1/2012 Innovaatioiden suojaaminen yritysten kasvun tukena Mikä on yritysten IPstrategioiden merkitys yritysten kasvulle? Hyötyvätkö pienet innovatiiviset suomalaiset yritykset patentoinnista? Kuinka julkinen sektori voisi edistää yritysten aineettoman omaisuuden (IP) ja aineettomien oikeuksien (IPR) hallintaan liittyvää osaamista? Hankkeen nimi: Pro gradu tutkielma Intellectual property strategies and firm growth: evidence from Finnish small business data Tekijä: Jussi Heikkilä jts.heikkila@gmail.com Jyväskylä University School of Business and Economics Aineettoman pääoman (IP) ja innovaatioiden merkitys yritysten menestystekijänä globaaleilla markkinoilla on kasvanut ja tulee kasvamaan myös lähitulevaisuudessa. Aineettomilla oikeuksilla (IPR) yritykset kykenevät suojaamaan aineettomasta pääomasta ja innovaatioista saatavia tuottoja. Oletettavasti ne yritykset, jotka tehokkaimmin kykenevät hyödyntämään aineettomia oikeuksia osana liiketoimintastrategiaansa sekä turvaamaan toiminnanvapautensa, ovat huomisen menestyjiä ja voittajia. Toisaalta aineettomat oikeudet eli ns. muodolliset innovaatioiden suojausmenetelmät (patentit, tavaramerkit, jne.) eivät ole yritysten ainoa keino, vaan innovaatiosta saatavia tuottoja on mahdollista pyrkiä suojaamaan myös monilla eimuodollisilla menetelmillä (esim. markkinoille tulon nopeus). Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka eri suojausmenetelmät eli IP-strategiat ovat olleet yhteydessä suomalaisten innovatiivisten pk-yritysten kasvuun 2000-luvulla. Tutkimuksessa havaittiin korkeimmat kasvuasteet aikavälillä 2001-2008 niillä yrityksillä, jotka hyödynsivät kattavimmin eri suojausmenetelmiä. Sitä vastoin hitainta kasvu oli niillä yrityksillä, jotka raportoivat, etteivät olleet suojanneet innovaatioitaan millään tutkimuksessa tarkastelulla IPstrategialla. Liikevaihdon kasvuerot eri IP-strategioita hyödyntävien yritysten kesken olivat merkitsevämpiä kuin työllisyyden kasvuerot. Lisäksi patentoinnilla havaittiin olevan positiivinen yhteys liikevaihdon kasvuun. Aineiston luonteesta johtuen tuloksia on pidettävä alustavina, mistä syystä jatkotutkimukselle on tarvetta tulosten vahvistamiseksi. Politiikkasuosituksena suomalaisten yritysten aineettoman omaisuuden hallintaan liittyvää osaamista tulisi kehittää, jotta yritysten menestys ja kasvu globaalissa kilpailussa turvattaisiin myös jatkossa. Asia on Tekesin toiminnan ytimessä erityisesti uusien asiakassegmenttien soveltamisen myötä: kansainvälistymällä kasvavat yritykset ovat Tekesin tärkein segmentti alasegmenttinään mm. innovatiiviset kansainvälistyjät. KÄSITTEET IPR, intellectual property rights. Aineettomat oikeudet jaetaan teollis- ja tekijänoikeuksiin. Teollisoikeuksia ovat mm. patentit, hyödyllisyysmallit, tavaramerkit, mallioikeudet sekä toiminimet. IP-strategialla viitataan tässä yhteydessä yrityksen tapoihin suojata innovaatioihin liittyvää aineetonta omaisuuttaan sekä innovaatiotuottoja. Innovaatioiden suojausmenetelmän valinta on yritykselle strateginen päätös. Alan käsitteistö on vielä vakiintumatonta ja samaan asiaan on viitattu kirjallisuudessa mm. termeillä IP protection tools, IP protection mechanisms, appropriation strategies ja innovation return appropriation mechanisms. Toiminnanvapaus (freedom to operate) eli kyky olla loukkaamatta toisten aineettomia oikeuksia. Tekesin strateginen tieto -yksikkö rahoittaa innovaatioympäristöä palvelevaa tutkimusta teemakohtaisilla hauilla.
