Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. maaliskuuta 2016 (OR. en) 7383/16 ENER 97 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 22. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D044617/02 Asia: Neuvoston pääsihteeristö KOMISSION ASETUS (EU) /, annettu XXX, suurjännitteisten tasasähköjärjestelmien ja tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten verkkoliitäntävaatimuksia koskevasta verkkosäännöstä Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D044617/02. Liite: D044617/02 7383/16 hmu DG E2B FI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel XXX D044617/02 [ ](2015) XXX draft KOMISSION ASETUS (EU) /, annettu XXX, suurjännitteisten tasasähköjärjestelmien ja tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten verkkoliitäntävaatimuksia koskevasta verkkosäännöstä (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
KOMISSION ASETUS (EU) /, annettu XXX, suurjännitteisten tasasähköjärjestelmien ja tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten verkkoliitäntävaatimuksia koskevasta verkkosäännöstä (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN KOMISSIO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, ottaa huomioon verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa ja asetuksen (EY) N:o 1228/2003 kumoamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 714/2009 1 ja erityisesti sen 6 artiklan 11 kohdan, sekä katsoo seuraavaa: (1) Jotta voitaisiin ylläpitää energian toimitusvarmuutta, lisätä kilpailukykyä ja varmistaa, että kaikki kuluttajat voivat ostaa energiaa kohtuuhintaan, on ratkaisevan tärkeää toteuttaa kiireellisesti täysin toimivat ja yhteiset energian sisämarkkinat. (2) Asetuksessa (EY) N:o 714/2009 vahvistetaan syrjimättömät säännöt verkkoon pääsylle rajat ylittävässä sähkön kaupassa sähkön sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi. Lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/72/EY 2 5 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot tai, kun jäsenvaltiossa on niin säädetty, sääntelyviranomaiset varmistavat muun muassa, että laaditaan puolueettomat ja syrjimättömät tekniset säännöt, joilla vahvistetaan verkkoon liittämistä koskevat tekniset vähimmäisvaatimukset suunnittelulle ja toiminnalle. Kun vaatimuksissa asetetaan kansallisiin sähköverkkoihin liittämistä koskevat ehdot ja edellytykset, mainitun direktiivin 37 artiklan 6 kohdassa säädetään, että sääntelyviranomaisilla on oltava velvollisuus vahvistaa tai hyväksyä ainakin niiden laskennassa tai vahvistamisessa käytettävät menetelmät. Käyttövarmuuden takaamiseksi yhteenliitetyssä siirtoverkossa on olennaisen tärkeää päästä yhteisymmärrykseen vaatimuksista, joita sovelletaan suurjännitteisiin tasasähköjärjestelmiin (HVDCjärjestelmiin) ja tasasähköön liitettyihin suuntaajakytkettyihin voimalaitoksiin. Näitä vaatimuksia, jotka edistävät käyttövarmuuden ylläpitämistä, säilyttämistä ja palauttamista sähkön sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan helpottamiseksi synkronialueiden sisällä ja niiden välillä ja kustannustehokkuushyötyjen 1 2 EUVL L 211, 14.8.2009, s. 15. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/72/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta (EUVL L 211, 14.8.2009, s. 55).
saavuttamiseksi, olisi pidettävä sähköverkon rajat ylittävään toimintaan ja markkinoiden yhdentymiseen liittyvinä kysymyksinä. (3) HVDC-järjestelmien ja tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten verkkoliitännälle olisi vahvistettava yhtenäiset säännöt, jotta voidaan luoda selkeä oikeudellinen kehys verkkoliitännöille, helpottaa unionin laajuista sähkökauppaa, varmistaa käyttövarmuus, helpottaa uusiutuvien energialähteiden liittämistä verkkoon, lisätä kilpailua ja mahdollistaa sähköverkon ja resurssien tehokkaampi käyttö kuluttajien hyödyksi. (4) Käyttövarmuus riippuu osittain HVDC-järjestelmien ja tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten teknisistä ominaisuuksista. Siksi perusedellytyksiä ovat säännöllinen koordinointi siirto- ja jakeluverkkojen tasolla sekä siirto- ja jakeluverkkoihin liitettyjen laitteiden riittävä suorituskyky, jotta ne sietävät häiriöitä ja auttavat välttämään merkittäviä toimitushäiriöitä tai helpottavat sähköverkon toiminnan palauttamista sen kaatumisen jälkeen. (5) Käyttövarmuus voidaan saavuttaa ainoastaan HVDC-järjestelmien ja tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten omistajien ja verkonhaltijoiden tiiviillä yhteistyöllä. Erityisesti sähköverkon toiminta poikkeavissa toimintaolosuhteissa riippuu siitä, kuinka HVDC-järjestelmät ja tasasähköön liitetyt suuntaajakytketyt voimalaitokset reagoivat poikkeamiin suhteellisarvon (pu) 1 viitejännitteestä ja nimellistaajuudesta. Käyttövarmuuden yhteydessä sähköverkkoja ja HVDCjärjestelmiä ja tasasähköön liitettyjä suuntaajakytkettyjä voimalaitoksia olisi käsiteltävä järjestelmän teknisen suunnittelun kannalta yhtenä kokonaisuutena, koska nämä osat ovat riippuvaisia toisistaan. Siksi HVDC-järjestelmille ja tasasähköön liitetyille suuntaajakytketyille voimalaitoksille olisi vahvistettava asiaankuuluvat tekniset vaatimukset, jotka ovat edellytys verkkoon liittämiselle. (6) Sääntelyviranomaisten olisi otettava huomioon verkonhaltijoille tämän asetuksen täytäntöönpanosta tosiasiallisesti aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, kun ne vahvistavat tai hyväksyvät siirto- tai jakelutariffeja tai niiden laskentamenetelmiä tai kun ne hyväksyvät kansalliseen verkkoon liittämistä ja pääsyä koskevat ehdot ja edellytykset direktiivin 2009/72/EY 37 artiklan 1 ja 6 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 714/2009 14 artiklan mukaisesti. (7) Unionin eri synkronijärjestelmillä on erilaisia ominaispiirteitä, jotka on otettava huomioon HVDC-järjestelmille ja tasasähköön liitetyille suuntaajakytketyille voimalaitoksille asetettavia vaatimuksia vahvistettaessa. Siksi verkkoon liittämistä koskevia sääntöjä vahvistettaessa on asianmukaista ottaa huomioon alueelliset erityispiirteet asetuksen (EY) N:o 714/2009 8 artiklan 6 kohdan mukaisesti. (8) Sääntelyvarmuuden takaamiseksi tämän asetuksen vaatimuksia olisi sovellettava uusiin HVDC-järjestelmiin ja uusiin tasasähköön liitettyihin suuntaajakytkettyihin voimalaitoksiin, mutta sitä ei pitäisi soveltaa HVDC-järjestelmiin ja tasasähköön liitettyihin suuntaajakytkettyihin voimalaitoksiin, jotka ovat jo olemassa tai joiden suunnittelu on jo edennyt pitkälle mutta jotka eivät ole vielä valmistuneet, paitsi jos asianomainen sääntelyviranomainen tai jäsenvaltio toisin päättää järjestelmävaatimusten kehityksen ja kattavan kustannus-hyötyanalyysin perusteella tai jos näitä laitoksia on uudenaikaistettu merkittävästi.
(9) Tämän asetuksen rajat ylittävän vaikutuksen vuoksi siinä olisi pyrittävä samoihin taajuuteen liittyviin vaatimuksiin kaikilla jännitetasoilla ainakin synkronialueen sisällä. Tämä on välttämätöntä, koska synkronialueella taajuuden muuttuminen yhdessä jäsenvaltiossa vaikuttaisi välittömästi taajuuteen ja voisi vahingoittaa laitteita kaikissa muissa jäsenvaltioissa. (10) Käyttövarmuuden varmistamiseksi yhteiskäyttöjärjestelmän kunkin synkronialueen HVDC-järjestelmien ja tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten olisi voitava pysyä liitettyinä verkkoon määrätyillä taajuus- ja jännitealueilla. (11) Jännitealueita olisi koordinoitava yhteiskäyttöjärjestelmien kesken, koska jännitealueet ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan varmistaa sähköjärjestelmän suunnittelu ja toiminta synkronialueella. Jännitehäiriöistä johtuvat irtikytkeytymiset vaikuttavat viereisiin järjestelmiin. Jännitealueiden määrittelemättä jättäminen voisi johtaa laajaalaiseen epävarmuuteen järjestelmän suunnittelussa ja toiminnassa, kun on kyse toiminnasta tavanomaisten toimintaolosuhteiden ulkopuolella. (12) Olisi otettava käyttöön asianmukaiset ja oikeasuhteiset vaatimustenmukaisuuden varmentamiseen liittyvät kokeet, jotta verkonhaltijat voivat taata käyttövarmuuden. Direktiivin 2009/72/EY 37 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti sääntelyviranomaisten tehtävänä on varmistaa, että verkonhaltijat noudattavat tätä asetusta. (13) Sääntelyviranomaisten, jäsenvaltioiden ja verkonhaltijoiden olisi varmistettava, että verkkoliitäntää koskevien vaatimusten laatimis- ja hyväksymisprosessin yhteydessä niitä yhdenmukaistetaan niin pitkälle kuin mahdollista, jotta voidaan varmistaa markkinoiden täydellinen yhdistäminen. Liitäntävaatimusten laadinnassa olisi erityisesti otettava huomioon vakiintuneet tekniset standardit. (14) Tässä asetuksessa olisi määriteltävä prosessi säännöistä poikkeamiselle, jotta voidaan ottaa huomioon paikalliset olosuhteet, esimerkiksi jos sääntöjen noudattaminen voisi poikkeuksellisesti vaarantaa paikallisen sähköverkon stabiilisuuden tai jos HVDCjärjestelmän ja tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen turvallinen käyttö vaatii toimintaolosuhteita, jotka eivät ole tämän asetuksen mukaiset. (15) Tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten tapauksessa uudet moduulit voivat tulevaisuudessa olla osa silmukoitunutta merellä sijaitsevaa verkkoa, joka on liitetty useampaan kuin yhteen synkronialueeseen. Tässä tapauksessa olisi määriteltävä tiettyjä teknisiä vaatimuksia käyttövarmuuden ylläpitämiseksi ja sen varmistamiseksi, että tulevia silmukoituneita verkkoja voidaan kehittää kustannustehokkaasti. Tiettyjen vaatimusten osalta olisi kuitenkin edellytettävä, että tasasähköön liitetyt suuntaajakytketyt voimalaitokset on varustettava käyttövarmuuden kannalta tarpeellisilla laitteilla vasta sitten kun se on välttämätöntä. (16) Siksi sellaisten tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten, jotka on liitetty tai jotka liitetään yhteen synkronialueeseen säteittäisellä liitännällä, omistajilla olisi oltava mahdollisuus hakea nopeutetulla menettelyllä poikkeuksia vaatimuksista, joita tarvitaan vasta siinä vaiheessa kun suuntaajakytketty voimalaitos liitetään silmukoituneeseen verkkoon, ottaen huomioon tapauskohtaiset olosuhteet. Niille olisi myös tiedotettava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa siitä, ovatko ne oikeutettuja poikkeukseen investointeja koskevan päätöksentekonsa osalta.
(17) Verkonhaltijoiden pitäisi voida ehdottaa poikkeuksia tietyille HVDC-järjestelmien ja tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten luokille, kunhan ne saavat tähän hyväksynnän asianomaiselta sääntelyviranomaiselta tai muulta viranomaiselta, jos jäsenvaltiossa on niin säädetty. (18) Tämä asetus on hyväksytty asetuksen (EY) N:o 714/2009 perusteella, jota se täydentää ja jonka erottamattoman osan se muodostaa. Muissa säädöksissä olevien viittausten asetukseen (EU) N:o 714/2009 olisi katsottava viittaavan myös tähän asetukseen. (19) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 714/2009 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun komitean lausunnon mukaiset, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
I OSASTO YLEISET SÄÄNNÖKSET 1 artikla Kohde Tässä asetuksessa määritetään verkkosääntö, jossa vahvistetaan suurjännitteisten tasasähköjärjestelmien (HVDC-järjestelmien) ja tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten verkkoliitäntöjä koskevat vaatimukset. Näin se osaltaan varmistaa tasapuoliset kilpailuolosuhteet sähkön sisämarkkinoilla, varmistaa käyttövarmuuden ja uusiutuvien energialähteiden liittämisen sähköverkkoon ja helpottaa unionin laajuista sähkökauppaa. Tässä asetuksessa vahvistetaan myös velvollisuudet, joilla varmistetaan, että verkonhaltijat hyödyntävät HVDC-järjestelmien ja tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten kapasiteettia läpinäkyvällä ja syrjimättömällä tavalla, jotta koko unionin alueella voidaan taata tasapuoliset toimintaolosuhteet. 2 artikla Määritelmät Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 714/2009 2 artiklan, komission asetuksen (EU) 2015/1222 3 2 artiklan, komission asetuksen (EU) N:o 543/2013 4 2 artiklan, komission asetuksen (EU) N:o [RfG] 2 artiklan, komission asetuksen (EU) N:o [DCC] 2 artiklan sekä direktiivin 2009/72/EY 5 2 artiklan määritelmiä. Lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan (1) ʼsuurjännitteisellä tasasähköjärjestelmällä (HVDC-järjestelmällä)ʼ sähkövoimajärjestelmää, joka siirtää energiaa suurjännitteisen tasasähkön muodossa kahden tai useamman vaihtosähkökiskon välillä ja joka koostuu vähintään kahdesta HVDC-suuntaaja-asemasta ja niiden välisistä tasasähkösiirtojohdoista tai - kaapeleista; (1) ʼtasasähköön liitetyllä suuntaajakytketyllä voimalaitoksellaʼ suuntajakytkettyä voimalaitosta, joka on liitetty yhteen tai useampaan HVDC-järjestelmään yhden tai useamman HVDC-rajapisteen kautta; (2) ʼsisäisellä HVDC-järjestelmälläʼ vastuualueen sisällä liitettyä HVDC-järjestelmää, jota ei ole asennettu tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen liittämistä varten asennusajankohtana eikä asennettu kulutuslaitoksen liittämistä varten; 3 4 5 Komission asetus (EU) 2015/1222, annettu 24 päivänä heinäkuuta 2015, kapasiteetin jakamista ja ylikuormituksen hallintaa koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta (EUVL L 197, 25.7.2015, s. 24). Komission asetus (EU) N:o 543/2013, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2013, tietojen antamisesta ja julkaisemisesta sähkömarkkinoilla ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 714/2009 liitteen I muuttamisesta (EUVL L 163, 15.6.2013, s. 1). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/72/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta (EUVL L 211, 14.8.2009, s. 55).
