SISÄLLYSLUETTELO 15 / 2017 Kunnanhallitus Kokousaika Maanantai 02. lokakuuta 2017 klo 15.00 Kokouspaikka Kuntala, valtuustosali 144 Presidentinvaalien ulkomainonta... 246 145 Vuoden 2018 presidentinvaalien äänestyspaikoista ja ennakkoäänestysajoista päättäminen... 247 146 Vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan asettaminen vuoden 2018 presidentinvaaleja varten... 250 147 Viranhaltijapäätökset... 253 148 Hallintokuntien pöytäkirjat... 254 149 Kannanotto Hyvinvointikuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi ja talouden ohjaamiseksi... 255 150 Lahden seudullisen joukkoliikenteen kuntayhteistyösopimuksen päivittäminen sekä Asikkalan ja Padasjoen kuntien yhteisen edustajan nimeäminen joukkoliikennelautakuntaan... 259
246 PRESIDENTINVAALIEN ULKOMAINONTA Khall. 144 Kunnalla ei ole lakisääteisiä velvollisuuksia vaalimainonnan järjestämisessä. Kunnallinen vaalimainontakäytäntö on perustunut kuntien keskusjärjestöjen suositukseen ja sitä on noudatettu 1970- luvulta lähtien. Perusteena suositukselle on aikanaan ollut vaalimainonnan yhdenmukaistamisen tarve, kaupunki- ja maisemakuvalliset syyt sekä ympäristön siisteys. Vaalimainonnasta on muodostunut perinne, jolla voidaan katsoa olevan edelleen tiedotusarvoa. Kuntaliitto ei ole antanut suosituksia vaalimainospaikkojen maksullisuudesta. Ulkomainospaikkoja valittaessa on otettava huomioon vaalilain säännökset, jotka edellyttävät, että vaalimainoksia ei sijoiteta ennakkoäänestys- tai äänestyspaikalle ja niiden läheisyyteen siten, että niiden voitaisiin katsoa vaikuttavan äänestäjien vaalivapauteen. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, etteivät vaalimainokset näy vaalihuoneistoon taikka sen sisäänkäyntiin. Mainoksen sijoittamiselle tarvitaan maanomistajan / haltijan suostumus. Kunta ei voi määrätä muiden kuin omistuksessaan ja hallinnassaan olevien alueiden vaalimainontapaikoista. Jos kunnan vaalimainoskehikkoja sijoitetaan myös yksityisille alueille, kunnan on saatava omistajan tai haltijan suostumus kehikkojen sijoittamiseen. Jos kunta ei käytä vaalimainoskehikkoja, sen tulisi kuitenkin määritellä vaalimainontapaikat hallitsemillaan alueilla. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh. 040 524 3353, sähköposti kristiina.laakso@padasjoki.fi. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää, että 1. presidentinvaalien vaalimainonta voidaan kunnan hallinnassa olevilla alueilla aloittaa 10.1.2018, 2. mainoskehikot sijoitetaan kunnanviraston parkkipaikalle, 3. maksua mainonnasta kunnan pystyttämissä vaalimainostelineissä ei peritä, mutta ehdokkaita asettavien ryhmien tulee itse vastata sekä mainosten kiinnittämisestä että niiden poistamisesta kyseisistä telineistä. Päätös:
247 VUODEN 2018 PRESIDENTINVAALIEN ÄÄNESTYSPAIKOISTA JA ENNAKKOÄÄNESTYSAJOISTA PÄÄTTÄMINEN Khall. 145 Presidentinvaalit toimitetaan sunnuntaina 28.1.2018. Ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa 17.- 23.1.2018 (keskiviikosta tiistaihin). Jos 28.1.2018 järjestettävässä vaalissa kukaan ehdokkaista ei saa vähintään puolta annetuista äänistä, toimitetaan kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä toinen vaali sunnuntaina 11.2.2018. Toisen vaalin ennakkoäänestyksen ajanjakso on kotimaassa 31.1.- 6.2.2018 (keskiviikosta tiistaihin). Vaalilain 9 :n mukaan ennakkoäänestyspaikkoja ovat: 1) ne kotimaan yleiset ennakkoäänestyspaikat, joiden lukumäärästä ja sijainnista kunnanhallitus päättää ja joita on oltava, jollei erityisestä syystä muuta johdu, jokaisessa kunnassa vähintään yksi; 2) valtioneuvoston asetuksella säädettävät Suomen edustustot ja niiden toimipaikat sekä valtioneuvoston asetuksella säädettävät kunnallisvaalien yleiset ennakkoäänestyspaikat Ahvenanmaan maakunnassa; 3) sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat ja muut, kunnanhallituksen päätöksellä määrätyt sosiaalihuollon toimintayksiköt sekä rangaistuslaitokset; 4) suomalaiset laivat, jotka ovat ulkomailla, kun ennakkoäänestys toimitetaan. Lisäksi ennakkoäänestys voidaan tietyin edellytyksin järjestää äänestäjän kotona (kotiäänestys). Kotona saa äänestää vain äänioikeutettu, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Äänestäjän on ilmoitettava oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle siitä, että hän haluaa äänestää kotonaan. Ilmoitus tulee tehdä viimeistään tiistaina 16.1.2018 kello 16 mennessä. Äänestäjän puolesta ilmoituksen voi tehdä myös hänen valitsemansa henkilö. Ilmoitus voidaan tehdä joko kotiäänestyslomakkeella tai puhelimitse. Jokaisella äänestysalueella on kunnanhallituksen päätöksellä määrätty vaalipäivän äänestyspaikka.
247 Kunnanhallituksen on huolehdittava siitä, että Väestörekisterikeskuksen ylläpitämään äänestyspaikkarekisteriin viipymättä merkitään Väestörekisterikeskuksen määräämällä tavalla jokaisen kunnassa olevan yleisen ennakkoäänestyspaikan nimi, käyntiosoite, aukiolopäivät ja päivittäiset aukioloajat sekä vaalipäivän äänestyspaikan nimi ja käyntiosoite sekä muut oikeusministeriön määräämät tiedot. Kunnanhallitus päättää myös yleisen ennakkoäänestyspaikan päivittäisistä aukioloajoista. Arkipäivisin äänestys voi alkaa aikaisintaan klo 8 ja sen tulee päättyä viimeistään klo 20. Lauantaisin ja sunnuntaisin vastaavat ajat ovat klo 9 ja klo 18. Ennakkoäänestys laitoksissa toimitetaan vähintään yhtenä ja enintään kahtena päivänä vaalitoimikunnan määrääminä aikoina. Kotiäänestyksessä ennakkoäänestys toimitetaan äänestäjille erikseen ilmoitettuna aikana klo 9-20 välillä. Kunnanvaltuusto on 12.3.2007 päättänyt, että Padasjoen kunnassa on 15.10.2007 alkaen vain yksi äänestysalue. Sekä vaalipäivän äänestys että ennakkoäänestys on toimitettu jo useissa vaaleissa kirjastossa. Paikka on osoittautunut tähän tarkoitukseen hyvin soveltuvaksi. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh. 040 524 3353, sähköposti kristiina.laakso@padasjoki.fi. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää, että vuoden 2018 presidentinvaaleissa 1) Padasjoen kunnassa varsinaisen vaalipäivän, 28.1.2018, sekä mahdollisen toisen vaalipäivän, 11.2.2018, äänestyspaikka on kirjasto ja että 2) Padasjoen kunnassa myös ennakkoäänestyspaikkana on kirjasto, jossa ennakkoäänestysajat ovat seuraavat: keskiviikko 17.01.2018 10-16 torstai 18.01.2018 10-16 perjantai 19.01.2018 10-16 lauantai 20.01.2018 10-14 sunnuntai 21.01.2018 10-14 maanantai 22.01.2018 10-16 tiistai 23.01.2018 10-20 3) Mikäli toimitettavaksi tulee toinen vaali, ennakkoäänestysajat kirjastossa ovat seuraavat:
247 keskiviikko 31.01.2018 10-16 torstai 01.02.2018 10-16 perjantai 02.02.2018 10-16 lauantai 03.02.2018 10-14 sunnuntai 04.02.2018 10-14 maanantai 05.02.2018 10-16 tiistai 06.02.2018 10-20 4) laitosäänestys toimitetaan terveysaseman arviointiyksikössä, Pihlajakodissa, Visapuistossa ja Riekkotien asunnoissa (Kotirinne ja pienkodit). Päätös:
250 VAALILAUTAKUNNAN JA VAALITOIMIKUNNAN ASETTAMINEN VUODEN 2018 PRESIDENTINVAALEJA VARTEN Khall. 146 Vaalilain 15 :n mukaan kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava: 1) kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme; sekä 2) laitoksessa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten yksi tai useampi vaalitoimikunta, joihin kuhunkin kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme. Sekä vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan jäsenten että niiden varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa asianomaisessa vaalipiirissä edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita puoluerekisteriin merkittyjä puolueita. Vaalilautakunnan varajäsenet ja vaalitoimikunnan varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien jäsenten ja varajäsenten poliittista edustavuutta tarkastellaan erikseen. Näin menetellään myös tasa-arvolain soveltamisessa. Sekä varsinaisissa jäsenissä että varajäsenissä on siis oltava sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 %. Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta ovat päätösvaltaisia kolmijäsenisinä. Vaalipäivän äänestyksessä on koko ajan oltava paikalla kolme vaalilautakunnan jäsentä tai varajäsentä. Samoin ennakkoäänestyksessä laitoksessa paikalla on koko ajan oltava kolme vaalitoimikunnan jäsentä tai varajäsentä. Kunnanvaltuusto on päättänyt kokouksessaan 12.3.2007 8, että Padasjoen kunnassa on vain yksi äänestysalue. Näin ollen nimitetään vain yksi vaalilautakunta. Keväällä 2017 järjestettyjä kuntavaaleja varten kunnanhallitus nimesi seuraavan vaalilautakunnan: Anneli Pastila, puheenjohtaja Timo Lempinen, varapuheenjohtaja Pirkko Kauren Samuli Aaltonen Pirjo Rinne
251 Varajäsenet siinä järjestyksessä kuin he tulevat jäsenten sijaan: 1. Matti Jaakkola 2. Aila Heinäjoki 3. Markku Heinonen 4. Marika Korpi 5. Mikko Toivonen Lisäksi kunnanhallitus valitsi seuraavan vaalitoimikunnan: Hannu Taipale, puheenjohtaja Pirkko Kauren, varapuheenjohtaja Samuli Aaltonen Varajäsenet siinä järjestyksessä kuin he tulevat jäsenten sijaan: 1. Touko Kaunisto 2. Sanna-Maria Laine 3. Pirjo Rinne Hämeen vaalipiirissä asettivat viime eduskuntavaaleissa ehdokkaita seuraavat puoluerekisteriin merkityt puolueet: Kansallinen Kokoomus r.p. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. Suomen Keskusta r.p. Perussuomalaiset r.p. Vihreä Liitto r.p. Vasemmistoliitto r.p. Suomen Kristillisdemokraattinen Puolue r.p. Piraattipuolue r.p, Muutos 2011 r.p. Itsenäisyyspuolue r.p. Kommunistinen Työväenpuolue r.p. Suomen Kommunistinen Puolue r.p. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh. 040 524 3353, sähköposti kristiina.laakso@padasjoki.fi. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää valita vuoden 2018 presidentinvaaleja varten 1. viisi jäsentä ja viisi varajäsentä Padasjoen äänestysalueen vaalilautakuntaan sekä nimetä lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valittujen jäsenten keskuudesta, 2. kolme jäsentä ja kolme varajäsentä vaalitoimikuntaan sekä nimetä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valittujen jäsenten keskuudesta.
252 Päätös:
253 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Khall. 147 Kunnanjohtaja 26/ 2017 Henkilöstöpäätös 27/ 2017 Henkilöstöpäätös Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus merkitsee päätökset tietoonsa saatetuksi. Päätös:
254 HALLINTOKUNTIEN PÖYTÄKIRJAT Khall. 148 Tekninen lautakunta 27.09.2017 Rakennus- ja ympäristölautakunta 14.09.2017 Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää, ettei se vaadi teknisen lautakunnan eikä rakennus- ja ympäristölautakunnanpäätöksiä kunnanhallituksen käsiteltäviksi. Päätös:
255 KANNANOTTO HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI JA TA- LOUDEN OHJAAMISEKSI Khall. 149 Päijät-Hämeen kuntajohtajat ovat kokouksessaan 12.9.2017 keskustelleet kuntien ja Hyvinvointikuntayhtymän talousarvioneuvottelujen tuloksesta ja Hyvinvointikuntayhtymän ohjauksesta. Keskustelussa tunnistettiin nykyisen toimintamallin ongelmat ja hyväksyttiin lähtökohdat yhtymän ohjauksen parantamiseksi. Kokouksessa esitettiin johtopäätökset tarvittavista ohjausta tehostavista toimenpiteistä. Kuntajohtajat katsoivat perustelluksi, että asia käsiteltäisiin kuntien hallituksissa mahdollisia kuntien johtopäätöksiä ja ohjeita varten. Kuntajohtajien kokouksessa todettiin, että julkisen talouden alijäämä ei tule lähitulevaisuudessa pienenemään eli talouden jatkuva tasapainottaminen on tarpeen. Merkittävänä tekijänä tähän on huoltosuhteen kehitys ja hoito- ja hoivapalveluiden kysyntä kasvaa samalla kun maksajien määrä vähenee. Maakunta- ja soteuudistuksen voimaantulon jälkeen kuntien talouden tilaan vaikuttaa merkittävästi lähtötilanne. Sosiaali- ja terveyspalveluiden menokehitys saa siirtymäkauden aikana erityisen aseman myös talouden pidemmän aikavälin perustana. Valmistellun lainsäädännön voimaantultua kuntien valtionosuuksia leikataan pysyvästi sosiaali- ja terveysmenojen kustannusten nousulla erityisen muutosrajoittimen avulla. Muutosrajoitin leikkaa Lahden kohdalla jokaisesta 1 % sote- menojen kustannusnoususta 3,4 milj. euroa valtionosuuksia pysyvästi vuodesta 2020. Esillä on ollut myös ajatus siitä, että Hyvinvointikuntayhtymän menojen lisääminen ennen maakunta- ja soteuudistusta olisi maakunnan kannalta edullista. Tämä perustuu virheelliseen käsitykseen siitä, että valtion rahoitus maakunnallisille toimijoille määräytyisi uudistuksen jälkeen sen tason mukaan, mitä maakunnassa on rahaa käytetty ennen uudistusta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen. Valmisteilla oleva lakipaketti kuitenkin tyrmää tämän yksiselitteisesti. Sote- ja maakuntauudistusta sääntelevän lain (8 luku, 27 ) voimaantulosäännöksissä todetaan Vuosina 2020-2023 siirryttäisiin vaiheittain sosiaali- ja terveydenhuollon menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen rahoitukseen. Kuntajohtajien kokouksessa todettiin, että kaikessa toiminnassa tulee huomioida Hykyn perussopimuksen sisältö ja Hykyn perustamisen tavoitteet sekä tuleva maakuntauudistus ja sen vaikutuk-
256 set maakuntiin, kuntiin ja kuntalaisiin. Hykyn osalta lyhytnäköinen optimointi vuosien 2017 2019 säästöillä voi kostautua välillisten kustannusten kasvuna myöhempinä vuosina. Hykyn osalta on sovittu, että hyödynnetään integraatiota ja yhdistymisestä saatavia hyötyjä. Toiminnassa tulee keskittyä toiminnan todelliseen pitkävaikutteiseen kehittämiseen ja talouden tasapainottamiseen. Toimenpiteet tulee aloittaa välittömästi riippumatta siitä, toteutuuko suunniteltu sote- ja maakuntauudistus vai ei. Toteuttaminen edellyttää toiminnalle ja taloudelle asetettavia selkeitä tavoitteita ja mittareita sekä muutosten päättäväistä läpivientiä. Tavoitteita tulee seurata ja poikkeamiin reagoida viivytyksettä. Hyvinvointikuntayhtymän toiminta tulee sopeuttaa käytettävissä oleviin tuloihin, koska hyvinvointipalveluiden rahoituksen tulopohja heikkenee huoltosuhteen heiketessä. Nämä linjaukset ovat valtakunnallisten tavoitteiden ja myös maakunnan intressien mukaisia. Hyvinvointikuntayhtymän perustamisasiakirjoissa on sovittu, että yhtymän talousarvion osalta menokehitys rajoitetaan 1 % vuosittaiseen kustannustason nousuun. Vuoden 2018 osalta on sovittu, että talousarvion laadinnassa lähtökohtana on 2017 talousarvio ja siihen lisätty yhden (1) prosentin menokasvu. Kuntajohtajien kokous päätti pyytää kuntien kannanottoa seuraavista linjauksista koskien muutos- ja kehittämisohjelman aloittamista: 1) Omistajat tekevät vuoteen 2020 yltävän palvelussopimuksen Hykyn kanssa, joka sisältää myös talouden tasapainottamistoimenpiteet. Sopimus laaditaan avoimessa vuorovaikutuksessa ja se sisältää sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet, joihin osapuolet sitoutuvat. 2) Hykyn hallitus seuraa ja raportoi säännöllisesti omistajille muutos- ja kehittämisohjelman toteutumisesta. 3) Ohjelman toteutumista seurataan säännöllisesti perussopimuksen mukaisessa työvaliokunnassa. 4) Muutos- ja kehittämisohjelman laadinnassa ja toteutuksessa käytetään tarvittaessa työn edistämiseksi apuna konsulttia kokonaisuuden hahmottamiseksi ja kustannussäästöjen aikaan saamiseksi, myös yhteistyö kuntien kanssa hyödynnetään. 5) Yhtymän hallitus arvioi palvelusopimuksessa edellytettyjen muutos- ja kehittämisohjelmaan sisältyvien tasapainottamistoimenpiteiden ja niiden toteutumisen perusteella perussopi-
257 muksen 12 mukaisen muutosjohtajan tarpeen. Tarve arvioidaan ensimmäisen kerran joulukuussa 2017 ja sen jälkeen etenemisen perusteella tarvittaessa. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää hyväksyä ja sitoutua omassa toiminnassaan edistämään kuntajohtajakokouksessa muotoiltuja linjauksia Hyvinvointikuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi ja talouden ohjaamiseksi. Kunnanhallitus päättää antaa Hyvinvointikuntayhtymän hallitukselle omistajapoliittisen ohjeen aloittaa välittömästi yhdessä jäsenkuntien kanssa vuoteen 2020 asti voimassa olevan palvelusopimuksen laadinnan. Sopimus sisältää talouden tasapainottamistoimenpiteet ja niiden edellyttämät kehittämistoimet, joihin eri osapuolet sitoutuvat. Sopimus liitetään osaksi yhtymän toiminnan suunnittelua ja strategiatyötä. Palvelusopimukseen sisällytettävän kehittämis- ja taloudentasapainottamissuunnitelman toimenpiteiden laatimisen ja toteuttamisen varmistamiseksi ilman viivytyksiä yhtymän hallituksen on harkintansa mukaan käytettävä ulkopuolista konsulttiapua. Yhtymän talousarvioehdotukseen tulee sisällyttää toiminnallinen tavoite Hyvinvointikuntayhtymän hallitukselle, viran- ja toimenhaltijoille toteuttaa palvelusopimuksen sisältämä kehittämis- ja talouden tasapainotussuunnitelman mukaiset toimenpiteet sovitussa aikataulussa. Edelleen talousarvioehdotukseen on sisällytettävä toiminnallinen tavoite yhtymän hallitukselle arvioida palvelusopimuksessa edellytettyjen kehittämis- ja taloudentasapainotustoimenpiteiden toteutumista ja niiden toteutumisen perusteella perussopimuksen 12 mukaisen muutosjohtajan tarpeen. Tarve arvioidaan ensimmäisen kerran joulukuussa 2017 ja sen jälkeen etenemisen perusteella tarvittaessa. Arvion perusteella hallituksen on tarvittaessa viivytyksettä palkattava muutosjohtaja palvelusopimuksen tavoitteiden toteuttamiseksi. Yhtymän hallituksen on huolehdittava, että kunnat saavat säännöllisesti ja vähintään kolme kertaa vuoden aikana tiedot palvelusopimuksessa sovittujen toimenpiteiden ja tavoitteiden toteutumisesta. Edelleen kunnanhallitus antaa omistajapoliittisena toimiohjeena yhtymän hallitukselle ohjeen valmisteluttaa vuoden 2018 talousarvio TA2017+1% pohjalta.
258 Päätös:
259 LAHDEN SEUDULLISEN JOUKKOLIIKENTEEN KUNTAYHTEISTYÖSOPIMUKSEN PÄI- VITTÄMINEN SEKÄ ASIKKALAN JA PADASJOEN KUNTIEN YHTEISEN EDUSTAJAN NI- MEÄMINEN JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTAAN Khall. 134 18.09.2017 Lahden seudullisena joukkoliikenneviranomaisena toimii Lahden seudun joukkoliikennelautakunta. Lautakunnassa on edustus ympäristökunnista. Joukkoliikennelain 869/2009 :n 12 mukaan Lahden kaupunki on seudullinen kunnallinen viranomainen Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Kärkölän, Lahden, Orimattilan, Padasjoen ja Sysmän kuntien muodostamalla alueella. Joukkoliikennelautakunta oli kuntavaalien jälkeisissä poliittisissa neuvotteluissa esillä niin, että lautakunnan jäsenmäärää kasvatetaan 14 henkilöön. Seudullisissa paikkaneuvotteluissa on hyväksytty malli, jossa Lahdella on 7 jäsentä ja muilla kunnilla 7 jäsentä. Puheenjohtajuus on Lahdella. Lautakunnan lisäpaikka menee Heinolalle. Paikat jakautuisivat seuraavasti: Heinola nimeää kaksi, Hollola yhden, Kärkölä yhden, Lahti seitsemän, Orimattila yhden, Asikkala ja Padasjoki yhdessä yhden, Sysmä ja Hartola yhdessä yhden. Asikkalan ja Padasjoen edustaja on usean vuoden ajan ollut Asikkalasta. Nyt esitetään, että yhteinen edustaja olisi Padasjoelta. Esitys uudeksi yhteistyösopimukseksi on liitteenä 2. Ainoa olennainen muutos yhteistyösopimuksessa verrattuna aiempaan sopimukseen on paikkajako. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus hyväksyy Lahden seudullisen joukkoliikenteen yhteistoimintasopimusluonnoksen liitteen 2 mukaisena ja esittää kunnanvaltuustolle, että se nimeää Asikkalan ja Padasjoen yhteisen edustajan joukkoliikennelautakuntaan kaudelle 2017-2021. Päätös: Kunnanhallitus päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle lisäselvityksiä varten, koska sillä ei ole ollut mahdollisuutta neuvotella sopimuksesta. Khall. 150 Esitys uudeksi yhteistyösopimukseksi on liitteenä 1. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus hyväksyy Lahden seudullisen joukkoliikenteen yhteistoimintasopimusluonnoksen liitteen 1 mukaisena ja esittää kunnanvaltuustolle, että se nimeää Asikkalan ja
260 Padasjoen yhteisen edustajan joukkoliikennelautakuntaan kaudelle 2017-2021. Päätös: