Kansantalous 2017 Rahoitustilinpito 2017, 2. vuosineljännes Kotitalouksien rahoitusvarat kasvoivat yhä velkoja nopeammin vuoden 2017 toisella neljänneksellä Kotitalouksilla oli rahoitusvaroja kesäkuun lopussa 301,4 miljardia euroa ja velkaa 157,5 miljardia. Kun rahoitusvaroista vähennetään velat, saadaan nettorahoitusvaroiksi 143,9 miljardia. Nettorahoitusvarat kasvoivat vuoden 2017 toisen neljänneksen aikana 3,0 miljardilla eurolla. Veloissa kasvua oli 1,7 miljardia edellisestä neljänneksestä ja varoissa 4,7 miljardia. Nettorahoitusvarojen kasvu jatkui viidettä neljännestä peräkkäin. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rahoitustilinpitotilastosta. Kotitalouksien nettorahoitusvarojen muutos edellisestä neljänneksestä Kotitalouksien osaketuotot kartuttivat arvo-osuustilejä ja käyttötilejä Kotitalouksien hallussa olevien rahoitusvarojen arvo kehittyi neljänneksen aikana myönteisesti. Kotitaloudet saivat hallussapitovoittoja yhteensä 3,1 miljardia euroa, josta suurin osa, 2,2 miljardia, kertyi noteeratuista osakkeista. Hallussapitovoittojen ohella kotitalouksien rahoitusvarojen tasoa nosti positiivinen sijoitusvirta. Kotitaloudet tekivät uusia sijoituksia rahoitusvaroihin huhti kesäkuussa 1,6 miljardilla eurolla enemmän kuin ne vetivät Helsinki 29.9.2017 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
sijoituksiaan pois rahoitusvaroista. Lompakkoihin sekä käyttötileille ja muihin siirtokelpoisiin talletuksiin virtasi varoja nettomääräisesti 2,3 miljardin euron edestä mm. yritysten keväisen osingonmaksun ansiosta. Nettolisäystä oli myös rahastosijoituksissa, mutta sijoitukset noteerattuihin osakkeisiin, määräaikaistalletuksiin ja velkapapereihin vähenivät nettomääräisesti. Kehitys on ollut samansuuntaista useimpina neljänneksinä viime vuosina. Talletusten osuus kaikista kotitalouksien rahoitusvaroista oli kesäkuun lopussa 28,3 prosenttia. Kotitalouksien velkaantumisaste kohosi Kotitalouksien lainavelat kasvoivat 1,7 miljardia euroa vuoden 2017 toisella neljänneksellä. Lainavelkaa oli neljänneksen lopussa 145,0 miljardia. Kotitalouksien velkaantumisaste nousi 1,2 prosenttiyksikköä edellisestä neljänneksestä 127,6 prosenttiin. Kotitalouksien velkaantumisaste lasketaan suhteuttamalla lainavelkojen määrä neljänneksen lopussa edeltävien neljän vuosineljänneksen yhteenlaskettuun käytettävissä olevaan tuloon. Yritysten velkarahoituksen kasvu jatkui Yritysten velkarahoitus kasvoi 9,2 miljardilla eurolla huhti-kesäkuussa 234,1 miljardiin euroon. Yritysten velkapaperimuotoinen rahoitus lisääntyi 2,3 miljardia euroa ja nousi 32,3 miljardiin euroon samalla kun yritysten lainavelat kasvoivat 6,9 miljardia euroa ja ylsivät 201,8 miljardiin euroon. Velkarahoituksella tarkoitetaan lainavelkoja ja velkapaperimuotoista rahoitusta yhteensä. Yrityssektori on tässä yhteydessä rajattu niin, ettei se sisällä rahoitus- ja vakuutuslaitoksia eikä asunto-osakeyhtiöitä tai muita asuntoyhteisöjä. 2
Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Yritysten (S.111) velat, milj. euroa...4 Liitetaulukko 2. Kotitalouksien velkaantumisaste...4 Kuviot Liitekuviot Liitekuvio 1. Kotitalouksien rahoitusvarat...5 Liitekuvio 2. Kotitalouksien sijoitukset talletuksiin, noteerattuihin osakkeisiin ja rahastoihin...5 Liitekuvio 3. Kotitalouksien velkaantumisaste...6 Tietojen tarkentuminen...7 Laatuseloste: Rahoitustilinpito...8 3
Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Yritysten (S.111) velat, milj. euroa Rahoitusvaade Vuosi/Neljännes 2015/II 2015/III 2015/IV 2016/I 2016/II 2016/III 2016/IV 2017/I 2017/II Velat yhteensä 611 928 603 585 619 533 615 171 611 989 621 388 623 264 632 272 649 392 Rahamarkkinainstrumentit 4 597 4 209 3 908 4 550 4 536 4 210 3 726 3 449 4 304 Joukkovelkakirjalainat 32 369 32 526 28 709 27 827 27 625 27 767 28 016 26 537 28 012 Lainat 207 227 213 746 211 805 205 781 199 748 193 418 187 481 194 902 201 818 Noteeratut osakkeet 141 750 126 546 148 656 149 953 151 205 164 744 169 714 174 877 185 029 Noteeraamattomat osakkeet ja muut osuudet 170 051 170 159 165 699 165 671 166 218 168 516 172 547 173 754 172 114 Johdannaiset 4 098 4 026 3 410 5 568 6 067 6 193 5 186 1 491 1 510 Muut velat 51 836 52 373 57 346 55 821 56 590 56 540 56 594 57 262 56 605 Nettorahoitusvarat -255 935-236 234-243 270-233 801-236 437-249 118-245 546-255 589-268 655 Liitetaulukko 2. Kotitalouksien velkaantumisaste Vuosi/Neljännes 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015/I 2015/II 2015/III 2015/IV 2016/I 2016/II 2016/III 2016/IV 2017/I 2017/II Käytettävissä oleva tulo (neljän Lainavelka, milj. euroa Josta yhtiölainat, milj. ed. neljänneksen summa), milj. euroa euroa 63 038 66 681 70 072 73 670 77 139 78 878 81 983 86 599 91 415 94 276 98 392 102 802 105 465 108 412 108 983 109 615 110 236 110 660 110 819 111 612 111 731 112 048 112 860 113 288 113 570 42 576 45 795 50 546 57 018 65 019 74 527 84 008 93 210 100 057 105 399 112 021 118 264 124 520 127 758 132 392 133 375 135 151 136 655 137 689 138 159 140 107 141 801 142 619 143 236 144 963 3 013 2 679 3 299 3 772 4 756 5 332 6 042 6 682 6 778 7 088 7 746 8 393 9 536 11 058 12 950 13 598 14 092 14 683 15 020 15 219 15 596 16 260 16 693 17 144 17 607 Velkaantumisaste, % 67,5 68,7 72,1 77,4 84,3 94,5 102,5 107,6 109,5 111,8 113,9 115,0 118,1 117,8 121,5 121,7 122,6 123,5 124,2 123,8 125,4 126,6 126,4 126,4 127,6 4
Liitekuviot Liitekuvio 1. Kotitalouksien rahoitusvarat Liitekuvio 2. Kotitalouksien sijoitukset talletuksiin, noteerattuihin osakkeisiin ja rahastoihin 5
Liitekuvio 3. Kotitalouksien velkaantumisaste 6
Tietojen tarkentuminen Sektoreiden rahoitusvarojen tarkentuminen ensijulkaisusta, milj. euroa Tuorein julkistus 29.9.2017 1. julkistus Tarkentuminen S11 Yritykset 371 745 358 905 12 840 376 641 366 019 10 622 375 844 377 891-2 047 S12 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 956 137 889 776 949 691 886 849 6 446 2 927 862 873 864 402-1 529 S13 Julkisyhteisöt 277 159 275 940 1 219 283 023 281 957 1 066 289 335 287 294 2 041 S14 Kotitaloudet 286 409 288 295-1 886 293 475 294 508-1 033 296 649 296 779-130 S15 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 21 227 21 552 22 207 21 199 21 515 22 170 28 37 37 S2 Ulkomaat 739 939 735 671 4 268 687 271 691 548-4 277 627 133 616 891 10 242 Sektoreiden velkojen tarkentuminen ensijulkaisusta, milj. euroa Tuorein julkistus 29.9.2017 1. julkistus Tarkentuminen S11 Yritykset 637 737 627 992 9 745 640 370 637 809 2 561 649 746 641 606 8 140 S12 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 940 883 875 365 939 046 872 932 1 837 2 433 846 529 847 077-548 S13 Julkisyhteisöt 163 435 161 626 1 809 167 888 167 684 204 169 237 168 539 698 S14 Kotitaloudet 153 442 151 657 1 785 154 099 152 386 1 713 155 818 156 173-355 S15 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 2 552 2 708 2 351 2 316 2 388 2 351 236 320 0 S2 Ulkomaat 754 567 747 064 7 503 711 308 709 197 2 111 650 360 649 681 679 7
Laatuseloste: Rahoitustilinpito 1. Tilastotietojen relevanssi Rahoitustilinpito on osa kansantalouden tilinpidon järjestelmää. Se kuvaa kansantalouden kaikkien sektoreiden rahoitustaseita sekä virtoja, joihin kuuluvat rahoitustaloustoimet ja muut muutokset. Rahoitustaseet ovat tilastointijakson lopun rahoitussaamisten ja velkojen kantoja. Rahoitustaloustoimet puolestaan ovat tilastointijakson aikana tehtyjä taloustoimia, kuten ostoja, myyntejä ja kuoletuksia, jotka vaikuttavat rahoitustaseisiin. Rahoitustilinpito on keskeinen tilasto rahapolitiikan ja rahoitusmarkkinoiden vakauden seurannan kannalta. Tilastokeskus julkaisee kaikki sektorit kattavan rahoitustilinpitotilaston lisäksi neljännesvuosittain erikseen tietoja julkisyhteisöjen rahoitustilinpidosta. Tilasto laaditaan Euroopan tilinpitojärjestelmän (EKT 2010) edellyttämällä ja siten kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla. Euroopan tilinpitojärjestelmä on kuvattu käsikirjassa EKT 2010, Euroopan unionin tilastotoimisto Eurostat, 2010. Käsikirjan luvuissa 5-7 käsitellään rahoitustilinpitoa. Rahoitustilinpidossa noudatetaan talousyksiköiden luokittelussa institutionaalista sektoriluokitusta (Sektoriluokitus 2012). Rahoitustilinpidon neljännesvuositietojen tuotanto perustuu Euroopan keskuspankin suuntaviivoihin (EKP/2013/24). Vuositietojen tuotanto perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (549/2013) sekä tähän asetukseen liittyvään tietojen lähettämisohjelmaan. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. Tilaston laadinnassa käytetään lähteinä paitsi rahoitustilastoja myös muita sektori- tai vaadekohtaisia tase- ja virtatietoja sisältäviä tilastoja ja aineistoja. Suurin osa tietolähteistä on saatavissa neljännesvuosittain, mutta joitakin lähteitä on käytettävissä vain vuositasoisina. Lähdetiedot sovitetaan yhteen tasapainotetuksi kokonaisuudeksi. Tärkeimmät tietolähteet Rahalaitosaineisto Suomen Pankin rahalaitosaineistosta saadaan rahalaitosten tase- ja virtatiedot neljänneksittäin. Sijoitusrahastoaineisto Suomen Pankin sijoitusrahastoaineistosta saadaan sijoitusrahastojen ja pääomarahastojen arvopaperisalkun rakenne ja rahasto-osuuksien omistajasektorijakauma neljänneksen lopussa. Lisäksi saadaan tiedot sijoitusrahastojen arvopaperisalkkuun liittyvistä virroista neljänneksen aikana. Maksutase Tilastokeskus laatii Suomen maksutasetilaston, joka on rahoitustilinpidon tärkein ulkomaat-sektorin tietolähde. Maksutasetilastossa kuvataan kansantalouden ulkoista tasapainoa eli kotimaan ja muun maailman välisiä taloussuhteita. Maksutasetilaston kirjaukset ovat yhtenevät kansantalouden tilinpidon periaatteiden kanssa. Arvopaperitilasto Velkapapereiden ja noteerattujen osakkeiden laskentaan käytetään Suomen Pankin arvopaperitilastoa (Securities holdings statistics). Tilasto sisältää kunkin sektorin hallussapitämät arvopaperit neljänneksen lopussa sekä neljänneksen aikaiset rahoitustaloustoimet. Arvopaperitilaston luokitukset vastaavat rahoitustilinpidon luokituksia. Solvenssi II Finanssivalvonnan ja Suomen Pankin neljännesvuosittainen Solvenssi II -aineisto on rahoitustilinpidon kannalta merkittävä tietolähde vakuutuslaitosten tilastoinnissa. Valtion liikekirjanpito 8
Valtion liikekirjanpito pitää sisällään valtion virastojen ja rahastojen kirjanpidon. Liikekirjanpidon tasetilejä käytetään päätietolähteenä valtion rahoitustilien laadinnassa. Neljännesvuositasoista aineistoa ylläpitää Valtiokonttori. Valtiokonttorin velkaraportit Valtion velan laskenta perustuu suurelta osin Valtiokonttorin julkaisemaan valtion velkaraporttiin. Neljännesvuosittain saatava raportti sisältää tietoa nimellis- ja markkinahintaisesta velasta ja valtion johdannaisista. Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain Paikallishallinnon tärkein tietolähde on vuodesta 2013 lähtien ollut Tilastokeskuksen tilasto Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain, joka kuvaa Suomen kuntien ja kuntayhtymien talouden kehitystä Manner-Suomessa vuosineljänneksittäin talousarvioiden toteutumisen mukaisesti. Tilasto sisältää tietoja kuntien ja kuntayhtymien velasta ja eräistä saamisista vaateittain. Tilasto perustuu otokseen 1.-3. neljänneksen osalta. Neljännen neljänneksen tiedot kattavat kaikki kunnat ja kuntayhtymät. Kuntien taloustilasto Paikallishallinnon toinen tietolähde on Tilastokeskuksen tuottama tilasto Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta, joka sisältää vuositietoja kuntien ja kuntayhtymien menoista ja tuloista, varoista ja veloista sekä toiminnasta. Kuntien ja kuntayhtymien sekä niiden liikelaitosten tasetietoja ja rahoituslaskelmatietoja käytetään rahoitustilinpidon laadinnassa. Työeläkelaitosten varatiedonkeruu Työeläkelaitosten tärkein tietolähde on Tilastokeskuksen ja Työeläkevakuuttajat TELA ry:n yhteistiedonkeruu työeläkelaitosten varoista. Neljännesvuosittainen tiedonkeruu alkoi vuoden 2016 ensimmäisen neljänneksen tiedoilla ja siihen vastaavat pakollista työeläkevakuuttamista hoitavat eläkeyhtiöt, kassat, säätiöt ja erityislaitokset sekä Keva, Valtion Eläkerahasto, Kirkon eläkerahasto, Kela ja Suomen Pankki. Tiedusteltava sisältö kattaa yksiköiden rahoitusvarat, muut varat sekä joitain tietoja niiden velasta. Tiedot kattavat jaottelun varatyyppeihin ja vastinsektoreihin sekä ulkomaisten erien osalta maajaottelun. Taseiden lisäksi kysytään myös virtatietoja. Yritysten rakennetilasto Yrityssektorin rahoitustaseen päätietolähde on Tilastokeskuksen yritysten rakennetilaston tietokanta, joka sisältää yritysten tilinpäätöstietoja. Rakennetilaston tasetietojen kautta saadaan koko sektorille määrättyä kirjanpitoarvoiset rahoitusvarojen ja -velkojen kokonaissuureet sekä jonkin verran vaadekohtaista tietoa. Yritysten rakennetilaston tiedot ovat vuositasoisia. Rahoitustilinpidon tuoreimpia neljänneksiä laskettaessa vuositason