(3) ʼHVDC-suuntaaja-asemallaʼ HVDC-järjestelmän osaa, joka koostuu yhdestä tai useammasta samaan paikkaan asennetusta HVDC-suuntaajayksiköstä sekä rakennuksista, kuristimista, suodattimista, loisteholaitteista ja säätö-, valvonta-, suojaus-, mittaus- ja apulaitteista; (4) ʼHVDC-rajapisteelläʼ pistettä, jossa HVDC-laitteisto on liitetty vaihtosähköverkkoon ja jossa voidaan määrätä laitteiston suorituskykyyn vaikuttavia teknisiä spesifikaatioita; (5) ʼtasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajallaʼ tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistavaa luonnollista tai oikeushenkilöä; (6) ʼHVDC-järjestelmän suurimmalla pätötehon siirtokapasiteetillaʼ (P max ) suurinta jatkuvaa pätötehoa, jonka HVDC-järjestelmä pystyy vaihtamaan vaihtosähköverkon kanssa kussakin liittymispisteessä, siten kuin se on määritelty liittymissopimuksessa tai kuten siitä on sovittu liittymispisteen verkonhaltijan ja HVDC-järjestelmän omistajan kesken; (7) ʼHVDC-järjestelmän pienimmällä pätötehon siirtokapasiteetillaʼ (P min ) pienintä jatkuvaa pätötehoa, jonka HVDC-järjestelmä pystyy vaihtamaan vaihtosähköverkon kanssa kussakin liittymispisteessä, siten kuin se on määritelty liittymissopimuksessa tai kuten siitä on sovittu liittymispisteen verkonhaltijan ja HVDC-järjestelmän omistajan kesken; (8) ʼHVDC-järjestelmän maksimivirrallaʼ HVDC-suuntaaja-aseman U-Q/P max -profiilin sisällä olevaan toimintapisteeseen liittyvää suurinta vaihevirtaa HVDC-järjestelmän suurimmalla pätötehon siirtokapasiteetilla; (9) ʼHVDC-suuntaajayksikölläʼ yksikköä, joka koostuu yhdestä tai useammasta suuntaajasillasta sekä yhdestä tai useammasta suuntaajamuuntajasta, kuristimista, suuntajayksikön säätölaitteesta, välttämättömistä suojaus- ja kytkentälaitteista ja mahdollisista muuttamisessa käytetyistä apulaitteista. 3 artikla Soveltamisala 1. Tämän asetuksen vaatimuksia sovelletaan HVDC-järjestelmiin, jotka liittävät toisiinsa synkronialueita tai vastuualueita, mukaan lukien suuntaaja-asemat; HVDC-järjestelmiin, jotka liittävät suuntaajakytketyt voimalaitokset siirtoverkkoon tai jakeluverkkoon, 2 kohdan mukaisesti; (d) yhden vastuualueen sisällä sijaitseviin sisäisiin HVDC-järjestelmiin, jotka on liitetty siirtoverkkoon; ja yhden vastuualueen sisällä sijaitseviin sisäisiin HVDC-järjestelmiin, jotka on liitetty jakeluverkkoon, kun paikallinen siirtoverkonhaltija on osoittanut niiden rajat ylittävän vaikutuksen. Paikallisen siirtoverkonhaltijan on otettava tässä arvioinnissa huomioon sähkönverkon kehittäminen pitkällä aikavälillä.
2. Liittymispisteen verkonhaltijoiden, yhteistoiminnassa paikallisten siirtoverkonhaltijoiden kanssa, on ehdotettava toimivaltaiselle sääntelyviranomaiselle tämän asetuksen soveltamista tasasähköön liitettyihin suuntaajakytkettyihin voimalaitoksiin, joilla on yksi liittymispiste siirtoverkkoon tai jakeluverkkoon, joka ei ole osa synkronialuetta, hyväksyttäväksi 5 artiklan mukaisesti. Kaikkia muita suuntaajakytkettyjä voimalaitoksia, jotka ovat vaihtosähköön kytkettyjä mutta jotka on liitetty tasasähköllä synkronialueeseen, pidetään tasasähköön liitettyinä suuntaajakytkettyinä voimalaitoksina ja ne kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan. 3. Tämän asetuksen 55 59 artiklaa, 69 74 artiklaa ja 84 artiklaa ei sovelleta 1 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettuihin yhdellä vastuualueella sijaitseviin HVDCjärjestelmiin, jos HVDC-järjestelmään kuuluu vähintään yksi paikallisen siirtoverkonhaltijan omistama HVDC-suuntaaja-asema; HVDC-järjestelmä on sellaisen tahon omistuksessa, jolla on määräysvalta paikallisessa siirtoverkonhaltijassa; HVDC-järjestelmä on sellaisen tahon omistuksessa, joka on suoraan tai välillisesti sellaisen tahon määräysvallassa, jolla on määräysvalta myös paikallisessa siirtoverkonhaltijassa. 4. Tämän asetuksen II osastossa säädettyjä HVDC-järjestelmien liitäntävaatimuksia sovelletaan pisteissä, joissa tällaiset järjestelmät liitetään vaihtosähköverkkoon, lukuun ottamatta 29 artiklan 4 ja 5 sekä 31 artiklan 5 kohdassa säädettyjä vaatimuksia, joita voidaan soveltaa muihin liittymispisteisiin, sekä 19 artiklan 1 kohdassa säädettyjä vaatimuksia, joita voidaan soveltaa HVDC-suuntaaja-aseman liittimiin. 5. Tämän asetuksen III osastossa säädettyjä tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten ja HVDC-järjestelmien tasasuuntaaja-asemien liitäntävaatimuksia sovelletaan tällaisten järjestelmien HVDC-rajapisteessä, lukuun ottamatta 39 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 47 artiklan 2 kohdassa säädettyjä vaatimuksia, joita sovelletaan sen synkronialueen liittymispisteessä, johon taajuussäädön vastetta tarjotaan. 6. Liittymispisteen verkonhaltijan on evättävä liitäntä sellaiselta uudelta HVDCjärjestelmältä tai tasasähköön liitetyltä suuntaajakytketyltä voimalaitokselta, joka ei ole tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten mukainen ja joka ei kuulu sääntelyviranomaisen tai muun viranomaisen, jos jäsenvaltiossa on niin säädetty, VII osaston mukaisesti myöntämän poikkeuksen piiriin. Liittymispisteen verkonhaltijan on ilmoitettava epäämisestä kirjallisesti antamalla perusteltu lausunto HVDCjärjestelmän omistajalle tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajalle ja, ellei sääntelyviranomainen toisin määrää, sääntelyviranomaiselle. 7. Tätä asetusta ei sovelleta HVDC-järjestelmiin, joiden liittymispiste on alle 110 kv, paitsi jos paikallinen siirtoverkonhaltija on osoittanut niiden rajat ylittävän vaikutuksen. Paikallisen siirtoverkonhaltijan on otettava tässä arvioinnissa huomioon sähkönverkon kehittäminen pitkällä aikavälillä;
HVDC-järjestelmiin tai tasasähköön liitettyihin suuntaajakytkettyihin voimalaitoksiin, jotka on liitetty siirtoverkkoon ja jakeluverkkoihin tai siirtoverkon tai jakeluverkkojen osiin sellaisissa jäsenvaltioiden saarissa, joiden sähköverkkoa ei käytetä synkronisesti joko Manner-Euroopan, Iso-Britannian, Pohjoismaiden, Irlannin ja Pohjois-Irlannin tai Baltian maiden synkroniverkon kanssa. 4 artikla Soveltaminen olemassa oleviin HVDC-järjestelmiin ja tasasähköön liitettyihin suuntaajakytkettyihin voimalaitoksiin 1. Lukuun ottamatta 26, 31, 33 ja 50 artiklaa, tämän asetuksen vaatimuksia ei sovelleta olemassa oleviin HVDC-järjestelmiin ja olemassa oleviin tasasähköön liitettyihin suuntaajakytkettyihin voimalaitoksiin, paitsi jos HVDC-järjestelmää tai tasasähköön liitettyä suuntaajakytkettyä voimalaitosta on muutettu siinä määrin, että sen liittymissopimusta on muutettava merkittävästi seuraavan menettelyn mukaisesti: i) HVDC-järjestelmien tai tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten omistajien, jotka aikovat toteuttaa laitoksen uudenaikaistamisen tai laitteen korvaamisen, joka vaikuttaa HVDCjärjestelmän tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen tekniseen suorituskykyyn, on ilmoitettava suunnitelmistaan etukäteen liittymispisteen verkonhaltijalle; ii) iii) jos liittymispisteen verkonhaltija katsoo, että uudenaikaistaminen tai laitteen korvaaminen on laajuudeltaan sellainen, että se edellyttää uutta liittymissopimusta, verkonhaltijan on ilmoitettava asiasta asianomaiselle sääntelyviranomaiselle tai tarvittaessa jäsenvaltiolle; ja asianomaisen sääntelyviranomaisen tai tarvittaessa jäsenvaltion on päätettävä, onko voimassa olevaa liittymissopimusta muutettava tai onko tehtävä uusi liittymissopimus ja mitä tämän asetuksen vaatimuksia on noudatettava; tai sääntelyviranomainen tai tarvittaessa jäsenvaltio päättää, että olemassa olevaan HVDC-järjestelmään tai olemassa olevaan tasasähköön liitettyyn suuntaajakytkettyyn voimalaitokseen sovelletaan kaikkia tämän asetuksen vaatimuksia tai osaa niistä, saatuaan asiasta ehdotuksen paikalliselta siirtoverkonhaltijalta 3, 4 ja 5 kohdan mukaisesti. 2. Tämän asetuksen soveltamiseksi HVDC-järjestelmän tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen katsotaan olevan olemassa, jos se on jo liitetty verkkoon tämän asetuksen voimaantulopäivänä; tai HVDC-järjestelmän omistajan tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistaja on tehnyt lopullisen ja sitovan sopimuksen päätuotantolaitoksen tai HVDC-laitteiston ostamisesta viimeistään kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta. HVDC-järjestelmän omistajan tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan
on ilmoitettava sopimuksen tekemisestä liittymispisteen verkonhaltijalle ja paikalliselle siirtoverkonhaltijalle 30 kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. HVDC-järjestelmän omistajan tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan liittymispisteen verkonhaltijalle tai paikalliselle siirtoverkonhaltijalle antamassa ilmoituksessa on mainittava vähintään sopimuksen nimi, sen allekirjoituspäivä ja voimaantulopäivä sekä rakennettavan, koottavan tai ostettavan päätuotantolaitoksen tai HVDClaitteiston spesifikaatiot. Jäsenvaltio voi säätää, että määrätyissä olosuhteissa sääntelyviranomainen voi määritellä, onko HVDC-järjestelmää tai tasasähköön liitettyä suuntaajakytkettyä voimalaitosta pidettävä olemassa olevana vai uutena HVDC-järjestelmänä tai tasasähköön liitettynä suuntaajakytkettynä voimalaitoksena. 3. Paikallinen siirtoverkonhaltija voi 8 artiklan mukaisen julkisen kuulemisen jälkeen ehdottaa asianomaiselle sääntelyviranomaiselle tai tarvittaessa jäsenvaltiolle, että tämän asetuksen soveltamisala laajennetaan olemassa oleviin HVDC-järjestelmiin ja/tai tasasähköön liitettyihin suuntaajakytkettyihin voimalaitoksiin, jotta voidaan ottaa huomioon olosuhteissa tapahtuneet merkittävät muutokset, kuten järjestelmävaatimusten kehitys, mukaan lukien uusiutuvien energialähteiden, älykkäiden verkkojen, hajautetun tuotannon tai kysynnänjouston yleistyminen. Tätä varten on tehtävä pätevä ja läpinäkyvä kvantitatiivinen kustannus-hyötyanalyysi 65 ja 66 artiklan mukaisesti. Analyysista on käytävä ilmi: kustannukset, jotka aiheutuvat siitä, että olemassa olevilta HVDC-järjestelmiltä tai tasasähköön liitetyiltä suuntaajakytketyiltä voimalaitoksilta edellytetään tämän asetuksen noudattamista; tämän asetuksen vaatimusten soveltamisesta aiheutuvat sosioekonomiset hyödyt; ja mahdollisuudet saavuttaa vaadittu suorituskyky vaihtoehtoisilla toimenpiteillä. 4. Paikallisen siirtoverkonhaltijan on ennen 3 kohdassa tarkoitetun kvantitatiivisen kustannus-hyötyanalyysin tekemistä tehtävä kustannusten ja hyötyjen alustava kvalitatiivinen vertailu; saatava asianomaisen sääntelyviranomaisen tai tarvittaessa jäsenvaltion hyväksyntä. 5. Asianomaisen sääntelyviranomaisen tai tarvittaessa jäsenvaltion on tehtävä päätös tämän asetuksen soveltamisalan laajentamisesta olemassa oleviin HVDCjärjestelmiin ja tasasähköön liitettyihin suuntaajakytkettyihin voimalaitoksiin kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut paikallisen siirtoverkonhaltijan raportin ja suosituksen 65 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Sääntelyviranomaisen tai tarvittaessa jäsenvaltion päätös on julkaistava.
6. Paikallisen siirtoverkonhaltijan on otettava huomioon HVDC-järjestelmien omistajien ja tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten omistajien oikeutetut odotukset osana arviointia, joka koskee tämän asetuksen soveltamista olemassa oleviin HVDC-järjestelmiin tai tasasähköön liitettyihin suuntaajakytkettyihin voimalaitoksiin. 7. Paikallinen siirtoverkonhaltija voi arvioida tämän asetuksen joidenkin säännösten tai niiden kaikkien soveltamista olemassa oleviin HVDC-järjestelmiin tai tasasähköön liitettyihin suuntaajakytkettyihin voimalaitoksiin kolmen vuoden välein 3 5 kohdassa esitettyjen kriteerien ja menettelyn mukaisesti. 5 artikla Sääntelynäkökohdat 1. Yleisesti sovellettaville vaatimuksille, jotka liittymispisteen verkonhaltijoiden tai paikallisten siirtoverkonhaltijoiden on määriteltävä tämän asetuksen nojalla, on saatava jäsenvaltion nimeämän elimen hyväksyntä ja ne on julkaistava. Nimetyn elimen on oltava sääntelyviranomainen, ellei jäsenvaltio toisin säädä. 2. Jäsenvaltiot voivat vaatia, että laitoskohtaisille vaatimuksille, jotka liittymispisteen verkonhaltijoiden tai paikallisten siirtoverkonhaltijoiden on määriteltävä tämän asetuksen nojalla, on saatava nimetyn elimen hyväksyntä. 3. Jäsenvaltioiden, toimivaltaisten elinten ja verkonhaltijoiden on tätä asetusta soveltaessaan sovellettava suhteellisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita; varmistettava avoimuus; sovellettava periaatetta, jonka mukaan suurin kokonaistehokkuus ja alhaisimmat kokonaiskustannukset optimoidaan kaikkien asianomaisten osapuolten kesken; (d) (e) (f) kunnioitettava paikalliselle siirtoverkonhaltijalle annettua vastuuta varmistaa käyttövarmuus, myös kansallisessa lainsäädännössä vaaditulla tavalla; kuultava asianomaisia jakeluverkonhaltijoita ja otettava huomioon niiden järjestelmään mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset; otettava huomioon sovitut eurooppalaiset standardit ja tekniset spesifikaatiot. 4. Liittymispisteen verkonhaltijan tai paikallisen siirtoverkonhaltijan on annettava ehdotus yleisesti sovellettavista vaatimuksista tai niiden laskennassa tai vahvistamisessa käytettävistä menetelmistä toimivaltaisen elimen hyväksyttäväksi kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. 5. Kun tässä asetuksessa edellytetään, että liittymispisteen verkonhaltijan, paikallisen siirtoverkonhaltijan, HVDC-järjestelmän omistajan, tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan ja/tai jakeluverkonhaltijan on päästävä sopimukseen, niiden on pyrittävä saavuttamaan sopimus kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun jokin osapuoli on esittänyt ensimmäisen ehdotuksen muille osapuolille. Jos
sopimukseen ei ole päästä tässä määräajassa, mikä tahansa osapuoli voi pyytää asianomaista sääntelyviranomaista antamaan päätöksen kuuden kuukauden kuluessa. 6. Toimivaltaisten elinten on tehtävä päätös vaatimuksia tai menetelmiä koskevista ehdotuksista kuuden kuukauden kuluessa tällaisten ehdotusten vastaanottamisesta. 7. Jos liittymispisteen verkonhaltija tai paikallinen siirtoverkonhaltija katsoo, että 1 ja 2 kohdassa säädettyjä ja sen mukaisesti hyväksyttyjä vaatimuksia tai menetelmiä on muutettava, muutosehdotukseen sovelletaan 3 8 kohdassa säädettyjä vaatimuksia. Muutosta ehdottavien liittymispisteen verkonhaltijoiden tai paikallisten siirtoverkonhaltijoiden on otettava huomioon HVDC-järjestelmien omistajien, tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten omistajien, laitevalmistajien ja muiden sidosryhmien mahdolliset oikeutetut odotukset, jotka perustuvat alun perin määriteltyihin tai sovittuihin vaatimuksiin tai menetelmiin. 8. Jos jokin osapuoli haluaa tehdä valituksen liittymispisteen verkonhaltijasta tai paikallisesta siirtoverkonhaltijasta niiden velvoitteiden suhteen, joita kyseisellä liittymispisteen verkonhaltijalla tai paikallisella siirtoverkonhaltijalla on tämän asetuksen mukaisesti, se voi osoittaa valituksensa sääntelyviranomaiselle, jonka on riitojenratkaisuviranomaisena tehtävä asiasta päätös kahden kuukauden kuluessa valituksen vastaanottamisesta. Tätä määräaikaa voidaan pidentää kahdella kuukaudella, jos sääntelyviranomainen pyytää lisätietoja. Tätä pidennettyä määräaikaa voidaan pidentää edelleen valituksen tekijän suostumuksella. Sääntelyviranomaisen päätös on sitova, paitsi jos ja siihen asti kun se kumotaan muutoksenhaussa. 9. Jos liittymispisteen verkonhaltijan, joka ei ole siirtoverkonhaltija, on määriteltävä tämän asetuksen mukaiset vaatimukset, jäsenvaltiot voivat säätää, että liittymispisteen verkonhaltijan sijaan asianmukaisten vaatimusten määrittelemisestä vastaa siirtoverkonhaltija. 6 artikla Useampi kuin yksi siirtoverkonhaltija 1. Jos jäsenvaltiossa on useampi kuin yksi siirtoverkonhaltija, tätä asetusta sovelletaan kaikkiin siirtoverkonhaltijoihin. 2. Jäsenvaltiot voivat kansallisessa sääntelyjärjestelmässään säätää, että siirtoverkonhaltijan velvollisuus noudattaa yhtä tai useampaa tämän asetuksen nojalla asetettua velvoitetta tai niitä kaikkia osoitetaan yhdelle tai useammalle siirtoverkonhaltijalle. 7 artikla Kustannusten kattaminen 1. Asianomaisten sääntelyviranomaisten on arvioitava verkkotariffien sääntelyn alaisille verkonhaltijoille tässä asetuksessa säädetyistä velvollisuuksista aiheutuneet kustannukset. Kustannukset, joiden katsotaan olevan kohtuullisia, tosiasiallisesti aiheutuneita ja oikeasuhteisia, on katettava verkkotariffeilla tai muilla asianmukaisilla mekanismeilla.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen verkonhaltijoiden on asianomaisten sääntelyviranomaisten pyynnöstä toimitettava aiheutuneiden kustannusten arviointia helpottavat tiedot kolmen kuukauden kuluessa pyynnöstä. 8 artikla Julkinen kuuleminen 1. Liittymispisteen verkonhaltijoiden ja paikallisten siirtoverkonhaltijoiden on kuultava sidosryhmiä, myös kunkin jäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia, 4 artiklan 3 kohdan mukaisista ehdotuksista, jotka koskevat tämän asetuksen soveltamisalan laajentamista olemassa oleviin HVDC-järjestelmiin ja tasasähköön liitettyihin suuntaajakytkettyihin voimalaitoksiin, 65 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditusta raportista ja 80 artiklan 2 kohdan mukaisesti toteutetusta kustannus-hyötyanalyysista. Kuulemisen on kestettävä vähintään yhden kuukauden. 2. Liittymispisteen verkonhaltijoiden tai paikallisten siirtoverkonhaltijoiden on otettava järjestetyissä kuulemisissa ilmaistut sidosryhmien näkemykset asianmukaisesti huomioon ennen ehdotusluonnoksen, raportin tai kustannus-hyötyanalyysin antamista sääntelyviranomaisen tai tarvittaessa jäsenvaltion hyväksyttäväksi. Kaikissa tapauksissa on annettava vankat perustelut sille, kuinka sidosryhmien näkemykset on otettu huomioon tai jätetty huomioimatta, ja ne on julkaistava viipymättä ennen ehdotuksen julkaisemista tai yhtä aikaa sen julkaisemisen kanssa. 9 artikla Sidosryhmien osallistuminen Viraston on järjestettävä, tiiviissä yhteistyössä Sähkö-ENTSOn kanssa, HVDC-järjestelmien ja tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten verkkoliitäntävaatimuksia ja muita tämän asetuksen täytäntöönpanoon liittyviä kysymyksiä koskeva sidosryhmien osallistuminen. Tähän on sisällyttävä säännöllisten kokousten järjestäminen sidosryhmien kanssa etenkin HVDC-järjestelmien ja tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten verkkoliitäntävaatimuksiin liittyvien ongelmien määrittelemiseksi ja parannusten ehdottamiseksi. 10 artikla Salassapitovelvollisuudet 1. Tämän asetuksen nojalla saatuja, vaihdettuja tai toimitettuja luottamuksellisia tietoja koskee 2, 3 ja 4 kohdassa säädetty salassapitovelvollisuus. 2. Salassapitovelvollisuus koskee kaikkia tämän asetuksen säännösten soveltamisalaan kuuluvia henkilöitä, sääntelyviranomaisia ja elimiä. 3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden, sääntelyviranomaisten ja elinten tehtäviensä yhteydessä saamaa luottamuksellista tietoa ei saa paljastaa muulle henkilölle tai viranomaiselle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisen oikeuden, tämän asetuksen muiden säännösten tai muun asiaan liittyvän unionin lainsäädännön soveltamista niiden soveltamisalaan kuuluviin tapauksiin.
