METSÄTEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT K U 0 R E L L I S T E N K 0 I V U P A P E R I P U U I P P U E 11

METSÄTEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT 8 8 SÄILYTYS: 6 K U 0 R E L L I S T E N K 0 I V U P A P E R I P U U I P P U E UIMISKYVYST:Ä. On the Buoyancy of Bundles of Unbarked.Birch Pulpwood Arno Tuovinen HELS 96

- J.- Y h d i s t e l m Ä.. ' Oy Tampella Ab:n mets;;osasto ja MetsÄteho suorittivat yhteisesti,p~;tasiassa 2. 2 m ja 2. 4 m kuorell:i,sta koivupaperipuuta koskevia n.ippu-ui.ttokokeiluja yli 7 p- m3: n yk!:i ttäisnipuilla. v. -960. Tavara qli hakkuun j!:ilkeen mets.!:issä varastoituna ristikoille ~ Kokeiluissa saavutettiin seuraavia tuloksia.. Verrattaessa kuukausittain touko~usta 959 tammikuuhun 960 hakattujen ja jäälle talvella 960 varastoitujen koivupaperipuunippujen uimiskyky?. voitiin todeta, että touko-, ke s~.- ja heinäkuussa h~kattu tavara kellui jäiden lähdön jälkeen paremmin ja s~ilytti uimiskykynsä pitempään kuln myöhemmin hakattu tavara. Touko-heinäkuun hakkuu pysyi tyyd.yttiiv~n uimis- ja hinauskelpoisena elokuun loppuun s aakka, kun taas myöhemmin hakattu koivupaperi:guu oli uimiseykyl:stä korkeintaan hein:ikuun puoliväliin asti ja hinauskelpoista todennäköisesti vain kesäkuun puoliväliin saakka. Niput olivat j~ällä puukehiin käsin ladottuja, hyvin pyöristettyj~ ja kiristettyjä. Tavara oli per~isin Heinolan mlk:sta MT:n kankailta. Halko oli hakattu ensin pois ja ~t oli kysymyksessä koivun loppuhakkuu. Puu oli hyv~ laatuista ja järe~~, 3. 3 jm/p- m3. Minimilatvaläpimitta oli pientä poikkeusta lukuun ottamatta 8 cm kuoren alta. Toisenlaatuiselta kasvupaikalta (suolta) otetussa pienessä vertailuaineistossa, joka k!:isitti vain kes?kuussa ja lokakuussa 959 hakattua tavaraa, ero alkukesän ja syksyn hakkuun v~lill~ ei ollut yhtä voimakas, joskin se oli samansuuntainen. 2. Verrattaessa keskenään talvella ja kesällä autonlavalla niputettujen koivupaperipuunippujen uimiskykyä tavaran ollessa loka-, marras- ja joulukuussa 959 Sysmässä hakattua todettiin, että talvella niputettu ja ji:i.!:ille varastoitu tavara pysyi uimiskykyisenä melkein elokuun loppuun, kun taas heinäkuun lopulla niputettu tavara menetti nopeasti alkuaan hyv?n uimiskykyns~ uiden korkeintaan kaksi kuukautta. 3. Pölkkyjen j~reys vaikutti koivupaperipuiden uimiskykyyn siten, että heti veteenpanen ji:ilkeen pienikokoisia pölkkyjä sisältäneet niput uivat paremmin kuin ji=ireämpäi:i. tavaraa sisäl täneet niput. Ero oli kes~ll~ niputetun tavaran kohdalla selvin. Uimiskauden jatkuessa erikokoisia pölkkyjä sisältävien nippujen uimiskyky vähitellen tasaantui. 4. Varastoitaessa nippuja jäälle pohjois- eteläsuunnassa todettiin, että jäiden sulamisen jälkeen nippujen eteläpää ui yleensä hieman syvemmässä kuin pohjoispää. Loppukesään mennessä tapahtui kallistuminen päinvastaiseen suuntaan. Uimiskorkeuserot nipun päiden kesken olivat kuitenkin yleensä niin pienet, ettei yksittäisnipuilla ollut erityistä pystyynnousuvaaraa. Kallistuma oli suurin parhaiten kuivuneella tavaralla, joka oli nippuina irrallaan puomien sisällä. Uimisajan jatkuessa nipun p~iden uimisleveyksien ero yleensä suurentui tai ainakin pysyi ennallaan. Eteläpään uimisleveys kasvoi

- 4 tai pysyi ennallaan pohjoispä~hän ver~attuna. Nippujen muoto ja koossapysymiskyky s i is yleensä heikentyivät. 5. V~hÄisetkin laiminlyönnit nippujen pyöristämisessp. ja kiristämisessä vaikuttavat tuntuvasti nippujen rnuotcon. Niir.pR todettiin, ett~ kesäautoajon yhteydessä tehtyjen koivupaperipnunippujen uimisleveys oli heti nippujen veteenpanen ji:ilke:,a yli 5 cm suurem- pi, jos.kahden alakulman asemesta pyöristettiin vain toinen alakulma nippujen silti ollessa samankokoisia ja yht?..liisesti kiristettyjä. Uimisajan jatkuessa ero kylläkin hiemc;.n pieneni... 6.. Kuorellinen koi vupol ttorat4a, jonka minimila tva)i:ipimi tta åli 6 cm kuoren alta ja joka oli haka,ttu koi~paperipuuleimikon jäi:innök-._. sistä Sysr:I0-ssä syksyllä 959, ui jä.älle.. varastoituna ainoastaan hei- n~ ~ elokuun vai.hteeseen eli noin yhden kuukauden viöhemmi:iri kuin vastaava koivupaperipuu. HeinRkuussa 960 nipatettu koivupoltto~anka ui sen sijaan vi:ihintäj:in yhti:i. hyvin kuin vastaavasti.. ~i:isi tel ty koivupaperipuu eli ainakin kaksi kuukautta.- 7. Kuorellinen" haapapaperip~u ui oleellise~ti paremmin kuin ko.ivupaperipuu. V:i,eHi. kahden kuukauden ui tori jäll,ceenkin haapariippujen uimiskyky oli hieman parempi kuin koivupaperipu~lla veteenpanen yhteydess;:i heinäkuussa.... f

- 5 - Koivun käyttö selluloosan raaka- aineeksi on meillä saanut Äskettäin voimakkaan sysryksen Oy Tampella Ab:n Heinolan tehtaan aloitettua-toimintansa. Koska raaka-aineen tehtaalle kuljetuksessa joudutaan osittain turvautumaan nippuhinaukse~n, on ymmrrrett?vää, ett~ on haluttu saada etukäteen mahdollisimman hyvä selvyys koi TUpaperipuunippujen hinauskelpoisuudesta. Koska koivupaperipuun käsinkuorinnasta on päätetty luopua ja suorittaa kuorinta vasta tehtaalla tasku- tavara kuorellista. ja rumpukuorintayhdistelmfi. nä, Dn hinaukseen tuleva V. 960 suoritetun tutkimuksen prätavoitteiksi asetettiin seuraavat suuntaviivat.. On saatava selvyys eri aikoina hakatun koivun uimiskyvystä. Jotta aineistoa ei olisi turhaan hajoitettu, keskityttiin käytännössä hyvin tärkeään jäälle varastointiin. Varsinaisen ylivuotisen tavaran mukaan otosta luovuttiin, koska sellaista materiaalia oli vaikea saada ja koska pyrki~ksenä on hankinta- ajan lyhentäminen.. - --- -- 2. On selvitettävä t;;rkeimpänä hakkuuaikana, syksyllä, hakätui:i-koivun uimiskelpoisuus käytettäessä sekä varastointia jäälle ett? kesäautoniputusta. PÄähuomio ~~is kohdistettiin hinauskelpoisuuden selvittelyssä uimiskykyyn, koska sen vaikutus katsottiin ensisijaiseksi. Tä~n takia sekä myös nippumateriaalin suurantamiseksi ja vaihtelun selventpmiseksi katsottiin aiheellise~si luopua ns. jatkonippujen käytöstä, vaikka Heinolan tehtaalle kuljetus tullaankin käyt~nnössä suorittamaan jatkonippuina. Pölkkyjen pi-...... tuudeksi on nj:iet valittu 2. 2. m. Vähäisempi hu_omio kohd~s,tettiin koi vupaperipuutyömailta tulevien kuorellisten koivupolttorankanippujen sekä kuorel-.... -. listen haapapaperipuunippujen uimiskykyyn. Tutkimus suoritettiin Oy Tampella Ab~n ja Mets;itehon yhteistyönä. Tampellan puolella huolehti tutkimuksen suunnittelusta ja toteutuksesta l?hinllä metsä.nhoi t. J o u k o Tee ri s u. o.

- 6 - Hakkuuajan vaikutus uimiskykyyn Tutkimusaineiston runkona k~ytettiin hakkuun palkkaperustetutkimusten yhteydessp valmistettua 2. 4 m koivupaperipuuta, joka oli peräisin Tampellan omistama! ta Metsolan tilalta Heinolan mlk: n MD.rj oniemen kyhistä. Tämä aineisto jakaantui seuraaviin ryhmiin. n:o Tekoaika Nippuluku P- m3 Jm/p-m3 4.- 8. 5. 959. 4 30.60 35. 6 2 8.5.- 2. 6. 959 7 5. 60 30. 5 3 4.- 8. 6. 959 5 38. 60 30. 3 4 " 6 44. 00 26.5 5 4.- 8. 7. 959 2 4. 50 30. 6 4.- 8. 8. 959 2 5. 0 28. 5 7 4.- 8. 9. 959 4 29. 95 33. 6 8 4.- 8. 0. 959 4 30.40 33. 9 4.- 8..959 4 29. 30 34. 4 0 4.- 8. 2. 959 4 30. 20 32.8 4.- 8. t ~ 960 4 30. 90 30. 4 Yht. ja ke.skimäärin 46 345. 5 3. 3 " Näihin yhteensä ryhmään sisältyi 46 nippua, joiden keskikoko oli 7. 5 p- m3 Pienin latvaläpimitta kuoren alta oli 8 cm lukuun ottamatta rybmää n:o 2, missä ko. mitta oli 0 cm. Ryhmän 4 pölkyt oli metsässä tehty pinoon, kun taas muut oli tehty ristikolle. Aineisto oli per?.isin mahdollisimman yhtäläisistä metsiköistä. Kysymyksessä olivat MT:n kankaat, joilta koivuhalko oli hakattu aikaisemmin poi~. ja joiss~ koivul.le suoritettiin loppuhakkaus. Koivu oli hyv~laatuista ja järeää (keskimä?xin 3. 3 jm/p- m3). Ryhmät ja 3 olivat peräisin samalta m~ntyvaltaiselta kankaalta ja ryhmät 2 ja 4-9 kuusialikasvoksen pää.l ti:i samalta metsikkökuviol ta. Ryhmät 0 ja olivat samanlaisesta paikasta kuin edelliset r yhmät, joskin erillään sijai'ten. Loppuosa aineistosta, ryhm~t 2 ja 3, joihin kumpaankin kuului vain 2 nippua, oli peräisin aivan toisenlaisista oloista, nimittäin suolla kasvaneista pienehkäistä koivuista (keskimäärin 44. 7 jm/p- m3 ) Mattilan tilalta

..-.7 - samasta Marjoniemen kylästr. Ryhm? 2 oli hakattu 4.- 8.6. 959 (47. 0 jm/ p- m3) ja_ ryhmä.3 taas 4.-8.0.959 (42.3 ;jmjp- m3). Mole~at ryhmät oli.. varastoi tu mets~ss ristikelle ja niiden m~nimilatvaläpimi tta oli 8 cm. ' Tavara B:jettiin }levpsella. helmi ~maali.skuussa 960. Ruotsalaisen järven jäälle_ Torlahteen, jos~a pölkyt.ladottiin a,lakulmien pyöristäjill!:i varus-. '. tettuihi~ puukeh:i:in~ ni.put. kuutioi tiih, yli=ikulmat py?ristettiin huolellisesti ja langat kiristettiin, joten niput olivat erittriri.hyvrmj.lotoisia. oli vahvaa, joten niput eivät joutuneet ennen aikojaan jääll~ nou seeseen ; veteen. Heti kun jää oli lähtenyt varastoalueel~a; ~uöri.tettiin 9. 5. 960 uimiskyvyn mittaus nipun molemmista pi:iistfi (nipun vedenp~ällisen.ösan suurin korkeus ja leveys). Seuraavat mittauks~t (L6. ~ :.,'8.8. ja 26. 9. ~60) suoritettiin Heinolan tehtaan vesi varastoalueetla, : miss? niput olivat puomien sisi:illä, mutta eivät kiintei:isti toisiinsa sidottuina. Jää Varastoalue oli tuulil ta suojattu,!ffilt:ta ohi ajavien moottoriveneid.en laineet pääsivät vaikuttamaan nippuihin. Uimiskyvyn mittauksissa jququtt~in käyttfimään useampia mittaajia, mikä hieman suurensi hajon~aa. Toukokuun alussa (9. 5. 960) suoritetussa mitta~ks~ss~ : (taulukko ) todettiin; että touko- hein?kuus sa 959 hakåttujen koi~jen (ryhmät - 5) kelluvuus oli yli 0 ~' kun taas myöhemmin tehdyn tavaran uimiskyky oli oleelli~esti heikompi. Kelluvuusprosentilla tarkoitetaan,tässä vesirajan yläpuolisen poikkileikkauspinnan prosenttista ösuutta koko nipu~ poikkileikk<:.:t-?-sj':inriasta. ~oka-nia.r~as~un teko_ oli t:äll.öin kaikkein heikoimmassa asemassa (5. 0. j~ 4. 6 %), Mattilan metsäst? hakatuissa ryhmissp :2 ja 3 oli ero alkukesällä ja syksylli:i. tehdyn tavaran välill~ sen si jaan vähi:iisempi (2. 4 ja 9 ~5 %). Kun verrataan n!:iitä tuloksia. kesällä 959 suoritettujen mittausten tuloksiin (T. u.ovi ne n. 960),, hava:i,taan, etti=i v. 959.: oli - '! j?.i:ille varastoitujen kuorellisten koivupol ttorank~nippujen kelluvuusprosentti toukokuun alussa 6.8 0.2 eli jokseenkip sama kuin nytkin. Veteenjoutum~sajankohdan epi:imääräisyys tekee kuitenkin enemmät vertailut aiheettamiksi. Alkukespn teossa kellu~usprosentin vaihtelu oli sangen v?häistä, yleensä 2% keskiarvon molemmin puålin. ~esfikuun alkupuolen ittauksessa kelluvuus oli viel? melkein yhtä hyvä kuin toukokuun alussa (taulukko ), mikä nippujen hinauskelpoisuuden kannalta on tietenkin hyvin arvokas ominaisuus. V. 959 ei koivupolttorankanipuilla saatu aivan n?in edullista kelluvuude~ tasaisena pysymistä, mikä jchtunee osittain ensimmäisen mittauksen varhaisesta ajankohdasta (2... ja 4. 5. 959). Erityisesti heikoimmin uivissa loka- ja marraskuun teon ryhmissä havaitaan kuitenkin jo n"in varhain, että kelluvuus on heikentynyt uh-

Taulukko - Table Eri aikoina hakatun ja jäälle nippuina varastoidun kuorellisen koivupaperi~uun kelluvuus. The buoyancy of unbarked birch pulpwood felled at different times a nd stored onto the ice in bundles. ~ 0 ~ Sbj s:: Cri Oj öl Zl Hakkuuaika Felling time 4.,-8. 5. 9 59 2 8. 5."'- 2. 6. 959 3 4~ -8. 6.959 4 -"- 5 4. -8. 7. 959 6 4. -8. 8. 959 7 8 9 : 4.-8. 9. 959 4. -8. 0. 959 4.-8..959 0 4.-8. 2. 959 4. -8..960 t 2 3 l '4.-8. 6. 959 4.-8. 0.959 -~----~ -- Mittausaika - Date of ~e~s~-;e-m~~~----------- --~ ~ ~! j: ' 9. 5.96.) 'd.6.960.7.960 ~ =] r-4-t Kelluvuusprosentti- Buoyancy per cent [ 0 P. H ' Keskiarvo Rajat \Keskiarvo Rajat Keskiarvo Rajat ~ i. Meap.! Range Mean Range Mean! Range ~ 2. 2 2. 2. 0. 9 0. 7. 7.0 7. 9 5. 0 4. 6 6. 0 6. 9 2. 4 9. 5 0. 5 4.0 ;5 0. 3. 5 8. 0 9. 5. _4..2. 2 8.8 4. 2 9.5 9. 6 2.8 ' 0. 8 9.6.;. 2. 4 8. 0 _0. 4. 3. 0.8 8. 6 3.6 i 7. 6 0.0.. 3 0. 7 0.4. 0 7.9. '6. 4 7.6' 6. 4. 3 7. 9. 4 7. 3 8. 6 8.0 7:3 8. 4 5. 6 3. 9... 6. 3 4. 0 2.8 5. 3 2. 7 2. 9 5.7 4.2 2. 9 5. 4 2. 2 5. 3 5. 3. 5 7. 9 3. 6 7.o 4. 9 4. 2 7. 6 8. 5 4 7.9. 7 7. 9. 5 5 6. 8.~. 8,4 6 7. 0 ~. 8.8 2..7 2. 3. 9 7. 5 i 4.8 4. 5 4.. 0 4. 2 ' 4: 2. 7 9. 9 4 ():> -., '

- 9 - kaavasti. seuraavasti. NiinpÄ alle 3 %:n ja alle 5 %:n kelluvuuden omaavia oli tällöin Kelluvuus alle 3 % Kelluvuus alle 5 % n:o Hakkuuaika Huonosti keliuvia~ % nippuluvusta 7 Syys~u 959 0 0 8 Lokakuu 959 25 75 9 Marraskuu 959 25 75 0 :JoulUkuu 959 25 50 Tammikuu 960 ;0 25 Heinäkuun alkupuolella (. 7. 960) tilanne oli JO tuntuvasti heikompi kuin kuuk~u~ta aikaisemmin. (taulukko ). Touko- heinäkuussa 959 tehty tavara oli menettänyt kelluvuuttaan 2 3 %, : mut~a alle 5 %:n kelluvuuden omaavia nippuja ~i silti ollut v~elä yhtään kappaletta. S_en sijaan myöhem-. min tehdyn tavaran kohdalla tilanne oli jo. hyvi~ vaikea, kuten seuraavista luvuista näkyy. ' n:o Kelluvu~s.alle 3, % Kelluvuus alle 5 % f Hakkuuaika Huonqs~i ;kelluvii, % nippuluvusta 6 ElolCuu 959 ~00 00 7 Syyskuu 959 ; o :25 8 Lokakuu 959 75 00 9 Marraskuu 959 50 00 0 Joulukuu 959 25 75 Tam~i)cuu 960 50 50 3 Lokakuu 959 0 50. Yksi l'lippu, :joka kuului marr<;~.skuun tekoon, oli hajonnut ennen heinäkuun! mittausta. Uimiskyky katsottii~ hein?kuun mittauksessa niin heikoksi,että l 3.7. 969 poistettiin pä~osa ryhmien 6- nipuista. Elokuun alussa (8. 8. 960) olivat mukana en?ä ~ouko-heinäkuun teko jalokakuussa tehdystä tavarasta ryhm~ 3 sekä yksityisiä nippuja eräist? muista ryhmistä. Taulukon 2 ( s.0 ) mukaan kelluvuus oli kokonaisina j?ljelle jääneiss~ ryhmiss~ -5, 2 ja 3 vielä niin hyvä, ettei alle 3 %:n kelluvuutta esiintynyt ensinkä?n ja alle 5 %:n kelluvia nippujakin oli vain kpl (ryhmä 3).

~~ Taulukko - Table 2 Eri aikoina hakatun ja jäplle nippuina varastoidun kuorellisen koivupaperipuun kelluvuus. Jatkoa taulukkoon. The buoyancy of unbarked birch pulpwood felled and prepared a t different time s and stored onto the ice in bundles. Table conti nued. p. 5 0 tio.. ~~ 0 0 z. Hakkuuaika Felling time Mittausaika - Date of measurement 8. 8. 960 26. 9.960 Kel l uvuusprosentti _: Buoy,anc,y per cent Keskiarvo Rajat K;,skiarvo Rajat Mean Range. Mean Range U) l ()) g ~ ~ p, ~ ~ p.o p. ' ri H ~ ()) l ~ _. 0 2 3. 4 5 2 3 4. -8. 5. 959 7. 5. 6. 8. 0 5. ' 4. 0 5. 9 8 5. - 2. 6. 9 59 8. 3 7. 7 0.. 6. 3.. 5. 3 7. 4. -8. 6. 959 6. 9 4. 6 8. 2 5. 0 4. 3 6. 3 4. -8. 6. 959 7. 9 6. 5 9. 4. 7 0 6. 4 4. -8. 7.959 7. 4 7. 2 7. 5 5.8 5. 4 6. 2! 4. -8. 6.959 8. 8 8. 6 9. 0 ; 4. 8 3. 4. 6. 2 4. -8. 0. 959 6. 0 5. 4 6. 6.8 0 3. 5 ~ ~- - ---- - 4 7 5 6. 2. 2 ' 2

--- - -- -.Viimeinan. mittaus suori tett:i,in 2-6. 9. 960, j.olloin useimpien - H.i~~le jääneiden ryhmien kelluvuus olin. 5... 6 %. Huonosti kelluvia oli nyt kuitenkin jo aivan o~sesti enemmän kuin elokuussa, kuten käy ilmi seuraavista luvuista. n:o 2 3 4 5 2-3 Hakkuuaika Toukokuu 959 Touko- kesäkuu 959 Kesäkuu 959 KesEikuu 959 Heinäkuu 959 Kesäkuu 959 Lokakuu 959 Kelluvuus alle 3 % Kelluvuus alle 5 % Huonosti kell~via, 0 0 0 7 0 0 50 % nippuluvusta 25 0 60. 7 0 50.. ' 00 Ryhmistä 4 ja 3 oli jouduttu elokuun lopulla poistamaan yksi kummastakin h~ikon uimiskyvyn takia.... nippu Tulokset tästä hakkuuajan vaikutusta koskevasta vertailusta muodostuivat hyvin selväpiirteisiksi, joskin ehkä hieman yllätt?viksi. Voitiin näet - todeta, että e d e l l i s e n vuoden k e v <; Ä l l ' ä j a a l k u k e s ä l l ä t e h t y k u o r e l l i n e n k Ö i v u p a - p e r i p u u k e l l u u j ä i d e n l ä h d ö n j ä l k e e n p a r e m m i n k u i n l o p p u k e s ä l l ä j a s y k s y l l ä t a i a l k u t a l v e s t a t e h t y l a i n e n t a v_a r a j a t ä m ä e r o s ä i l y y v e d e s s P o l o a j a n Tampellan omasta metsästä MT~ltä v a s t a a v a n - j k e l l u v u u s - a t k u e s s a hakatussa kuorellisessa koivupaperipuussa, joka käsitti valtaosan aineistosta, kelluvuusero oli erityisen selvä, sillä edellisenä vuonna touko- heinäkuussa hakattu koivu pysyi uimiskelpoisena j~ melkoisellå varmuudella myös hinauskelpoisena elokuun loppuun saakka eli siis n. 4 kuukautta, kun taas myöhemmin hakattu koivu oli uimiskykyistä korkeintaan heinäkuun puoliveiliin saakka ja hinauskelpois a todennäköisesti vain kesäkuun puoliväliin asti. Toisessa vertailuer~ssä, -- joka sisälsi pienempikokoista, suolla kasvanutta koivua, ero ei ollut.yht? jyrkkei, mutta kuitenkin havai tavissa. H e i s k a s e n suorittarnien tutkimusten mukaan (H e i s k a ne n 959, taulukko 7) 2 m kuorellisen koivupinotavaran vesipitoisuus oli tou-

- 2 - kokuussa edellisen vuoden touko-marraskuun välisen ajan hakkuulla seur aava. V Hakk,.mkuukau si VI VII VIII =x X Vesipitoisuus, % kuiva- ainepainosta XI Kiihtelysvaara Saarijärvi 69. 5 62 70 66 7 7 69 72 74 76 82 74 N~istä luvuista ilmenee, ett~ edellisen vuoden touko- elokuussa hakatun kuorellisen koivupinotavaran vesipitoisuus on selv~sti pienempi kuin syysmarr askuussa hakatun tavaran. Kiihtelysvaaran aineistossa ero ei ole kovin suuri, keskimäärin n. 4 %, mutta Saarijärven aineisto s~a voimakkaasti tuntuva. Joka tapauksessa Heiskasen ~ttkimus tukee t~ssä selvittelyss~ saatuja tuloksia ja osoittaa samalla, että eri paikoista hankitussa koivumateriaalissa kevät- ja syysteon vesipitoisuusero vaihtelee tuntuvasti. Heinä- elokuun hakkui stakin voidaan tietyissä tapauksissa saada hyvin uivaa puuta, muttei kuitenkaan yhtä varmasti kuin touko-kesäkuun hakkuista. MUtta mistä sitten jontuu se yllätt~vä havainto, että a kukesällä tehty tavara, joka nimenomaan toukokuun teon osalta on hakkuuaikana kaikkein vesipitoisinta, silti kykenee estämään veden tunkeutumista puuhun niin tehokkaasti, kuin voitiin todeta? Tuntuu ilmeiseltä, että alkukesällä hakattujen puiden sienitartunnalla on t?hän oma vaikutuksensa. Talvella 960 voitiin jä~ll8. olleista nipuista sanoa jo pelkpin ulkon!:iön perusteella, milloin hakkuu oli suoritettu. Touko- kesäkuussa tehtyjen pölkkyjen katkaisupinnat olivat voimakkaasti sienten itiöernien peit ämät. Lähellä päätä puu oli värjäytynyttä ja lahoaminen oli alk~massa, mutta puuaines oli vielä kovaa. Ei liene aivan mahdotonta, ett~ sienirihmat kehityksen t8ssp vaiheessa pikemminkin sulkevat veden kulkureit t, jolloin vettyminen voi hidastua. Lahon ehditty~ pitemmälle veden tunkeu uminen ietenkin helpot ~uu solunsein?mien hajotessa. Asia on varmaan l.. hempien selvittelyjen arvoinen. Jo v. 959 suoritetuissa kokeissa todettiin, et ~ er laisista Qetsistä peräisin olevien kuorellisten koivupolttorankanippujen imiskyky on hyvin vaihteleva. Iiinpä edellisen vuoden marraskuussa hakatun 3. ryhmän pölkkyjen uimiskyky oli jäälle varastoinnin jälkeen seuraava.

- 3 - Mittausai ka 2. 5. 28. 5. 3.8 A E.:. c Kelluvuusprosentti 0. 2 6. 8 0. 7. 4 4. 9 8.8 5. i~4 5. 6" NR i stä luvui sta näkyy, että ryhmä E (heikkolatvuksista, 80 90- vuoti s ta MT:n koivua) pysyi veden pinnalla n. 3 kk eli siis saman ajan kuin tässä tutkimuksessa loka- marraskuussa hakatut ryhmät 8 ja 9. Ryhmät A ja C antoivat tuntuvasti paremmat tulokset vastaten tämän tutkimuksen lokakuussa hakattua ryhmää 3. Ni putu sajan vaikutus uimiskykyyn Tutkimusaineiston toisella pä~ryhmällä pyrittiin s~~vt~t~~~än edellisen vuoden loka-, marras- ja joulukuussa hakatun koivupaperipuun ja samalta alueelta hakatun koivupolttorangan uimi skykyä, kun krytettiin molempia yleisesti kqyttöön tulevia hankintatapqja, jäälle niputusta ja kesäautoniputusta. Aineisto oli hankittu PaaTmalan tilalta Sysmän kunnan Tuoramoisten _kylästä. Hakkuu oli suoritettu loka-, marras- ja joulukuussa 959 siten, että kunkin kuukauden metsäristikot olivat tiedossa-ja ajettiin talvella tien varteen omiin pinoihinsa, jotka taas jaettiin talvi- Koi vupape:ripuun minimiläpimi tta oli 8.cm. ja pol ttorangan 6 cm.. ja. kesäajon kesken K;oska paperi puun joukossa oli myös hiemari.' ktforellista haapapaperipuuta, pidettiin se erillään koivupaperipuupinoista ja käytettiin kokona~n kesäajoon. Paperipuun pituus oli 2. 2 m ja polttorangan 2. 0 m. Tavara oli hakattu nuorista kaskimaille ja entisille pelloille nousseista koivikoista. JÄÄlleajo joka suoritettiin 22.-29.2. 960 Åsikkalan kunnan Riihilahteen, käsitti yhteensä 30 koivupaperipuunippua (0 kpl kultakin kuukaudelta), joi-. den j~reydet olivat hakkuuaikaryhmitt~in lokakuusta joulukuuhun 39. 7, 38.9 ~a 3. 3 jm/p- m3 Kes.. a o, joka suoritetti"in 9.:.26. 7. 960 ja joka suuntautui Kalkkisten lossin pudotuspaikalle, k~sitti saman ja samoin jakaan~~van määr.än koivupaperipuuta _eli 30 nippua' (ji:ireydet 40.9, 45. ja 42.9 jmfp- m3). Jäälleajo käsitti siis hieman jpreämpä? tavaraa, joten jako eri niputusaikojen kesken ei onnistunut äysin tyydyttävästi.

- 4 - Koivupolttorankaa sis~ltyi ~~~lleajoon 6 nippua (65. 4 jm/p- m3 ) ja kes~ ajoon 5 nippua (73.6 jmjp-m3 ). J?reyssuhde oli siis samanlainen kuin pa-.. peripuulla, tavara vain oli ohuempaa. Haapapaperipuuta kertyi vain 3 nippua, jotka olivat 'j?reydeltään koivupaperipuun kaltaisia, 38. jm/p- m3, Polttorangassa ja haapapape~ipuussa Nippujen keskikoko oli eri ryhmissä seuraava. ei erotettu eri hakkuuaikoja. Hakkuaika Lokakuu M.:s.rraskuu Joulukuu p- m3jnippu KoivuEaEeriEuu J<:iälleajo 7. 76 7. 76 7. 76 Kes~ajo 8. 26 8. 7 8. 2 KoivuEolttoranka Ji:ii:illeajo 5. 83 Kes.<iajo 6. 28 Haa2aEa2eri;euu Kesäajo 7. 92 Koivupaperipuun kelluvuus vaihteli j?i:ille varastoiduilla ryhmil~ toukokuun alussa 0. 2. 3 %.:n välill~ _ (taulukko 3). Kelluvuusprosentti oli siis noin 5 % suurempi kuin vastaavaan aikaan hakatulla Heinolan mlk:n aineistolla. Erot eri hakkuuaikojen kesken olivat hyv~n väh~iset. Uimiskyky pys,yi melkein samana viel~ kuukauden, sillä. 6. 960 kelluvuus vaihteli 9. 9. 5 %. Täm?n ji:ilkeen uimiskyky alkoi verra en hitaasti heikontua, sillä. 7. 960 kelluvuusprosentti oli pienen~ynyt 2. 2.6 %. Ainoastaan yhdell8 nipulla lokakuun hakkuuryhmässä kelluvuus oli alle 5 ~. Elokuun. \ A alkupuolella (8. 8. 960) kelluvuus vaihteli ryhmit?in 5. 6 7. 5 ~. 4 nipulla 30:sta kelluvuus oli t?llöin alle 5 %:n. Ti:imÄn ~ttauksen ji:ilkeen kelluvuus heikentyi kuitenkin niin nopeasti - miki:i seikka jo aikaisemminkin (T u o v i n e n 960) on havaittu koivupinotavaralle tyypilliseksi - ett? 29. 8. 960 poistettiin 2 nippua. 26. 9. 960 oli enrp. nippu 30 nipun alkuperrismateriaalista jotenkuten uimiskykyinen. J " ~lle jettu koivupaperipuu pysyi tässä tapauksessa uimiskykyisen~ siis 3 kk eli likipitäen kaksinkertaisen ajan Heinolan mlk:n aineiston syystekoon verrattuna. Koska täss<ö oli kysynzy-s hyvin v"hän tai ei ollenkaan kuivuneesta tavarasta, täytyy eron aiheutua tuoretilavuuspainojen eroista hakkuuaik na. Tärn8 merkitsee myös sitä, et ä jo heti veteenpanen j?lkeen voidaan kellumiskykyä

--~----- - ---~ --.. Taulukko - Table 3 Syksyllä 9.59 hakatun ja jä~lle varastoidun kuorellisen koivutavaran kelluvuus kesällä 960. The buoyancy, in summer 960~ of unbarked birch pulpwood felled and prepared in autumn 959 and stored onto the ice. r-ifh ;sl Tavaralaji ja hakkuuaika.fr 0 Ul (<") s., Mittausaika - Date of measurement Q) s :: Kind of timber and felling... Hr- {l()(.)j. oq)'cp,s::: time 2. 2 m koivupaperipuu 2.2 m~ birch pulpwood p...q S:::...,_ ri ou P.S::SS:::a> 9. 5.960.6.960..7.960 8~8. 960 ri :: p IJ S::: r- Kelluvuuden keskiarvo (rajat), %- Buo~ancy, mean (range ), per cent z z ~ s. : :.. Lokakuu - October 959 0 39. 7 0. 2. ( 8. 4 3.8 ) 9. 9 (7. 8 2. 9) :7.3 (4. 4 9. 0) 5. 6 (4.0 6. 4) Marraskuu - November 959 0 38. 9.3 (9. 3 u. o). 5 (8. 9~ 4. 2) 8. 9 (6. 8.0) 7. 5 (5.3 9. 5) Joulukuu - December 959 0 3.3 0.7.C8. o.~.~ 2.9),0. 7 (7. 6 3.o). 7. 6 (5.2.i..Ö.2) 6.8 (L.8~ 8. 9) V 2m koivupoltt~ranka : :! 2 m. birch fuelwood long log : : ' ; : Loka-joulukuu 0 October-December 959 65.4 8. 7 ( 8 0 ) 7. 3 (5. 8 9. ) 6. 2 '. (5.0 7. 4) '3. 6 (o... 5.) -- -- - - L_.

tarkkailemalla p~:i!:iteli:i likipi t?.en, miten kauan ko. niput tulevat uimaan, joten k~ytrnnön hinauksissa voidaan kohdistaa erikoishuomio niihin nippueriin, jotka jo heti kevääll~ uivat beikosti. 9.- 26.7.960 veteen pudotettujen koivupaperipuunippujen kelluvuus oli heti veteen pudottamisen jälkeen 5.3 6:. 6 oj; (taulukko 4) eli siis n. 5% suurempi kuin j~älle ajetulla tavaralla 9. 5.960. Tavara oli siis kuivunut keslin aikana verraten paljon. pi tk,<iaikaista hyötyä, silli:i j 0 Te.st;;. kuivuinisesta ei kuitenkaan ollut kk: n kuluttua eli 26.8. 9.60 kelluvuus vallitali 9. 0 9.7 ~gn välillä ollen sii~ jo hieman heikompi kuin j~älle ajatulla tavaralla kes8~~un ålkupuolella. Syyskuun lopulla (26.9. 960),2 kk:n vedess'lolon jä.lkeen niput olivat jo kypsiä maallenostoon, sill;:; lokakuun. ' hakkuuryh~stä oli nippu uponnut ja 2 nipulla kelluvuus oli alle 5 ~. Heti t~m~n mittauksen jälkeen poistettiinkin 8. nippua aineistosta. JÄljelle jääneissr nipuissa oli yläpinta vielä 7. 0.960 noin 0 cm vedenpinnan ' yl8puolella. Kes~ajotavaran.suhteellisen hyve alkukelluvuus menetettiin siis hyvin nopeasti j? ensimm~isen uimiskuukauderi. aikana. Uimisaika j<i.i J;yhyemm?ksi kuin jäälle :ajossa. Kes~ajossa s~ oli nyt hieman vajaa 2 kk, jl:i~lle aj6ssa sen sija~n ~ k~.. On vaikea sanoa, mistr näinkin suuri ero aiheutuu. Yhten~ tekij~ni:i voi olla ji:ir eyden vaikutus. Kes~ajonipuissa (piir!os a, s. 8) kelluvuus pai.! rani j?reyden pienenty-essr, kun oli kysymys veteenpanomit~auksesta. M..l.tta lii'jöhemmissä, : elo- ja et:enkin: syyskuun mi ttåuksissa pienikokoisia pölkkyjä sis<ilti:ivien nippujen kellu:vuus heikk~ni nilri voimakkaasti, ett':i jl:ireyden ' vaikutus muuttui epämäär;;iseksi. Va~taavassa jä;:;l~eajossa (piirros b, s. 9) j;;reyden pienentymi~en sen sijaan para~si kelluvuutta kaikissa mittauk- ( ' sissa. Kun kesi:iajopaperip~unippujen ~ jrreys oli pienempi, merkitsee se samalla uimi;skyvyn nopecimpaa heikkenemist;,;. Kes.Pajo~avaran uimiskyvyn nopea heikentymi:nen on voinut lis~ksi aiheutua runsaasta, pölkkyjen p~iden halkeilusta ja ~i ten voimistuneesta vettymfsest;;. Pölkky jen poikkileikkauspinnat eivät sisältrneet paljoakaan sienten itiöemiä, jot~a olisivat voineet vettymistr esti;i;;. Kuorellinen koivupolttoranka, joka oli varastoitu j~~lle, ui toukokuun alussa 960 verraten syv::iss~ (kelluvuus 8. 7 ~ ), mutta ei vettynyt paljoakaan pitkä::in aikaan, sill<i viel;;. 7. 960 sen kelluvuus oli 6. 2 % (taulukko 3, s. 5). Ti:im;;n ji:ilkeen tilanne kyll;;kin heikkeni, sill;; elokuun alkupuolella kelluvuus oli vain 3. 6 % ja nippu oli jo uponnut. Pienikokoisen koivupolttorangan uimisajaksi voidaan trss::i tapauksessa laskea 2 korkeintaan ~ kk eli i- kk vähemmän kuin j~reämm~ll;; tai koivupaperipuulla.,,

Taulukko - Table 4 Syksyllä 959 hakatun ja autonippuina veteen 9.- 26. 7. 960 pudotetun kuorel- lisen koivu- ja haapatavar a n kelluvuus. The buoyancy of unbarked birch and aspen pulpwood felled and prepared in autumn 959 and launched into water in truckbundles on July 9-26, 960..... s Mittausaika - Date of measurement.... ct- s P,OCill""') ;j Tavaralaji ja hakkuuaika ~ <>.. H s lleo ri S:: 9.- 26. 7. 960 26. 8.960 26.9.960 Q) "d p. r- "d Kind of timber and felling time P...QS:: EtS::<l> P.S ;jl S::ri ; r- Kelluvuuden keskiarvo (r ajat), % ~ p ~ ;j r- :;::; p:< p. Buoyancy, mean (range), per cent 2. 2 m koivupaperipuu 2. 2 m. birch pulpwood Lokakuu - October 959 0 40. 9! 5.3 (. 9. 8.8) 9. 0 (5. 9 2. 7 ) 5. ( 0 7.8) Marraskuu - November 959 0 45. i 6.6 (4. 3 9. 3) 9. (7. 4 0.8 ) 4. 7 (4. 2 5.5) Joulukuu - December 959 0 42. 9 5. 8 (2. 7. 9 ) 9-7 (6. 4 3.8) 6. 2 (3.8 9.4) i 2. 2 m haapapaperipuu 2. 2 m. aspen pulpwood '. Loka-joulukuu October-December 959 3 38. 24. 8 (2. 0 27.8 ) ' 2.6 (7. 3 26. 4) 8. (6. 6 9. 3) 2 m koivupolttoranka 2 m. birch fuelwood long log '.. Loka-joulukuu Oct ob er- Dec emb er 9 59 5 7 3. 6 2.4 ( 9. 4 23.).0 (7.9 2.4) 6. (5. 5 7. 7 )..- -"' ---l :

- 8 - Aineisto, nippua Material, bundles A 8 7 3 2 Koivupolttoranka Birch fuelwood long log ---- --- -./'- ------- -- - - --'-- 23 22 2 20 - f- -- :--- ' - Koivupaperipuu Birch pulpwood,,. _ 9 8.p s:! 7 Q) 0 H 6 Q) p. ~ 5 tl s:! ccl & 4 ;:::! P=l 3 ~ - f- ~ 2 g ;:::! rl rl Q) ~ /. i: ~ - ' _/ v L V. 26.8.960 :;,. 9.~26. 7.960./ ( / 26.9.960. te' ~ 4 3 ~--------'--------~------~~------~-------L--- 30 40 50 60 70 ' 80 Jm/p- m3 - Runni~g : m. /piled cu. m. Piirros a. Kelluvuuden riippuvuus jpreydestä. A = Veteen ajo 9.-26.7. 960, hakkuu loka-jouluk. 959, Sys~, Nuoramoinen. Fig. a. The dependence of buoyancy on thickness. A = Launching into water on July 9-26,960, felling in October- December 959, at SysmP, Nuoramoinen.

Aineisto,nippua Ma.terial, bundles..... B 2 2 2 4 8 5. 2 '3 c 3 9 8 4. ' Koivupaperipuu. Birch pulpwood 2..----,-----,----=.-.--=--_,-----,-----. 6~-J-.:--ll----!--:----,i------..,i-----l. ~ ~..._--l, ;i..l :...l.-,, r... 5 0 90 0.. 30 50.70 ~ Pöl.~.~/nipp~.-:-. Logs/bundle ~ ::: ~3 0 ;:j ~ 2 "'#. h ~ ;:j 0 rl rl Q) ~ 9 8 7 6 5 4 ~...-- Koivupaperipuu B. h d rc pulpwoo 9. 5.960... f-- V./'! _.,..., (_/ '...... i.7. 96l_ V... "' ~.8. 96 6-.:. "" '.. " /'..... :.. r \ J 26. 9.96e \. : -- - -... V.. l 3 20 30 40 50 Jm/p-m3 - Running m./piled cu.m. Piirros b. Kelluvuuden riippuvuus j iireydest~. B Ji:i?..lle ajo, hakkuu loka-jouluk.959, Sysmi:i, Nuoramoinen. C = Jä~lle ajo, hakkuu touko -hein~k. 959, Heinolan mlk., Metsola.... Fig. b. The dependence of buoyancy on thickness. B = Onto-ice -haulage, felling in October- December 959, at Sysmi:i., ~uoramoinen. C c Onto-ice-haulage, felling in May-July 959, at Heinolan mlk., et sola.

20 - Kesäaj oon si~ oi tetu t k oivupol ttorankaniput olivat alkukes?n aikana kuivuneet pal j on paremmi n kuin j~r ei:immi:it koi vupaperipuut, mikä aiheutuu siitä, etti:i pol ttorangoista oli suuri osa latvustavaraa. Kelluvuusprosentti oli veteenpanen yhteydess~ 2. 4 (taulukko 4, s. 7) eli l~hes yht~ suuri kuin haapapaper ipuulla. Vettymi nen oli kyll?k:i:-n -a-lkuaikana tavattoman voimakasta, sillp kk:n vedess~olon j~lkeen kelluvuus oli enää. 0 %. Sitten vettyminen jo hidastui, sill~. syyskuun l~pu-lla kelluvuu s oli 6. % eli hieman par empi kuin vastaavalla koivupaperipuull!l ke$.kimäär.in. Kaikkien pol ttorankani ppujen kelluvuus oli tällöin viel? yli 5 %. Saatu tulos osoittaa, ett~ kesp'aj oon j outuva k()ivu.pol ttoranka ui vähint~hin yht:; pi tk?n ajan kuin vastaavasti k?sitelty koivupaperipuu. Sek? jp.älle varastoimista ett? kes~ autoniputusta k?ytettäessä koivupolttorangalle. on saatu hyvin yhtälp.inen eli 2-2-! kk~n pituinen uimi saika,_.saatu tulos vastaa ylivuotisella koivu- ;; polttorangalla saavutettuja tuloksia (T u o v i n e n. 960) Kuorellisen haapapaper ipuun uimiskyky (taulukko 4, s. ) oli koi vuun verr attuna oleellisesti parempi. Kes~ajossa heti veteenpanen jälkeen hein?kuun lopulla 960 kelluvuus oli näet keskim::i;:ir.in 24. 8 % eli n. 9 % suurempi kuin vastaaval la koivupaperipuulla. Elokuun lopulla haapanippujen kelluvuus oli 2. 6 % (ero koivuun runsaat 2 %). Slfyskuun lopulla kellu siti:i, ettp sen kelluvuus oli lähes vuus oli haavalla 8. fo, mikä me~kitsee. 3 % suurempi kuin koivun. Ti:imä tulos', vaikka se perustuukin pieneen ainei stoon, np'yttäi:i osoittavan melko vakuuttavasti, että kuorellisen haapapaperipuun uimiskelpoisuus riittää nippuhinauksen tarpeisiin. Nipun jäällevarastoimisasennon vaikutus uimiskykyyn Tiimän tutkimuksen yhteydessä j?.::tllevarastointi suoritettiin siten, että niput sijoitettiin pohj ois- eteli:isuuntaan j a etel.<inpuoleinen pfiä varustettiin maalimerkeills.. Ti:i.mä menettely aiheutui sii ti:i, ett;; on epi:iil ty lyhytt;; tavaraa sisi:il t~vien nippujen helposti kallistuvan j a hajoavan, j os nipun toinen pää on eteli:ii:in päin, missi:i kev:;taurinko sulattaa j??n nopeammin kuin pohjoisen puolella ja vaikuttaa pölkkyjen eteläp:;än kuivumiseen ja halkeilemiseen. Taulukosta 5 voidaan todeta,.. etti:i ji:iiden lfihdetty?. suoritetussa mi ttauksessa (9. 5. 960) oli nippuja, joiden eteläp.:iän uimiskorkeus oli joko pienempi tai yhti:isuuri kuin pohjoispi:ii:in, Sysmän Nuoramoisten syyshakkuuta-

Taulukko - Table 5 Koivunippujan jäällevarastoimisasennon vaikutus nipun etelä~ ja pohjoisprpn uimiskorkeuteen. The effect of the onto-ice-storage position of birch pulpwood bundles on the buoyancy height of the south and north end of the bundle. [ EtelRpRän uimiskorkeus Buoyancy height of the south end Yht. Mi ttausaika, Ero keskim., Koivunippuaineisto yhtäsuuri j pienempi suurempi Total Difference, Date of measurement, Birch bundles, mnterial equal smaller bigger average, 960 cm % nippuluvusta : per cent of bundles - Sysmä, Nuoramoinen, syyshakkuu autumn felling l 9. 5. 53 36 00 4.64. 6. 6 5 43 00 5. 26.7. 3 55 42 00 3.8 '. 8.8. 3 33 64 00 2.94 9. 5. 0 40 Heinolan mlk., 50 00 4.64 koko aineisto.6. 0 47 43 00 4.9~... 7. 6 29 65 00 whole materia! 5.47 ' 8.8. 3. 36 6 00 5. 94 : l l f\)... Heinolan mlk., touko-hein~k. May-July felling hakkuu 9. 5. 8 38 54 00 : 5. 92.6. 39 : 5Q 00 : 5. 50... 7. : 8 20.,. 72 00 5.92 8.8. 4 32 64 00 6. 72 :

- - 22 - varassa 64 %, Heinolan mlk:n erottelemattomassa aineistossa 50. 0 % ja Hei-. i... nol~n mlk: n touka;-heinäkuun hakkuussa 46 %. Mi tii vi-öhemrn::in kui vuneesta ta- I! ' varasta oli kysymy-s, si tfi syve~mi:issä siis n:i,ppuj en eteläp;;;; pohj oispii;;öhän verra-ttuna ui; Tämä voi faisiin tulkita myös siten, että eteläpään pölkkyjen päiden kuivuminen ei ole vaikuttanut sanottavasti asiaan. Myöhemmiss~ mit~auksissa etel?pään uimiskorkeus suurentui, niin ettfi elokuun alussa yli 60 %: ssa nipuista etehipi:i?.n uimiskorkeus oli suurempi kuin pohjoispään. Saatujen tulosten perusteella näytt~ä siis siltä, ettii etel:i.pi:iähän paistavan auringon jääti:i sulat~ava vaikutus saa f"lipun eteläpään painumaan alussa syvempään kuin pohjoispiian, mutta ett~ tapahtuu _piiinvastaiseen suuntaan kallistuminen. kesän mittaan Keskimääräiset uimiskorkeuden erot muodostuivat kuitenkin melko vaåtimattomiksi (5 cm: _n molemmin puolin). Sysmän Nuo~amoisten syyshakkuunipuilla ~ämä ero piene;ni kesä.n jatkuessa, kun se taas Heinolan mlk:n aineistos-.. i sa ~asvoi. TämR e~ilainen suuntaus aineutuu mahdollisesti siitä, että = ~s - m8.n :niput olivat 'sidottuna ja Heinolan mlk:n niput vapaana ~ormana. Tavaran erilainen kuivumisaste on myös voinut olla åsiaan vaikuttamassa. Yksityisiss~ i nipuissa esiintyi kuitenkin verraten paljon voimakkaastikin kallistunei ta nip~uja, kuten. taulukosta 6. ilmenee~ : ; ~smän Nuoramoisten aineistossa oli vähintään 0 cm:n kallistuman omaavia :alussa %, : mutta kahdessa viimeisessä mittauksessa vain 3 %, kun taas Heinolan mlk: n aineistossa niitä oli 2 9 %:n välillä eikä selväi:i lis~äntymis- tai v~hentymissuuntausta voinut havaita. Pahiten olivat kal- ; listuneet kuitenk~n Heinolan mtk:n aineisto~ touko- heinäkuun hakkuun niput, jot~a sisälsivät ~århaiten kuivunutta tavaraa. On hyvin todepnäk~istä, että tavaran tuoreu~en lisäksi nippujen sitominen kiinni toisiinsa j a vetopuo~eihin on vaikuttanut ~smi:in aineistossa,kallistumista viihent~v~sti. Nippujen muodon muutoksia tarkasteltaessa kannattaa kiinnittää huomiota myös ui m is~eveyden vaihteluihin (taulukko 7, s. 24). Keskimääräinen uimisleveyksien ero on kesfi.n jatkuessa yleensä suurentunut t a i ainakin pysynyt suunnilleen ennallaan. ha~ussa. Eteläpään uimisleveys on kasvanlit t a i pysynyt ennallaan pohjoisp~ähän heikentyey-t. Suurimmat erot ova t Heinolan mlk: n touko-heinäkuun verrattuna uimisajan jatkuessa. Nippujen muoto on sii s vähitellen l

- 23 - Taulukko - Table 6 Nipun p~ i den uimiskorkeuden ero jäälle varastoiduilla koivunipuilla. Difference in floating height of the bundle ends. birch pulpwood bundles. Onto- ice- stored ~----------------~----------------------------------------------~! ' Aineisto ja mittaus- Uimi skorkeuden er9, cm Difference in floating height,cm. aika, ~------~. ~~~~- --~---- ~--~--~~~r--------4 Material and date fl 0-4 5-9 0-4 5jayli Yht. 0 measurement, l j and over Total 960 % nippuluvusta - per cent of bundles Sysmä, Nuoramoinen, syyshakkuu autumn felling 9. 5.. 6... 8. 8. Heinolan mlk., koko aineisto whole material 9.5.. 6.. 7. 8. 8.! i Heinolan mlk., ' touko- heinäk. hakkuu May- July felling 9. 5. i. 6.. 7. 8.8. 6 49 67 86 60 47 57 42 46 40 48 40 28 37 30 25 40 3 39 3 48 40 36 3 8 3 3 3 4 9 2 4 2 8 6 3 2 8 8 4 8 2 l 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 l! J

(

~ Taulukko - Table 7 Koivunippujan jää.llevarastoimisasennon vaikutus nipun etel~- ja pohjoisp~än uimisleveyteen. The effect of the onto-ice-storage position of'birch pulpwood bundles on the buoyancy width of the south and north end of the bundle. Koivunippuaineisto Birch bundles, material Sysm~, syyshakkuu Nuoramoinent autumn felling Heinolan mlk., koko aineisto whole material Mittausaika, Date of measurement, 960 9.5.. 6.. 7. 8. 8. 9. 5.. 6..7. 8.8. Etel~pään uimisleveys Buoyancy width of the south end yhtäsuuri equal 7 26 7 7 9 9 25 pienempi smaller suurempi bigger % nippuluvusta per cent of bundles 50 37 39 28 3 34 39 24 33 37 44 55 50 47 36 65 Yht. Total 00 00 00 00 00 00 00 00 i Ero keskim., Difference, average, cm 5.4 5. 8. 5 t- :~~~-, Heinolan mlk., 9. 5. 23 9 58 00 9.8 5.8 20.0 n. 6 ----- touko-heinf:lk. hakkuu 6 5 27 58 00 5. 7 May-July felling 7 23 35 42 00 29. 8. 8. 6 28 56 00 25. 9 _j r0 _p,.

25 - Pyöristyksen vaikutus uimisleveyteen Erityisesti autonippujen muodossa ja laadussa on usein paljonkin toivomisen varaa. T~m~n tutkimuksen yhteydessä tarjoutui hyvä tilaisuus vertailla alaosasta vain toiselta ja molemmilta puolilta pyöristettyjen autonippujen muotoa Sysmän Nuoramoisten puiden kesä.ajon yhteydessä. Kuormaauton lavalle näet mahtui kaksi koivunippua ja ~ain toisessa nipussa oli alaosan pyöristys molemminpuolinen. Pyöris~Jksen vaatima pinta- ala oli nipun pä~ssä 0.084 ja 0. 68 m2 pyöristettyjen kulmien luvun mukaisesti. Nippujen yläosan pyöristys ja kiristys olivat sensijaan molemmissa nippuryhmissä samanlaiset. Nipun koko oli hyvin yhtäläinen kummassakin ryhmässä, kuten seuraavista luvuista"i}menee: Pyö~istystapa Toinen alakulma Molemmat alakulmat Nipun poikkileikkauspinta- ala 3. 643 m 2 3. 632 II Veteenpanen yhteydessä heinäkuussa voitiin todeta (piirros 2 ), ettf.i. vain toisesta alakulmastaan autonlavalla pyöristettyjen nippujen uimisleveys oli kaiki?sa kellumisluokissa selvästi suurempi. Keskimä~räinen ero oli 5. 3 cm (230. 9 25. 6 cm). Elokuun lopulla ero oli samansuuntainen, joskin pienempi, keskimäärin 9. 9 cm (20.6-200. 7 cm). Syyskuun lopussa ero oli edelleen samansuuntainen ja keskimä~rin 3.5 cm (93.9-80. 4 cm). NRmä luvut osoittavat havainnollisesti, miten voimakas vaikutus nipun pyöristämisellä on nipun muotoon. Miten voimakas tämän tekijän vaikutus on nippujen koossa pysymiseen hinauksen aikana ja erityisesti hinauksen vaikeimmissa kohdissa, virtapaikoissa, kanavissa, myrs~yllä jne., on vaikea numeroin osoittaa, mutta on hyvin todennrköistä, ettr pyöristyksen vaikutus voi olla silloin ratkaiseva merkitykseltään. Samoin voidaan pärtellä, että nippujen uudestaan kiristäminen vedessä on hyvin hyödyllinen toimenpide. Kiristäminen olisi suoritettava ennen hinausta.

- 26 - - \_ 260 250 8 240 0 230 't:l ~ <> 220 r- 'd g 20 ~ 8 200 0 60 50 40 -.._, B....... '',..._. f : 0.-'~-.. l.. b. : q\ ~ -.~......,/ -.. a... y / N.,. " /' ~/... ~ 'N r \.\.. 8!' 'l. V\ - - V \ \\ 9.-26.7.960 f l l=l ~ \ ~ V!- - - ' 26.,8..960.. -. tt J.. 26.9.960 ' ~ _ - 3 5 7 9 2 23 6 ' 8 0 2 4 - ~ 6 8 0 Kelluvuus-% - Buoy~ncy per cent Piirros 2. Nipun pyöristyksen vaikutus nipun leveyteen. Kes~autoniputus 9.-26.7.960. 2.2 m koivupaperipuu, ~s~, Nuorarnoi~en. A =nipun molemmat alakulmat pyöris'tetty, B = vain toinen alakulma pyöristetty. Fig. 2. The effect of.rounding on the. bundle width. Truck bu~dling in summer, on July 9-26,960. 2.2. m. birch pulpwood, at SysmÄ, Nuoramoinen. A = the two lower parts of the bundle rounded, B one lower part rounded.

- 27 - \. K i r j a l l i s u u t t a R e f e r e n c e s H e i s k a n e n, Veijo 959. Halkaistun, aisatun ja kuorellisen koivupinotavaran kuivuminen ja säilyminen metsävarastossa (Summary: Drying and Storage Decays of Forest- stored Split, Strip-barked, and Unbarked Birch Cordwood). Metsäntutkimuslaitoksen Julkaisuja 50, 7 - Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 50,7. Helsinki. T u o v i n e n, Arno 960. Kuorellisten koivup~lttorankanippujen uimiskyky (Summary: The Buoyancy of Bundles of Unbarked Birch Fuelwood). Metsätehon tiedotus - Metsäteho Report 75 ~ Helsinki.

28 - On the Buoyancy of Bundles of Unbarked Birch?ulpwood " " " " "!! "" by Arno Tuovinen SUMMARY The forest department of Qy Tampella Ab and Metsäteho, the Forest Work Study Section of the Central Association of Finnish Woodworking Industries, conducted joint bundle- floating experiments in 960, using single bundles of more than 7 piled cu. m. made up chiefly of 2. 2 m. and 2.4 m. unbarked bir _?h pulpwood. The timber. was stored cr osswise- stacked in the forest after felling. The following resul ts were acl;li_eved in the. e:xperiments....,. Monthly comparison of the buoyancy of birch pulpvrood bundies felled in the per iod May 959- January 960 and store"d on the ice "in winter 960 showed that timber felled in May, June and July floated better in the water systems after the " brea~ing up of the ice and maintained its bnoyaney lenger than timber felled later. Timber felled in May -~uly retaineq satisfactory buoyancy SJ.nd towabili ty to the end of A~gvst, whereas -birch pulpwood felled later remained buoyant at the most to the middle of July and was towable pr obably only until the middle of June. The bundles were well rounded and C: t i ghtened and stacked by hand onto wooden frames on ice. The timber came from the rural commune of Heinola (Central Finland), from the firm forest lands of so called b i lber ry type. Firewood was removed first and the operatien now in question was regeneration felling of birch. The timber was of g ood quality and large- sized, 3. 3 running metres per piled cu. m. The minimum top diameter was 8 cm. below the bark, a small amount excepted. With the small control material taken from another habitat (swamp) consisting only of timber cut in June and October 959 the difference between felling in early summer and in the autumn was not as pronounced although it was similar. 2. Comparison of the buoyancy of birch pulpwood bundlet! on truck platform in the winter and in the summer after cutting in November and December 95~ in Sysmä (Central Finland) showed th~t timber bundled in wipter and stored. and

- 29 - on the ice remained buoyant almost to the end of August whereas timber bundled at the end of July rapidly lost is initially good buoyancy. It was buoyant at the most for two months. 3. The size of the bolts affected the buoyancy of birch pulpwood. Bundles containing small- sized bolts were mor e buoyant immediately after l aunching into water than bundles containing larger- sized timber. The difference v~s clearest vnth timber bundl ed in the summer. As the ~loat ing period lengthened the buoyancy of bundles containing bolts of differ ent sizes gradually evened out. 4. fuen bundles were stor ed on the ice in the north- south direction the southern end of the bundles generally swam slightly deeper than the northern end after the ice had thawed. Tilting in the opposite direction occurred by the end of the summer. The differences in the floating height between the ends were so small, however, that there was no special risk of single bundles standing on end. The tilting was greatest in the best- seasoned timber in bundles loose inside the booms. As the floating period lengthened the difference between the floating wi dths af the bundle ends generally grew or at least r emained unchanged. The floating width of the southern end increased or remained unchanged compared with the northern end. The shape and holding ability af the bundles were thus generally weakened. 5. Even the slightest neglects in the rounding and tightening of bundles influenced the shape of the bundles considerably. The flaating vndth of birch pulpwood bundles made in connection vn th summer motor haulage was aver 5 cm. great T immediately after launching in water if anly one lower carner instead of two was rounded and the bundles were otherwise af the same size and similarly tightened. The difference diminished a little, it i s true, as the flaating periad lengthened. 6. Unbarked birch fire vood long logs, minimum top diameter below the bark 6 cm., which had been cut in autumn 959 in Sysmä from the remains af a marked birch pulpwoad stand and stored on the ice, were buayant only to the end of July/beginning of August, i. e. abaut ane month less than the corresponding birch pulpwoad. Birch firewood lang logs bundled in July 960, on the other hand, had at least equally goad buoyancy (two months at least) as birch pulpwood made similarly.. Unbarked aspen pulpwaod had essentially better bu~anc~ than birch pulpwaod. Even after twa manths in the water the buoyancy of aspen bundles was a little better th~n that of birch pulpwoad immediately after launching into water in July...

{'_.