tietoja käytetään estimaatteina ja muun laskennan pohjatietoina. Yhteenvetoprosessi Rahoitustilinpito on tasapainotettu tilastojärjestelmä, joten sektorikohtaiset lähdetiedot täytyy sovittaa yhteen. Yhteensovitus tehdään vastinsektoreittain vaade vaateelta niin, että kullekin sektorin saamis- ja velkaerälle löytyy vastinkirjaus toisen sektorin saamisissa/veloissa. Poikkeavat tiedot arvioidaan ja sovitetaan yhteen. Lähdeaineisto analysoidaan samalla tarkasti ja mahdolliset yhteensopimattomuudet tulevat esiin. Lopullisen tiedon valinnassa painotetaan luotettavuutta ja systemaattista tietolähteiden käyttöä sekä sektorin rahoitustaseen kokonaisuutta (rahoitusvarojen tai velkojen yhteissummia). Yhteenvedossa osa tiedoista, joille ei ole suoraa tietolähdettä, lasketaan vastinsektoritietojen perusteella. Esimerkiksi suuri osa kotitaloussektorin tiedoista perustuu vastinsektoritietoihin. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. Siksi lähdetilastojen laadulla on ratkaiseva merkitys tilaston luotettavuuden kannalta. Koska lähdetilastoja on erityyppisiä, epävarmuustekijöitäkin on monenlaisia. Oman haasteensa rahoitustilinpidon laadintaan tuovat lähdetilastojen poikkeamat kansantalouden tilinpidon määritelmistä. Poikkeamat koskevat etenkin rahoitusvarojen arvostusperiaatetta sekä vaateiden ja 9
tilastoyksikköjen luokituksia. Rahoitustaloustoimista (virroista) on lisäksi joissain aineistoissa vain niukasti tietoa, jolloin tietoja on estimoitava esimerkiksi taseiden muutoksen avulla. Yhteenvetoprosessissa sektorikohtaiset tiedot sovitetaan yhteen tasapainotetuksi kokonaisuudeksi. Prosessissa arvioidaan vaihtoehtoisten tietolähteiden luotettavuutta. Näin voidaan hallita epävarmuustekijöitä ja paljastaa virhelähteitä. Yhteenveto onkin keskeisessä roolissa tilaston luotettavuuden kannalta. Yksi keino arvioida rahoitustilinpidon tarkkuutta on tarkastella rahoitustilejä suhteessa kansantalouden reaalitilinpidon kirjauksiin. Nettoluotonanto on (reaali)sektoritilien tasapainoerä, jonka tulee täsmätä rahoitustilien sisältämään nettorahoitustaloustoimet-erään. Poikkeamaa kutsutaan tilastolliseksi eroksi, jota voidaan tarkastella sektorikohtaisesti. Monissa muissa maissa tilastollista eroa ei näytetä, vaan tilit pakotetaan tasapainoon. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus Rahoitustilinpidon neljännesvuositiedot julkaistaan noin kolmen kuukauden viiveellä. Tällöin päivitetään aina myös vuositason StatFin-tietokantaa. Rahoitustilinpidon vuosijulkaisu tuotetaan noin 6 kuukauden viiveellä heinäkuussa. Vuositietojen laadinnan aikaan on edellisvuoden osalta käytettävissä kattavammat lähteet kuin neljännesvuositietoja aiemmin laadittaessa. Menetelmämuutoksista yms. johtuvia aikasarjakorjauksia tehdään tarvittaessa pitkällekin taaksepäin ja niistä johtuen luvut voivat muuttua merkittävästi. Tilastokeskuksen seuraavien julkistusten tarkat julkistamispäivät löytyvät tämän sivuston kohdasta Tulevat julkistukset. 