Johdanto Aineettomien oikeuksien merkityksen ja määrän kasvaessa haasteena on toimintavapauden varjeleminen monimutkaisessa IPympäristössä. Innovaatiotuottojen suojaaminen on yritysten kriittinen menestystekijä, joka voi synnyttää myös uusia tulovirtoja. Innovaatiopolitiikassa tulisi huomioida, että aineettomien oikeuksien hallinta on erityisen haastavaa pk-yrityksille. Innovaatioiden ja aineettoman omaisuuden suojaamisen merkitys yrityksille on kasvanut nykyisessä globaalissa toimintaympäristössä, jossa tieto leviää hetkessä toiselle puolelle maapalloa Internetin ja sosiaalisen median välityksellä. Seurauksena tästä kehityksestä on ollut aineettomien oikeuksien (IPR) kuten patenttien ja tavaramerkkien määrän voimakas kasvu. Kasvu on ollut erityisen nopeaa Kiinassa ja onkin todennäköistä, että patentteihin ja muihin aineettomiin oikeuksiin liittyvät loukkauskanteet tulevat jatkossa lisääntymään kyseisellä markkinalla. Applen ipad tavaramerkkiin liittyvä oikeudenkäynti kiinalaista Proviewia vastaan on vain yksi esimerkki kehityksen suunnasta Kiinan markkinalla. Mainittu tapaus ilmentää, kuinka tärkeää aineettomien oikeuksien määrän lisääntyessä yrityksille on turvata oma toiminnanvapautensa eli varmistaa, ettei liiketoiminnassaan loukkaa muiden omistamia aineettomia oikeuksia. Brändin rakentamiseen tehdyt investoinnit valuvat helposti hukkaan, jos tavaramerkin ja muun aineettoman omaisuuden suojaamisesta ei ole huolehdittu. Teknologisista (patentoitavissa olevista) innovaatioista saatavien tuottojen suojaaminen on yrityksen kriittinen menestystekijä erityisesti teollisuusyrityksissä. Jos innovaatiotuottojen suojaamista ei ole riittävästi ajateltu osana liiketoimintaa eikä innovaatioita asianmukaisesti suojata, saattaa yritys nopeasti menettää kilpailuetunsa innovaation kaupallistamisvaiheessa kilpailijoiden imitoidessa innovaation keskeisimmät osat. Tämän seurauksena alun perin innovaation tehneen yrityksen toiminnan kannattavuus on todennäköisesti heikompi ja kasvu vaikeutuu. Kannustimet innovaatiotoiminnan harjoittamiseen heikkenevät, jos tuotot yrityksen tekemistä innovaatioista päätyvät kilpailijoille ilman asianmukaisia korvauksia. Aineettomien oikeuksien kuten patenttien avulla yritys voi suojata innovaatioitaan sekä hankkia tuloja lisensoimalla suojattuja keksintöjään ja teknologioitaan. Rahoituksen hankkiminen sijoittajilta ja rahoituslaitoksilta saattaa myös olla helpompaa, koska yritys kykenee vakuuttamaan sijoittajat IPR-portfoliollaan. Aikaisempien tutkimusten mukaan aineettomat oikeudet lisäävät lisäksi yrityksen neuvotteluvoimaa suhteessa kilpailijoihin ja yhteistyökumppaneihin. Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten innovatiivisten alle 100 hengen yritysten IPstrategioiden ja kasvun välistä yhteyttä. Yritysten kannattavuus olisi ollut todennäköisesti hedelmällisempi mittari yrityksen menestykselle, mutta saatavilla ei ollut otosyritysten liike tuloksia. Toisaalta kasvuhakuiset yritykset investoivat voittonsa kasvuun, mikä osaltaan puoltaa työllisyyden ja liikevaihdon valintaa menestyksen mittarina. Aihetta oli ja on edelleen tärkeää tutkia erityisesti pienten yritysten näkökulmasta, koska aikaisemmissa tutkimuksissa on nostettu esille, että immateriaalioikeusjärjestelmä - erityisesti patenttijärjestelmä - suosii suuria yrityksiä pienempien kustannuksella. Väite perustuu patentointiin, patenttien ylläpitoon ja patenttien puolustamiseen (enforcement) liittyviin korkeisiin kustannuksiin. Innovaatiopolitiikan kannalta teema on erityisen tärkeä, koska julkisilla varoilla rahoitetun innovaatioiden ja teknologioiden kehittämistoiminnan tulosten (uudet työpaikat, kasvaneet voitot) näkisi mieluiten koituvan suomalaisten yritysten hyväksi ja edelleen verotuloina suomalaisten hyvinvointipalveluiden ylläpitoon. Riskinä on, että tulokset valuvat kopiointia harjoittaville ulkomaisille yrityksille, jos innovaatioita ei suojata asianmukaisesti. Vastaavia aiempia yhtä laajaa tilastoaineistoa hyödyntäviä yritysten kasvun ja IP-strategiat yhdistäviä tutkimuksia ei ole tekijän tiedossa, joten tämän tutkimuksen tulokset on tulkittava alustavina.
Aineisto Aineisto koostui 469 suomalaisesta innovatiivisesta pkyrityksestä. Tutkimuksessa hyödynnettiin Etlatiedon aineistoa, jossa vuosina 2001 ja 2001 toteutetut puhelinkyselyaineistot oli yhdistetty Tilastokeskukselta ja Asiakastieto Oy:ltä saatuihin työllisyysja liikevaihtolukuihin 2001-2008. Lopullinen otos koostui 469 suomalaisesta alle 100 työntekijän osakeyhtiöstä (työtuntien määrä vuonna 2001), jotka kaikki olivat raportoineet tehneensä tuote- tai menetelmäinnovaation 1999-2001 välisenä ajanjaksona. Otosyritykset edustivat lähes kaikkia toimialoja painottuen kuitenkin teknologiaintensiivisiin aloihin. Aineisto piti sisällään tiedot siitä, mitä menetelmiä eli IP-strategioita yritykset olivat käyttäneet innovaatioista saatavien tuottojen suojaamiseen. Tarkastellut IP-strategiat olivat patentointi, salassapito, markkinoille tulon nopeus, innovaatiota tukevat palvelut, tuotteet ja tuotanto. Kuvio 1 havainnollistaa, kuinka suuri osuus otosyrityksistä on hyödyntänyt kutakin IP-strategiaa. Kuvio 1. Otosyritysten IP-strategiat Tulokset Innovaatioiden suojaaminen vaikuttaa olevan yhteydessä yritysten menestykseen. Tutkimusmenetelmänä kasvun ja IP-strategioiden välisen yhteyden tarkastelussa käytettiin regressioanalyysiä. Tutkimuksen keskeisimpänä tuloksena havaittiin yrityksen IP-strategian valinnalla olevan yhteys yritysten liikevaihdon kasvuun 2001-2008. Kun yritysten ikä, koko ja toimialaerot otettiin huomioon, havaittiin patentoinnilla olevan positiivinen yhteys yritysten liikevaihdon kasvun kanssa. Toisaalta työllisyyden kasvun osalta innovaatiotuottojen suojaamismenetelmillä ei näyttänyt olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Ero työllisyyden ja liikevaihdon kasvuluvuissa saattaa johtua esim. tuottavuuden kasvusta. Verrattaessa eri suojausmenetelmiä hyödyntävien yritysten kasvulukuja havaittiin, että patentoivilla yrityksillä sekä avointa strategiaa (markkinoille tulon nopeus ja/tai innovaatiota tukevat palvelut, tuotteet ja tuotanto) hyödyntävillä yrityksillä oli korkeimmat kasvuluvut sekä liikevaihdon että työllisyyden kasvun osalta, kun taas heikoimmat kasvuluvut löytyivät yrityksiltä, jotka eivät olleet raportoineet suojaavansa innovaatioitaan. Salassapitoon nojaavat yritykset sijoittuivat kasvuluvuilla mitaten näiden ryhmien väliin. Lisäksi havaittiin myös, että ne yritykset, jotka olivat käyttäneet innovaatiotuottojen suojaamiseen kaikkia mainittuja IP-
strategioita saavuttivat korkeimmat kasvuluvut aikavälillä 2001-2008. Alustavana johtopäätöksenä voisi siis todeta yrityksen liikevaihdon kasvun olevan yhteydessä hyödynnettyihin innovaatioiden suojaamismenetelmiin. Muita keskeisiä tutkimuksen havaintoja, jotka olivat linjassa aiempien alan tutkimusten kanssa, olivat toimialakohtaiset eroavaisuudet sekä innovaatioiden tyypistä (tuote vs. menetelmä) riippuvat erot suojaamismenetelmien käytössä. Jatkotutkimukselle itse patentoinnin taustalla olevista motiiveista on tarvetta, koska nykyisessä tutkimuksessa ei kyetty huomioimaan yritysten erilaisia patenttien strategisia hyödyntämiskeinoja (esim. lisensointi, kilpailijoiden blokkaaminen, kilpailijoiden harhaanjohtaminen, neuvotteluvoima, jne.) toisin sanoen, kuinka yritykset luovat arvoa omistamillaan patenteilla. Haasteet innovaatiopolitiikalle Yritysten ja politiikantekijöiden on ymmärrettävä aineettoman omaisuuden hallinnan kriittinen merkitys. Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kuten myös koko muun Euroopan ja Euroopan Unionin - kannalta on erittäin tärkeää, että yritykset ymmärtävät aineettoman pääoman ja innovaatioiden suojaamisen tärkeyden sekä varmistavat oman toiminnanvapautensa (freedom-to-operate) globaaleilla markkinoilla. Ensimmäinen edellytys onnistumiselle on, että kaikki suomalaiset yritykset ymmärtävät aineettomiin oikeuksiin liittyvät perusasiat ja -käsitteet. Kaikkien suomalaisten yritysten - erityisesti kasvuhakuisten ja kansainvälistyvien - tulisi liittää immateriaalioikeuksien hallinta osaksi liiketoimintastrategiaansa. IPRjärjestelmien alueellisesta luonteesta johtuen yritysten on tunnettava kohdemarkkinoiden järjestelmät riittävän hyvin. Kuten Pajarinen et al. (2012) ovat korostaneet: Usein jää huomaamatta, että kansantalouden kannalta on äärimmäisen tärkeää, missä [tuo] aineeton pääoma sijaitsee sijaintipaikka määrittää, minne siihen liittyvä palveluvientitulo päätyy. Tässä on politiikantekijälle haaste, joka saattaa muodostua suuremmaksi kuin vielä ymmärretään. Julkisen sektorin toimijoiden tulisi yhdistää voimansa suomalaisten yritysten innovaatioiden suojaamisosaaminen kehittämiseksi. Toimenpide-ehdotukset Pääosa seuraavista toimenpide-ehdotuksista on samansuuntaisia alkuperäisen Suomen IPRstrategian (Valtioneuvoston periaatepäätös aineettomien oikeuksien strategiasta) toimenpidesuositusten sekä Maija Lönnqvistin tekemän Suomen IPR-strategian arvioinnin suositusten kanssa. Julkisten rahoittajien tulisi jokaisen projektin arvioinnin yhteydessä kiinnittää erityistä huomiota siihen, kuinka rahoituksen hakija suojaa tai on aikonut suojata nykyistä sekä projektin tuloksena syntyvää IP:tä. Rahoitettavien tahojen tulisi kyetä esittämään uskottava suunnitelma projektissa syntyvän aineettoman omaisuuden suojaamisesta ja kaupallistamisesta. Suomalaisten yritysten saatavilla tulisi olla riittävästi tietoa suojaamismenetelmistä. Erityisesti tieto kohdemarkkinoiden parhaista käytännöistä edistäisi kv-kilpailukyvyä ja auttaisi yrityksiä varmistamaan toiminnanvapautensa globaaleilla markkinoilla. Esimerkiksi tiedot patentoinnin hallinnollisista kustannuksista eri kohdemarkkinoilla voisivat helpottaa suojaamiseen tähtäävien investointipäätösten tekemistä. Finprolla voisi olla tässä keskeinen rooli. PRH, Tekes, Finpro ja Finnvera sekä Keksintösäätiö voisivat mahdollisesti tiivistää
yhteistyötään suomalaisen IP-osaamisen tason kohottamiseksi. EK, IPR University Center (Immateriaalioikeusinstituutti) sekä Keskuskauppakamari voisivat olla tukemassa suomalaisen IP-osaamisen kehittämiseen tähtäävän yhteistyön tiivistämisessä. Yritys-Suomi palvelu on erityisesti pk-yrityksille ja yrittäjille suunnattu maksuton palvelu, joka tarjoaa apua yrityksen perustamiseen, kasvattamiseen ja kehittämiseen. Edellä mainitut tahot voisivat yhteistyössä vastata aineettoman omaisuuden ja innovaatioiden suojaamista käsittelevän osion rakentamisesta palvelun yhteyteen. Se voisi pitää sisällään esimerkiksi aineettomien oikeuksien kansainvälisen tarkastelun, jota kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset saisivat paremman käsityksen suojaamisen tarpeellisuudesta, erityispiirteistä ja kustannuksista kohdemarkkinoillaan. Lisäksi toimialaeroja voitaisiin käsitellä tapausesimerkkien avulla. Tarkempi lukeminen Cohen, W., Nelson, R. & Walsh, J. 2000. Protecting their intellectual assets: Appropriability conditions and why U.S. manufacturing firms patent (or not). Working Paper 7552. NBER Working Paper Series. Euroopan komissio. 2011. Teollis- ja tekijänoikeuksien sisämarkkinat: Luovuuden ja innovoinnin kannustaminen talouskasvun, laadukkaiden työpaikkojen ja ensiluokkaisten tuotteiden ja palvelujen tarjoamiseksi Euroopassa. KOM(2011) 287 lopullinen, Bryssel 24.5.2011. Luettavissa: http://eur-lex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=com:2011:0287:fin:fi:pdf Heikkilä J. 2011. Patentti- ja teknologiamarkkinat ja niiden toimijat. TEM-raportteja 24/2011. Innovaatio-osasto, kasvuyritysryhmä, 29.8.2011. Kiuru, P. 2010. Start up yritykset ja IPR (tiivistelmä). Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus, LTT-Tutkimuspalvelut ja Papula-Nevinpat Oy. Helsinki. Luettavissa: http://www.papula-nevinpat.com/userdata/papula/news-files/iprtutkimus_tiivistelma.pdf Lahti, K. 2006. Teknologiayritysten globaali kasvustrategia ja immateriaalioikeudet. Tekniikan akateemisten liitto TEK. Keuruun Laatupaino KLP Oy, Keuruu. Leiponen, A. & Byma, J. 2009. If you cannot block, you better run: Small firms, cooperative innovation, and appropriation strategies. Research Policy 38(9), 1478-1488. Levin, R., Klevorick, A., Nelson, R. & Winter, S. 1987. Appropriating returns from industrial research and development. Brooking Papers on Economic Activity 3, 783-831. Special issue on microeconomics. Lönnqvist, M. 2012. IPR-strategian arvioinnista. TEM raportteja 1/2012. Työelämä- ja markkinaosasto. Evaluaatioraportti 20.1.2012. Luettavissa: http://www.tem.fi/files/31838/temraportti_1_2012.pdf Pajarinen, M., Rouvinen, P. & Ylä-Anttila, P. 2012. Kenelle arvoketju hymyilee? Koneteollisuus globaalissa kilpailussa. Helsinki: Taloustieto Oy (Sitra 297). Valtioneuvosto. 2009. Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta aineettomien oikeuksien strategiasta 26.3.2009. Luettavissa: http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/periaatepaatokset/2009/ipr-strategia/145451.pdf