LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

Samankaltaiset tiedostot
LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

AMKEn lausunto hallituksen esitykseen laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

Alla on kopio vastauksestasi kyselyyn LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

Kasvupalveluita koskevan uudistuksen tilannekatsaus

LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

LAUSUNTO Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

Viite: TEM046:00/2016

LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

Aluekehitys- ja kasvupalvelulakiluonnos

LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Maku- ja sote-uudistuksen projektiohjausryhmä Piia Rekilä ja Jarkko Tonttila

HE 35/2018 vp Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Esitys sisältää ehdotuksen laiksi kotoutumisen edistämisestä, joka korvaisi voimassa olevan lain (1386/2010).

Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Maakuntauudistuksen projektiryhmä / Neuvotteleva virkamies Piia Rekilä

Leader ja maakuntauudistus. Uusia mahdollisuuksiako? Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola

Kasvupalvelut ja monialainen yhteistyö. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Kasvupalvelu-uudistus ja Uudenmaan erillisratkaisu. Sami Sarvilinna, kansliapäällikkö

Kasvupalvelu-uudistus

Kasvupalvelujen valmistelutilanne. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut Työryhmien yhteiskokoontuminen

Kasvupalveluuudistuksesta. Nuori2017 tapahtuma , Tampere Erityisasiantuntija Hanna Liski-Wallentowitz

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

TYP-toiminta sekä alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen vaikutukset työllistämiseen Anna-Liisa Lämsä

Esitys sisältää ehdotuksen laiksi kotoutumisen edistämisestä, joka korvaisi voimassa olevan lain (1386/2010).

Sote- ja maakuntauudistuksen tiekartta: Kasvupalvelut

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT

2. lakiehdotus: Laki kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa (luonnos saatavissa

Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella

Elinvoimaa monialaisista maakunnista

Kasvupalvelut ja Uudenmaan erillisratkaisu. Valtuustoseminaari Tuula Antola

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Maakuntauudistus: Palvelut työnhakijoille ja yrittäjille. Tiedotustilaisuus Työministeri Jari Lindström

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

LAPIN LIITTO Hallituskatu 20 B, PL Rovaniemi

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Maakunta- ja kasvupalvelu-uudistuksen vaikutukset työttömien palveluihin

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Miten maakuntauudistus muuttaa työhakijoiden ja yritysten palveluja?

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset (HE, luku 3)

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen

Työmarkkinoilla tukea tarvitsevien palvelutarpeet: hankinnat, laatu ja riittävyys

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta Matti Lipsanen.

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Kasvupalvelu-uudistus ja kunnat

LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot.

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Marjut Putkinen

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueidenkehittämisestä ja kasvupalveluista

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

TAUSTATIEDOT. Onko vastaaja*

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Kasvupalvelu-uudistus ja kasvupalvelujen järjestäminen Uudellamaalla

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot.

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Tuula Sandholm Johtoryhmä

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Transkriptio:

LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Tervetuloa vastaamaan lausuntokyselyyn luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Esitys tulee sisältämään kaksi lakiehdotusta: 1. lakiehdotus: Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista 2. lakiehdotus: Laki kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa (luonnos saatavissa 15.3.2017 alkaen). Myös tähän lakiehdotukseen annetaan lausunnot samassa kyselyssä. Lausuntopyyntöaineistossa on kyselylomake pdfmuotoisena. Lausunnot pyydetään antamaan 26.4.2017 klo 16.15 mennessä. Alla olevaan pakolliseen sähköpostiosoitekenttään annettuun osoitteeseen vastaaja saa kopion lähettämästään vastauksesta automaattisesti. Kyselyyn vastaamista ei ole mahdollista välillä keskeyttää, vaan kyselyyn on vastattava kerralla. Kyselyssä myöskään pysty palaamaan taaksepäin aiemmalle sivulle tarkistamaan tai muuttamaan vastausta sen jälkeen kun "Seuraava"- painiketta on painettu. Kysely on suomenkielinen, mutta vastaukset voi antaa myös ruotsiksi. Vastauksen lähettäminen: Kun vastaus on valmis, paina kyselylomakkeen lopussa olevaa "Lähetä" -painiketta. Tämän jälkeen kyselystä aukeaa "Kiitos-viesti", mikä osoittaa, että vastaus on lähtenyt onnistuneesti. Ole ystävällinen ja kirjoita sähköpostiosoitteesi: tuija.telen@tampere.fi

