Valtion maksullinen toiminta vuonna Hallinnon ohjaus Anne Melanen

Valtion maksullinen toiminta vuonna 2010 Hallinnon ohjaus 2.9.2011 Anne Melanen

TIIVISTELMÄ Hyväksyessään hallituksen esityksen valtion maksuperustelaiksi eduskunta edellytti samalla, että hallitus seuraa lain soveltamisen vaikutuksia hallintoon ja kansalaisten asemaan. Valtiokonttorin vuosittain laatima selvitys valtion maksullisesta toiminnasta luo osaltaan edellytyksiä tämän seurantatehtävän toteuttamiselle. Selvityksen tiedot perustuvat lähes poikkeuksitta kirjanpitoyksikköjen tilinpäätösten osana olevissa toimintakertomuksissa esitettyihin kustannusvastaavuuslaskelmiin, joilla maksullisen toiminnan kannattavuus esitetään. Vuonna 2010 (2009) maksullisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 1,235 (1,308) mrd., joista julkisoikeudellisten suoritteiden osuus oli 0,328 (0,307) mrd., markkinasuoritteiden 0,491 (0,680) mrd. ja erityislakien nojalla hinnoiteltavien suoritteiden 0,416 (0,321) mrd.. Suuri osa, eli 63 (81 ) niistä julkisoikeudellista suoritetuotantoa harjoittavista kirjanpitoyksiköistä, joiden julkisoikeudellisen suoritetuotannon kustannusvastaavuus oli tiedossa, tuotti alijäämää vuonna 2010. Kustannusvastaavuus julkisoikeudellisten suoritteiden osalta koko valtion tasolla kasvoi hieman ollen vuonna 2010 (2009) 96 (87 ). Valtiotasoisen tai tätä paremman kustannusvastaavuuden julkisoikeudellista suoritetuotantoa harjoittavista kirjanpitoyksiköistä saavutti 50 kyseisistä virastoista. Vuonna 2010 (2009) markkinasuoritetuotannossa 54 (52 ) niistä kirjanpitoyksiköistä, joiden markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus oli tiedossa, pääsi kustannusvastaavuudessa ylijäämään vuonna 2010. Markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna ollen 99. Budjettitalouden sisäiset tuotot 0,209 (0,235) mrd. olivat hieman pienentyneet edellisen vuoden tasoon 26 (23 ) maksuperustelain mukaisista tuotoista vuonna 2010. Suurin ulkopuolinen asiakasryhmä oli aiempien vuosien tapaan elinkeinoelämä 0,272 (0,389) mrd. eurolla. Vuoden 2010 (2009) talousarviossa maksulliseen toimintaan osoitettiin hintatukea 8,6 (8,4) milj. ja käytettiin 5,7 (5,6) milj.. Selvitys on julkaistu Valtiokonttorin Internet-sivuilla osoitteessa: http://www.valtiokonttori.fi/hallinnonohjaus/julkaisut/ Lisätietoja selvityksestä antaa Valtiokonttorin Hallinnon ohjaus -toimialalla suunnittelija Anne Melanen, p. 050 3621687, sähköposti: anne.melanen (at) valtiokonttori.fi.

SISÄLTÖ Sivu TIIVISTELMÄ... 1 1. JOHDANTO... 1 1.1 MAKSULLISEN TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT... 1 1.2 RAPORTIN TAUSTA... 2 2. MAKSULLINEN TOIMINTA VALTION TASOLLA... 4 2.1 TUOTOT JA ASIAKASRYHMITTÄINEN JAKAUMA VUOSINA 2006 2010... 4 Maksullista toimintaa harjoittavat kirjanpitoyksiköt... 4 Maksullisen toiminnan tuotot... 4 Maksullisen toiminnan asiakasryhmittäinen jakauma... 6 2.2 KUSTANNUSVASTAAVUUS VUOSINA 2006 2010... 7 2.3 HINTATUKI... 7 3. MAKSULLINEN TOIMINTA HALLINNONALOITTAIN... 8 3.1 TUOTOT VUOSINA 2009 2010... 8 3.2 KUSTANNUSVASTAAVUUS VUOSINA 2009 2010... 8 Maksuperustelain mukaisten julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus vuosina 2009 2010... 9 Maksuperustelain mukaisten markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus vuosina 2009-2010... 10 4 MAKSULLINEN TOIMINTA KIRJANPITOYKSIKÖITTÄIN... 12 4.1 TUOTOT VUONNA 2010... 12 4.2. MAKSUPERUSTELAIN NOJALLA HINNOITELLUN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUS VUONNA 2010... 13 LIITTEET Liite 1. Valtion maksullisen toiminnan tuotot, kustannukset, yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuus suoriteryhmittäin vuosina 2009 ja 2010 Liite 2 Maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina 2009 ja 2010 Liite 3. Maksullisen toiminnan tuotot kirjanpitoyksiköittäin vuosina 2009 ja 2010 Liite 4. Julkisoikeudellisen suoritetuotannon kustannusvastaavuus kirjanpitoyksiköittäin vuosina 2009 ja 2010 Liite 5. Markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus kirjanpitoyksiköittäin vuosina 2009 ja 2010 Liite 6. Erityislakien nojalla hinnoitellun suoritetuotannon kustannusvastaavuus kirjanpitoyksiköittäin vuosina 2009 ja 2010

1 1. JOHDANTO 1.1 Maksullisen toiminnan lähtökohdat Valtion perimät maksut ovat vastike julkisen vallan palveluista. Perustuslain 81 :n mukaan valtion viranomaisten virkatoimien, palvelujen ja muun toiminnan maksullisuuden sekä perittävien maksujen suuruuden yleisistä perusteista säädetään lailla. Valtion virastojen ja laitosten maksullista toimintaa sääntelevä yleislaki on valtion maksuperustelaki (MPL 150/1992), jonka lisäksi maksullista toimintaa säätelevät useat erityis(maksu)lait. Viranomaisen maksulliseen suoritetuotantoon sovelletaan maksuperustelakia, jos suoritteiden maksullisuudesta ei ole muussa laissa tai laissa olevan valtuutuksen nojalla (erityislaki) annettu maksuperustelaista poikkeavia säännöksiä. Maksuperustelaki jakaa suoritteet julkisoikeudellisiin suoritteisiin ja muihin suoritteisiin eli ns. markkinasuoritteisiin. Asianomainen ministeriö päättää kirjanpitoyksikköä koskevassa maksuperustelain nojalla antamassaan maksuasetuksessa, miten kirjanpitoyksikön suoritteet jakautuvat julkisoikeudellisiin suoritteisiin ja muihin suoritteisiin (8.2 ). Julkisoikeudellisella suoritteella tarkoitetaan suoritetta, jonka kysyntä perustuu lakiin tai asetukseen ja jonka tuottamiseen valtion viranomaisella on tosiasiallinen yksinoikeus (3 ). Tällaisessa valtion yksinoikeudeksi säädetyssä suoritetuotannossa on kyse julkisen vallan käyttämisestä; laillisesti toimiakseen kansalaisen on hankittava jokin valtion viranomaisen tuottama suorite (ns. kysyntäpakko). Julkisoikeudellisesta suoritteesta perittävän maksun suuruuden tulee vastata suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuneita kokonaiskustannuksia eli suoritteen omakustannusarvoa (6.1 ). Maksuperustelaki mahdollistaa kuitenkin myös omakustannusarvosta poikkeavan hinnoittelun (6.3 ). Omakustannusarvoon luettavista kustannuksista säädetään valtion maksuperusteasetuksen (211/1992) 1 :ssä. Yhden tai useamman viranomaisen samanlaatuisista julkisoikeudellisista suoritteista voidaan määrätä samansuuruinen maksu silloinkin, kun suoritteiden tuottamisesta valtiolle aiheutuvat kustannukset poikkeavat toisistaan. Tällaista kiinteää maksua määrättäessä on otettava huomioon suoritteiden keskimääräinen kokonaiskustannus. (6.2 ) Vuonna 2010 eniten julkisoikeudellisia suoritetuottoja oli Liikenteen turvallisuusvirastolla (70,5 milj. ) ja poliisihallituksella (47,4 milj. ). Liikenteen turvallisuusviraston julkisoikeudellisia suoritteet liittyvät esimerkiksi ajoneuvojen rekisteröintiin. Poliisihallituksen julkisoikeudellisia suoritteista kertyvät tuotot ovat pääosin poliisin toiminnasta (passit, henkilökortit, ajokortit ja ampuma-aseluvat). Markkinasuoritteet hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein. Maksuperustelakia koskevan hallituksen esityksen (176/1991) mukaan tämä tarkoittaa sitä, että toiminnan tuotoilla tulee kattaa vähintään toiminnan kustannukset sekä toimintaan oman pääoman ehdoin sijoitetulle pääomalle asetettu tuottovaatimus. Sellaiset markkinasuoritteet, joiden tuottamiseen viranomaisella on tosiasiallinen yksinoikeus (esim. valokopio viranomaisen hallussa olevasta asiakirjasta), voidaan kuitenkin hinnoitella myös omakustannusarvon mukaisesti (7.2 ). Koska viranomaisella on tosiasiallinen yksinoikeus tällaisten monopolisuoritteiden tuottamiseen, ei suoritteen liiketaloudellista hinnoittelua voida edellyttää kilpailulainsäädännönkään perusteella. Markkinasuoritteiden liiketaloudellinen kannattavuustavoite pyritään toteuttamaan joustavalla hinnoittelulla, jolloin hinnoittelussa otetaan kustannusten lisäksi huomioon myös kysyntä ja kilpailijat. Tavoitteena on markkinasuoritetuotannon kokonaiskannatta-

2 vuus, joten esim. alennusten myöntäminen on mahdollista. Valtion talousarviossa voidaan osoittaa määräraha liiketaloudellisesti hinnoiteltavien markkinasuoritteiden hintojen alentamiseksi (hintatuki; MPL 7.1 ). Markkinasuoritteita ovat esimerkiksi erilaiset julkaisut ja tilaustutkimukset, toimitilojen ja kaluston vuokraus sekä koulutus- ja asiantuntijapalvelut. Vuonna 2010 eniten markkinasuoritetuottoja edellisen vuosien tapaan oli Puolustushallinnon rakennuslaitoksella (146,2 milj. ), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (82,3 milj. ) ja Teknologian tutkimuskeskuksella (78,5 milj. ) Erityislakien nojalla hinnoiteltavien suoritteiden maksujen tason määrittäminen perustuu useimmiten muihin tekijöihin kuin toiminnan kustannuksiin, eikä hinnan kaikissa tapauksissa ole tarkoituskaan kattaa kaikkia toiminnasta aiheutuneita kustannuksia. Erityislakeja ovat esimerkiksi laki ja asetus tuomioistuinten ja eräiden hallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista (701/1993; 774/1993), laki ja asetus ulosottomaksuista (34/1995; 35/1995), kiinteistörekisterilaki (392/1985) ja laki kiinteistötoimitusmaksusta (558/1995). Vuonna 2010 eniten erityislakien mukaisia tuottoja oli Liikennevirastolla (132,8 milj.. Tuotot koostuivat rata- ja väylämaksuista. Seuraavaksi eniten tuottoja oli oikeusministeriöllä (110,4 milj. ). Oikeusministeriön erityislakien nojalla hinnoiteltavat tuotot koostuivat pääosin ulosottomaksuista (62,1 milj. ), tuomioistuintuloista (31,2 milj. ), oikeusaputoimistojen oikeusapupalveluista perittävien maksujen tuotoista (4,6 milj. ) sekä yleisen edunvalvonnan palveluista perittävien maksujen tuotoista (17,4 milj. ). Edellä mainitun maksulainsäädännön lisäksi valtion maksullista toimintaa sääntelevät muun muassa valtion talousarviosta annettu laki ja asetus, valtiovarainministeriön antama talousarvion laadintamääräys sekä valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin määräykset ja ohjeet. 1.2 Raportin tausta Hyväksyessään hallituksen esityksen valtion maksuperustelaiksi eduskunta edellytti samalla, että hallitus seuraa lain soveltamisen vaikutuksia hallintoon ja kansalaisten asemaan. Valtiokonttorin vuosittain laatima selvitys valtion maksullisesta toiminnasta luo osaltaan edellytyksiä tämän seurantatehtävän toteuttamiselle. Talousarvioasetuksen 65 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus. Valtiokonttorin määräyksen (364/03/2005; 19.12.2005, VK 529/03/2010; 11.1.2011, 530/03/2010) mukaan kannattavuus esitetään kustannusvastaavuuslaskelmalla. Tämän selvityksen tiedot kirjanpitoyksiköiden maksullisen toiminnan tuotoista ja kustannuksista perustuvat lähes poikkeuksitta kirjanpitoyksiköiden laatimiin kustannusvastaavuuslaskelmiin. Tämän vuoksi selvityksessä esitetyt valtion maksullisen toiminnan tuotot (1,235 mrd. ) ovat huomattavasti suuremmat kuin valtion tilinpäätöksen mukaiset tuotot (0,89 mrd. ) 1. Ero johtuu siitä, että valtion tilinpäätöksessä valtion sisäinen (eli kirjanpitoyksiköiden välinen) maksullinen toiminta on eliminoitu. Selvityksen pääasiallisena kohteena on maksuperustelain nojalla hinnoiteltu toiminta. Selvitys sisältää tiedot maksullisen toiminnan laajuudesta ja kustannusvastaavuudesta sekä maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan tuottojen jakautumisesta asiakasryhmittäin. Tarkastelu on tehty valtion, hallinnonalojen ja kirjanpitoyksikköjen tasolla ja siinä on otettu huomioon myös ajallinen kehitys. Kokonaiskuvan saamiseksi valtion 1 Sisältää valtion tilinpäätöksestä maksullisen toiminnan tuotot (0,850 mrd. ) sekä vuokra- ja käyttökorvaustuotot (0,041 mrd. )

3 maksullisesta toiminnasta selvityksessä on tarkasteltu keskeisiä tietoja myös erityislakien nojalla hinnoitellusta maksullisesta toiminnasta. Maksuperustelain mukaisiin markkinasuoritteisiin on tässä selvityksessä sisällytetty myös vuokrat ja käyttökorvaukset. Selvityksen lähteinä on käytetty kirjanpitoyksikköjen tilinpäätöksiä sekä valtion keskuskirjanpitoa. Kirjanpitoyksikköjen tilinpäätöksissä kustannusvastaavuuslaskelmilla raportoidut maksullisen toiminnan tuotot voivat poiketa keskuskirjanpidon tiedoista. Syynä voi olla esimerkiksi se, että kirjanpitoyksikön maksullinen toiminta on joltain osin ollut niin vähäistä, että siitä ei ole tarvinnut laatia kustannusvastaavuuslaskelmaa. Poikkeamia ovat myös aiheuttaneet vasta tilinpäätöksen laadintavaiheessa havaitut virheet, jotka on oikaistu kustannusvastaavuuslaskelmille, mutta ei tilinpäätökseen. Eniten poikkeamia keskuskirjanpidosta saatavien liikekirjanpidon tietojen ja tilinpäätöksissä esitettyjen kustannusvastaavuuslaskelmien tietojen välillä ovat aiheuttaneet erilaiset vuokra- ja käyttökorvaustuotot, joita ei ole sisällytetty kustannusvastaavuuslaskelmiin mm. niiden vähäisyyden vuoksi. Vuoden 2010 osalta selvitys nojautuu pääasiallisesti kirjanpitoyksiköiden virallisiin tilinpäätöksiin. Silloin kun kirjanpitoyksiköllä on keskuskirjanpidon tietojen mukaan ollut jossain maksullisen toiminnan ryhmässä (julkisoikeudelliset, liiketaloudelliset tai erityislakien nojalla hinnoitellut suoritteet) maksullista toimintaa, mutta tätä ei ole lainkaan raportoitu tilinpäätöksessä, on tilinpäätöksen tietoja täydennetty keskuskirjanpidon tiedoilla. Muilta osin on käytetty yksinomaan tilinpäätösten tietoja riippumatta siitä, ovatko keskuskirjanpidon ja tilinpäätösten tiedot poikenneet toisistaan.

4 2. MAKSULLINEN TOIMINTA VALTION TASOLLA 2.1 Tuotot ja asiakasryhmittäinen jakauma vuosina 2006 2010 Maksullista toimintaa harjoittavat kirjanpitoyksiköt Vuoden 2010 (2009) lopussa kirjanpitoyksiköitä oli yhteensä 63 (87). Kirjanpitoyksikkömuutoksia tapahtui lähinnä opetus- ja kulttuuriministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonaloilla. Vuonna 2010 (2009) maksullisen toiminnan tuloja kertyi 55 (81) kirjanpitoyksikölle. Kirjanpitoyksiköistä 38:lla (64) maksullinen suoritetuotanto perustui pelkästään maksuperustelakiin. Edellisen vuoden tapaan yhdelläkään kirjanpitoyksiköllä ei ollut pelkästään erityislakeihin perustuvia suoritteita. Kirjanpitoyksiköistä 15 (22) harjoitti sekä maksuperustelain että erityislakien nojalla hinnoiteltua maksullista toimintaa ja 8 (6) kirjanpitoyksiköllä ei ollut maksullista toimintaa lainkaan. Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan tuotot suoriteryhmittäin vuosina 2006 2010 on esitetty taulukossa 1 ja graafisesti kuviossa 1. Taulukko 1. Maksullisen toiminnan tuotot suoriteryhmittäin vuosina 2006 2010 2006 2007 2008 2009 2010 Julkisoikeudelliset suoritteet 263 255 274 441 292 184 307 278 328 167 Markkinasuoritteet 645 352 685 526 686 409 680 053 490 804 Erityislakien nojalla hinnoitellut suoritteet 251 413 286 807 301 443 321 116 415 602 YHTEENSÄ 1 160 020 1 246 774 1 280 036 1 308 447 1 234 573

5 Kuvio 1. Maksullisen toiminnan tuotot (mrd. ) suoriteryhmittäin vuosina 2006 2010 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 2006 2007 2008 2009 2010 Julkisoikeudelliset suoritteet Markkinasuoritteet Erityislakien suoritteet Vuonna 2010 tapahtui maksullisen toiminnan volyymiin vaikuttaneita organisaatiomuutoksia. Merkittävimmät yksittäiset muutokset valtion maksullisessa toiminnassa 2000- luvulla ovat olleet tielaitoksen jakaminen Tieliikelaitokseksi ja Tiehallinto-tilivirastoksi 1.1.2001 alkaen sekä Merenkulkulaitoksen varustamo- ja luotsauspalveluiden eriyttäminen Luotsausliikelaitokseksi ja Varustamoliikelaitokseksi 1.1.2004 alkaen. Tielaitoksen jakautumisessa sen markkinasuoritetuotanto (n. 54 milj. v. 2000) siirrettiin lähes kokonaan Tieliikelaitokselle. Vastaavasti merkittävä osa Merenkulkulaitoksen julkisoikeudellisesta ja markkinasuoritetuotannosta siirrettiin uusien liikelaitosten alaisuuteen (siirrettyjen toimintojen yhteistuotot n. 48,4 milj. v. 2003). Näiden muutosten lisäksi budjettitaloudesta on tarkastelujaksolla poistunut 1.8.2002 osakeyhtiöksi muutetun Siemenperunakeskuksen erityislakeihin perustunut maksullinen toiminta (n. 2,7 milj. ajalla 1.1.2002 31.7.2002). Ajoneuvohallintokeskus, Ilmailuhallinto, Merenkulkulaitos, Ratahallintokeskus, Rautatievirasto ja Rautatievirasto lakkautettiin 31.12.2009 itsenäisinä kirjanpitoyksiköinä ja niiden toiminta yhdistettiin uusiin kirjanpitoyksiköihin Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto 1.1.2010. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta lakkautettiin kaikki yliopistot kirjanpitoyksiköinä yliopistouudistuksen yhteydessä, mikä vaikutti maksullisen toiminnan volyymiin huomattavasti. Maksuperustelain mukaisia julkisoikeudellisia suoritteita vuonna 2010 (2009) oli 33 (53) kirjanpitoyksiköllä ja markkinasuoritteita 49 (75) kirjanpitoyksiköllä. 54 (81) kirjanpitoyksiköllä oli julkisoikeudellisia suoritteita tai markkinasuoritteita. Kuviossa 2 on esitetty julkisoikeudellisten suoritteiden ja markkinasuoritteiden tuottojen suhteelliset osuudet maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan tuotoista vuosina 2006 2010.

6 Kuvio 2. Julkisoikeudellisten suoritteiden ja markkinasuoritteiden tuottojen suhteelliset osuudet maksuperustelain mukaisista tuotoista vuosina 2006 2010. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 71 71 70 69 29 29 30 31 60 40 0 2006 2007 2008 2009 2010 Julkisoikeudelliset suoritteet Markkinasuoritteet Maksullisen toiminnan asiakasryhmittäinen jakauma Taulukossa 2 on esitetty maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan tuottojen asiakasryhmittäiset jakaumat vuosina 2007 2010. Luvut perustuvat valtion keskuskirjanpidon liikekirjanpidon tietoihin. Koska muualla selvityksessä esitetyt tuotot perustuvat kirjanpitoyksiköiden toimintakertomusten kustannusvastaavuuslaskelmiin, ne eroavat jonkin verran taulukon 2 tuotoista. Taulukko 2. Maksuperustelain mukaisten tuottojen asiakasryhmittäinen jakauma vuosina 2007 2010 Asiakasryhmät 2006 2007 2008 2009 2010 Valtion virastot - maksullinen toiminta (pl. vuokrat ja käyttökorvaukset) -91 465 404 195 947 225 303 230 023 204 393 - vuokrat ja käyttökorvaukset -103 440 909 23 541 4 438 5 149 4 312 Tuotot valtion virastoilta yhteensä -194 906 313 219 488 229 741 235 172 208 705 Kunnat ja kuntayhtymät -106 717 487 111 236 117 644 120 928 87 082 Kotitaloudet -145 077 900 136 590 124 443 128 158 102 281 Elinkeinoelämä -346 206 310 376 353 402 203 388 553 272 212 Muut -73 615 200 90 551 93 960 86 862 78 507 Vuokrat ja käyttökorvaukset valtion ulkopuolelta 2000-2004 -59 054 002 52 208 51 015 56 683 40 841 Tuotot valtion ulkopuolelta yhteensä -730 670 898 766 938 789 266 781 184 580 923 YHTEENSÄ -925 577 212 986 426 1 019 006 1 016 356 789 628

7 2.2 Kustannusvastaavuus vuosina 2006 2010 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuutta eli sitä, kuinka maksullisen toiminnan tuotot ovat kattaneet siitä aiheutuneet kustannukset, on tarkasteltu taulukossa 3. Taulukossa on esitetty maksullisen toiminnan yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuus suoriteryhmittäin vuosina 2006 2010. Liitteessä 1 on esitetty maksullisen toiminnan tuotot, kustannukset, yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuus suoriteryhmittäin vuosina 2009 ja 2010. Taulukko 3. Maksullisen toiminnan yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuus suoriteryhmittäin vuosina 2006-2010. Yli-/alijäämä 2006 2007 2008 2009 2010 Kustannusvastaavuus () Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus () Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus () Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus () Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus () Julkisoikeudelliset suoritteet -27 542 91-27 983 91-35 364 89-46 474 87-13 948 96 Markkinasuoritteet -10 148 98-7 584 99-13 428 98-4 254 99-6 210 99 Erityislait -352 251 42-404 433 41-512 599 37-470 257 41-546 806 43 Vaikka kokonaisuutena katsoen valtion maksullinen toiminta on ollut alijäämäistä, on osittaista kustannusvastaavuuden nousua tapahtunut edelliseen vuoteen verrattuna. Kokonaiskustannusvastaavuus oli vuonna 2010 68, kun se edellisenä vuonna oli 71. Yksittäisen kirjanpitoyksikön suoritetuotannon alijäämäisyys voi aiheutua paitsi siitä, että kustannusvastaavuuden tavoittelussa ei ole onnistuttu, niin myös siitä, ettei 100 tai sitä suurempi kustannusvastaavuus edes ole toiminnan taloudellisena tavoitteena. Esimerkiksi julkisoikeudellisten suoritteiden alijäämäisyys voi aiheutua maksuperustelain 6.3 :n tarkoittamien perusteltujen syiden nojalla perityistä omakustannusarvoa alemmista maksuista. Markkinasuoritteisiin puolestaan saatetaan myöntää hintatukea. Koska hintatuki talousarvion laadintamääräyksen mukaan kohdistetaan maksullisen toiminnan tuottojen ja erilliskustannusten erotukseen ja koska kustannusvastaavuuslaskelmassa ovat mukana myös yhteiskustannukset ja pääomakustannukset, on toiminnan kustannusvastaavuus talousarviossa osoitetun hintatuen käytöstä huolimatta alle 100. Erityislakien mukaisten suoritteiden maksujen määrääminen taas perustuu usein muihin tekijöihin kuin toiminnan kustannuksiin. 2.3 Hintatuki Hintatukea myönnettiin vuonna 2010 (2009) 8 (15) kirjanpitoyksikölle 8,6 (8,4) milj.. Nämä virastot käyttivät hintatukea yhteensä 5,7 (5,6) milj..

8 3. MAKSULLINEN TOIMINTA HALLINNONALOITTAIN 3.1 Tuotot vuosina 2009 2010 Taulukossa 4 on tarkasteltu eri hallinnonalojen maksullisen toiminnan volyymia. Tuotot sisältävät sekä maksuperustelain että erityislakien nojalla hinnoitellun toiminnan tuotot. Suurin volyymin muutos tapahtui opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Muutos selittyy yliopistouudistuksella, jonka yhteydessä yliopistot lakkasivat kirjanpitoyksikköinä eivätkä näin ollen enää raportoineet maksullisen toiminnan tuloksistaan talousarvioasetuksen 65 :n mukaisessa toimintakertomuksessa. Taulukko 4. Hallinnonalojen maksullisen toiminnan tuotot ja niiden suhteellinen muutos vuosina 2009 2010 Hallinnonalat Maksullisen toiminnan tuotot 2010 2009 Muutos- 2009/2010 Eduskunta 51 178-71 Tasavallan presidentin kanslia 67 76-12 Valtioneuvoston kanslia 0 0 0 Ulkoasiainministeriö 38 866 30 667 27 Oikeusministeriö 129 171 132 507-3 Sisäasiainministeriö 61 338 58 133 6 Puolustusministeriö 156 828 156 718 0 Valtiovarainministeriö 143 539 103 161 39 Opetus- ja kulttuuriministeriö 33 377 284 657-88 Maa- ja metsätalousministeriö 102 496 85 973 19 Liikenne- ja viestintäministeriö 269 813 162 674 66 Työ- ja elinkeinoministeriö 159 780 152 673 5 Sosiaali- ja terveysministeriö 135 914 130 565 4 Ympäristöministeriö 3 452 10 465-67 YHTEENSÄ 1 234 692 1 308 447-6 3.2 Kustannusvastaavuus vuosina 2009 2010 Taulukossa 5 on esitetty julkisoikeudellisen suoritetuotannon, taulukossa 6 markkinasuoritetuotannon ja taulukossa 7 erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina 2009 2010. Koska yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuusprosentti voidaan laskea vain sellaisista tuotoista, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa, taulukoissa on kunkin hallinnonalan kohdalla esitetty erikseen sekä hallinnonalan kaikki ao. suoritetuotot että niistä se osa, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa ("tuotot, joilla kustannukset"). Se, että hallinnonalan kaikkia ao. suoritetuottoja vastaavia kustannuksia ei ole tiedossa, voi johtua mm. siitä, että hallinnonalan kaikilla kirjanpitoyksiköillä ei ao. suoritetuottojen vähyyden (< 100 000 ) vuoksi ole ollut velvollisuutta laatia

9 tuotoista kustannusvastaavuuslaskelmaa. Toinen syy voi olla, että osa hallinnonalan kirjanpitoyksiköistä ei ole laatinut kustannusvastaavuuslaskelmaa kaikista suoritetuotoista, joista se olisi tullut laatia. Maksuperustelain mukaisten julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus vuosina 2009 2010 Taulukko 5. Julkisoikeudellisen suoritetuotannon kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina 2009 2010 Hallinnonalat Tuotot Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus () 2010 2009 2010 2009 2010 2009 Eduskunta - - - - - - tuotot, joilla kustannukset - - - - - - Tasavallan presidentin kanslia - - tuotot, joilla kustannukset - - - - - - Valtioneuvoston kanslia - - tuotot, joilla kustannukset - - - - - - Ulkoasiainministeriö 38 024 29 908 tuotot, joilla kustannukset 38 024 29 908 13 478 6 174 155 131 Oikeusministeriö 3 623 3 671 tuotot, joilla kustannukset 3 623 3 671-3 443-5 125 51 38 Sisäasiainministeriö 55 008 52 097 tuotot, joilla kustannukset 55 008 52 097-5 157-2 455 91 110 Puolustusministeriö 32 33 tuotot, joilla kustannukset - - - - - - Valtiovarainministeriö 31 658 42 866 tuotot, joilla kustannukset 30 403 42 766-10 562-3 945 74 86 Maa- ja metsätalousministeriö 28 453 15 710 tuotot, joilla kustannukset 28 453 15 710-3 940-1 731 88 87 Liikenne- ja viestintäministeriö 96 747 87 017 tuotot, joilla kustannukset 96 621 86 971 4 987-15 938 105 88 Työ- ja elinkeinoministeriö 14 498 6 699 tuotot, joilla kustannukset 14 498 6 649-2 300 212 86 100 Sosiaali- ja terveysministeriö 44 891 40 597 tuotot, joilla kustannukset 44 891 40 597 564-2 078 101 99 Opetus- ja kulttuuriministeriö 14 570 22 324 tuotot, joilla kustannukset 14 570 22 324-7 545-12 457 66 59 Ympäristöministeriö 663 6 356 tuotot, joilla kustannukset 663 6 356-30 -9 131 96 43 KOKONAISTUOTOT 328 167 307 278 tuotot, joilla kustannukset 326 754 307 049-13 948-46 474 96 87 Vuonna 2010 julkisoikeudellinen suoritetuotanto oli ylijäämäistä ulkoasiain-, liikenne- ja viestintäministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. Kokonaisuutena kustannusvastaavuus on parantunut edellisen vuoden tasosta.

10 Maksuperustelain mukaisten markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus vuosina 2009-2010 Taulukko 6. Markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina 2009-2010 Hallinnonalat Tuotot Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus () 2010 2009 2010 2009 2010 2009 Eduskunta 51 83 - - tuotot, joilla kustannukset - - Tasavallan presidentin kanslia 67 76 - - tuotot, joilla kustannukset - - Valtioneuvoston kanslia - - tuotot, joilla kustannukset - - Ulkoasiainministeriö 842 759 tuotot, joilla kustannukset 842 759 17-220 102 78 Oikeusministeriö 4 192 4 164 tuotot, joilla kustannukset 4 192 4 164-2 091-2 243 67 65 Sisäasiainministeriö 4 565 4 061 tuotot, joilla kustannukset 4 565 4 061 118-302 103 93 Puolustusministeriö 154 154 154 051 tuotot, joilla kustannukset 154 154 154 051 1 155-1 090 101 99 Valtiovarainministeriö 74 911 22 369 tuotot, joilla kustannukset 71 617 22 323 4 134 2 801 106 114 Maa- ja metsätalousministeriö 16 970 16 010 tuotot, joilla kustannukset 16 970 16 010 528-284 103 98 Liikenne- ja viestintäministeriö 22 728 22 093 tuotot, joilla kustannukset 22 727 22 092 3 902 117 121 101 Työ- ja elinkeinoministeriö 104 097 108 065 tuotot, joilla kustannukset 104 077 107 993 4 432 3 052 104 103 Sosiaali- ja terveysministeriö 86 931 86 182 tuotot, joilla kustannukset 86 884 86 147 141-295 100 100 Opetus- ja kulttuuriministeriö 18 507 258 031 tuotot, joilla kustannukset 18 507 258 023-18 575-5 278 50 98 Ympäristöministeriö 2 789 4 109 tuotot, joilla kustannukset 2 764 4 109 29-512 101 89 KOKONAISTUOTOT 490 804 680 053 tuotot, joilla kustannukset 487 299 679 732-6 210-4 254 99 99 Markkinasuoritetuotanto oli vuonna 2010 kustannusvastaavaa tai ylijäämäistä lähes kaikilla hallinnonaloilla. Markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna.

11 Erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuus vuosina 2009 2010 Taulukko 7. Erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina 2009 2010. Hallinnonalat Tuotot Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus () 2010 2009 2010 2009 2010 2009 Eduskunta 95 - - - - tuotot, joilla kustannukset - - - - - - Tasavallan presidentin kanslia - - - - - - tuotot, joilla kustannukset - - - - - - Valtioneuvoston kanslia - - - - - - tuotot, joilla kustannukset - - - - - - Ulkoasiainministeriö - - - - - - tuotot, joilla kustannukset - - - - - - Oikeusministeriö 121 356 124 672 - - - - tuotot, joilla kustannukset 121 356 124 672-84 503-83 694 59 60 Sisäasiainministeriö 1 765 1 975 tuotot, joilla kustannukset 1 765 1 975-2 153-1 644 45 55 Puolustusministeriö 2 642 2 634 tuotot, joilla kustannukset 2 642 2 634 355 368 116 116 Valtiovarainministeriö 36 851 37 926 tuotot, joilla kustannukset 36 479 37 917 5 340 4 998 117 115 Maa- ja metsätalousministeriö 57 073 54 253 tuotot, joilla kustannukset 57 073 54 253 1 131-343 102 99 Liikenne- ja viestintäministeriö 150 338 53 564 tuotot, joilla kustannukset 150 338 53 549-468 169-385 341 24 12 Työ- ja elinkeinoministeriö 41 185 37 909 tuotot, joilla kustannukset 41 185 37 895 1 197-4 818 103 89 Sosiaali- ja terveysministeriö 4 092 3 786 tuotot, joilla kustannukset 4 092 3 786 326 231 109 106 Opetus- ja kulttuuriministeriö 300 4 302 tuotot, joilla kustannukset 300 4 302-330 -14 48 100 Ympäristöministeriö tuotot, joilla kustannukset - - - - - - KOKONAISTUOTOT 415 602 321 116 tuotot, joilla kustannukset 415 230 320 983-546 806-470 257 43 41 Erityislakien mukaisten suoritteiden hinnoitteluperusteet ovat varsin moninaisia, mikä näkyy myös vaihtelevina kustannusvastaavuusprosentteina. Kokonaisuutena erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuus on noussut edelliseen vuoteen verrattuna.

12 4 MAKSULLINEN TOIMINTA KIRJANPITOYKSIKÖITTÄIN Tässä luvussa tarkastellaan maksullisen toiminnan volyymia ja maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan kustannusvastaavuutta kirjanpitoyksiköiden tasolla. Liitteissä 3-6 on esitetty kirjanpitoyksikkökohtaiset taulukot maksullisen toiminnan volyymista (liite 3) sekä julkisoikeudellisten suoritteiden, markkinasuoritteiden ja erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuuksista vuosilta 2009-2010 (liitteet 4-6). 4.1 Tuotot vuonna 2010 Taulukossa 8 on esitetty 63 kirjanpitoyksikön maksullisen toiminnan tuotot vuodelta 2010. Kirjanpitoyksiköt on esitetty hallinnonaloittain. Liitteessä 3 on esitetty kirjanpitoyksiköiden maksullisen toiminnan tuotot vuosilta 2009-2010. Taulukko 8. Kirjanpitoyksiköiden maksullisen toiminnan tuotot vuonna 2010 Kirjanpitoyksikkö Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot Markkinasuoritteiden tuotot Erityislakien tuotot Tuotot yhteensä Eduskunta - - 0 Valtiontalouden tarkastusvirasto - - 0 Ulkopoliittinen instituutti - 51-51 Tasavallan Presidentin kanslia - 67 67 Valtioneuvoston kanslia - - 0 Ulkoasiainministeriö 38 024 842 38 866 Oikeusministeriö 3 623 1 693 110 365 115 681 Rikosseuraamusvirasto 2 499 10 991 13 490 Sisäasiainministeriö 7 587 1 895 1 765 11 247 Poliisihallitus 47 421 2 670 50 091 Puolustusministeriö 32 - - 32 Puolustusvoimat - 7 957 2 642 10 599 Puolustushallinnon rakennuslaitos - 146 197 146 197 Valtiovarainministeriö - 51-51 Valtiokonttori 11 364 3 966 36 479 51 809 Tullihallitus 2 722 559-3 281 Verohallinto 1 255 3 243 372 4 870 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 78 78 Etelä-Suomen aluehallintovirasto 7 469 94 7 563 Väestörekisterikeskus 8 848 8 236 17 084 Tilastokeskus - 8 788 8 788 Ahvenanmaan valtionvirasto 119 Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 49 896 49 896 Maa- ja metsätalousministeriö 47 346 393 Maanmittauslaitos 11 925 5 238 57 073 74 236 Metsäntutkimuslaitos - 2 065 2 065 Elintarviketurvallisuusvirasto 16 399 2 353 18 752 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 82 4 145 4 227 Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus - 2 205 2 205 Geodeettinen laitos - 618 618

13 Kirjanpitoyksikkö Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot Markkinasuoritteiden tuotot Erityislakien tuotot Tuotot yhteensä Liikenne ja viestintäministeriö 126 1 165 292 Liikennevirasto 1 384 7 862 132 770 142 016 Liikenteen turvallisuusvirasto 70 509 8 578 7 173 86 260 Ilmatieteen laitos 6 209 6 287 12 496 Viestintävirasto 18 519 10 230 28 749 Työ- ja elinkeinoministeriö 351 74 425 Teknologian tutkimuskeskus - 78 495 78 495 Geologian tutkimuskeskus - 9 055 9 055 Matkailun edistämiskeskus - 305 305 Patentti- ja rekisterihallitus - 2 883 40 969 43 852 Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus - 0 0 Kilpailuvirasto - 0 0 Kuluttajavirasto 309 581 890 Turvatekniikan keskus 1 538 34 216 1 788 Mittatekniikan keskus 1 946 816 2 762 Kuluttajatutkimuskeskus - 20 20 Energiamarkkinavirasto 3 125 3 125 Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus 7 229 11 834 19 063 Sosiaali- ja terveysministeriö 4 318 4 318 Säteilyturvakeskus 18 804 4 605 2 310 25 719 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus 17 498 1 782 19 280 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos - 82 279 82 279 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto 4 271 47 4 318 Opetus- ja kulttuuriministeriö 8 181 1 621 300 10 102 Kansallisarkisto 134 916 1 050 Suomen akatemia - - - 0 Museovirasto 1 854 2 133-3 987 Suomenlinnan hoitokunta - 4 347-4 347 Valtion taidemuseo - 3 611-3 611 Opetushallitus 4 401 5 879-10 280 Ympäristöministeriö 25 25 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 0 Suomen ympäristökeskus 663 2 764 3 427 Tuotot yhteensä 328 167 490 804 415 602 1 234 692 4.2. Maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan kustannusvastaavuus vuonna 2010 Tässä luvussa tarkastellaan julkisoikeudellisten suoritteiden ja markkinasuoritteiden kirjanpitoyksikkökohtaista kustannusvastaavuutta. Taulukoissa ei ole voitu ilmoittaa yli- /alijäämää eikä kustannusvastaavuutta sellaisten kirjanpitoyksiköiden osalta, joilla oli tuottoja, mutta kustannustiedot puuttuivat (kokonaan). Tätä ilmaisee tähti (*). Kirjanpitoyksikön yli-/alijäämä- ja kustannusvastaavuuslaskentaan ei myöskään ole voitu ottaa mukaan kuin sellaiset tuotot, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa. Se, että kirjanpitoyksikön kaikkia ao. suoritetuottoja vastaavia kustannuksia ei ole tiedossa, voi johtua

14 mm. siitä, että kirjanpitoyksiköllä ei ao. suoritetuottojen vähyyden (< 100 000 ) vuoksi ole ollut velvollisuutta laatia kustannusvastaavuuslaskelmaa. Toinen syy voi olla, että kirjanpitoyksikkö ei ole laatinut kustannusvastaavuuslaskelmaa kaikista suoritetuotoista, joista se olisi tullut laatia. Kirjanpitoyksikkö on esitetty suoritetuottojen mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Liitteissä 4 ja 5 on esitetty kaikkien kirjanpitoyksiköiden maksuperustelain mukaisen julkisoikeudellisen suoritetuotannon ja markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus vuosilta 2009-2010. Maksuperustelain mukaisten julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus vuonna 2010 Vuonna 2010 (2009) maksuperustelain mukaisista julkisoikeudellisista suoritteista sai tuottoja 34 (53) kirjanpitoyksikköä. Taulukossa 9 on esitetty ne kirjanpitoyksikköjen tuotot, joita vastaavat kustannukset olivat selvillä. Taulukko 9. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus kirjanpitoyksiköittäin vuonna 2010 Kirjanpitoyksikkö Tuotot Kustannukset Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus () Ulkoasiainministeriö 38 024 24 546 13 478 155 Oikeusministeriö 3 623 7 066-3 443 51 Sisäasiainministeriö 7 587 9 840-2 253 77 Poliisihallitus 47 421 50 325-2 904 94 Valtiokonttori 11 364 17 996-6 632 63 Tullihallitus 2 722 3 016-294 90 Etelä-Suomen aluehallintovirasto 7 469 11 728-4 259 64 Väestörekisterikeskus 8 848 8 225 623 108 Maanmittauslaitos 11 925 15 245-3 320 78 Elintarviketurvallisuusvirasto 16 399 16 510-111 99 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 82 63 19 130 Maa- ja metsätalousministeriö 47 575-528 8 Liikennevirasto 1 384 1 971-587 70 Liikenteen turvallisuusvirasto 70 509 66 352 4 157 106 Ilmatieteen laitos 6 209 6 215-6 100 Viestintävirasto 18 519 17 096 1 423 108 Kuluttajavirasto 309 523-214 59 Turvatekniikan keskus 1 538 1 453 85 106 Mittatekniikan keskus 1 946 1 847 99 105 Energiamarkkinavirasto 3 125 3 178-53 98 Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus 7 229 9 531-2 302 76 Työ- ja elinkeinoministeriö 351 266 85 132 Sosiaali- ja terveysministeriö 4 318 3 842 476 112 Säteilyturvakeskus 18 804 18 521 283 102 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus 17 498 17 805-307 98 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto 4 271 4 159 112 103 Opetus- ja kulttuuriministeriö 8 181 9 093-912 90 Kansallisarkisto 134 471-337 28 Museovirasto 1 854 4 494-2 640 41 Opetushallitus 4 401 8 057-3 656 55 Suomen ympäristökeskus 663 693-30 96 TUOTOT JOILLA KUSTANNUKSIA YH- TEENSÄ 326 754 340 702-13 948 96 KAIKKI TUOTOT 328 167

15 Taulukon 9 tuotot on esitetty kuviossa 3 ryhmittelemällä kirjanpitoyksiköt suoritetuottojen perusteella kahdeksaan eri tuloluokkaan. Kuvio 3. Kirjanpitoyksikköjen jakautuminen tuloluokkiin julkisoikeudellisten suoritetuottojen perusteella vuonna 2010 Kirjanpitoyksiöt (N) 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 9 6 6 5 4 3 1 alle 0,1 0,1-0,49 0,5-0,99 1-1,99 2-4,99 5-9,99 yli 10 Tuotot (M ) Taulukon 9 kirjanpitoyksiköiden kustannusvastaavuutta on tarkasteltu kuviossa 4, jossa kirjanpitoyksiköt on ryhmitelty yhdeksään eri kustannusvastaavuusluokkaan. Mukana eivät ole ne 2 (4) kirjanpitoyksikköä, joiden tuottoja vastaavat kustannukset eivät olleet tiedossa. Suurimmalla osalla kirjanpitoyksiöistä kustannusvastaavuus oli alle 100. Kuvio 4. Kirjanpitoyksiköiden jakautuminen julkisoikeudellisen suoritetuotannon kustannusvastaavuuden perusteella vuonna 2010 Kirjanpitoyksiköt (N) 8 7 6 5 4 3 2 1 0 7 7 5 4 3 2 1 1 1 alle 30 30-49 50-69 70-89 90-99 n. 100 101-109 110-129 yli 130 Kustannusvastaavuus ()

16 Maksuperustelain mukaisten markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus vuonna 2010 Maksuperustelain mukaisista markkinasuoritteista vuonna 2010 (2009) tuottoja sai 49 (75) kirjanpitoyksikköä. Taulukossa 10 on esitetty niiden kirjanpitoyksiköiden 41(64) tuotot, joita vastaavat kustannukset olivat selvillä. Taulukko 10. Markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus kirjanpitoyksiköittäin vuonna 2010 Kirjanpitoyksikkö Tuotot Kustannukset Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus () Ulkoasiainministeriö 842 825 17 102 Oikeusministeriö 1 693 1 922-229 88 Rikosseuraamusvirasto 2 499 4 361-1 862 57 Sisäasiainministeriö 1 895 1 992-97 95 Poliisihallitus 2 670 2 455 215 109 Puolustusvoimat 7 957 5 839 2 118 136 Puolushallinnon rakennuslaitos 146 197 147 160-963 99 Valtiokonttori 3 966 3 257 709 122 Tullihallitus 559 521 38 107 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 78 75 3 104 Etelä-Suomen aluehallintovirasto 94 12 82 783 Väestörekisterikeskus 8 236 4 649 3 587 177 Tilastokeskus 8 788 8 395 393 105 Valtion talous-ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 49 896 50 574-678 99 Maanmittauslaitos 5 238 4 812 426 109 Metsäntutkimuslaitos 2 065 2 035 30 101 Elintarviketurvallisuusvirasto 2 353 2 385-32 99 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4 145 4 127 18 100 Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus 2 205 2 226-21 99 Geodeettinen laitos 618 520 98 119 Maa-ja metsätalousministeriö 346 337 9 103 Liikennevirasto 7 862 6 941 921 113 Liikenteen turvallisuusvirasto 8 578 6 230 2 348 138 Ilmatieteen laitos 6 287 5 654 633 111 Teknologian tutkimuskeskus 78 495 74 669 3 826 105 Geologian tutkimuskeskus 9 055 8 521 534 106 Matkailun edistämiskeskus 305 354-49 86 Patentti- ja rekisterihallitus 2 883 2 043 840 141 Kuluttajavirasto 581 748-167 78 Turvatekniikan keskus 34 34 0 100 Mittatekniikan keskus 816 905-89 90 Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus 11 834 12 302-468 96 Työ- ja elinkeinoministeriö 74 69 5 107 Säteilyturvakeskus 4 605 4 259 346 108 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 82 279 82 484-205 100 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 621 2 214-593 73 Kansallisarkisto 916 874 42 105 Museovirasto 2 133 2 548-415 84 Suomenlinnan hoitokunta 4 347 8 522-4 175 51 Valtion taidemuseo 3 611 17 020-13 409 21 Opetushallitus 5 879 5 904-25 100 Suomen ympäristökeskus 2 764 2 735 29 101 TUOTOT JOILLA KUSTANNUKSIA YHTEEN- SÄ 487 299 493 509-6 210 99 KAIKKI TUOTOT 490 804

17 Taulukon 10 tuotot on esitetty kuviossa 5 ryhmittelemällä kirjanpitoyksiköiden tuottojen perusteella yhdeksään eri tuloluokkaan. Kuvio 5. Kirjanpitoyksiköiden jakautuminen tuloluokkiin markkinasuoritteiden tuottojen perusteella vuonna 2010 20 Kirjanpitoyksiköt (N) 15 10 5 0 13 10 9 6 2 3 4 1 alle 0,1 0,1-0,49 0,5-0,99 1-1,99 2-4,99 5-9,99 10-100 yli 100 Tuotot (M ) Taulukossa 10 esitettyjen kirjanpitoyksiköiden kustannusvastaavuutta vuonna 2010 (2009) on tarkasteltu kuviossa 6, jossa kirjanpitoyksiköt on ryhmitelty kustannusvastaavuuden mukaan yhdeksään eri kustannusvastaavuusluokkaan. Mukana eivät ole ne 6 (11) kirjanpitoyksikköä, joiden tuottoja vastaavat kustannukset eivät olleet tiedossa. Noin 23 (48 ) kirjanpitoyksikön kustannusvastaavuus on alle 100. Kuvio 6. Kirjanpitoyksiköiden jakautuminen markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuuden perusteella vuonna 2010 20 15 14 TKirjanpitoyksiköt (N) 10 5 0 7 5 5 4 3 2 1 0 alle 30 30-49 50-69 70-89 90-99 n. 100 101-109 110-129 yli 130 Kustannusvastaavuus ()

18 LIITE 1 Valtion maksullisen toiminnan tuotot, kustannukset, yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuus suoriteryhmittäin vuosina 2009 2010 Jotta yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuusprosentti voidaan laskea, on taulukoissa 1 ja 2 esitetty rivillä "joista kustannuksia vastaavat tuotot" ne tuotot, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa. Taulukko 1. Vuosi 2010 Suoriteryhmät Tuotot Kustannukset Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus () Julkisoikeudelliset suoritteet 328 167 joista kustannuksia vastaavat tuotot 326 754 340 702-13 948 96 Markkinasuoritteet 490 804 joista kustannuksia vastaavat tuotot 487 299 493 509-6 210 99 Erityislakien nojalla hinnoitellut suoritteet 415 602 joista kustannuksia vastaavat tuotot 415 065 961 871-546 806 43 Taulukko 2. Vuosi 2009 Suoriteryhmät Tuotot Kustannukset Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus () Julkisoikeudelliset suoritteet 307 278 joista kustannuksia vastaavat tuotot 307 049 353 523-46 474 87 Markkinasuoritteet 680 053 joista kustannuksia vastaavat tuotot 679 732 683 986-4 254 99 Erityislakien nojalla hinnoitellut suoritteet 321 116 joista kustannuksia vastaavat tuotot 320 983 791 240-470 257 41

19 LIITE 2 Maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina 2009 ja 2010 Liitteessä on tarkasteltu maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan kustannusvastaavuutta hallinnonaloittain vuosina 2009-2010. Ensin on esitetty julkisoikeudellisen suoritetuotannon kustannusvastaavuus (taulukot 1 ja 2) ja sitten markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus (taulukot 3 ja 4). Jotta yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuusprosentti voidaan laskea, on kaikissa taulukoissa esitetty rivillä "tuotot, joilla kustannukset" ne tuotot, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa. Maksuperustelain mukaisten julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus vuosina 2009-2010 Taulukko 1. Julkisoikeudellisen suoritetuotannon kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuonna 2010 Hallinnonalat Tuotot Kustannukset Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus () Eduskunta - tuotot, joilla kustannukset - - - - Tasavallan presidentin kanslia - tuotot, joilla kustannukset - - - - Valtioneuvoston kanslia tuotot, joilla kustannukset - - - - Ulkoasiainministeriö 38 024 tuotot, joilla kustannukset 38 024 24 546 13 478 155 Oikeusministeriö 3 623 tuotot, joilla kustannukset 3 623 7 066-3 443 51 Sisäasiainministeriö 55 008 tuotot, joilla kustannukset 55 008 60 465-5 157 91 Puolustusministeriö 32 tuotot, joilla kustannukset - - - - Valtiovarainministeriö 31 658 tuotot, joilla kustannukset 30 403 40 965-10 562 74 Maa- ja metsätalousministeriö 28 453 tuotot, joilla kustannukset 28 453 32 393-3 940 88 Liikenne- ja viestintäministeriö 95 363 tuotot, joilla kustannukset 95 237 89 663 5 574 106 Työ- ja elinkeinoministeriö 14 498 tuotot, joilla kustannukset 14 498 16 798-2 300 86 Sosiaali- ja terveysministeriö 44 891 tuotot, joilla kustannukset 44 891 44 327 564 101 Opetusministeriö 14 570 tuotot, joilla kustannukset 14 570 22 115-7 545 66 Ympäristöministeriö 663 tuotot, joilla kustannukset 663 693-30 96 KOKONAISTUOTOT 326 783 tuotot, joilla kustannukset 325 370 338 731-13 361 96

20 Julkisoikeudellisen suoritetuotannon kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuonna 2009 Hallinnonalat Tuotot Kustannukset Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus () Eduskunta - tuotot, joilla kustannukset - - - - Tasavallan presidentin kanslia - tuotot, joilla kustannukset - - - - Valtioneuvoston kanslia - tuotot, joilla kustannukset - - - - Ulkoasiainministeriö 29 908 tuotot, joilla kustannukset 29 908 23 734 6 174 126 Oikeusministeriö 3 671 tuotot, joilla kustannukset 3 671 8 796-5 125 42 Sisäasiainministeriö 52 097 tuotot, joilla kustannukset 52 097 54 552-2 455 95 Puolustusministeriö 33 tuotot, joilla kustannukset - - - Valtiovarainministeriö 42 866 tuotot, joilla kustannukset 42 766 46 711-3 945 92 Maa- ja metsätalousministeriö 15 710 tuotot, joilla kustannukset 15 710 17 441-1 731 90 Liikenne- ja viestintäministeriö 87 017 tuotot, joilla kustannukset 86 971 102 909-15 938 85 Työ- ja elinkeinoministeriö 6 699 tuotot, joilla kustannukset 6 649 6 437 212 103 Sosiaali- ja terveysministeriö 40 597 tuotot, joilla kustannukset 40 597 42 675-2 078 95 Opetusministeriö 22 324 tuotot, joilla kustannukset 22 324 34 781-12 457 64 Ympäristöministeriö 6 356 tuotot, joilla kustannukset 6 356 15 487-9 131 41 KOKONAISTUOTOT 307 278 tuotot, joilla kustannukset 307 049 353 523-46 474 87

21 Maksuperustelain mukaisten markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus vuosina 2009-2010 Taulukko 3. Markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuonna 2010 Hallinnonalat Tuotot Kustannukset Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus () Eduskunta 51 tuotot, joilla kustannukset - - - - Tasavallan presidentin kanslia 67 tuotot, joilla kustannukset - - - - Valtioneuvoston kanslia - tuotot, joilla kustannukset - - - - Ulkoasiainministeriö 842 tuotot, joilla kustannukset 842 825 17 102 Oikeusministeriö 4 192 tuotot, joilla kustannukset 4 192 6 283-2 091 67 Sisäasiainministeriö 4 565 tuotot, joilla kustannukset 4 565 4 447 118 103 Puolustusministeriö 154 154 tuotot, joilla kustannukset 154 154 152 999 1 155 101 Valtiovarainministeriö 74 911 tuotot, joilla kustannukset 71 617 67 483 4 134 106 Maa- ja metsätalousministeriö 16 970 tuotot, joilla kustannukset 16 970 16 442 528 103 Liikenne- ja viestintäministeriö 22 728 tuotot, joilla kustannukset 22 727 18 825 3 902 121 Työ- ja elinkeinoministeriö 104 097 tuotot, joilla kustannukset 104 077 99 645 4 432 104 Sosiaali- ja terveysministeriö 86 931 tuotot, joilla kustannukset 86 884 86 743 141 100 Opetusministeriö 18 507 tuotot, joilla kustannukset 18 507 37 082-18 575 50 Ympäristöministeriö 2 789 tuotot, joilla kustannukset 2 764 2 735 29 101 KOKONAISTUOTOT 490 804 tuotot, joilla kustannukset 487 299 493 509-6 210 99

22 Taulukko 4. Markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuonna 2009 Hallinnonalat Tuotot Kustannukset Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus () Eduskunta 83 tuotot, joilla kustannukset - - - - Tasavallan presidentin kanslia 76 tuotot, joilla kustannukset - - - - Valtioneuvoston kanslia - tuotot, joilla kustannukset - - - - Ulkoasiainministeriö 759 tuotot, joilla kustannukset 759 979-220 78 Oikeusministeriö 4 164 tuotot, joilla kustannukset 4 164 6 407-2 243 65 Sisäasiainministeriö 4 061 tuotot, joilla kustannukset 4 061 4 363-302 93 Puolustusministeriö 154 051 tuotot, joilla kustannukset 154 051 155 141-1 090 99 Valtiovarainministeriö 22 369 tuotot, joilla kustannukset 22 323 19 522 2 801 114 Maa- ja metsätalousministeriö 16 010 tuotot, joilla kustannukset 16 010 16 294-284 98 Liikenne- ja viestintäministeriö 22 093 tuotot, joilla kustannukset 22 092 21 975 117 101 Työ- ja elinkeinoministeriö 108 065 tuotot, joilla kustannukset 107 993 104 941 3 052 103 Sosiaali- ja terveysministeriö 86 182 tuotot, joilla kustannukset 86 147 86 442-295 100 Opetusministeriö 258 031 tuotot, joilla kustannukset 258 023 263 301-5 278 98 Ympäristöministeriö 4 109 tuotot, joilla kustannukset 4 109 4 621-512 89 KOKONAISTUOTOT 680 053 tuotot, joilla kustannukset 679 732 683 986-4 254 99

23 Maksullisen toiminnan tuotot kirjanpitoyksiköittäin vuosina 2009 ja 2010 LIITE 3 Kirjanpitoyksikön nimi Julkisoikeudelliset suoritteet Markkinasuoritteet Erityislakien nojalla hinnoitellut suoritteet (1000 ) Yhteensä Eduskunta 15 95 0 110 Valtiontalouden tarkastusvirasto 0 0 Ulkopoliittinen instituutti 51 68 51 68 Tasavallan Presidentin kanslia 67 76 67 76 Valtioneuvoston kanslia 0 0 Ulkoasiainministeriö 38 024 29 908 842 759 38 866 30 667 Oikeusministeriö 3 623 3 671 1 693 1 537 110 365 112 808 115 681 118 016 Rikosseuraamusvirasto 2 499 2 627 10 991 11 864 13 490 14 491 Sisäasiainministeriö 7 587 52 097 1 895 4 061 1 765 1 975 11 247 58 133 Poliisihallitus 47 421 2) 2 670 2) 2) 50 091 Puolustusministeriö 32 33 32 33 Puolustusvoimat 7 957 8 351 2 642 2 634 10 599 10 985 Puolustushallinnon rakennuslaitos 146 197 145 700 146 197 145 700 Puolustushallinnon palvelukeskus 1) 0 0 Valtiovarainministeriö 51 44 51 44 Valtiokonttori 11 364 20 580 3 966 3 819 36 479 36 479 51 809 60 878 Tullihallitus 2 722 3 117 559 653 3 281 3 770 Verohallinto 1 255 1 161 3 243 363 372 1 438 4 870 2 962 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 78 290 78 290 Etelä-Suomen lääninhallitus 7 469 8 788 94 636 1 7 563 9 425 Väestörekisterikeskus 8 848 9 120 8 236 7 324 17 084 16 444 Ahvenanmaan valtionvirasto 100 2 8 119 110 Tilastokeskus 8 788 9 238 8 788 9 238 Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 49 896 2) 49 896 Maanmittauslaitos 11 925 5 238 5 559 57 073 54 253 74 236 59 812

24 Kirjanpitoyksikön nimi Julkisoikeudelliset suoritteet Markkinasuoritteet Erityislakien nojalla hinnoitellut suoritteet Yhteensä Metsäntutkimuslaitos 2 065 1 813 2 065 1 813 Elintarviketurvallisuusvirasto 16 399 12 843 2 353 2 302 18 752 15 145 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 82 93 4 145 3 287 4 227 3 380 Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus 2 205 2 101 2 205 2 101 Geodeettinen laitos 618 561 618 561 Maa- ja metsätalousministeriö 47 2 774 346 387 393 3 161 Liikenne ja viestintäministeriö 126 46 1 1 165 15 292 62 Tiehallinto 1) 1 714 1) 1 399 1) 0 3 113 Ajoneuvohallintokeskus 1) 53 210 1) 5 959 1) 5 098 0 64 267 Liikennevirasto 1 384 2) 7 862 2) 132 770 2) 142 016 Liikenteen turvallisuusvirasto 70 509 2) 8 578 2) 7 173 2) 86 260 Ilmatieteen laitos 6 209 6 213 6 287 6 158 12 496 12 371 Viestintävirasto 18 519 17 398 10 230 10 354 28 749 27 752 Ratahallintokeskus 1) 1 156 1) 6 164 1) 38 097 0 45 417 Ilmailuhallinto 1) 4 665 1) 1) 0 4 665 Rautatievirasto 1) 336 1) 1) 0 336 Merenkulkulaitos 1) 2 279 1) 2 412 1) 0 4 691 Teknologia tutkimuskeskus 78 495 86 034 78 495 86 034 Geologian tutkimuskeskus 9 055 7 413 9 055 7 413 Matkailun edistämiskeskus 305 494 305 494 Patentti- ja rekisterihallitus 2 883 2 672 40 969 37 709 43 852 40 381 Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus 1 0 1 Kilpailuvirasto 4 0 4 Kuluttajavirasto 309 307 581 527 890 834 Turvatekniikan keskus 1 538 1 090 34 130 216 186 1 788 1 406 Mittatekniikan keskus 1 946 1 917 816 740 2 762 2 657 Kuluttajatutkimuskeskus 20 35 20 35 Energiamarkkinavirasto 3 125 2 949 3 125 2 949 Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus 7 229 50 11 834 9 830 5 19 063 9 885 Työ- ja elinkeinoministeriö 351 386 74 185 9 425 580 Sosiaali- ja terveysministeriö 4 318 3 654 67 4 318 3 721 Säteilyturvakeskus 18 804 17 900 4 605 5 746 2 310 1 945 25 719 25 591