1 (30) YMPÄRISTÖSITOUMUKSET Työpaja 3: Ympäristösitoumukset Ympäristösitoumukseen tulleet muutokset 15.12 mennessä: - Huomioi, että alkuperäiseen materiaaliin tässä lueteltuja muutoksia ei ole korjattu. Varmista lopulliset ehdot hakuoppaasta ja ympäristösitoumusehdoista! - Vähennetty lannoitus 1-vuotisilla puutarhakasveilla toimenpide jää pois ympäristökorvauksesta. - Ravinteiden tasapainoisen käytön tilakohtaiseen toimenpiteen sisältö on muuttunut. Toimenpiteen korvaustaso on jatkossa edelleen 54/200 ja se sisältää seuraavat asiat, jossa on nyt aiemman sisällön lisäksi viljelysuunnitelma ja peltomaan laatutesti: o Viljelysuunnitelma koko sitoumuskaudeksi o Viljavuustutkimus o Lohkokirjanpito o Suojakaistat o Yhden päivän koulutus o Peltomaan laatutesti - Viljelysuunnitelma: Viljelijän on laadittava sitoumuskautta koskeva viljelysuunnitelma, jota tarkennetaan vuosittain ennen jokaisen kasvukauden alkua. Viljelysuunnitelma on aiesuunnitelma ja sen sisältö tarkentuu kylvöjen yhteydessä vuosittaiset viljelyolosuhteet, markkinatilanne ja ympäristön tilassa tapahtuneet muutokset huomioon ottaen. - Viljavuustutkimus: Tilalla on otettava viljelyssä olevista pelloista maanäytteet ja teetettävä niistä säännöllisesti viiden vuoden välein viljavuustutkimukset maan multavuuden ja ravinnepitoisuuden arvioinniksi lannoituksen toteutusta ja seurantaa varten. Ks. lisäksi tämän materiaalin sivu 8. - Lohkokirjanpito: Viljelijän on merkittävä lohkokohtaisiin muistiinpanoihin peltolohkon perustiedot ja tiedot vuosittaisista viljelytoimenpiteistä sekä ympäristösitoumuksen lohkokohtaisten toimien ja ympäristösopimusten edellyttämät ja niiden valintaan, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen tarvittavat tiedot. Lohkokirjanpitoon merkitään kaikki lohkoilla tehtävät viljelyyn ja muuhun maan käyttöön liittyvät toimenpiteet, kuten kylvetyt kasvit, viljelykierto, lannoitus, kalkitus, muokkaus, kastelun käyttö, ojitus, havaitut taudit ja tuholaiset, sekä käytetyt torjunta-aineet ja menetelmät. - Suojakaistat: ks. tämän materiaalin sivu 11. - Yhden päivän koulutus, s.8. - Peltomaan laatutesti: Testi tehdään kolmannen sitoumusvuoden loppuun mennessä täyttämällä peltomaan laatutestiin kuuluva peltolohkojen arviointi. Laatutesti on tarkoitettu maan biologisten ja fysikaalisten ominaisuuksien määrittämiseen ja maan laadun kokonaisvaltaiseen arvioimiseen. Tässä yhteydessä arvioidaan maaperän rakenne, lajirikkaus sekä veden sitomiskyky kastelu- ja ojitustarpeen
2 (30) määrittämiseen. Testi auttaa viljelijää kiinnittämään huomiota keskeisiin ympäristötekijöihin ja siten parantamaan pellon kasvukuntoa ja sadon muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä maaperän, vesistön ja lajiston suojelua. Tilakohtaisessa neuvonnassa voidaan syventää arvioinnin tulkintaa ja tehdä tarkentavia havaintoja ja suosituksia. Lannoitusehdot vähimmäisvaatimuksiin - Lannoitukseen liittyvät ehdot siirtyvät Ravinteiden tasapainoinen käyttö toimenpiteestä ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimuksiin. Ne ovat mukana vaatimuksissa, jotka koskevat koko tilaa. Merkittäviä muutoksia verrattuna aiempaan ympäristötukeen - sitoumuksen hakijan yläikäraja poistuu - ei kotieläintilan määritelmää - tilatason toimenpiteet muuttuvat enemmän lohkokohtaisiksi - erityistukisopimuksia siirtyy sitoumuksen lohkokohtaisiksi toimenpiteiksi - kohdentamisalueet tietyillä toimenpiteillä (ympäristönhoitonurmet sekä talviaikainen kasvipeitteisyys) - toimenpiteiden määrää ei lähtökohtaisesti rajoiteta - ei sitoumuksen vertailualaa - koulutuspäivävaatimus - vähimmäiskorvauspinta-ala 3 ha 5 ha, puutarhakasveilla 0,5 ha 1 ha Ympäristösitoumus ja korvauskelpoiset lohkot v. 2015 Sitoumusala Kaikki aiemmin alkaneet kesken olevat sitoumukset päättyvät ilman takaisinperintää. Voimassa olevissa ympäristötukisitoumuksissa on ehtolauseke, jonka mukaan sitoumusta voidaan muuttaa ilman takaisinperintää. Päätetyn sitoumuksen tilalle voi hakea uutta 5-vuotista ympäristösitoumusta v. 2015 päätukihaussa. Viisivuotinen sitoumus alkaa 1.5. Sitoumuksia voidaan mahdollisesti jatkaa sitoumuskauden jälkeen vuosi kerrallaan. Sitoumuskelpoinen ala on vuonna 2014 tukikelpoinen ala ja tulevalla kaudella korvauskelpoiseksi muutettava/haettava ala. Sitoumukseen voidaan suoraan sisällyttää sitoutuneelta tulevaa alaa. Sitoutumattomalta tulevaan korvauskelpoista alaa voidaan vuosina 2016-2018 sisällyttää suoraan sitoumukseen 5 ha ja jos alaa tulee sitoutumattomalta enemmän kuin 5 ha, tulee tehdä uusi 5-vuotinen sitoumus. Vuosina 2019-2020 alaa ei voi enää liittää sitoumukseen vaan, jos tilalle tulee pinta-alaa vähemmän kuin 5 ha, alaa tulee viljellä sitoumusehtojen mukaan ilman korvausta. Jos pinta-alaa tulee yli 5 ha vuosina 2019-2020, tila tekee uuden sitoumuksen. Sitoumuksesta poistuvaksi alaksi ei lueta toiselle sitoutuneelle tai sitoutumattomalle siirtyvää alaa. Sitoumuksesta poistuvaksi alaksi luetaan maatalouskäytöstä poistuva ala, eli esim. rakennusten alle jäävä ja metsitettävä ala.
3 (30) Sitoumuksella ei ole vertailualaa, vaan maatalouskäytöstä poistuva ala poistetaan sitoumuksesta ja alalle aiheutuu mahdollinen takaisinperintä. Sitoumuksesta luopuminen Korvauskelpoinen lohko Sitoumuksesta voi luopua ylivoimaisen esteen takia. Ympäristösitoumuksestaan luopuva viljelijä voi jättää kotitarveviljelyä varten alle hehtaarin suuruisen peltoalan. Korvauskelpoisuus on maatalouskäytössä pysyvän lohkon pysyvä ominaisuus. Korvauskelpoisuus ei häviä, vaikka lohkon hallinta siirtyy sitoutumattomalle. Korvauskelpoisuus kuitenkin häviää, jos lohko poistuu maatalouskäytöstä ja samalla lohko tai lohkon osa katsotaan sitoumuksesta poistetuksi. Ympäristökorvauksiin kuuluvassa ympäristösitoumuksessa korvauskelpoiseksi katsotaan maatalousmaa, joka on ollut vuonna 2013 tukikelpoinen luonnonhaittakorvauksessa tai ympäristötuessa ja on asetuksen (EY) N:o 1307/2013 artiklan 4 mukaista maatalousmaata vuonna 2015. Lisäksi tukikelpoiseksi alaksi katsotaan vuodesta 2015 alkaen eräät erikseen määriteltävät vuonna 2014 maatalousmaana olleet alat. Harkinnanvarainen korvauskelpoisuus voidaan myöntää tilusjärjestelylohkoille ja yli 65- vuotiaalta tulleille lohkoille. Korvauskelpoiseen lohkoon voi lisätä vuosittain enintään 0,1 ha:n korvauskelvottoman alueen. Korvauskelvottomia lohkoja ovat pääasiassa v. 2004 jälkeen raivatut lohkot. Korvauskelpoisuuden vaihtaminen Korvauskelpoisuus voidaan vaihtaa viljelijän omistuksessa olevien lohkojen kesken. Vähimmäisala on yksi hehtaari. Vaihto on pysyvä. Ympäristösitoumuksen sisältö Ympäristösitoumuksen toimenpiteet Ympäristösitoumus koostuu seuraavista toimenpiteistä:
4 (30) Tilakohtaiset toimenpiteet: - Ravinteiden tasapainoinen käyttö Lohkokohtaiset toimenpiteet: - Lietelannan sijoittaminen peltoon - Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen (- Vähennetty lannoitus yksivuotisilla puutarhakasveilla) ei mukana - Valumavesien hallinta - Ympäristönhoitonurmet - Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys - Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla - Peltoluonnon monimuotoisuus - Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu Lohkokohtaisten toimenpiteiden valinta Tuen hakija valitsee ensimmäisenä sitoumusvuonna sitoumukseen toimenpiteet. Ravinteiden tasapainoinen käyttö- toimenpiteen lisäksi muita toimenpiteitä ei ole pakko valita. Tuen hakija voi valita sitoutuessaan toimenpiteitä, vaikka hänellä ei ole esim. toimenpiteeseen vaadittavia kasveja ensimmäisenä vuonna. Talviaikainen kasvipeitteisyys- toimenpidettä on toteutettava sitoumuksen jokaisena vuonna. Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu- toimenpidettä on toteutettava vuosittain vähintään yhdellä kasvulohkolla. Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunallatoimenpiteessä on oltava vuosittain vähintään yksi lohko sellaista kasvia, jolla käytetään korvaukseen oikeuttavaa katetta. Toimenpiteiden valitsemisen rajoitukset Korvausmäärät Tila ei voi valita toimenpidettä lietelannan sijoittaminen peltoon, jos tila on valinnut toimenpiteen ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättäminen (ja toisinpäin). Viljelijä, joka on antanut sitoumuksen luonnonmukaisesta tuotannosta, ei voi valita toimenpiteeksi puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu. /ha Ravinteiden tasapainoinen käyttö -peltoviljelykasvit 54 -puutarhakasvit 200 Lietelannan sijoittaminen peltoon 40 Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen 40 (Vähennetty lannoitus yksivuotisilla puutarhakasveilla 400) ei mukana Valumavesien hallinta -säätösalaojitus 70 -säätökastelu tai kuivatusvesien kierrätys 250
5 (30) Ympäristönhoitonurmet -suojavyöhykenurmet (kohdentamisalue) 500 -suojavyöhykenurmet muulla alueella 450 -monivuotiset ympäristönurmet 50 -luonnonhoitopeltonurmet (kohdentamisalue) 120 -luonnonhoitopeltonurmet muulla alueella 100 Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla -yksivuotiset puutarhakasvit 300 -monivuotiset puutarhakasvit 500 Peltoluonnon monimuotoisuus -viherlannoitusnurmet 54 -kerääjäkasvit 100 -saneerauskasvit 300 -monimuotoisuuspellot 300 Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu -ryhmä 1 500 -ryhmä 2 350 Peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä koskevasta toimenpiteestä maksetaan ympäristökorvausta viljelijän ilmoittaman kasvipeitteen osuuden mukaan seuraava euromäärä hehtaarilta: kasvipeitteisyys % kohdentamisalue /ha muu alue /ha 20 4 4 40 18 9 60 36 11 80 54 - Toimenpiteille maksamisen peruste Valitusta toimenpiteestä maksetaan kasvulohkolle ilmoitetun kasvin mukaan ja/tai lohkolle erikseen valittavan toimenpiteen mukaan. Lietelannan sijoittaminen peltoon -, ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättäminen - ja peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys- toimenpiteen alat ilmoitetaan vuosittain syksyllä toteutuneen alan perusteella, jotka eivät ole sidoksissa kevään kasvulohkoihin. Valumavesien hallintatoimenpiteiden alat ilmoitetaan keväällä niin ikään ilman kasvulohkokytkentää. Toimenpiteille maksamisen rajoitukset ympäristökorvauksen sisällä Ympäristökorvausta voidaan maksaa tietty enimmäismäärä/ha, joten toimenpiteiden maksua tulee osittain rajoittaa. Yksivuotisilla kasveilla raja on 600 /ha, monivuotisilla peltokasveilla 450 /ha ja monivuotisilla puutarhakasveilla 900 /ha.
6 (30) Valitut kasvilajit (ilmoitetut kasvikoodit) ohjaavat ja rajoittavat jo lähtökohtaisesti maksuja, mutta kaikkia toimenpiteitä ja niiden maksuja ei voida kasvikoodien kautta hakea. Jos viljelijälle maksettavan ympäristökorvauksen määrä ylittää ympäristökorvaukseen liittyvät enimmäismäärät, ympäristökorvausta ei makseta säätökastelusta/ valumavesien kierrätyksestä, jos viljelijä on valinnut lohkolle puutarhakasvien toimenpiteen tai lohkolle on ilmoitettu peltoluonnon monimuotoisuuden toimenpiteenä saneerauskasvit. Puutarhakasvien toimenpiteistä ei makseta kuminalle muuta kuin puutarhakasvien ravinteiden tasapainoinen käyttö- toimenpiteestä. Jos tilalla on luonnonmukaisen tuotannon sitoumus, tilalle ei makseta ympäristökorvausta peltoluonnon monimuotoisuus toimenpiteen viherlannoitusnurmesta. Ravinteiden tasapainoinen käyttö -toimenpiteestä ei makseta korvausta kesannoille. Korvausta ei makseta myöskään suojavyöhykkeille, luonnonhoitopeltonurmille, viherlannoitusnurmille, monimuotoisuuspelloille eikä kurki-, hanhi- ja joutsenpelloille. Peltojen talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä ei makseta lohkoille: 1) joille on ilmoitettu ympäristösitoumukseen sisältyvä suojavyöhyke, monivuotinen ympäristönurmi, luonnonhoitopeltonurmi, viherlannoitusnurmi, monimuotoisuuspelto tai katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla; 2) joita koskee aiempi luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen tai luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007-2013 annetun valtioneuvoston asetuksen mukainen erityistukisopimus ravinnekuormituksen tehostetusta vähentämisestä, suojavyöhykkeen perustamisesta ja hoidosta tai turvepeltojen pitkäaikaisesta nurmiviljelystä; 3) joille on ilmoitettu kesanto. Toimenpiteille maksamisen rajoitukset muiden tukijärjestelmien vuoksi Talviaikainen kasvipeitteisyys Ympäristökorvausta ei makseta, jos maatila on vapautettu: 1) viherryttämistuen viljelyn monipuolistamisvaatimuksesta sen vuoksi, että maatilan peltoalasta yli 75 prosenttia on heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien viljelyssä, kesannolla tai näiden käyttömuotojen yhdistelmässä ja muussa kuin edellä mainitussa käytössä oleva peltoala ei ole yli 30 hehtaaria; 2) viherryttämistuen viljelyn monipuolistamisvaatimuksesta tai ekologisen alan vaatimuksesta sen vuoksi, että maatilan tukikelpoisesta maatalousmaasta yli 75 prosenttia on pysyvää nurmea,
7 (30) heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien viljelyssä tai näiden käyttömuotojen yhdistelmässä ja muussa kuin edellä mainitussa käytössä oleva peltoala ei ole yli 30 hehtaaria; tai 3) viherryttämistuen ekologisen alan vaatimuksesta sen vuoksi, että maatilan peltoalasta yli 75 prosenttia on heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien viljelyssä, kesannolla, palkokasvien viljelyssä tai näiden käyttömuotojen yhdistelmässä ja muussa kuin edellä mainitussa käytössä oleva peltoala ei ole yli 30 hehtaaria. Ympäristönhoitonurmi Ympäristönhoitonurmi- toimenpiteen mukaisista monivuotisista ympäristönurmista tai luonnonhoitopeltonurmista, jos viljelijä on vapautettu viherryttämistuen ekologisen alan vaatimuksesta siksi, että hänen maatilansa peltoalasta yli 75 prosenttia on nurmea tai kesantoa. Ympäristönhoitonurmien mukaista korvausta ei voida maksaa pysyvänä nurmena ilmoitetuille lohkoille. Jos viljelijä on valinnut ympäristönhoitonurmi- toimenpiteen, pysyvänä nurmena ilmoitetuista lohkoista ei makseta ympäristökorvausta monivuotisina ympäristönurmina. Peltoluonnon monimuotoisuus Toimenpiteestä ei voida maksaa suorien tukien viherryttämistuen mukaisesta ekologisesta alasta tai sellaisesta nurmialasta, joka oikeuttaa kyseisen ekologisen alan vaatimuksesta vapautumiseen. Peltoluonnon monimuotoisuus toimen mukaista korvausta ei voida maksaa pysyvänä nurmena ilmoitetuille lohkoille. Lohkokohtaisen toimenpiteen vaihtaminen Viljelijä voi vaihtaa toimenpiteen, jos - viljelijä lopettaa puutarhakasvien viljelyn tai aloittaa niiden vuosittaisen viljelyn vähintään hehtaarin tasolle - sitoumus siirretään (sukupolven vaihdos tai muu koko maatilan hallinnansiirto) - viljelijä aloittaa tai lopettaa luonnonmukaisen tuotannon - ympäristösitoumusta mukautetaan neuvonnan perusteella Aloittaessaan puutarhakasvien viljelyn tai lisätessään niiden viljelyalaa viljelijä voi valita puutarhakasvien toimenpiteen. Viljelijän on ilmoitettava lohkokohtaisen toimenpiteen vaihtamisesta kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään kyseisen vuoden kesäkuun 15 päivänä. Jos vaihtamisesta ilmoite-
8 (30) taan myöhemmin, muutoksen mukainen ympäristökorvaus maksetaan seuraavan sitoumusvuoden alusta alkaen. Lohkokohtaisesta toimenpiteestä luopuminen Lohkokohtaisesta toimenpiteestä voi luopua, jos kesken sitoumuskauden tapahtuu sukupolvenvaihdos tai muu koko maatilan hallinnansiirto ja sitoumus siirretään. Viljelijän on luovuttava toimenpiteistä vähennetty lannoitus 1-vuotisilla puutarhakasveilla ja puutarhakasvien vaihtoehtoinen puutarhakasvien kasvinsuojelu, jos viljelijä tekee sitoumuksen luonnonmukaisesta tuotannosta. Puutarhatilan lohkokohtaisesta toimenpiteestä voi luopua, jos puutarhakasvien viljelyala vähenee alle yhden hehtaarin. Ympäristösitoumuksen tilakohtainen toimenpide Ravinteiden tasapainoinen käyttö Huom! Ks. materiaalin sivulta 1 Ravinteiden tasapainoinen käyttö toimenpiteeseen tulleet muutokset! Koulutusvaatimus Kyseessä on ympäristösitoumuksen tilan kaikkia peltolohkoja koskeva toimenpide, joka on edellytyksenä muihin ympäristösitoumuksen lohkokohtaisten toimenpiteisiin sitoutumiselle. Ravinteiden tasapainoista käyttöä koskevaan toimenpiteeseen kuuluu viljavuustutkimusten ja lohkokohtaisten muistiinpanojen laatiminen sekä suojakaistojen ja monimuotoisuuskaistojen perustaminen. Toimenpiteeseen kuuluu myös pakollinen koulutus ympäristökorvauksesta. Typpi- ja fosforilannoitus on toteutettava lohkokohtaisesti kasvin, maan viljavuuden ja satotason perusteella. Maatilalla on otettava viljelyssä olevista pelloista maanäytteet ja teetettävä niistä viljavuustutkimukset viljelysuunnittelua ja seurantaa varten. Viljelijän on merkittävä lohkokohtaisiin muistiinpanoihin peltolohkon perustiedot ja tiedot vuosittaisista viljelytoimenpiteistä. Viljavuustutkimusten tulokset ja lohkokohtaisiin muistiinpanoihin liittyvät asiakirjat on säilytettävä maatilalla. Ympäristösitoumuksen antaneen viljelijän on suoritettava yhden päivän koulutus ympäristökorvausjärjestelmästä. Koulutus voidaan suorittaa myös sähköisesti. Koulutus on suoritettava ennen sitoumuskauden alkua tai kahden ensimmäisen sitoumusvuoden aikana. Viljavuustutkimus Viljelijän on tehtävä viljelysuunnittelua ja seurantaa varten viljavuustutkimukset viljelyssä olevista pelloista. Viljelemättömistä pelloista ja kesantopelloista sekä muista viljelyyn otettavista
9 (30) pelloista on otettava näytteet sen kasvukauden aikana, jona viljely aloitetaan. Viljelijän hallintaan tulevista pelloista voidaan käyttää myös voimassa olevaa, aiemman haltijan tekemää viljavuustutkimusta, jos se on käytettävissä. Uusi viljavuustutkimus on tehtävä, kun edellisestä näytteenotosta on kulunut viisi vuotta paitsi linjanäytteenotossa, jossa näytteet on otettava joka kolmas vuosi. Aika lasketaan edellisestä näytteenottopäivästä tai sen puuttuessa päivästä, jolloin näyte on saapunut laboratorioon analysoitavaksi. Aiemmin ympäristötukijärjestelmään sitoutuneen maatilan viljavuustutkimusten on oltava ympäristökorvausjärjestelmän ehtojen mukaiset sen jälkeen, kun edellisestä näytteenotosta on kulunut viisi vuotta. Viljelijän, joka antaa ympäristösitoumuksen, eikä hän ole aiemmin ollut sitoutuneena ympäristötukijärjestelmässä, on tehtävä ehdot täyttävä viljavuustutkimus ensimmäisen sitoumusvuoden loppuun mennessä. Jos lohkosta ei ole vielä viljavuustutkimusta, lannoituksessa käytetään typelle runsasmultaisten maiden arvoja ja fosforille hyvän viljavuusluokan arvoja. Jos peruslohkolta on otettu useampia maanäytteitä kuin vähimmäisnäytteenottotiheys edellyttäisi, lannoituksen perusteena on käytettävä uusimpia maanäytteitä. Viljavuustutkimuksen on oltava perustutkimus, jossa on määritetty maalaji, multavuus, happamuus, johtokyky, vaihtuva kalsium, helppoliukoinen fosfori, vaihtuva kalium ja vaihtuva magnesium. Analyysituloksista on käytävä ilmi analyysipäivämäärä tai päivämäärä, jolloin näyte on toimitettu analysoitavaksi. Tutkimus on teetettävä laboratoriossa, joka on erikoistunut maaanalyysien tekemiseen. Näytteisiin on liitettävä lohko- ja sijaintitiedot. Viljavuustutkimukseen sisältyviä näytteitä on otettava vähintään yksi näyte peruslohkoa kohti, jos peruslohko on yli 0,5 hehtaarin suuruinen. Jos peruslohko on suurempi kuin viisi hehtaaria, on otettava yksi näyte jokaista alkavaa viittä hehtaaria kohti. Lohkoilla, jotka ovat alle 0,5 hehtaarin suuruisia, voi käyttää samaa viljavuusnäytettä kuin viereisellä lohkolla. Viereisellä lohkolla tarkoitetaan lohkoa, jolla on yhteistä rajaviivaa lohkon kanssa tai lohkoja erottaa tie tai oja. Alle 0,5 hehtaarin yksittäisiltä peruslohkoilta on otettava näyte tai käytettävä typpilannoituksessa taulukoissa 1, 2 ja 3 tarkoitettuja runsasmultaisten maiden arvoja ja fosforilannoituksessa taulukoissa 5 ja 6 tarkoitettuja hyvän viljavuusluokan mukaisia arvoja. Linjanäytteenotossa näytteenoton tiheydeksi riittää yksi näyte jokaista alkavaa kymmentä hehtaaria kohti. Kunkin viljavuustutkimukseen sisältyvän näytteen on koostuttava vähintään seitsemästä osanäytteestä. Näytteet on otettava koko muokkauskerroksen syvyydeltä. Lohkokohtaiset muistiinpanot Viljelijän on merkittävä lohkokohtaisiin muistiinpanoihin lohkon perustiedot, ja tiedot vuosittaisista viljelytoimenpiteistä. Lohkon perustietoihin on merkittävä tietoja lohkon sijainnista ja olosuhteista sekä kalkituksesta, pientareista, suojakaistoista, luonnon monimuotoisuuskaistoista, toteutetuista ympäristönhoitotoimenpiteistä ja muista vastaavista tiedoista. Eri lähteistä koottavat tiedot voidaan säilyttää ja tallentaa erikseen omina asiakirjoina tai karttoina.
10 (30) Typpilannoitus Fosforilannoitus Typpilannoitus on tehtävä viljavuustutkimuksen perusteella. Käytettyihin ravinnemääriin on laskettava mukaan sekä epäorgaanisten että orgaanisten lannoitevalmisteiden ja kotieläinten lannan sisältämät ravinteet sekä muiden pelloille levitettävien aineiden ravinteet, jos ne on ilmoitettava lannoitevalmisteen tuoteselosteessa. Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden sisältämä liukoinen typpi otetaan kokonaan huomioon. Maatilalla voidaan käyttää typpeä enintään taulukoissa 1-3 esitetyt määrät. Typpilannoitusmääriä voidaan lisätä rajoitetusti saavutetun satotason perusteella. Saavutettu satotaso määritetään jakamalla koko maatilalta saatu kyseisen viljelykasvin sato niille lohkoille, joilla kyseistä kasvia on viljelty, tai osoittamalla muulla tavalla, että satomäärä on saatu kyseiseltä lohkolta. Jos viljelijä käyttää enemmän typpilannoitusta kuin taulukossa 1 on säädetty, lannoitusmäärän perusteena olevan satotason on oltava sellainen, että se on saatu lohkolta jonain viidestä aiemmasta satovuodesta. Saavutetun korkeamman satotason perusteella on mahdollista käyttää viljojen ja öljykasvien viljelyssä taulukon 1 mukaisten typpimäärien lisäksi taulukon 4 mukaista lisätyppimäärää. Satotasokorjaus on lohkokohtainen. Satotasokorjausta voidaan soveltaa portaattomasti. Syyskylvöisillä kasveilla satotasokorjauksen mukaista lisätyppeä ei saa antaa kylvövuoden syksyllä. Avokesantoa, sänkikesantoa ja yksivuotista viherkesantoa ei voi lannoittaa Jos yksivuotisilla puutarhakasveilla käytetään kerääjäkasvia, typpilannoitusta voidaan lisätä 20 kiloa hehtaaria kohden. Kerääjäkasvi on tällöin kylvettävä viimeistään 15 päivää elokuuta. Edellä mainittua typpilannoituksen lisäämismahdollisuutta ei ole kerä- ja ruusukaalilla, palkokasveilla ja purjolla eikä kerä- ja lehtisalaatilla silloin, kun kasvatetaan kaksi satoa. Fosforilannoitus on tehtävä viljavuustutkimuksen perusteella. Käytettyihin ravinnemääriin on laskettava mukaan sekä epäorgaanisten että orgaanisten lannoitevalmisteiden ja kotieläinten lannan sisältämät ravinteet sekä muiden pelloille levitettävien aineiden ravinteet, jos ne on ilmoitettava lannoitevalmisteen tuoteselosteessa ja ravinteissa levitetään fosforia enemmän kuin kilo hehtaarille vuodessa. Mukaan ei lasketa fosforin pidättämiseen tarkoitetuissa kemiallisissa aineissa levitettävää fosforia. Fosforimääriä voidaan rajoitetusti lisätä saavutetun satotason perusteella. Satotaso määritellään samoin perustein kuin typpilannoituksen kohdalla. Yli viiden hehtaarin lohkoilla lannoituksen on perustuttava kahteen tai useampaan maanäytteeseen. Viljelijä voi suunnitella ja toteuttaa lannoituksen joko maanäytteitä edustavien lannoituslohkojen mukaisesti tai laskea lannoituksen käyttäen sallittujen enimmäismäärien keskiarvoa tai painotettua keskiarvoa. Fosforilannoitusta ei voida laskea keskiarvona koko lohkolle, jos jonkin maanäytteen fosforin viljavuusluokka on niin korkea, että fosforilannoitusta ei voida lainkaan antaa viljeltävälle kasville. Maatilalla on käytettävä fosforia enintään taulukoissa 5 ja 6 esitetty määrä. Lantapoikkeuksessa mainittuja fosforimääriä on sallittua käyttää silloin, kun fosforilannoituksessa käytetään pelkästään omalta maatilalta peräisin olevaa kotieläinten lantaa. Lantapoikkeukseen saa soveltaa fosforin tasausta mutta ei satotasokorjauksia. Jos saavutettu satotaso on viljoilla korkeampi kuin
11 (30) 4000 kiloa hehtaaria kohden vuodessa, rukiilla enemmän kuin 3000 kiloa hehtaaria kohden vuodessa ja öljykasveilla enemmän kuin 1750 kiloa hehtaaria kohden vuodessa, voi taulukon 7 mukaisesti lisätä 3 tai 6 kiloa fosforia. Satotasokorjausta voi soveltaa portaattomasti. Jos taulukossa ei ole fosforilannoitukselle arvoa, satotasokorjausta ei voi käyttää. Avokesantoa, sänkikesantoa ja yksivuotista viherkesantoa ei voi lannoittaa. Jos kesannolle perustetaan 15 päivän heinäkuuta jälkeen syysvilja- tai muu vastaava kasvusto, tai yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä, ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin, ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 46 artiklassa tarkoitetulla ekologisella alalla viljellään kasvia, josta korjataan sato, lohkoa voidaan lannoittaa taulukoiden mukaisesti. Jos lohkolla, jolla viljellään vilja-, öljy- tai palkokasveja, käytetään fosforilannoitteena pelkästään kotieläinten tuottamaa lantaa, sitä voidaan käyttää lantapoikkeuksen mukaisesti viljavuusluokissa tyydyttävä ja hyvä. Jos monivuotisen nurmikasvin lohkolla käytetään fosforilannoitteena pelkästään kotieläinten tuottamaa lantaa, sitä saa käyttää vuosittain lantapoikkeuksen mukaisesti viljavuusluokissa välttävä, tyydyttävä ja hyvä. Lantapoikkeusta ei saa käyttää 25 metriä lähempänä vesistöä. Kotieläinten tuottaman lannan ravinteet on laskettava lannoitusmääriin joko maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (x/201x) liitteessä 2 tarkoitettujen arvojen tai lanta-analyysin tulosten perusteella. Lannan ja perunan solunesteen sisältämästä kokonaisfosforista otetaan huomioon 100 prosenttia. Turkiseläinten lannan fosforista sekä käsitellyn sakokaivolietteen ja puhdistamolietteen kokonaisfosforista otetaan huomioon 60 prosenttia. Edellä mainittuja kokonaisfosforin laskentasääntöjä sovelletaan orgaanisiin lannoitevalmisteihin siten, että orgaanisen lannoitevalmisteen sisältämä fosfori otetaan huomioon siitä lannoitevalmisteen sisältämästä raaka-aineesta, jota lannoitevalmisteessa on eniten. Fosforilannoituksessa voidaan käyttää enintään viiden vuoden fosforin tasausta. Fosforintasauksen laskeminen on aloitettava silloin, kun kasvulohkolle levitetty fosforimäärä ylittää ensimmäisen kerran sallitun vuosittaisen määrän. Tasauksen voi aloittaa myös fosforimäärän alittaessa sallitun vuosittaisen määrän. Fosforintasaus on tehtävä kasvulohkokohtaisesti. Jos peruslohkolla olevien kasvulohkojen sijoittelu muuttuu tasauskauden aikana, fosforintasausta on seurattava peruslohkotasolla. Vuotuinen peruslohkolle käytetty fosforimäärä lasketaan tällöin kertomalla kunkin kasvulohkon kasville käytetty fosforimäärä hehtaaria kohden kyseisen kasvulohkon pinta-alalla ja laskemalla nämä summat yhteen. Kyseisille kasveille sallittu enimmäisfosforimäärä peruslohkolle lasketaan vastaavalla tavalla. Fosforitasauksen seurannassa käytetään sallitun enimmäisfosforimäärän ja käytetyn fosforimäärän erotusta. Jos lohko on fosforintasausaikana viljelemättä, lohkolta ei katsota kyseisenä vuonna tai vuosina kuluvan fosforia lainkaan. Suojakaistat ja monimuotoisuuskaistat
