H Ä M E E N Ympäristölupaosasto Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S YMPÄRISTÖLUPA Nro YLO/lup/22/05 Dnro Annettu julkipanon jälkeen 10.2.2005 ASIA Päätös Kuusakoski Oy Rajavuoren kaatopaikan ympäristölupaan 11.4.2001, YLO/lup/8/01 liittyvien selvitysten hyväksymisestä ja lupamääräysten tarkistamisesta Päätös sisältää ratkaisun YSL 101 :n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. TOIMINNANHARJOITTAJA Kuusakoski Oy PL 9 02781 ESPOO LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kuusakoski Oy Heinolan tehtaat Rajavuoren kaatopaikka Kiinteistöt: 111-401-4-93, 111-401-4-94, 111-401-21-23 ASIAN VIREILLETULO Kuusakoski Oy on toimittanut: -12.3.2004 hakemuksen Rajavuoren kaatopaikan suotovesien johtamisesta Kymenvirtaan Stora Enso Oyj:n purkuputken kautta. -9.9.2004 hakemuksen Rajavuoren kaatopaikan rakenteissa käytettävien jätemateriaalien varastoinnista. -14.10.2004 hakemuksen Kuusakoski Oy Heinolan tehtaalla syntyvän rakennusjätteen käsittelyssä syntyvän hyödynnettävän jätteen välivarastoimiseksi Rajavuoren kaatopaikalla. -19.1.2005 täydennyksen kaatopaikkarakenteissa käytettävien jätemateriaalin varastointihakemukseen. -20.1.2005 esityksen jätemateriaalien varastointitoiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta Suoritemaksu 4 235 euroa Puhelin 020 490 103 Birger Jaarlin katu 13 Kauppakatu 11 C e-mail: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi PL 131, 13101 HÄMEENLINNA PL 29, 15141 LAHTI kirjaamo.ham@ymparisto.fi Faksi 020 490 3820 Faksi 020 490 3950 www.ymparisto.fi/ham/ham.htm
2 SUOTOVESIEN JOHTAMINEN Hämeen ympäristökeskus on myöntänyt Kuusakoski Oy:n Rajavuoren kaatopaikalle ympäristöluvan 11.4.2001, YLO/lup/8/01. Kaatopaikan suotovedet kerätään tasausaltaisiin ja ajetaan kahdesti vuodessa säiliöautolla Stora Enso Oyj:n Sahaniemessä olevan purkuputken kautta Kymenvirtaan. Lupamääräyksen 28 mukaan suotovesien johtamisesta on esitettävä lupahakemus lupamääräysten tarkistamista varten, jos suotovesien johtamista jatketaan vuoden 2004 jälkeen. Kaatopaikan suotoveden käsittelyä biologisesti ja fysikaaliskemiallisesti on selvitetty useaan otteeseen. Suotoveden korkean kloridipitoisuuden vuoksi suotoveden paikalliseen käsittelyyn ei ole löytynyt ratkaisua. Hämeen ympäristökeskus on tehnyt päätöksen 7.6.2002, YLO/lup/49/02 kaatopaikkavesien johtamisesta Heinolan kaupungin viemäriin. Kaatopaikkavesien yhteiskäsittelyä Heinolan kaupungin jätevedenpuhdistamolla on tutkittu vuonna 2001. Yhteiskäsittely vähentää kaatopaikkaveden aiheuttamaa orgaanista ja typpikuormitusta Kymenvirrassa ja edelleen Konnivedessä. Suotoveden määrää ja laatua tarkkaillaan altaiden tyhjentämisen yhteydessä sekä vaikutuksia Konnivedessä kaatopaikan ympäristöluvassa 11.4.2001, YLO/lup/8/01 hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaan. Kuusakoski Oy on neuvotellut Heinolan kaupungin kanssa kaatopaikkavesien johtamisesta viemäriin. Neuvottelut vesien johtamisesta ovat vielä kesken. Tästä johtuen Kuusakoski Oy hakee lupaa toistaiseksi jatkuvalle vesien johtamiselle Stora Enso Oyj:n purkuputken kautta Kymenvirtaan. RAKENNUSJÄTTEEN KÄSITTELYSSÄ SYNTYVÄ JÄTE Kuusakoski Oy Heinolan tehtaille on myönnetty 10.11.2004, YLO/lup/136A/04 ympäristölupa rakennusjätteen ja betonin, puun, paperin, pahvin ja muovin käsittelyyn sekä ongelmajätteiden pienerien varastointiin. Rakennusjätteen käsittelyssä syntyy sekajätettä (19 12 12) ja suodatinpölyä (19 12 12), jotka esitetään sijoitettavaksi Rajavuoren kaatopaikalle. Lisäksi rakennusjätteen käsittelyssä jää jätteeksi kiviainesta (19 12 09), joka toimitetaan muualle hyödynnettäväksi tai toimitetaan rakennusmateriaaliksi Rajavuoren kaatopaikalle. Lupamääräyksen 6 mukaan kaatopaikalle sijoitettavan jätteen kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä 31.12.2005 mennessä. Tarvittaessa kaatopaikalle sijoitettavan jätteen laatua on seurattava vuosittain. Rajavuoren kaatopaikkaa koskevan ympäristöluvan 11.4.2001, YLO/lup/8/01 lupamääräysten 8 ja 14 mukaan Hämeen ympäristökeskukselle on toimitettava hyväksyttäväksi selvitys muiden kun lupahakemuksessa esitettävien kaatopaikalle toimitettavien jätteiden määrästä, laadusta ja ominaisuuksista.
3 Rajavuoren kaatopaikalla esitetään varastoitavaksi Kuusakoski Oy Heinolan tehtaalla syntyvää rakennusjätteen käsittelyssä syntyvää poltettavaksi tarkoitettua jätejaetta. Kerrallaan esitetään varastoitavaksi 4 000 tonnia rakennusjätettä. KAATOPAIKKARAKENTEISSA KÄYTETTÄVIEN JÄTTEIDEN VARASTOINTI ASIAN KÄSITTELY Asiasta tiedottaminen Kaatopaikan ympäristölupa 11.4.2001, YLO/lup/8/01 koskee Rajavuoren vanhaa ja käytössä olevaa kaatopaikkaa. Lupamääräysten 11, 16 ja 19 mukaan kaatopaikan pinta- ja pohjarakenteista on esitettävä suunnitelma Hämeen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi vähintään kolmea kuukautta ennen rakentamisen aloittamista. Suunnitelmien tulee sisältää rakentamissuunnitelmat ja laadunvalvontaohjelmat. Kuusakoski Oy hakee lupaa välivarastoida kaatopaikka-alueella kaatopaikkarakenteissa myöhemmin hyödynnettäviä jätejakeita. Varastoitavat jätteet ovat teollisuudessa ja Kuusakoski Oy Heinolan tehtaiden rakennusjätteen käsittelyssä syntyviä jätteitä sekä pilaantuneita maita. Kaatopaikkarakenteissa hyödynnettäviä jätemateriaaleja esitetään varastoitavaksi enintään 100 000 tonnia. Pysyvän jätteen kaatopaikkakriteerit täyttävä jätemateriaali esitetään välivarastoitavaksi tasatulle kentälle. Muut jätteet varastoidaan asfaltoidulla kentällä tai kaatopaikan läjitysalueella. Mikäli varastointia tapahtuu asfaltoidulla alueella, vedet ohjataan suotovesialtaaseen tai mekaanisen suodatuksen kautta kaatopaikkaojaan. Vedet ohjataan ojaan, jos haittaainepitoisuudet eivät merkittävästi lisää alueelta tulevaa kuormitusta. Mikäli vesien johtaminen viemäriin toteutuu, johdetaan vedet tasausaltaan kautta. Suodattimen kiintoaineet sijoitetaan kaatopaikalle savihautaan. Asfaltoidun varastokentän pinta-alaksi on arvioitu noin 5 000 m 2. Kaatopaikka-alueen 3 maisemointiin tarvittavat jätemateriaalit varastoidaan kaatopaikka-alueen 1 päälle mahdollisimman lähelle rakennettavaa aluetta. Alueen suotovedet ohjautuvat suotovesialtaaseen. Varastoituvat materiaalit eristetään kaatopaikan pinnasta esim. muovilla, jotta imeytyminen kaatopaikkaan saadaan minimoiduksi. Kaatopaikan tarkkailusuunnitelma esitetään tarkistettavaksi jätejakeiden varastoinnin lupakäsittelyn aikana. Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut asiasta ilmoitustaulullaan ja Heinolan kaupungin virallisella ilmoitustaululla 23.9.2004-22.10.2004.
4 Lausunnot Hakijan vastine Asiasta on pyydetty lausunto Heinolan ympäristölautakunnalta 21.9.2004. Heinolan kaupungin ympäristölautakunta lausunnossaan 19.10.2004 toteaa: Kaatopaikan suotovedet tulisi ensisijaisesti johtaa kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Tämä pienentäisi kaatopaikkavesien aiheuttamaa typpi- ja COD-päästöjä Kymenvirtaan. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 17.6.2004 (64/04/1) antanut päätöksen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvasta. Ympäristölautakunta katsoo, että uusien lupaehtojen ollessa tiedossa ei ole estettä jätevedenjohtamissopimuksen laatimiselle. Mikäli jäteveden purku Kymijokeen Stora Enso Oyj:n purkuputken kautta tullaan kuitenkin sallimaan, purun jatkumiselle tulee asettaa määräaika, johon mennessä on löydetty vaihtoehtoinen tapa jätevesien käsittelylle. Kaatopaikalle sijoitettavan rakennusjätteen käsittelylaitoksen rejektin ja suodatinpölyn määrästä, laadusta ja ominaisuuksista on Hämeen ympäristökeskukselle annettava tarkempi selvitys. Lupapäätökseen tulee asettaa ehdot vuodessa kaatopaikalle sijoitettavan rejektin ja suodatinpölyn kokonaismäärälle. Kaatopaikalle voidaan varastoida ainoastaan kaatopaikkarakenteisiin soveltuvia jätemateriaaleja. Hyödynnettäessä jätemateriaaleja kaatopaikan pohja- ja pintarakenteissa tulee huomioida, että rakenteet täyttävät kaatopaikkoja koskevassa valtioneuvoston päätöksessä (861/1997) asetetut vaatimukset. Jätteiden käytöstä rakenteissa tulee esittää tarkempi suunnitelma Hämeen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Jätteiden välivarastointi tulee toteuttaa siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle ja ympäristölle. Asbestia sisältävien jätteiden välivarastointia ei tule sallia. Alueelle ei tule myöskään sallia vesipitoisten jätteiden ja lietteiden vastaanottoa. Hakijalle on 29.11.2004 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa asiasta annetusta lausunnosta. Hakija on vastineessaan 17.12.2004 todennut seuraavaa: Kuusakoski Oy:n ensisijainen tavoite on vesien johtaminen kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Suotovesien johtaminen käsittelemättömänä vesistöön tulee kysymykseen ainoastaan, jos vesien johtamisesta puhdistamolle ei päästä sopimukseen. Hakijan käsityksen mukaan suotovesien johtaminen puhdistamolle on BAT:n mukainen vaihtoehto, koska happea kuluttavien haitta-aineiden määrä vähenee puhdistamokäsittelyssä. Suotoveden korkea kloridipitoisuus estää suotoveden erillisen biologisen tai kemiallisen käsittelyn. Koska suotoveden kokonaismäärä puhdistamon
5 virtaamaan verrattuna on pieni, jätevedenpuhdistamolla ei ilmene haittoja, jotka estäisivät kaatopaikkavesien yhteiskäsittelyn jätevedenpuhdistamolla. Käsittelemättömien jätevesien johtaminen Konniveteen ei ole aiheuttanut mitattavia pitkäaikaisvaikutuksia. Rakennusjätteen käsittelyssä raaka-aineen ja valmistettavan tuotteen laatu vaikuttavat huomattavasti rejektin laatuun. Tuotteen laadun parantaminen voi johtaa joissain tapauksissa rejektin laadun heikkenemiseen. Rajavuoressa vuoden 2004 aikana toteutetun rakennusjätteen käsittelyn koetoiminnan perusteella noin puolet rakennusjätteestä on rejektiä. Kuitenkin esim. suuret betonipurkutyömaat voivat lisätä rejektin määrää merkittävästi suhteessa syötteeseen. Hakija ei halua ympäristöluvan liiaksi rajoittavan vastaanotettavan materiaalin laatua Hyödynnettäväksi esitettyihin jäteryhmiin sisältyy myös jakeita, joille ei toistaiseksi ole hyötykäyttömahdollisuutta. Muutokset jätteiden käsittelyssä tulevat kuitenkin todennäköisesti tulevaisuudessa lisäämään hyödynnettävien jätejakeiden määrää. Kaatopaikalla varastoitavat pilaantuneet maa-ainekset käytetään ensisijaisesti pintarakenteissa, mutta myös pohjarakenteissa ja välipeitossa. Kaatopaikalle toimitettavien maa-ainesten laatu on tiedossa kunnostuspaikalla tehtävien tutkimusten perusteella. Jätemateriaalin varastoinnissa huomioidaan materiaalin luonne. Keinotekoisen eristeen yläpuolisiin rakenteisiin tarkoitetut materiaalit voidaan varastoida maapohjalla. Pölyävät materiaalit peitetään varastoitaessa muovilla. Kaatopaikan reuna-alueita käytetään myös tilapäisvarastoinnissa.
6 ASIAN RATKAISU Hämeen ympäristökeskus hyväksyy ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla Rajavuoren kaatopaikan ympäristöluvan 11.4.2001, YLO/lup/8/01 lupamääräyksien 8, 11, 14, 16 ja 19 mukaiset selvitykset, jotka koskevat kaatopaikkarakenteissa käytettävien jätemateriaalien välivarastointia ja rakennusjätteen käsittelyssä syntyvän jätteen varastointia ja sijoittamista sekä tarkistaa kaatopaikan suotovesien johtamiseen liittyvää lupamääräystä 28 seuraavasti. Muilta osin Rajavuoren kaatopaikkatoiminnassa noudatetaan Hämeen ympäristökeskuksen päätöksiä 11.4.2001, YLO/lup/8/01 ja 7.6.2002, YLO/lup/49/02. Lupamääräykset Suotovesien johtaminen 1. Kaatopaikkojen suotovedet voidaan johtaa Stora Enso Oyj:n purkuputken kautta Kymenvirtaan 31.12.2009 asti. (YSL 47, YSA 36, 37 ) 2. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä kaatopaikkavesien käsittelyssä. Hämeen ympäristökeskukselle tulee toimittaa selvitys Rajavuoren kaatopaikan suotovesien esikäsittely- ja käsittelymahdollisuuksista 30.6.2008 mennessä. (YSL 7, 8, YSA 37 ) Rakennusjätteen käsittelyssä syntyvä jäte 3. Kaatopaikalla voidaan välivarastoida Kuusakoski Oy Heinolan tehtaiden rakennusjätteen käsittelyssä syntyvää jätettä enintään 4 000 t. Jäte voidaan varastoida sorakentällä 31.8.2005 asti. Tämän jälkeen jäte tulee varastoida asfaltoidulla kentällä tai rakennetun kaatopaikkapohjan päällä. Hulevesien johtamiseksi kenttä on varustettava riittävällä kallistuksella ja reunakorotuksilla. (YSL 45, JäteL 6, JäteA 8 ) 4. Pölyämisen estämiseksi rakennusjätteen käsittelyssä syntyvä jäte on tarvittaessa peitettävä. (YSL 45, JäteL 6, JäteA 8 ) 5. Rakennusjätteen käsittelyssä syntyviä jätteitä voidaan välivarastoida enintään kolme vuotta ennen niiden hyödyntämistä. (YSL 45, VNp 861/1997) 6. Kuusakoski Oy Heinolan tehtaiden rakennusjätteen käsittelyssä syntyvä jäte voidaan sijoittaa Rajavuoren kaatopaikalle, mikäli se täyttää ongelmajätteiden kaatopaikkakelpoisuutta koskevat kriteerit. (YSL 45, JäteL 6, JäteA 8, VNp 861/1997)
7 Kaatopaikkarakenteissa käytettävien jätteiden välivarastointi 7. Rajavuoren kaatopaikalla voidaan vastaanottaa, välivarastoida ja murskata kaatopaikkarakenteissa myöhemmin käytettäviä jätemateriaaleja enintään 100 000 t. Välivarastoitavia kaatopaikkarakenteissa käytettäviä materiaaleja voivat olla pilaantuneet maa-ainekset, valuhiekat, rakennusjätteen lajittelujäte, kumirouhe ja rengasrouhe. (YSL 45, JäteL 6, JäteA 8 ) 8. Kaatopaikkarakenteissa käytettävien jätemateriaalien soveltuvuus tarkoitukseen on selvitettävä ennen niiden vastaanottamista kaatopaikalle. (YSL 45, JäteL 6, JäteA 8 ) 9. Kaatopaikka-alueiden pinta- ja pohjarakenteen rakentamissuunnitelma ja laadunvalvontasuunnitelma on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi vähintään kolme kuukautta ennen rakentamisen aloittamista. (YSL 45, JäteA 8, VNp 861/1997) 10. Stabilointiin käytettävän pilaantuneen maa-aineksen rakasmetallipitoisuus ei saa ylittää sille asetettua ongelmajätearvoa. Minkään yksittäisen orgaanisen haitta-aineen pitoisuus ei saa olla suurempi kuin 10 x SA- MASE-raja-arvo (Ympäristöministeriön muistio 5/1994 "Saastuneet maa-alueet ja niiden käsittely Suomessa). Mikäli maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet ylittävät ko. rajat, Hämeen ympäristökeskus ratkaisee niiden soveltuvuuden välivarastointiin ja stabilointiin tapauskohtaisen toiminnanharjoittajan esittämän selvityksen perusteella. (YSL 45, JäteL 6, JäteA 8 ) 11. Kaatopaikalle toimitettavat pilaantuneet maa-ainekset on välittömästi peitettävä ja eristettävä ympäristöstä. Muut jätemateriaalit on tarvittaessa peitettävä pölyämisen estämiseksi. (YSL 45, JäteL 6, JäteA 8 ) 12. Kaatopaikan pintarakenteen tiiviin kerroksen alapuolissa rakenteissa käytettävien jätemateriaalien on täytettävä tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. Tiiviin kerroksen yläpuolissa rakenteissa käytettävien jätemateriaalien on täytettävä pysyvän jätteen kaatopaikka kelpoisuusvaatimukset. (YSL 45, JäteL 6, JäteA 8 ) 13. Kaatopaikan pohjarakenteen tiiviin kerroksen yläpuolissa rakenteissa käytettävien jätemateriaalien on täytettävä tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. (YSL 45, JäteL 6, JäteA 8 )
8 14. Kaatopaikka-alueen rakenteissa kuten kentät ja tiet käytettävien jätemateriaalien haitta-aineiden liukoisuuksien on alitettava seuraavat ryhmän 2 enimmäisarvot.: Haitta-aine enimmäisarvo mg/kg enimmäisarvo mg/kg ryhmä 1 ryhmä 2 Arseeni (As) 0,14 0,85 Barium (Ba) 10 28 Kadmium (Cd) 0,011 0,015 Koboltti (Co) 1,1 2,5 Kromi (Cr) 2,0 5,1 Kupari (Cu) 1,1 2,0 Elohopea (Hg) 0,014 0,032 Molybdeeni (Mo) 0,31 0,5 Nikkeli (Ni) 1,2 2,1 Lyijy (Pb) 1,0 1,8 Antimoni (Sb) 0,12 0,4 Seleeni (Se) 0,06 0,098 Tina (Sn) 0,85 3,1 Vanadiini (V) 2,2 10 Sinkki (Zn) 1,5 2,7 Kloridi (Cl - ) 250 ei annettu Sulfaatti (SO 2-4 ) 1 500 ei annettu Fluoridi (F - ) 11 25 Bromi (Br - ) ei annettu ei annettu CN-vapaa 0,06 0,098 CN-kompleksi ei annettu ei annettu Liukoisuus on mitattava läpivirtaustestillä TSI 4405 tai ravistelutestillä EN 12457-3 L/S-suhteessa 10. Jos haitta-aineiden liukoisuus alittaa ryhmän 1 enimmäisarvot, materiaalia voidaan käyttää lähes rajoituksetta maarakentamisessa. Jos haitta-aineiden liukoisuus ylittää ryhmän 1 arvot, mutta alittaa ryhmän 2 arvot, jätemateriaalia voidaan käyttää maarakentamisessa siten, että veden pääsy materiaaliin on estetty ja materiaali ei ole kosketuksissa pohjaveden kanssa. (YSL 45, JäteL 6, JäteA 8 ) 15. Kaatopaikka-alueen rakenteissa käytettävän betonimurskeen ympäristökelpoisuus on varmistettava standardin SFS 5884 "Betonimurskeen maa rakennuskäytön laadunhallintajärjestelmä" mukaisesti. (YSL 45, JäteL 6, JäteA 8 ) 16. Pilaantuneet maa-ainekset on varastoitava tiiviillä asfaltilla tai muulla nesteenpitävällä aineksella pinnoitetulla alueella taikka rakennetun kaatopaikkapohjan päällä. Muut jätemateriaalit voidaan varastoida asfaltoidulla alustalla. Hulevesien johtamiseksi kentät on varustettava riittävillä kallistuksilla ja reunakorotuksilla. Varastoalueiden kunnosta on huolehdittava. Tarvittaessa on ryhdyttävä Hämeen ympäristökeskuksen edellyttämiin vesiensuojelu- ja kunnostus
9 toimenpiteisiin, joista ympäristökeskus päättää tarvittaessa erikseen. (YSL 45, JäteL 6, JäteA 8 ) Varastoalueiden hulevesien johtaminen ja tarkkailu 17. Pilaantuneiden maiden varastoalueelta hulevedet voidaan johtaa tarkkailukaivon kautta suotovesialtaaseen. Hulevedet voidaan johtaa myös ympärysojaan, jos veden sisältämien haitta-aineiden määrä on selvitetty ennen johtamista esim. laskemalla vedet tasausaltaaseen. Varastoalueelta ympärysojaan johdettavien vesien haitta-aineiden pitoisuuksien tavoitearvot ovat: Yhdiste/aine Pitoisuus (mg/l) Kupari 2,0 Lyijy 0,1 Nikkeli 0,1 Sinkki 0,1 Kuudenarvoinen kromi 0,03 Kadmium 0,002 Elohopea 0,002 Arseeni 0,03 Öljyt 10 Mikäli pitoisuustasot ylittävät em. tavoitearvot, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin vedenpuhdistuksen tehostamiseksi. Hämeen ympäristökeskus voi antaa täsmentäviä lupamääräyksiä vesien käsittelyyn liittyen. Hulevedet muilta jätteiden varastoaluilta tulee johtaa tarkkailukaivon kautta suotovesialtaisiin tai öljynerottimen kautta ympärysojaan. Jos hulevesien tarkkailussa todetaan veden sisältämien haitta-aineiden ylittävän em. ympäristöön johdettavalle vedelle asetetut tavoitearvot, toiminnan harjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin vedenpuhdistuksen tehostamiseksi. (YSL 45, JäteL 6, JäteA 8 ) 18. Varastokenttien hulevesiä on tarkkailtava vähintään kaksi kertaa vuodessa. Näytteistä on analysoitava vähintään ph, sähkönjohtavuus, lämpötila, ulkonäkö, haju, mineraaliöljyt ja raskasmetalleista kupari, nikkeli, lyijy, sinkki, kromi, elohopea, arseeni ja kadmium. (YSL 46, YSA 19 ) Kirjanpito ja raportointi 19. Kaatopaikka-alueelle välivarastoidun jätemateriaalin määrästä, laadusta ja synty/toimituskohteista on pidettävä kirjaa. Jätemateriaalien kaatopaikkakelpoisuus- ja hyödyntämiskelpoisuustuloksista sekä varastokenttien hulevesien tarkkailutuloksista on pidettävä kirjaa
10 Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle ja Heinolan kaupungin ympäristölautakunnalle vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. (YSA 19, 20, JäteL 51 ) PÄÄTÖKSEN PERUSTELU Tällä päätöksellä ratkaistaan ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla Rajavuoren kaatopaikan suotovesien johtamiseen liittyvä lupamääräysten tarkistaminen ja selvitykset kaatopaikalle toimitettavista ja siellä varastoitavista jätejakeista. Kaatopaikkavesien johtaminen Ympäristösuojelun parasta käyttökelpoista tekniikkaa koskevien periaatteiden mukaisesti Rajavuoren kaatopaikan suotovedet tulee ensisijaisesti käsitellä paikallisesti biologisella tai fysikaalis-kemiallisella menetelmällä. Toistaiseksi soveltuvaa, kustannustehokasta menetelmää ei ole löytynyt suotoveden sisältämän korkean kloridipitoisuuden vuoksi. Kaatopaikkavesien käsittelyyn liittyvä tekniikka kehittyy kuitenkin jatkuvasti. Tämän vuoksi veden käsittelyyn soveltuvat menetelmät on selvitettävä 30.6.2008 mennessä uudelleen. Kaatopaikkavesien yhteiskäsittelyssä Heinolan kaupungin jätevedenpuhdistamolla vähennetään jätevesien aiheuttamaa typpi- ja CODpäästöjä Konniveteen. Jätevesien käsittely puhdistamolla ei vähennä kloridi- ja raskasmetallipäästöjä ympäristöön. Kaatopaikka-alueella tapahtuva jätteiden välivarastointi Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti jätemateriaalien varastoinnista ei aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa. Toiminnanharjoittajalla on riittävä asiantuntemus ympäristöluvan mukaisen toiminnan harjoittamiseen. Lisäksi Kuusakoski Oy on esittänyt Rajavuoren kaatopaikkaa koskevan 1,67 milj. euron vakuuden. Hämeen ympäristökeskus hyväksyy Rajavuoren kaatopaikan ympäristöluvassa 11.4.2001 edellytetyt kaatopaikan pohja- ja pintarakenteita koskevat selvitykset osittain tällä päätöksellä. Rakenteiden rakentamissuunnitelma ja laadunvalvontasuunnitelma on toimitettava esitettyjen selvitysten lisäksi Hämeen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi vähintään kolme kuukautta ennen rakentamisen aloittamista. Jos Rajavuoren kaatopaikalle toimitetaan muita kuin kaatopaikan ympäristöluvassa hyväksyttyjä Kuusakoski Oy:n Heinolan tehtaan toiminnassa syntyviä jätteitä, Hämeen ympäristökeskus hyväksyy jätteitä koskevan selvityksen erillisellä päätöksellä.
11 Jätemateriaalien välivarastointi tulkitaan valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaiseksi kaatopaikkatoiminnaksi, mikäli varastointi kestää yli kolme vuotta ennen sen hyödyntämistä tai esikäsittelyä tai yli vuoden ennen sen käsittelyä. Rajavuoren kaatopaikan omissa kaatopaikkarakenteissa käytettävä jätemateriaali voidaan väliaikaisesti pilaantuneita maita lukuunottamatta varastoida asfaltoidulla kentällä, vaikkakin mm. rakennusjätteen ammattimaisen käsittelytoimintaan kuuluvat varastokentät on nykyisen vaatimustason mukaan rakennettava nestetiiviistä asfaltista. Kaatopaikkarakenteissa käytettävien jätemateriaalien ympäristökelpoisuusvaatimukset perustuvat VTT:n julkaisuun "Kaatopaikkojen tiivistysmateriaaleina käytettävien sivutuotteiden ympäristökelpoisuus" (VTT tiedotteita 2246, 2004). Maarakentamisessa käytettävien mineraalisten sivutuotteiden käytölle maarakentamisessa on Suomen ympäristökeskus esittänyt kelpoisuusvaatimukset (Kaatopaikkojen tiivistysmateriaaleina käytettävien teollisuuden sivutuotteiden ympäristökelpoisuus, VTT tiedotteita, 2246, 2004). Maarakentamiskriteerit perustuvat haitta-aineiden liukoisuuteen jätemateriaalista. SYKE:n esittämiä kelpoisuusvaatimuksia sovelletaan pilaantuneiden maiden, valuhiekkojen ja rakennusjätteen lajittelujätteen käyttämiseen esim. kaatopaikan tie- tai kenttärakenteissa. Ympärysojaan johdettaville vesille on annettu tavoitearvot. Tavoitearvoille on annettu myös seuranta- ja raportointivelvoite, jotta voidaan arvioida toiminnan ympäristökuormitusta ja edellyttää tarvittaessa muutoksia vesienkäsittelyyn. Annettuja pitoisuustasoja määritettäessä on vertailuarvoina käytetty sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (461/2000) talousveden laatuvaatimuksia ja valvontatutkimuksista määriteltyjä raja-arvoja sekä valtioneuvoston päätöksessä 363/1994 ympäristölle ja terveydelle vaarallisille aineille annettuja arvoja. Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat asetettu valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Hämeen ympäristökeskus määrää, että toiminta voidaan aloittaa lupapäätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta Rajavuoren kaatopaikasta esitettyä vakuutta vastaan. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA KORVATTAVAT LUPAMÄÄRÄYKSET Päätös on voimassa toistaiseksi. Jätemateriaalien varastointia koskien toiminnanharjoittajan tulee 31.12.2013 mennessä tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Tällä päätöksellä korvataan Rajavuoren kaatopaikkaa koskevan ympäristöluvan 11.4.2001, YLO/lup/8/01 lupamääräys 28 ja Rajavuoren kaato-
12 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET paikkavesien johtamista koskevan päätöksen 7.6.2002, YLO/lup/49/02 lupamääräykset 9 ja 10. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 43, 45 47, 61, 63 ja 64 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 27, 36 Jätelaki (1072/1993) 6, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/1993) 8 Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (VNp 861/1997) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Tämän ympäristölupa-asian käsittelystä peritään valtion maksuperustelain (150/92) ja ympäristöministeriön asetuksen (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perusteella 4 235 euroa ympäristölupa-asian käsittelyn tuntitaksan (38,50 euroa) perusteella. Päätös Kuusakoski Oy, saantitodistuksella MUUTOKSENHAKU Jäljennös päätöksestä Heinolan kaupungin ympäristölautakunta Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Hämeen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Heinolan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valituskirjelmä toimitetaan päätöksen tehneelle viranomaiselle. Valitusosoitus on liitteenä. Osastopäällikkö Pirjo Mäkinen Ylitarkastaja Päivi Vilenius Liite Valitusosoitus
13
Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Hämeen ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä perittävästä maksusta tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on toimitettava liitteineen valitusajassa Hämeen ympäristökeskukseen. Valitusaika Valitus on toimitettava Hämeen ympäristökeskukseen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja. Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeudenkäyntiviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Hämeen ympäristökeskus käyntiosoite: Birger Jaarlin katu 13 postiosoite: PL 131, 13101 Hämeenlinna puhelin: vaihde 020 490 103; faksi 020 490 3820 aukioloaika: klo 8-16.15 e-mail: kirjaamo.ham@ymparisto.fi