5. Tietojen saatavuus Rahoitustilinpito julkaistaan viisi kertaa vuodessa Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Neljännesvuosittaiset aikasarjat ovat saatavilla verkkosivuilla vuoden 1997 viimeisestä neljänneksestä alkaen. EKT 2010:n mukaiset vuosisarjat ovat saatavilla vuodesta 1995 alkaen. Vuosilta 1970-1994 on saatavissa vuositasoisia tasesarjoja, jotka eivät ole EKT 2010:n mukaisia. Euroopan keskuspankki julkaisee neljänneksittäin kansallisiin rahoitustilinpitoihin pohjautuvan euroalueen rahoitustilinpidon sekä kansallisia rahoitustilinpidon tietoja omilla verkkosivuillaan. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Rahoitustilinpidon aikasarjojen tiedot ovat pääosin vertailukelpoisia vuodesta toiseen. Vapaaehtoiset eläkerahastot siirrettiin työeläkelaitoksista vakuutuslaitoksiin vuodesta 2000 alkaen, mikä tuo katkoksen aikasarjoihin. Tietolähteiden muutokset vaikuttavat myös tietojen vertailtavuuteen. Esimerkiksi yrityssektorin laskentaan käytetyt tietolähteet ovat tulleet kattavammiksi matkan varrella. Vuosien 1970 1994 taseaikasarjat poikkeavat EKT 2010:n mukaisista aikasarjoista merkittävästi kattavuuden, yksiköiden luokittelun, varojen arvostuksen sekä laadintamenetelmien osalta. Tärkeimmät poikkeamat ovat: Henki- ja eläkevakuutussäästöjä ja muita vakuutussaamisia ei ole tilastoitu rahoitusvaroina. Johdannaisia ei ole tilastoitu. Osakkeet ja muut arvopaperit on arvostettu pääsääntöisesti nimellisarvoon tai muuhun kirjanpitoarvoon. Osakkeiden ja osuuksien osalta kattavuus on puutteellinen. Muihin saamisiin ja velkoihin (AF.8) on luettu eriä, joita ei ole voitu kohdentaa muihin vaateisiin. Työeläkelaitokset on luokiteltu vakuutuslaitoksiin (S.128). Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt sisältyvät yrityssektoriin (S.11). Sektori S.124+S.125+S.126 sisältää myös muut luottolaitokset kuin pankit. Vuosina 1970 1975 valtion liikelaitokset sisältyvät valtiosektoriin. Kotitalouksien ja yritysten tiedot perustuvat osittain arvioihin. Yrityssektorin sisäisten saamisten ja velkojen kattavuus on puutteellinen. 10
7. Eheys ja yhtenäisyys Rahoitustilinpidon neljännesvuositiedot ja vuositiedot laaditaan samassa prosessissa ja ne ovat keskenään täysin yhtenevät. Tilastokeskus laatii ja julkaisee julkisyhteisöjen rahoitustilinpitoa neljännesvuosittain kolmen kuukauden viiveellä. Myös Rahoitustilinpitotilasto sisältää julkisyhteisöjen tiedot ja ne ovat täysin yhtenevät julkisyhteisöjen rahoitustilinpidon tietojen kanssa. Tilastojen julkaisutarkkuus ei kuitenkaan kaikilta osin ole sama, vaan julkisyhteisöjen rahoitustilinpito esittää julkisyhteisöjen tiedot tarkemmalla tasolla kuin rahoitustilinpito. Rahoitustilinpito koostuu monien eri lähdetilastojen tiedoista. Käsitteelliset poikkeamat ja tasapainotus aiheuttavat sen, ettei tilasto ole kaikilta osin täysin yhtenevä lähdetilastojen kanssa. Tietojen vertaaminen lähdetilastojen tietoihin ei myöskään näistä syistä aina ole mielekästä. 11
Kansantalous 2017 Lisätietoja Peter Parkkonen Henna Laasonen Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen 029 551 2571 029 551 3303 rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi http://tilastokeskus.fi/til/rtp/index.html Lähde: Rahoitustilinpito, Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 029 551 2220 www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1795-4886 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi