish Open Alle 20- ja 17-vuotiaiden Finnish Open oteltiin 24.11.2012 Kouvolassa. Turnaukseen osallistui kaikkiaan 308 ottelijaa viidestä maasta. Kisajärjestelyistä vastasi Kouvolan Judoseura. European Cup Tampereen Judo järjesti 22.-23.9.2012 Euroopan Judoliiton European Cup turnauksen ensimmäistä kertaa Suomessa. Pyynikin palloiluhallissa käytyyn turnaukseen osallistui 204 ottelijaa 22 maasta. 6.5. Antidopingtyö ja Puhtaasti Paras -hanke Judoliitto on jakanut Kielletyt lääkeaineet ja menetelmät urheilussa 2012 -oppaan valmennusryhmien urheilijoille ja heidän valmentajilleen ja seuroilleen. Oppaan viimeisin versio on ollut saatavilla liiton toimistosta. Päivitykset kiellettyjen lääkeaineiden ja menetelmien lista on julkaistu Judoliiton kotisivulla. Antidopingasiat on liitetty osaksi Judoliiton ohjaaja- ja valmentajakoulutuksia ja niiden koulutusmateriaaleja. Perinteiset joululeirin yhteydessä järjestettävät antidopingluennot valmennusryhmiin kuuluville urheilijoille siirrettiin pidettäväksi alkuvuoden 2013 leireillä. Valmennustukea saavien urheilijoiden valmennustukisopimuksissa on antidopingpykälät. Olympiakomitean tukea saavat urheilijat ovat mukana ADT:n olinpaikkatietojärjestelmässä. Judoliiton huippuvalmennustoiminnan vuosisuunnitelma on toimitettu ADT:lle. Vuoden aikana tehtiin 37 testiä kilpailu- ja harjoitteluolo-suhteissa Suomessa. Judoliiton kevätkokous hyväksyi 19.4.2009 Judoliiton antidopingohjelman päivitetyn version. Liiton syyskokous hyväksyi 24.11.2012 liitolle uudet säännöt ja kurinpitosäännöt, joissa määritellään rangaistukset dopingrikkomuksista. Suomen edustajana Euroopan Judoliiton antidopingtyöstä vastaavassa lääketieteellisessä komissiossa toimi Lauri Malinen. Judoliitto on edelleen pilottiliittona ADT:n ja Fazerin yhteisessä Puhtaasi paras -kampanjassa, jonka tavoitteena on edistää puhdasta urheilua. Kampanjan Puhtaasti paras -tähdistötiimiin kuuluu judoka Jani Kallunki. Kampanjan nettisivuilla on jo yli 781 judon ystävää käynyt allekirjoittamassa vetoomuksen puhtaan urheilun puolesta. 21

6.6. Tuplaturvavakuutus Judoliitto on vakuuttanut jäsenseuroissa, alueilla ja liitossa vapaaehtoistyötä tekevät ohjaajat, valmentajat ja luottamushenkilöt tapaturman ja vastuuvahingon varalta Pohjolan Tuplaturvavakuutuksella. Vakuutus on seuroille maksuton. 6.7. Teosto ja Gramex Judoliitto on mukana SLU:n TEOSTO ja GRAMEX -sopimuksissa, jotka antavat liiton jäsenseuroille ja alueille oikeuden esittää julkisesti tilaisuuksissaan tekijänoikeuksin suojattua musiikkia veloituksetta. 6.8. Judoliiton jäsenyydet muissa yhteisöissä Suomen Judoliitto oli toimintavuonna 2012 jäsenenä seuraavissa yhteisöissä: Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU), Suomen Olympiakomitea (OK), Nuori Suomi (NS), Suomen Paralympiakomitea, Suomen Valtakunnan Urheiluliitto (SVUL), Euroopan Judoliitto (EJU), Kansainvälinen Judoliitto (IJF) ja Urheilutyönantajat. Judoliiton puheenjohtaja Tapio Mäki toimi Suomen Liikunnan ja Urheilun hallituksen varajäsenenä. Tarja Toikka Meido-Kanista ja Mirka Lindfors Loviisan Seudun Arashista toimivat Nuoren Suomen sinettiseuraryhmässä. Marita Kokkonen kului Nuoren Suomen sinettikriteerein päivittämistä tekevään työryhmään. Miikka Neuvonen toimi Liikunnan ja Urheilun Nuorisokomitean puheenjohtajana. Marita Kokkonen oli VAU:n (Suomen Vammaisurheilu ja liikunta ry) koulutustyöryhmässä. Marita Kokkonen on ollut kutsuttuna asiantuntijana lajiliittojen yhteistyökehittämishankkeessa 1. 3. valmentajakoulutustasojen osalta, ADT:n koulutusstrategiatyöryhmässä sekä Olympiakomitean valmentajan osaaminen yhteistyöfoorumilla. Tapio Mäki on Keski-Suomen Liikunnan ja Urheilun hallituksen jäsen sekä Olympiakomitean valtuuskunnan jäsen. 6.9. Yhteistyökumppanit Yhteistyökumppaneina ovat toimineet AB Budosport Oy, Varalan Urheiluopisto, Liikuntakeskus Pajulahti, LIKES ja Suomen Matkatoimisto. 22

7. Myönnetyt ansiomerkit ja tunnustukset Hopeinen ansiomerkki hopeisin lehvin Korhonen Erkki Mikkelin Judo ry Kultainen ansiomerkki Hakamäki Hannu Maskun Tempo Ihalainen Eija Lappeenrannan JS Kamiza Vuorela Juha Lappeenrannan JS Kamiza Hopeinen ansiomerkki Hänninen Ari Mikkelin Judo ry Kähkönen Eira Judoseura Pikadon ry Reinikainen Raimo Mikkelin Judo ry Tarkiainen Jukka Mikkelin Judo ry Roine Jukka Tapanilan Erä ry Uotinen Juha Espoon Urheilijat ry Lempiäinen Jukka Lappeenrannan JS Kamiza Suikkanen Tapio Lappeenrannan JS Kamiza Makkonen Annukka Lappeenrannan JS Kamiza Pronssinen ansiomerkki Hämäläinen Jari Mikkelin Judo ry Kariniemi Jouni Mikkelin Judo ry Kipronen Samuli Mikkelin Judo ry Koivikko Jyrki Mikkelin Judo ry Kokkola Jussi Mikkelin Judo ry Puumalainen Arto Mikkelin Judo ry Reinikainen Petri Mikkelin Judo ry Saikkonen Heikki Mikkelin Judo ry Tarkiainen Kari Judoseura Pikadon ry Vaittinen Petri Mikkelin Judo ry Voutilainen Heikki Mikkelin Judo ry Ikälä Juha Lappeenrannan JS Kamiza ry Kainulainen Anu Lappeenrannan JS Kamiza Vattulainen Maija Lappeenrannan JS Kamiza Pinhasov Ruslan Lappeenrannan JS Kamiza 7.1. Vuoden 2012 parhaiden nimeämiset Vuoden naisjudoka Jaana Sundberg, Riihimäen Judoseura Vuoden miesjudoka Valtteri Jokinen, Riihimäen Judoseura Vuoden nuori judoka Vadud Balatkhanov, Suomen Kamppailu-urheilijat Vuoden valmentaja Mika Mukkula, Hollolan Holjutai Vuoden tuomari Veli-Matti Karinkanta, Tampereen Judo Vuoden kouluttaja Päivi Vauhkonen, Kuopion Sakura Vuoden judoseura Lappeenrannan Kamiza Vuoden seurajohtaja Aki Flöjt, Kajaanin Judokerho 23

8. Jäsenseurat 31.12.2012 AKAGI BS IPPON, LOIMAA BUDOKAN, VAASA BUDOVIIKINGIT, VUOSAAREN VIIKINGIT CHIKARA, H:KI ENBUKAN, PIETARSAARI ESPOON JK ESPOON URHEILIJAT FINNDAI, H:KI FUDOSHIN RAUMA (Jäseneksi 9.6.2012) HAMINAN JS HAUVE-KAN, HAUKIPUDAS HEINOLAN JUDO HELSINGIN JUDOSPORT HERVANNAN HEBEREKE HIMANGAN JUDOSEURA HOLJUTAI, HOLLOLA HONTAI JUDO, H:KI HYVINKÄÄN JUDOSEURA HÄMEENLINNAN JS IISALMEN JS IMATRAN SUKOSHI JOEN YAWARA, JOENSUU JOUTSAN TARMO JS HASHIGATSU, HÄMEENLINNA JS KOSHADO, KAAVI JS SAKURA, KUOPIO JUDO-KAN, ESPOO JUDO-CLUB RAAHE (Ero myönnetty 20.11.2012) JUSHINKAN, ÄHTÄRI JYVÄSKYLÄ JIGOTAI JÄMSÄN YOSHI KAARINAN URHEILIJAT KABUDO, KARSTULA KAIGAN, RAUMA KAJAANIN JK KANGASNIEMEN KATANA KANKAANPÄÄN JUDOKAT KARJAAN FUGUDA, KAUHAJOEN KARHU KAUSTISEN POHJAN-VEIKOT KEJUBO, KEURUU KERIMÄEN JUDO-NOKO KESTILÄN KISA-VEIKKOJEN JUDOJAOSTO (Ero myönnetty 9.6.2012) KIRKKONUMMEN JS KITA-KAN, KEMI KITEEN KIPPON KOKKAI-KAN, TORNIO KOKKOLAN BUDO KOTKAN JS KOUVOLAN JS KOYAMA, ROVANIEMI KRISTIINAN SEUDUN JUDO KUOPION JS TOMODACHI KURIKAN SEIBUKAN KUTTULAN JUDO KUUSANKOSKEN JUDOSEURA LAHDEN JS LAMMIN JS (Ero myönnetty 27.10.2012) LAPINLAHDEN JS SHIRANAMI LAPPAJÄRVEN VEIKOT LAPPEENRANNAN KAMIZA LAUKAAN DARMA-KAI LIEKSAN JIGOKU LOHJAN URHEILIJAT LOVIISAN S JS ARASHI MASKUN TEMPO MEIDO-KAN, H:KI MIKKELIN JUDO MÄNTSÄLÄN JUKATA MÄNTYHARJUN JUDO NOKIAN JUDO NUMA-NO-KAI, SUOLAHTI NUMMELAN JUDO NURMEKSEN TSUNAMI ORIMATTILAN JS OULUN JK OYUS Judojaos PELLON JS PIKADON, PIEKSÄMÄKI PING-VIINIT, NURMIJÄRVI PIRKALAN JUDOKERHO RY POPINNIEMEN ISKU PORIN JS FUDOSHIN PYHÄSALMEN SYKE JUDOJAOS RAAHEN JUDO RAISION RYHTI RAUMAN JS SAMURAI RIIHIMÄEN JS SALON BUDOSEURA SARKO, TURKU SAVONLINNAN SHIKATA, SAVUKOSKEN KUOHU/JUDO SEINÄJOEN JS SHINRAI, Pirkkala SHISEI, Turku SHIROKAWA, PORVOO SHOGUN, ESPOO SIUNTION KEIDO-KAN SKÄRGÅRDENS JUDOKLUBB SODANKYLÄN BYAKUYA SOININ SISU/SHINMEIKAN SOMERON BUDO SOTKAMON TSUYOI SUOMEN KAMPPAILU- URHEILIJAT TAMPEREEN JUDO TAPANILAN ERÄ, H:KI TIKKURILAN JUDOKAT TNS-JUDO, TOIJALA TOROO-KAI RY, Ilomantsi TSUKURI, HANKO TURUN JUDOSEURA TYRVÄÄN JURO VALKEAKOSKEN JS SAMURAI VANTAAN JUKARA WASEDA CLUB, UUSIKAUPUNKI VIAPORIN VINTIÖT VIHANNIN JUDO VOIMAILUSEURA BODONOS YAMA-ARASHI, VARKAUS YANAGI, HEINÄVESI ZENJUDO, NAANTALI ÅLANDS JUDOKLUBB Yhteensä 120 jäsenseuraa 24

9. Talous Talouden kehitys vuosina 2003-2012 tuhansina euroina. Liitto ilman alueita. Vuodesta 2011 alueineen. Vuosi 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Budjetin menot 589 595 742 899 848 906 888 962 974 976 (+391) Budjettitavoite +1 +0-20 0 (+50) -10 0 +2 0 +40 +41 Tilipäätöksen tulos -1 +26-84 +26 (+50) -14 +29 +27-49 -8 +51 Oma pääoma tilikauden +69 +95 +10 +36 (+50) +72 +101 +128 +80 +102 +153 päättyessä Vuoden 2006 luvuissa EM-hankkeen osuus suluissa. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Tilinpäätöksessä ja taseessa on mukana edellisvuosien tapaan kaikkien kuuden alueen tilinpäätökset. Vuden 2010 tilinpäätöksestä lähtien mukaan on otettu myös Suomen Judovalmentajakerho, jolle Judoliitto tarjoaa taloushallinnon palvelut. Valmentajakerho toimii rekisteröimättömänä yhteisönä. Tulos Tilikauden tulos on +51.648,95 euroa. Budjetoitu ylijäämä vuodelle 2012 oli 41.271 euroa. Edellisen tilikauden tulos oli -7.508,98 euroa. Tase Tilikauden 2012 taseessa on mukana edellisvuoden tapaan kaikki kuusi aluetta ja lisäksi Judovalmentajakerho. Liiton rahat ja pankkisaamiset olivat tilikauden päättyessä (31.12.2012) 72.252,05 euroa. Edellisen tilikauden päättyessä (31.12.2011) taseen oma pääoma oli +102.142,72 euroa. Tilikauden 2012 päättyessä oma pääoma oli +153.791,67 euroa. Budjettivertailu Syyskokous 2011 oli hyväksynyt liitolle budjetin, jonka loppusumma oli +41.271 euroa. Budjetin ylijäämätavoite ylitettiin kymmenellä tuhannella eurolla. Henkilöstökuluissa budjetti alitettiin 44.574 eurolla, kun työsuhteen päättäneen päävalmentajan ja opintovapaalle lähteneen koulutus- ja nuorisopäällikön tilalle ei loppuvuonna palkattu henkilöitä. Judopassi- ja graduointituotoissa jäätiin budjettitavoitteesta 18.580 euroa. Ilmoitus- ja mainostuottojen budjetista jäätiin 10.896 euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön avustusta saatiin 7.000 euroa budjetoitua enemmän. Vastuut ja takaukset Judoliitto on sitoutunut 6.9.2010 allekirjoitetulla sopimuksella seitsemän vuoden alivuokralaissopimukseen SLU:n toimitalossa Helsingissä Radiokatu 20:ssä. Vuokrajärjestelyyn liittyen Judoliitto on sitoutunut vuokrasopimusajaksi omavelkaiseen takaukseen SLU:n puolesta sen oman vuokrasopimuksessa sovitun vuokranmaksun ja muiden velvoitteiden vakuudeksi. Takauksen suuruus on kahden kuukauden vuokra. 25