12 (30) Jos peruslohko rajoittuu vesistöön, pellolla lohkon vesistön puoleisella reunalla on oltava keskimäärin vähintään kolme metriä leveä suojakaista. Peruslohkon muille kuin vesistöihin rajoittuville reunoille voidaan perustaa luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi keskimäärin enintään kolme metriä leveät viljelykasvin pinta-alaan sisältyvät monimuotoisuuskaistat. Peruslohko ei rajoitu vesistöön, jos 1) pellon ja uoman välillä on metsää, tonttimaata, tiealuetta tai muuta aluetta vähintään keskimäärin kymmenen metriä eikä vesi tulvankaan aikana nouse pellolle; 2) pellon ja uoman välillä on aina vähintään keskimäärin 10 metriä pensaikkoa, jouto- tai kitumaata tai vastaavaa eikä vesi tulvankaan aikana nouse pellolle; tai 3) pelto sijaitsee tulvapenkereen takana ja kuivatusvedet johdetaan pois pumppaamalla tai muulla vastaavalla tavalla. Suojakaistan on oltava monivuotisen nurmi-, heinä- tai niittykasvillisuuden peittämä. Suojakaistaa ei saa muokata, lannoittaa tai käsitellä kasvinsuojeluaineilla. Kasvuston hävittäminen ja uusiminen ovat poikkeuksellisesti sallittuja vaikeissa rikkakasvitapauksissa kasvinsuojeluaineen käyttörajoitusten mukaisesti. Vaikealla rikkakasvitilanteella tarkoitetaan tuulen mukana tai muuten helposti muille peltolohkoille leviävien rikkakasvien laajamittaista esiintymistä, puuvartisten kasvien tai pensaiden taimettumista lohkolle, haitallisten vieraslajien esiintymistä tai muuta vastaavaa tilannetta. Rikkakasvit voidaan tuhota kemiallisesti tai mekaanisesti hukkakauraa torjuttaessa ja muissa vaikeissa rikkakasvitapauksissa kasvinsuojeluaineen käyttörajoitusten mukaisesti. Rikkakasvien tuhoamisen jälkeen uusi nurmi on kylvettävä saman kasvukauden aikana. Jos suojakaistan kasvillisuus vaurioituu tai tuhoutuu talven aikana, ojien kunnostustyön tai valtaojien perkauksen yhteydessä tai muulla vastaavalla tavalla, uusi nurmikasvillisuus on kylvettävä suojakaistalle heti olosuhteiden salliessa. Suojakaistalla tehtävistä toimenpiteistä on merkittävä tieto lohkokohtaisiin muistiinpanoihin. Suojakaistalta voidaan korjata sato ja sitä voidaan hoitaa laiduntamalla. Monimuotoisuuskaista on perustettava nurmi-, heinä-, niitty-, riista- tai maisemakasvien siemenillä kylväen. Monimuotoisuuskaistalla voi myös kasvaa samaa viljelykasvia kuin lohkon muulla osalla, mutta tällöin monimuotoisuuskaistaa hoidetaan jättämällä enintään kolme metriä leveä kaista lohkon reunalla tai reunoilla korjaamatta. Monimuotoisuuskaistaa on hoidettava samalla tavalla kuin suojakaistaa. Taulukko 1. Viljan, öljy- ja teollisuuskasvien sekä palkokasvien, sokerijuurikkaan ja perunan typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v)
13 (30) Kasvi / saavutettu satotaso kg Vähämultaiset ja multavat maat Runsasmultaiset maat Erittäin runsasmultaiset maat Eloperäiset maat Ohra ja kaura, seosviljat 4000 kg Kevätvehnä 4000 kg 100 90 80 60 120 110 100 70 Syysruis syksyllä 30 30 20 20 Syysruis keväällä 3000 kg Kevätruis 3000 kg Pellava, maissi, öljyhamppu, auringonkukka Syysvehnä, ruisvehnä ja spelttivehnä syksyllä Syysvehnä, ruisvehnä ja spelttivehnä keväällä 4000 kg Muut viljat ja muut seoskasvustot 4000 kg Syysrypsi ja syysrapsi (heinäelokuussa) Kevätrypsi, kevätrapsi, syysrypsi, syysrapsi ja ruistankio keväällä 1750 kg 100 90 80 40 90 80 70 50 30 30 30 20 120 110 100 70 90 80 70 50 50 50 50 40 110 100 90 60 Muut peltokasvit Herne, härkäpapu, 45 45 45 30
14 (30) makea lupiini Sokerijuurikas 140 140 140 120 Tärkkelysperuna 35 tn/ha Tärkkelysperuna 40 tn/ha 105 95 85 70 120 110 100 80 Varhaisperuna 60 60 60 60 Varhaisperuna + kerääjäkasvi Muu peruna 35 tn/ha Muu peruna 40 tn/ha 80 80 80 75 85 80 75 60 100 90 80 70 Taulukko 2. Nurmien ja muiden kasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Levitysaika Vähämultaiset ja multavat maat Runsasmultaiset maat Erittäin runsasmultaiset maat Eloperäiset maat Siemennurmet Keväällä 110 100 90 60 Yksi ja monivuotiset nurmet, yksi sato Keväällä 120 110 100 90 Maissisäilörehu, yksi sato Keväällä 140 130 120 100 Ruokohelpi satovuosina Keväällä 90 90 80 60 Vihantavilja, kokovilja (kevätviljat, yksi sato) Kevätlevitys 120 110 100 80 Vihantavilja, kokovilja: syysvehnä ja ruisvehnä, yksi sato Syksyllä 30 30 30 20 Keväällä 140 130 120 70
15 (30) Yksi ja monivuotiset nurmet, vihantavilja, laidun Korjattaessa vähintään kaksi satoa Laidunnurmi Korjattaessa vähintään kolme satoa 200 190 180 160 240 230 220 190 Nurmen perustaminen suojakasvin kanssa keväällä Nurmen perustaminen ilman suojakasvia keväällä Korkeintaan kasvilajikohtaisen taulukon typpimäärä suojakasville Kevätlevitys 80 80 80 70 2. levitys 30 30 30 30 Nurmen perustaminen syksyllä Nurmen perustaminen kesällä, ruokohelpin, luonnonhoitopellon, viherlannoitusnurmen ja monivuotisen viher-kesannon perustaminen (ei sadonkorjuuta) Perustamisvaiheessa Syyslevitys 15.9. mennessä 60 60 60 50 30 30 30 30 Taulukko3. Puutarhakasvien typpilannoituksen enimmäismäärät vihanneksilla ja maustekasveilla (kg/ha/v) Vähämultaiset ja multavat maat Runsasmultaiset maat Erittäin runsasmultaiset maat Eloperäiset maat KERÄ- JA RUUSUKAALI* 240 230 220 200 PURJO* 210 200 190 180 MUUT SIPULIKASVIT, PORKKANA* 120 115 110 100 MUUT JUUREKSET* 180 170 160 150 PALKOKASVIT* 55 50 45 35
16 (30) KERÄ- JA LEHTISALAATTI (yksi sato)* 130 120 110 100 KERÄ- JA LEHTISALAATTI, (kaksi satoa)* 190 180 165 150 MUUT VIHANNEKSET (ML.AVOMAANKURKKU)* 160 150 140 125 SIEMENMAUSTEET JA YRTIT* 90 80 70 50 Taulukko 4. Saavutettuun satotasoon liittyvät taulukkoon 1 tehtävät typpilannoitemäärien enimmäislisäykset (kg/ha/v) Lisäys kg 0 10 20 30 40 50 Kevätruis 3000 3500 4000 4500 5000 5500 Muut viljat 4000 4500 5000 5500 6000 6500 Kevätkylvöiset öljykasvit 1750 2000 2250 2500 2750 3000 0 10 20 30 40 45 Kevätvehnä 4000 4500 5000 5500 6000 6250 Syysvehnä, ruisvehnä, spelttivehnä 4000 4500 5000 5500 6000 6250 Syysruis 3000 3500 4000 4500 5000 5250 Syysöljykasvit 1750 2000 2250 2500 2750 - Taulukko 5. Fosforilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) viljavuusluokan perusteella
17 (30) Viljavuusluokka Huono Huononl. Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arv. korkea Viljat, öljykasvit, palkokasvit Viljat, öljykasvit, palkokasvit lantapoikkeus Yksi- ja monivuotiset rehunurmet, ruokohelpi satovuonna, kokoviljasäilörehu, maissi Yksi- ja monivuotiset rehunurmet, satotaso vähintään 7500 kg ka/ha/v Yksi- ja monivuotiset rehunurmet, lantapoikkeus Monivuotinen nurmi: laidun Nurmen ja ruokohelpin perustaminen keväällä (suojakasvin kanssa tai ilman) Nurmen perustaminen kesällä tai syksyllä sekä luonnonhoitopellon, viher-lannoitusnurmen ja moni-vuotisen viherkesannon perustaminen, nurmi keväällä ennen kesä-perustamista 34 26 16 10 5 0-34 26 16 15 15 - - 40 32 24 14 5 - - 46 38 30 20 11 - - 40 32 30 30 20 - - 24 16 8 5 5 - - 52 44 36 26 10 - - 20 16 12 7 - - - Peruna 55 55 55 55 35 20 5 Sokerijuurikas 63 63 60 43 26 14 5 Kuitupellava 34 26 16 5 - - - Ruokohelpi satovuonna, 30 20 15 10 5 - -
18 (30) muut kasvit Taulukko 6. Puutarhakasvien fosforilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) viljavuusluokan perusteella Kasvi Huono/ huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arv. korkea TAIMITARHAKASVIT * 80 70 60 40 20 MANSIKKA, VADELMA, MUS- TAHERUKKA *** Perustamisvaihe 60 50 40 20 10 Vuotuislannoitus 35 30 25 20 10 MUUT MARJAT Perustamisvaihe 75 60 50 30 15 Vuotuislannoitus 45 35 30 25 15 HEDELMÄT Perustamisvaihe 85 70 60 40 25 Vuotuislannoitus 40 35 30 20 10 KAALIT JA SIPULIT 110 80 60 40 25 10** JUUREKSET ja VARASTO- PORKKANA 100 75 55 35 30 10** PALKOKASVIT 50 35 25 20 15 10** MUUT VIHANNEKSET 100 60 50 40 20 10** YRTIT JA SIEMENMAUSTEET, MUUT KASVIT 28 20 12 8 * Fosforilannoituksen ylärajat astiataimille: Peruslannoitus 165 g/m3, pitkävaikutteinen lannoitus ja täydennyslannoitus 250 g/m3.
19 (30) ** Kasvuunlähtövaiheen fosforilannoitusta voidaan antaa, jos istutus/kylvö tapahtuu ennen toukokuun puolta väliä, Pohjois-Suomessa 15.6. mennessä. *** Tihkukastellulla mansikalla lannoitusta voidaan lisätä siten, että jos sato on yli 10 000 kg/ha, jokaista 1 000 kg/ha sadonlisäystä kohti voidaan nostaa fosforilannoitusta 0,4 kg/ha. Tihkukastellulla vadelmalla lannoitusta voidaan lisätä siten, että jos sato on yli 4 000 kg/ha, jokaista 1 000 kg/ha sadonlisäystä kohti voidaan nostaa fosforilannoitusta 0,7 kg/ha. Satotasokorjausta voi soveltaa portaattomasti. Taulukko 7. Saavutetun satomäärän perusteella korjattava fosforilannoituksen määrä (kg/ha/v) Lisäys kg 0 3 6 Ruis 3000 4000 5000 Muut viljat 4000 5000 6000 Öljykasvit 1750 2100 2600 Ympäristösitoumuksen lohkokohtaiset toimenpiteet Lietelannan sijoittaminen peltoon Lietelannan sijoittamista peltoon koskevaa toimenpidettä voidaan toteuttaa korvauskelpoisella peltoalalla. Lietelanta, virtsa, lietelannasta erotettu nestejae tai nestemäinen orgaaninen lannoitevalmiste on levitettävä peltolohkolle sijoittavilla tai multaavilla laitteilla. Ainetta on levitettävä vähintään 20 kuutiometriä hehtaarille vuodessa. Toimenpidettä ei tarvitse toteuttaa jokaisena vuonna/vuosittain. Lietelanta tai virtsa on levitettävä laitteella, joka leikkaa pellon pintaan viillon ja valuttaa tai ruiskuttaa lietelannan tai virtsan viiltoon. Hyväksyttävää on myös käyttää multaavaa laitetta, joka on kytketty lietelantaa tai virtsaa levittävään yksikköön. Lietelannan sijoittaminen peltoon on toimenpide, joka haetaan ympäristösitoumukselle kevään tukihaussa kunnasta. Vuosittain toteutunut levitysmäärä on ilmoitettava kuntaan 30.9. mennessä. Toimenpiteessä tulee huomioida nitraattiasetuksen vaikutukset levitykseen ja levitysmääriin. Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen
20 (30) Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättämistä koskevaa toimenpidettä voidaan toteuttaa korvauskelpoisella peltoalalla. Peltolohkolle on lisättävä ravinnepitoista orgaanista materiaalia, jonka orgaanisen aineksen kuiva-ainepitoisuus on vähintään 20 prosenttia. Käytettävien materiaalien on oltava lannoitevalmistelain (539/2006) mukaisia orgaanisia lannoitteita, maanparannusaineita tai kasvualustoja, toiselta maatilalta hyötykäyttöön hankittua kuivalantaa tai lannasta erotettua kuivajaetta. Viljelijän omalta maatilalta peräisin oleva lanta, turve, olki, niittojäte tai vastaava aine eivät oikeuta korvaukseen. Lisättävän määrän on oltava vähintään 15 kuutiometriä hehtaarille vuodessa. Maatila ei voi samanaikaisesti sekä luovuttaa että vastaanottaa orgaanista materiaalia. Toimenpidettä ei tarvitse toteuttaa vuosittain. Viljelijän on kyettävä osoittamaan maatilan ulkopuolelta tulevan materiaalin hankinta ja määrä luovutussopimuksen, maksukuitin tai rahti- tai kuormakirjan avulla. Levitettyjen orgaanisten materiaalien sisältämät typpi- ja fosforimäärät on otettava huomioon ravinteiden tasapainoista käyttöä koskevan toimenpiteen mukaisiin typpi- ja fosforimääriin. Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen on toimenpide, joka haetaan ympäristösitoumukselle kevään tukihaussa kunnasta. Vuosittain toteutunut levitysmäärä on ilmoitettava kuntaan 30.9. mennessä. Käytettävien materiaalien on oltava hyväksyttyjä maa- ja metsätalousministeriön lannoitevalmisteista antaman asetuksessa 24/11 perusteella ja sisältyä Elintarviketurvallisuusviraston ylläpitämään lannoitevalmisteiden tyyppinimiluetteloon. Vähennetty lannoitus yksivuotisilla puutarhakasveilla (ei mukana) Valumavesien hallinta Valumavesien hallintaa koskevaa toimenpidettä voidaan toteuttaa korvauskelpoisella peltoalalla, joka sijaitsee happamalla sulfaattimaalla Sirppujoen valuma-alueella, Liminganlahteen laskevien jokien valuma-alueilla ja näiden valuma-alueiden välisellä alueella. Lisäksi toimenpidettä voidaan toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 soveltamisalueella turve- ja multamailla sekä peltolohkoilla, joilla on ollut voimassa maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston päätöksen, luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen tai luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007-2013 annetun valtioneuvoston asetuksen mukainen erityistukisopimus valumavesien käsittelystä tai joille on rakennettu säätösalaojitus, säätökastelu tai kuivatusvesien kierrätysjärjestelmä. Peltolohko sijaitsee happamalla sulfaattimaalla, jos lohkolta 0,5 1,5 metrin syvyydeltä otetusta näytteestä laboratoriossa ilman inkubaatiota määritetty ph on alle 4,5 tai vähintään kahdeksan viikon inkubaation jälkeen mitattu ph on alle 4,0.
21 (30) Kuivatusjärjestelmien säätöä voidaan toteuttaa joko säätösalaojitetulla peltolohkolla tai peltolohkolla, jossa on säätökastelu- tai kuivatusvesien kierrätysjärjestelmä. Säädön toteutuksesta on pidettävä kirjaa, johon on merkittävä säätö-, hoito- ja huoltotoimenpiteet. Tiedot voidaan merkitä myös lohkokohtaisiin muistiinpanoihin. Happamat sulfaattimaat on todettava laboratorion tekemän maa-analyysin perusteella. Näytteenotossa on noudatettava viljavuustutkimuksesta säädettyä näytteenottotiheyttä. Korvauksen hakijan on toimitettava analyysitulos kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 30. päivänä syyskuuta sen kasvukauden aikana, jolloin hakija ensimmäisen kerran hakee ympäristökorvausta. Ympäristönhoitonurmet Suojavyöhykkeet Ympäristönhoitonurmia koskevassa toimenpiteessä viljelijän on perustettava ja ylläpidettävä peltolohkolla monivuotinen nurmikasvusto. Toimenpide voi koskea joko suojavyöhykettä, monivuotista ympäristönurmea tai luonnonhoitopeltonurmea. Ympäristönhoitonurmea ei voi perustaa pysyvän nurmen alalle. Toimenpide voi kattaa kokonaisen peruslohkon, vaikka vain osalla lohkosta olisi peruste toimenpiteen toteuttamiselle. Suojavyöhykkeet on perustettava peltolohkoille, jotka sijaitsevat Natura-alueella, pohjavesialueella, vesistöjen tai valtaojien varsilla tai jotka rajautuvat ympäristösopimuksella hoidettavaan kosteikkoon. Kohdentamisalueen saaristoalueilla suojavyöhykkeen voi perustaa kaikille ympäristösitoumuksessa korvauskelpoisille peltolohkoille. Suojavyöhykkeen on oltava yli kolme metriä leveä. Suojavyöhykkeellä on oltava monivuotinen, lannoittamaton ja kasvinsuojeluaineilla käsittelemätön nurmi. Ympäristönhoitonurmia koskevassa lohkokohtaisessa toimenpiteessä suojavyöhykkeen kasvusto voidaan perustaa suojaviljaan jo edellisenä kasvukautena eikä aluetta saa perustamisen jälkeen muokata, lannoittaa tai käsitellä kasvinsuojeluaineella. Kasvusto voidaan perustaa käyttämällä valmiita nurmi- ja heinäkasvien siemenseoksia. Kasvuston perustamisen yhteydessä vähäinen lannoitus on mahdollista peittävän kasvuston aikaansaamiseksi. Tällöin voidaan käyttää enintään taulukoiden 2 ja 5 mukaisia luonnonhoitopeltonurmelle määrättyjä typpi- ja fosforimääriä. Kasvusto on niitettävä vuosittain. Niiton ajankohdassa on otettava huomioon luonnonvaraisten lintujen ja nisäkkäiden elinolot. Niitetty kasvimassa on korjattava pois suojavyöhykkeeltä ja sen voi käyttää hyödyksi. Suojavyöhykettä voidaan laiduntaa, jos siitä ei aiheudu eroosiota ja se tehdään luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta eikä sille ole vesiensuojelullista estettä. Hukkakauraa tai valvattia, pujoa, pelto-ohdaketta ja muita vastaavia tuulen mukana leviäviä vaikeita rikkakasveja voidaan torjua suojavyöhykkeeltä kemiallisesti kasvinsuojeluaineen käyttörajoitusten mukaisesti tai mekaanisesti. Jos suojavyöhykkeen kasvillisuus vaurioituu tai tuhoutuu talven aikana, hukkakauran torjunnan takia tai muusta vastaavasta syystä, vaurioituneel-
22 (30) le alalle on kylvettävä uusi nurmikasvillisuus heti olosuhteiden salliessa. Suojavyöhykkeen perustamis- ja hoitotoimenpiteistä, kasvuston tuhoutumisesta, hukkakauran tai muiden rikkakasvien torjunnasta ja kasvuston uudelleen perustamisesta on tehtävä merkintä lohkokohtaisiin muistiinpanoihin. Suojavyöhykkeitä ja monivuotisia ympäristönurmia voidaan perustaa vain kolmen ensimmäisen sitoumusvuoden aikana ja ne on säilytettävä kasvulohkolla sitoumuskauden loppuun asti. Luonnonhoitopeltonurmia voi olla yhteensä enintään 20 prosenttia maatilan korvauskelpoisesta peltoalasta kohdentamisalueella ja enintään 5 prosenttia muulla alueella. Monivuotiset ympäristönurmet Monivuotiseksi ympäristönurmeksi voidaan ilmoittaa nurmea kasvava kasvulohko, joka sijaitsee joko pohjavesialueella tai happamalla sulfaattimaalla tai jonka maalaji on turvetta tai multamaata. Happamilla sulfaattimailla ympäristönurmia voi perustaa alueelle, joka sijaitsee Sirppujoen valuma-alueella, Liminganlahteen laskevien jokien valuma-alueella tai näiden valumaalueiden välisellä alueella. Ympäristönhoitonurmia koskevassa lohkokohtaisessa toimenpiteessä monivuotisella ympäristönurmella on kasvatettava nurmi- ja heinäkasveja koko sitoumuskauden ajan. Kasvustoa ei voida uusia muokkaamalla sitoumuskauden aikana, mutta nurmikasvustoa voidaan uudistaa ilman muokkausta suorakylvömenetelmällä. Monivuotisella ympäristönurmella voidaan tehdä salaojitus, kalkitus, valtaojien kaivuu ja perkaus sekä muu vastaava maan rakennetta ja vesitaloutta parantava lyhytaikainen toimenpide. Edellä mainittujen toimenpiteiden yhteydessä rikkoutunut tai tuhoutunut kasvusto on heti toimenpiteen jälkeen kylvettävä nurmi- tai heinäkasveilla. Kasvusto on korjattava vuosittain ja sen saa käyttää hyödyksi. Luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamiseksi niitto on toteutettava siten, ettei vaaranneta lintujen pesintöjä ja nisäkkäiden poikasia. Niittoa ei saa tehdä kiertämällä lohkoa reunoilta keskelle päin. Alueen laidunnus on sallittua, mutta tällöin on huolehdittava siitä, että pellon pinta pysyy nurmipeitteisenä. Lannoituksessa on noudatettava taulukoissa 2 ja 5 tarkoitettuja rajoituksia ja kasvinsuojelussa täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (xx/201x) säädettyjä vaatimuksia. Lohkokohtaisiin muistiinpanoihin on merkittävä peruste monivuotisen ympäristönurmen perustamiselle. Happamat sulfaattimaat, turvemaat ja multamaat on todettava maanäytteen perusteella. Näytteenotossa on noudatettava säädettyä näytteenottotiheyttä. Korvauksen hakijan on toimitettava analyysitulos kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 30 päivänä syyskuuta sen kasvukauden aikana, jolloin hakija ensimmäisen kerran hakee ympäristökorvausta. Luonnonhoitopeltonurmet Nurmi voidaan perustaa luonnonhoitopeltonurmeksi tai sellaiseksi voidaan ilmoittaa monilajiseksi kehittyneitä vanhoja nurmia. Luonnonhoitopeltonurmet voivat olla kokonaisia perusloh-
23 (30) koja tai kasvulohkoja. Luonnonhoitopeltonurmina ilmoitettavia kasvulohkoja voidaan perustaa myös yli kolme metriä leveinä kaistoina lohkojen reunoille, etenkin etelään ja länteen avautuville reunoille sekä suurten peltoaukeiden keskelle. Luonnonhoitopeltonurmi on säilytettävä samalla lohkolla vähintään kaksi kasvukautta. Ympäristönhoitonurmia koskevassa lohkokohtaisessa toimenpiteessä luonnonhoitopeltonurmien kasvusto on perustettava [viimeistään 30. päivänä kesäkuuta] monivuotisten nurmi- tai heinäkasvien siemenillä kylväen. Siemenseoksessa saa olla enintään 20 prosenttia typensitojakasvien siementä. Kasvusto voidaan perustaa jo edellisenä vuonna suojaviljan tai muun suojakasvin kanssa tai sänkeen kylvämällä. Luonnonhoitopeltonurmet voivat myös olla aiemmin perustettuja monivuotisia ja monilajisiksi kehittyneitä nurmia tai 2009-2014 niittykasveilla perustettuja monimuotoisuuspeltoja. Aiemmin perustetun monivuotisen nurmen kasvillisuus voi merkittävissä määrin koostua luonnonvaraisista heinistä ja ruohovartisista kasveista, jotka ovat syrjäyttäneet aiemmin perustettua nurmikasvustoa. Kasvuston perustamisen yhteydessä vähäinen lannoitus on mahdollista peittävän kasvuston aikaansaamiseksi. Lannoituksessa on noudatettava taulukoissa 2 ja 5 tarkoitettuja lannoitusrajoituksia. Luonnonhoitopeltonurmen kasvusto on niitettävä joka toinen vuosi. Vaikeissa rikkakasvitilanteissa niitto on tehtävä vuosittain ja sellaisena ajankohtana, että rikkakasvien leviäminen voidaan estää. Niiton ajankohdassa ja toteutuksessa on otettava huomioon luonnonvaraisten lajien elinolot, minkä vuoksi niitto on toteutettava siten, ettei lintujen pesintöjä ja nisäkkäiden poikasia vaaranneta. Niittoa ei saa tehdä kiertämällä lohkoa reunoilta keskelle päin, ellei lohkon keskelle jätetä niittämätöntä kaistaa. Niittojätteen saa korjata pois ja hyödyntää taloudellisesti. Jos luonnonhoitopeltonurmelta korjataan nurmisato, korjuu voidaan tehdä tavanomaisena sadonkorjuuaikana. Aluetta voidaan laiduntaa, jos pellon pinta säilyy heinä- ja nurmipeitteisenä ympäri vuoden. Luonnonhoitopeltonurmilla ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita kasvuston perustamisen jälkeen. Luonnonhoitopeltonurmia ei saa muokata muutoin kuin kasvuston perustamisen ja päättämisen yhteydessä. Luonnonhoitopeltonurmet saa päättää aikaisintaan toisen kasvukauden jälkeen 1 päivästä syyskuuta alkaen tai 15 päivästä heinäkuuta alkaen, jos kasvusto päätetään syyskylvöisten kasvien kylvöä varten. Kasvinsuojeluaineiden käyttö on tällöin sallittua. Kasvusto on pyrittävä päättämään vasta seuraavana keväänä. Jos toisen kasvukauden jälkeen syksyllä ei kylvetä uutta kasvustoa, muokkaus on tehtävä mahdollisimman myöhään syksyllä. Luonnonhoitopeltonurmilla voidaan tehdä salaojitus, kalkitus, valtaojien kaivuu ja perkaus sekä muu vastaava maan rakennetta ja vesitaloutta parantava lyhytaikainen toimenpide. Edellä mainittujen toimenpiteiden yhteydessä rikkoutunut tai tuhoutunut kasvusto on heti toimenpiteen jälkeen kylvettävä nurmi- tai heinäkasveilla. Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys
24 (30) Peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä koskevassa toimenpiteessä viljelijän on pidettävä kohdentamisalueella vähintään 20, 40, 60 tai 80 prosenttia maatilan korvauskelpoisten peruslohkojen yhteismäärästä kasvukauden ulkopuolella kasvipeitteisenä. Kohdentamisalueella vähimmäiskasvipeitteen ylittävillä aloilla on oltava kasvavaa kasvia tai kasvin sänkeä (aito kasvipeitteisyys). Kohdentamisalueen ulkopuolella maatilan korvauskelpoisten peruslohkojen yhteismäärästä vähintään 20, 40 tai 60 prosenttia on oltava kasvipeitteisiä kasvukauden ulkopuolella. Edellä mainitun 20 prosentin vähimmäiskasvipeitteen voi toteuttaa kevennetyllä muokkauksella. Kohdentamisalueen ulkopuolella kasvipeitteisyyden voi toteuttaa joko kevennetyllä muokkauksella tai aidolla kasvipeitteisyydellä. Talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen voidaan hyväksyä seuraavat lohkot: 1) monivuotiset viljellyt nurmet, talven yli säilytettävät yksivuotiset nurmet ja ruokohelpi; 2) monivuotiset puutarhakasvit ja kumina; 3) viljan, öljykasvien, tattarin, siemenmausteiden ja kuitupellavan sekä härkäpavun, herneen ja lupiinin sänki ja suorakylvö sänkeen; 4) kerääjäkasvien viljely, jos kasvusto säilytetään seuraavaan kevääseen asti; 5) syysruis, ruisvehnä, syysvehnä, spelttivehnä ja muut syyskylvöiset viljat, syysrypsi, syysrapsi ja muut syyskylvöiset öljykasvit sekä muut syyskylvöiset kasvit ja keväällä korjattava pellava ja hamppu. Kasvipeitteisyyden 20 prosentin vähimmäisvaatimusta voi ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (x/201x) tarkoitetulla kohdentamisalueella täyttää myös kevennetyllä syyssänkimuokkauksella vilja-, öljykasvi-, tattari-, siemenmauste-, kuitupellava- ja härkäpapulohkoilla, jos muokkaus tehdään kultivaattorilla, lautasäkeellä, joustopiikkiäkeellä, lapiorullaäkeellä tai rullailmastimella yhteen kertaan ajaen. Muulla alueella kevennetty syyssänkimuokkaus voi täyttää talviaikaisen kasvipeitteisyyden ehtoa kaikkiin ympäristökorvauksesta prosenttirajoihin asti. Kasvipeitteisyyden 20 prosentin vähimmäisvaatimusta voi täyttää ympäristösitoumuksen mukaisiin toimenpiteisiin sisältyvillä suojavyöhykkeillä ja monivuotisilla ympäristönurmilla, luonnonhoitopeltonurmilla, viherlannoitusnurmilla, monimuotoisuuspelloilla sekä monivuotisten puutarhakasvien katetulla alalla. Vähimmäisvaatimusta voi täyttää myös luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (644/2000) tai luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007-2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (366/2007) mukaiseen ravinnekuormituksen tehostetusta vähentämisestä, suojavyöhykkeen perustamisesta ja hoidosta tai turvepeltojen pitkäaikaisesta nurmiviljelystä koskevaan erityistukisopimukseen sisältyvillä aloilla, jos sopimus on tehty peltoalueelle. Viljelijä voi vuosittain lisätä kasvipeitteistä alaa. Ala voi ylittää vaaditun 20 prosentin osuuden ja se voi vaihdella vuosittain.