4. Tämän asetuksen nojalla luottamuksellisia tietoja saavilla sääntelyviranomaisilla, elimillä ja henkilöillä on oikeus käyttää saamiaan tietoja ainoastaan tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä suorittamiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisen tai unionin lainsäädännön soveltamista sen soveltamisalaan kuuluviin tapauksiin. II OSASTO HVDC-LIITÄNTÖJÄ KOSKEVAT YLEISET VAATIMUKSET 1 LUKU PÄTÖTEHON SÄÄTÖÄ JA TAAJUUSTUKEA KOSKEVAT VAATIMUKSET 11 artikla Taajuusalueet 1. HVDC-järjestelmän on voitava pysyä liitettynä sähköverkkoon ja pystyttävä toimimaan liitteessä I olevassa taulukossa 1 määritellyillä taajuusalueilla ja aikajaksoilla 32 artiklan 2 kohdassa määritellyllä oikosulkutehoalueella. 2. Paikallinen siirtoverkonhaltija ja HVDC-järjestelmän omistaja voivat sopia laajemmista taajuusalueista tai pidemmistä vähimmäiskäyttöajoista, jos se on välttämätöntä käyttövarmuuden säilyttämiseksi tai palauttamiseksi. Jos laajemmat taajuusalueet tai pidemmät vähimmäiskäyttöajat ovat taloudellisesti ja teknisesti toteuttamiskelpoisia, HVDC-järjestelmän omistaja ei saa perusteettomasti pidättyä hyväksymästä niitä. 3. HVDC-järjestelmän on pystyttävä kytkeytymään automaattisesti irti sähköverkosta paikallisen siirtoverkonhaltijan määrittelemillä taajuuksilla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista. 4. Paikallinen siirtoverkonhaltija voi määritellä pätötehon tuotannon suurimman sallitun alenemisen toimintapisteestä, jos taajuus laskee alle 49 Hz:n. 12 artikla Taajuuden muutosnopeuden sietokyky HVDC-järjestelmän on voitava pysyä liitettynä sähköverkkoon ja pystyttävä toimimaan, jos sähköverkon taajuuden muutosnopeus on välillä -2,5 ja +2,5 Hz/s (mitattuna millä tahansa hetkellä taajuuden muutosnopeuden keskiarvona edeltävän sekunnin aikana). 13 artikla Pätötehon säädettävyys, säätöalue ja muutosnopeus 1. Siirretyn pätötehon säätökyvyn osalta: HVDC-järjestelmän on pystyttävä säätämään siirrettyä pätötehoa HVDCjärjestelmän suurimpaan pätötehon siirtokapasiteettiin asti kummassakin suunnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan antaman ohjeen mukaisesti.
Paikallinen siirtoverkonhaltija i) voi määritellä suurimman ja pienimmän tehoaskeleen siirretyn pätötehon säätämistä varten; ii) iii) voi määritellä kummallekin suunnalle HVDC-järjestelmän pienimmän pätötehon siirtokapasiteetin, jonka alapuolella pätötehon siirtokapasiteettia ei pyydetä; ja määrittelee enimmäisviiveen, jonka sisällä HVDC-järjestelmän on pystyttävä säätämään siirrettyä pätötehoa sen jälkeen, kun paikallisen siirtoverkonhaltijan pyyntö on vastaanotettu. Paikallisen siirtoverkonhaltijan on määriteltävä, miten HVDC-järjestelmän on pystyttävä muuttamaan siirretyn pätötehon syöttöä, jos yhdessä tai useammassa vaihtosähköverkossa, johon se on liitetty, esiintyy häiriöitä. Jos alkuviive ennen muutoksen alkamista on enemmän kuin 10 millisekuntia paikallisen siirtoverkonhaltijan lähettämän käynnistyssignaalin vastaanottamisesta, HVDC-järjestelmän omistajan on perusteltava tämä paikalliselle siirtoverkonhaltijalle. Paikallinen siirtoverkonhaltija voi määritellä, että HVDC-järjestelmän on pystyttävä vaihtamaan nopeasti pätötehon ajosuuntaa. Ajosuunnan vaihdoksen on oltava mahdollinen yhden suunnan suurimmasta pätötehon siirtokapasiteetista toisen suunnan suurimpaan pätötehon siirtokapasiteettiin niin nopeasti kuin on teknisesti mahdollista, ja jos se kestää enemmän kuin 2 sekuntia, HVDC-järjestelmän omistajan on perusteltava tämä paikalliselle siirtoverkonhaltijalle. (d) Eri vastuualueita tai synkronialueita yhdistävien HVDC-järjestelmien tapauksessa HVDC-järjestelmän on oltava varustettu säätötoiminnoilla, joiden avulla paikallinen siirtoverkonhaltija voi muuttaa siirrettyä pätötehoa rajat ylittävää tasehallintaa varten. 2. HVDC-järjestelmän on pystyttävä säätämään pätötehon vaihteluiden muutosnopeutta teknisen suorituskykynsä rajoissa paikallisen siirtoverkonhaltijan lähettämien ohjeiden mukaisesti. Jos pätötehoa muutetaan 1 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti, muutosnopeutta ei saa säätää. 3. Jos paikallinen siirtoverkonhaltija niin määrittelee yhteistoiminnassa viereisten siirtoverkonhaltijoiden kanssa, HVDC-järjestelmän säätötoimintojen on pystyttävä toteuttamaan automaattisesti korjaavia toimia, kuten pysäyttämään tehon muutoksen ja estämään taajuussäätötoimintatilan, taajuussäätö-ylitaajuustoimintatilan, taajuussäätö-alitaajuustoimintatilan ja taajuuden säädön. Paikallisen siirtoverkonhaltijan on määriteltävä käynnistys- ja estokriteerit, ja ne on ilmoitettava sääntelyviranomaiselle. Ilmoittamisessa noudatettavat menettelyt on määriteltävä sovellettavan kansallisen sääntelykehyksen mukaisesti.
14 artikla Synteettinen inertia 1. Jos paikallinen siirtoverkonhaltija niin määrittelee, HVDC-järjestelmän on pystyttävä vastaamaan taajuuden muutoksiin synteettisen inertian tuotannolla, joka aktivoituu alhaisilla ja/tai korkeilla taajuusalueilla, säätämällä nopeasti vaihtosähköverkkoon syötettyä tai siitä otettua pätötehoa taajuuden muutosnopeuden rajoittamiseksi. Vaatimuksessa on otettava huomioon vähintään niiden tutkimusten tulokset, joita siirtoverkonhaltijat ovat tehneet sen selvittämiseksi, onko tarpeellista asettaa vähimmäisinertia. 2. Paikallisen siirtoverkonhaltijan ja HVDC-järjestelmän omistajan on sovittava tämän säätöjärjestelmän toimintaperiaatteesta ja siihen liittyvistä suorituskykyparametreista. 15 artikla Taajuussäätötoimintatilaan, taajuussäätö-ylitaajuustoimintatilaan ja taajuussäätöalitaajuustoimintatilaan liittyvät vaatimukset Taajuussäätötoimintatilaan, taajuussäätö-ylitaajuustoimintatilaan ja taajuussäätöalitaajuustoimintatilaan sovellettavat vaatimukset esitetään liitteessä II. 16 artikla Taajuudensäätö 1. Jos paikallinen siirtoverkonhaltija niin määrittelee, HVDC-järjestelmän on oltava varustettu erillisellä säätötilalla, jolla muutetaan HVDC-suuntaaja-aseman pätötehon tuotantoa taajuuksista riippuen HVDC-järjestelmän kaikissa liittymispisteissä järjestelmän stabiilien taajuuksien ylläpitämiseksi. 2. Paikallisen siirtoverkonhaltijan on määriteltävä 1 kohdassa tarkoitetun taajuuden säädön toimintaperiaatteet ja siihen liittyvät suorituskykyparametrit ja aktivointikriteerit. 17 artikla Suurin pätötehon menetys 1. HVDC-järjestelmä on konfiguroitava siten, että sen pätötehon syötön menetys synkronialueella rajoitetaan arvoon, jonka paikalliset siirtoverkonhaltijat ovat määritelleet omille taajuudensäätöalueilleen sen perusteella, mikä on HVDCjärjestelmän vaikutus sähköjärjestelmään. 2. Jos HVDC-järjestelmä yhdistää kahta tai useampaa taajuudensäätöaluetta, paikallisten siirtoverkonhaltijoiden on kuultava toisiaan koordinoidun arvon määrittelemiseksi 1 kohdassa tarkoitetulle suurimmalle pätötehon syötön menetykselle ottaen huomioon yhteisviat.
2 LUKU LOISTEHON SÄÄTÖÄ JA JÄNNITETUKEA KOSKEVAT VAATIMUKSET 18 artikla Jännitealueet 1. HVDC-suuntaaja-aseman on voitava pysyä liitettynä verkkoon ja pystyttävä toimimaan HVDC-järjestelmän enimmäisvirralla liittymispisteen verkkojännitteen alueilla, jotka on esitetty liitteen III taulukoissa 4 ja 5 suhteellisarvon 1 pu viitejännitteeseen suhteutettua liittymispisteen jännitteenä, ja samoissa taulukoissa esitettyinä ajanjaksoina, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 25 artiklan soveltamista. Suhteellisarvon 1 pu viitejännitteen määrittäminen on koordinoitava HVDCjärjestelmän liittymispisteiden verkonhaltijoiden kesken. 2. HVDC-järjestelmän omistaja ja liittymispisteen verkonhaltija voivat sopia yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa laajemmista jännitealueista tai pidemmistä vähimmäiskäyttöajoista kuin mitä 1 kohdassa määritellään sen varmistamiseksi, että HVDC-järjestelmän teknisiä valmiuksia käytetään parhaalla mahdollisella tavalla, jos sen edellytetään säilyttävän tai palauttavan käyttövarmuus. Jos laajemmat jännitealueet tai pidemmät vähimmäiskäyttöajat ovat taloudellisesti ja teknisesti toteuttamiskelpoisia, HVDC-järjestelmän omistaja ei saa perusteettomasti pidättyä hyväksymästä niitä. 3. HVDC-suuntaaja-aseman on pystyttävä kytkeytymään automaattisesti irti sähköverkosta liittymispisteen jännitteillä, jotka liittymispisteen verkonhaltija on määritellyt yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa. Liittymispisteen verkonhaltijan, yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa, ja HVDC-järjestelmän omistajan on sovittava automaattista irtikytkeytymistä koskevista ehdoista ja asetuksista. 4. Niiden liittymispisteiden osalta, joiden suhteellisarvo 1 pu vaihtojännitteestä ei sisälly liitteessä III esitettyyn alueeseen, liittymispisteen verkonhaltijan on määriteltävä liittymispisteissä sovellettavat vaatimukset yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa. 5. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, Baltian maiden synkronialueen paikalliset siirtoverkonhaltijat voivat, kuultuaan ensin naapurialueiden paikallisia siirtoverkonhaltijoita, vaatia, että HVDC-suuntaaja-asemien on pysyttävä liitettyinä 400 kv:n verkkoon jännitealueilla ja käyttöaikoina, joita sovelletaan Manner- Euroopan synkronialueella.
19 artikla Oikosulkuteho vikojen aikana 1. Jos liittymispisteen verkonhaltija niin määrittelee yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa, HVDC-järjestelmän on pystyttävä tuottamaan nopea vikavirran syöttö liittymispisteessä kolmivaiheisen vian aikana. 2. Jos HVDC-järjestelmällä edellytetään olevan 1 kohdassa tarkoitettu ominaisuus, liittymispisteen verkonhaltijan on määriteltävä yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa: kuinka ja milloin jännitepoikkeama määritetään sekä jännitepoikkeaman päättyminen; nopean vikavirran syötön ominaispiirteet; nopean vikavirran syötön ajoitus ja tarkkuus, johon voi sisältyä useita vaiheita. 3. Epäsymmetristen (yksi- tai kaksivaiheisten) vikojen osalta liittymispisteen verkonhaltija voi määritellä epäsymmetristä vikavirran syöttöä koskevan vaatimuksen yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa. 20 artikla Loistehokapasiteetti 1. Liittymispisteen verkonhaltijan on määriteltävä yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa loistehokapasiteettia koskevat vaatimukset liittymispisteissä suhteessa jännitteen vaihteluun. Näitä vaatimuksia koskevaan ehdotukseen on sisällyttävä U-Q/P max -profiili, jonka rajojen sisällä HVDC-suuntaajaaseman on pystyttävä tuottamaan loistehoa HVDC-järjestelmän suurimmalla pätötehon siirtokapasiteetilla. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun U-Q/P max -profiilin on oltava seuraavien periaatteiden mukainen: U-Q/P max -profiili ei saa ylittää U-Q/P max -profiilialuetta, jota edustaa liitteessä IV olevan kuvan sisempi ikkuna, eikä sen tarvitse olla suorakulmainen; U-Q/P max -profiilinalueen mittojen on noudatettava arvoja, jotka on määritelty kullekin synkronialueelle liitteessä IV olevassa taulukossa; ja U-Q/P max -profiilialueen sijainnin on oltava liitteessä IV olevassa kuvassa esitetyn kiinteän ulomman ikkunan rajojen sisällä. 3. HVDC-järjestelmän on pystyttävä siirtymään mihin tahansa sen U-Q/P max -profiililla sijaitsevaan toimintapisteeseen ajassa, jonka liittymispisteen verkonhaltija määrittelee yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa. 4. Kun HVDC-suuntaaja-asema toimii HVDC-järjestelmän suurinta pätötehon siirtokapasiteettia alhaisemmalla pätöteholla (P<P max ), sen on pystyttävä toimimaan jokaisessa mahdollisessa toimintapisteessä, jonka liittymispisteen verkonhaltija määrittelee yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa, ja 1 3 kohdassa määritellyssä U-Q/P max -profiilissa esitetyn loistehokapasiteetin mukaisesti.
21 artikla Sähköverkon kanssa vaihdettu loisteho 1. HVDC-järjestelmän omistajan on varmistettava, että loisteho, jonka sen HVDCsuuntaaja-asema vaihtaa sähköverkon kanssa liittymispisteessä, rajoitetaan arvoihin, jotka liittymispisteen verkonhaltija määrittelee yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa. 2. Loistehon vaihtelu, joka johtuu 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun HVDC-suuntaajaasema loistehon säätötilan toiminnasta, ei saa johtaa jännitteen askelmuutokseen, joka ylittää liittymispisteessä sallitun arvon. Liittymispisteen verkonhaltijan on määriteltävä tämän suurimman sallitun jännitteen askelmuutoksen arvo yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa. 22 artikla Loistehon säätötila 1. HVDC-suuntaaja-aseman on pystyttävä toimimaan yhdessä tai useammassa seuraavista kolmesta säätötilasta, siten kuin liittymispisteen verkonhaltija on määritellyt yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa: jännitteensäätötila; loistehon säätötila; tehokertoimeen perustuva säätötila. 2. HVDC-suuntaaja-aseman on pystyttävä toimimaan lisäsäätötiloissa, jotka liittymispisteen verkonhaltija on määritellyt yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa. 3. Jännitteensäätötilaa varten kunkin HVDC-suuntaaja-aseman on pystyttävä osallistumaan liittymispisteen jännitteen säätöön käyttämällä ominaisuuksiaan, noudattaen samalla 20 ja 21 artiklaa, seuraavien säädön ominaispiirteiden mukaisesti: liittymispisteen verkonhaltijan on määriteltävä yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa jännitteen asetusarvo liittymispisteessä, joka kattaa määrätyn toiminta-alueen joko jatkuvasti tai askeleittain; jännitteensäätöä voidaan käyttää joko ilman asetusarvon ympärillä olevaa kuollutta aluetta tai sen kanssa, jolloin se valitaan alueelta, joka ulottuu nollasta +-5 prosenttiin suhteellisarvon 1 pu verkkojännitteen viitearvosta. Kuolleen alueen on oltava säädettävissä askelin, jonka suuruuden liittymispisteen verkonhaltijan määrittelee yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa; jännitteen askelmuutoksen jälkeen HVDC-suuntaaja-aseman on pystyttävä i) saavuttamaan 90 prosenttia loistehon tuotannon muutoksesta ajassa t1, jonka liittymispisteen verkonhaltija määrittelee yhteistoiminnassa
paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa. Ajan t1 on oltava alueella 0,1 10 sekuntia; ja ii) asettumaan käytetyn loistehostatiikan määrittelemään arvoon ajassa t2, jonka liittymispisteen verkonhaltija määrittelee yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa. Ajan t2 on oltava alueella 1 60 sekuntia, ja määritelty pysyvän tilan toleranssi on annettava prosentteina loistehon mitoitusarvosta. (d) jännitteensäätötilaan on sisällyttävä kyky muuttaa loistehon tuotantoa muutetun jännitteen asetusarvon ja loisteho-ohjeen yhdistelmän perusteella. Loistehostatiikan määrittelyyn on käytettävä aluetta ja askelta, jotka liittymispisteen verkonhaltija määrittelee yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa. 4. Loistehon säätötilan osalta liittymispisteen verkonhaltijan on määriteltävä HVDCjärjestelmän ominaisuuksia käyttäen loistehoalue MVAr:eina tai prosentteina loistehon mitoitusarvosta sekä säädön tarkkuus liittymispisteessä, noudattaen samalla 20 ja 21 artiklaa. 5. Tehokertoimeen perustuvaa säätötilaa varten HVDC-suuntaaja-aseman on pystyttävä säätämään liittymispisteen tehokerroin tavoitearvoon, noudattaen samalla 20 ja 21 artiklaa. Asetusarvojen on oltava käytettävissä askelin, jotka eivät ole liittymispisteen verkonhaltijan määrittelemää suurinta sallittua askelta suurempia. 6. Liittymispisteen verkonhaltijan on määriteltävä yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa tarvittavat laitteet, joiden avulla säätötilat ja niiden asetusarvot voidaan valita etäohjauksella. 23 artikla Pätötehon tai loistehon syötön priorisointi Paikallisen siirtoverkonhaltijan on tämän asetuksen mukaisesti määriteltyjä HVDCjärjestelmän ominaisuudet huomioon ottaen määritettävä, onko pätötehon vai loistehon syöttö ensisijainen alennetulla jännitteellä tai ylijännitteellä toimittaessa ja sellaisten vikojen aikana, joissa vaaditaan lähivikakestoisuutta. Jos etusijalle asetetaan pätötehon syöttö, sen toimituksen on alettava paikallisen siirtoverkonhaltijan määrittelemässä ajassa vian alkamisesta. 24 artikla Sähkön laatu HVDC-järjestelmän omistajan on varmistettava, ettei sen HVDC-järjestelmän liitäntä sähköverkkoon johda sen tasoiseen verkkojännitteen säröytymiseen tai huojuntaan liittymispisteessä, että se ylittää tason, jonka liittymispisteen verkonhaltija on määritellyt yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa. Prosessin, jonka mukaisesti suoritetaan tarpeelliset tutkimukset ja kaikki asianomaiset verkon käyttäjät toimittavat asiaa koskevat tiedot ja jonka mukaisesti määritellään ja toteutetaan lieventäviä toimia, on vastattava 29 artiklassa säädettyä prosessia.
3 LUKU LÄHIVIKAKESTOISUUTTA KOSKEVAT VAATIMUKSET 25 artikla Lähivikakestoisuus 1. Paikallisen siirtoverkonhaltijan on määriteltävä liitteen V mukainen jänniteaikaprofiili 18 artiklaa noudattaen ja ottaen huomioon suuntaajakytketyille voimalaitoksille [tuottajien verkkoliitäntävaatimuksia koskevan verkkosäännön] mukaisesti määritelty jännite-aikaprofiili. Profiilia sovelletaan liittymispisteen vikaolosuhteissa, joissa HVDC-suuntaaja-aseman on pystyttävä pysymään liitettynä sähköverkkoon ja jatkamaan stabiilia toimintaa sen jälkeen kun sähköjärjestelmä on palautunut normaalitilaan vian selvittämisen jälkeen. Jännite-aikaprofiilista on käytävä ilmi pääjännitteiden todellinen alaraja sähköverkon jännitetasolla liittymispisteessä kolmivaiheisen vian aikana ajan funktiona ennen vikaa, sen aikana ja sen jälkeen. Paikallisen siirtoverkonhaltijan on määriteltävä mahdollisesti aikaa t rec2 pidempi lähivikakestoisuusaika yhdenmukaisesti 18 artiklan kanssa. 2. Liittymispisteen verkonhaltijan on HVDC-järjestelmän omistajan pyynnöstä ilmoitettava 32 artiklan mukaiset vikaa edeltävät ja vian jälkeiset olosuhteet seuraavien tekijöiden osalta: vikaa edeltävä minimioikosulkuteho kussakin liittymispisteessä megavolttiampeereina ilmaistuna; HVDC-suuntaaja-aseman vikaa edeltävä toimintapiste ilmaistuna pätötehona ja loistehona liittymispisteessä ja jännite liittymispisteessä; ja vian jälkeinen minimioikosulkuteho kussakin liittymispisteessä megavolttiampeereina ilmaistuna. Liittymispisteen verkonhaltija voi vaihtoehtoisesti ilmoittaa tyypillisistä tapauksista johdetut yleiset arvot. 3. HVDC-suuntaaja-aseman on pystyttävä pysymään liitettynä sähköverkkoon ja jatkamaan stabiilia toimintaa, kun pääjännitteiden todellinen taso sähköverkon jännitetasolla liittymispisteessä kolmivaiheisen vian aikana, ottaen huomioon 32 artiklassa määritellyt vikaa edeltävät ja vian jälkeiset olosuhteet, pysyy liitteessä V olevassa kuvassa esitetyn alarajan yläpuolella, paitsi jos sisäisten sähkövikojen suojausjärjestelmä edellyttää HVDC-suuntaaja-aseman irtikytkemistä sähköverkosta. Sisäisiä vikoja koskevat suojausjärjestelmät ja asetukset on suunniteltava siten, etteivät ne vaaranna lähivikakestoisuutta. 4. Paikallinen siirtoverkonhaltija voi määritellä erityisiä verkko-olosuhteita varten liittymispisteen jännitteitä (U block ), joilla HVDC-järjestelmän on mahdollista siirtyä estotilaan. Estotila tarkoittaa, että HVDC-järjestelmä pysyy liitettynä verkkoon tuottamatta pätötehoa ja loistehoa ajan, jonka on oltava niin lyhyt kuin teknisesti mahdollista ja josta paikalliset siirtoverkonhaltijat ja HVDC-järjestelmän omistaja sopivat keskenään.