TAUSTATIEDOT 1) * VASTAAJATAHON VIRALLINEN NIMI Tampereen kaupunki 2) * VASTAAJATAHO kunta maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin julkisomisteinen yhtiö ministeriö ELY-keskus TE-toimisto aluehallintovirasto (AVI) muu valtion viranomainen järjestö joku muu, mikä 3) * VASTAAJATAHON VASTUUHENKILÖN SÄHKÖPOSTIOSOITE juha.yli-rajala@tampere.fi 4) VASTAUKSEN KIRJANNEEN HENKILÖN SÄHKÖPOSTIOSOITE (JOS ERI HENKILÖ KUIN EDELLÄ) tuija.telen@tampere.fi ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ESITYKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET EHDOTUKSET (HE, LUKU 3) 5) Ovatko esityksen tavoitteet oikein asetettuja? kyllä pääosin pääosin kantaa 6) Mahdollinen sanallinen perustelu Lakiesityksen yleiset tavoitteet ovat sinänsä kannatettavia. Erityisen kannatettavia ovat tavoitteet alueellisten erityispiirteiden paremmasta huomioimisesta, sääntelyn purkamisesta ja laajempien palvelukokonaisuuksien kokoamisesta sekä asiakkaan tarpeiden nostamisesta keskiöön.

Maan eri osissa olosuhteet poikkeavat kuitenkin toisistaan huomattavasti, siksi lainsäädännön tulee olla joustava suhteessa alueellisesti erilaisiin ratkaisuihin esimerkiksi suurilla kaupunkiseuduilla ja harvaan asutuilla alueilla. Tämä on keskeistä huomioida aluekehittämisen ja kasvupalvelujen osalta. Esityksessä lain ulkopuolelle jää valtaosa elinkeinojen ja työllisyyden edistämisen kannalta merkittävistä toimenpiteistä, mistä johtuen kasvupalvelu-termi on osin harhaanjohtava. Vaikka lakiesityksen tavoitteet ovat pääosin oikein asetettuja, tulee suurten kaupunkien erityisasema huomioida jo lain tavoitteiden osalta nykyistä luonnosta vahvemmin. 7) Tukevatko keskeiset ehdotukset esityksen tavoitteita? pääosin ei pääosin kantaa 8) Mahdollinen sanallinen perustelu Lakiesityksen tavoitteena on yhdistää alueiden kehittämisen ja kasvupolitiikan tavoitteet laaja-alaiseksi kokonaisuudeksi. Keskeistä esityksessä on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan yrittäjyys- ja työllisyyspalvelujen uudelleen organisoiminen sote-uudistuksen tapaan järjestäjä - tuottaja -mallin pohjalle. Suurilla kaupungeilla on hallussaan kasvun ja elinkeinopolitiikan keskeisiä työkaluja, maankäyttö, infrastruktuuri ja laajasti liikenne ja asuminen. Tampereen kaupungin elinvoimapolitiikka on laaja kokonaisuus, jossa yhdistyvät erityisesti osaamispohjan vahvistaminen (koulutus), elinkeino- ja innovaatiopolitiikka (ekosysteemit) sekä työllisyydenhoidon palvelut. Näitä palveluja tulee tarkastella kokonaisuutena uudistuksissa, jotta tuleva laki mahdollistaa kasvun ja elinvoiman kannalta parhaan mahdollisen kasvua ja hyvinvointia edistävän palvelutarjonnan. Lakiesityksen mukaan erilaiset palvelut tultaisiin sovittamaan yhteen ja tuottamaan asiakastarpeiden perusteella maakunnan vastatessa palveluiden yhteensovittamisesta. Kyseessä on iso järjestelmäuudistus julkisessa yritys- ja työllisyyspalveluiden kokonaisuudessa, mikä tulee aiheuttamaan merkittäviä muutoksia nykyiseen valtion ja kuntien väliseen rajapintaan. Yhteensovittamisen yhtenä keinona tulisi tarkastella palvelujen järjestämisvastuun siirtoa suurille kaupungeille. Mikäli suurille kaupungeille annettava järjestämisvastuu ei ole mahdollinen, tulee jatkovalmistelussa tarkastella mallia, jossa Uudenmaan ratkaisu laajennettaisiin koskemaan myös muita kansallisen kasvun ja kilpailukyvyn kannalta keskeisiä maakuntia (esim. Pirkanmaa). Esityksestä ei käy selkeästi esille, miten eri palvelut markkinoilla sovitetaan yhtenäisiksi ja monialaista palvelua tarvitsevien asiakkaiden tarpeisiin vastaavaksi. Samoin kasvupalvelujen vaikuttavuutta on hankala arvioida ainoastaan yhden lainsäädännön pohjalta, koska kokonaisuudesta säädetään neljässä eri laissa.

9) Voitaisiinko esityksen tavoitteet saavuttaa muilla keinoin? kyllä pääosin pääosin kantaa 10) Mahdollinen sanallinen perustelu Lakiesitys ei nykymuodossaan huomioi suurten kaupunkien roolia ja mahdollisuuksia kansallisen kasvun ja kilpailukyvyn moottoreina, eikä kaupunkien merkitystä ja roolia kasvun ja työllisyyden kannalta. Kaupungeilla ja kaupungistumisella on selkeä vaikutus talouden tuottavuuden paranemiseen sekä talouskasvuun. Suomen suuret kaupungit toimivat omaehtoisesti kasvun ja työllisyyden parantamisessa, osaamispohjan vahvistamisessa, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan kehittämisessä sekä yritysten kasvun ja uudistumisen tukemisessa osana koko Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn parantamista. Uudistusten yhteydessä Suomella ei ole varaa menettää tätä suurten kaupunkien keskeistä merkitystä. Laissa tulee huomioida suurten kaupunkien merkitys, rooli ja toiminta nykyistä esitystä selkeämmin. Suurten kaupunkien suorasta sopimuspohjaisesta kehittämisestä valtion kanssa (MAL- ja kasvusopimukset) on erittäin hyviä kokemuksia, ja tätä sopimuspohjaista kumppanuutta tulee jatkaa myös tulevaisuudessa. 11) Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 3 Suurten kaupunkiseutujen oman kasvupalveluihin liittyvän toiminnan ja maakuntien tasolla tapahtuvan kasvupalvelun yhteensovittaminen on kriittinen menestystekijä kaikkien maakuntien ja valtion taloudelle. Suuret kaupunkiseudut toimivat valtakunnan kasvun vetureina muun muassa BKT:n sekä yritysten ja työpaikkojen lukumäärän perusteella. Suurten kaupunkiseutujen tai maakuntien erityisasemalla tulee tavoitella parasta mahdollista kasvua ja työllisyyttä sekä tehokkaita kotouttamispalveluja. Kasvupalvelulain luonnoksessa olevat toimivalta-epäselvyydet ja päällekkäisyydet voidaan estää myöntämällä suurille kaupungeille erityisasema palvelujen järjestäjänä. Erityisasema tarkoittaa, että suuret kaupungit voivat vastata nykyisten tehtäviensä (pois lukien sote) lisäksi palvelujen järjestämisestä innovaatio- ja osaamispolitiikassa (ml. korkeakoulupolitiikka), laajasti elinvoimapolitiikassa, kasvupalveluissa sekä työllisyyden hoidossa ja työllisyyden edistämisessä. Mikäli suurten kaupunkien asemaa palvelujen järjestäjänä ei voida turvata, tulee Uudenmaan maakunnan erityisasema laajentaa koskemaan myös muita kansallisen kasvun ja kilpailukyvyn kannalta keskeisiä maakuntia. ESITYKSEN VAIKUTUKSET (HE, LUKU 4) 12) Ovatko esityksen vaikutukset tunnistettu riittävällä tasolla?

pääosin ei pääosin kantaa 13) Mahdollinen sanallinen perustelu Vaikutusten tunnistamisessa ei ole otettu riittävästi huomioon suurten kaupunkien roolia ja mahdollisuuksia erilaisissa kasvupalveluissa. Kaikkiaan uudistuksessa on kyseessä iso järjestelmällinen muutos julkisessa palvelukokonaisuudessa, millä on merkittävät vaikutukset eri rajapintoihin sekä nykyisiin palvelujärjestelmiin, mikä asettaa vaikutusten tarkan arvioinnin keskeiseen merkitykseen. Uudistus ei rajaa kuntien yleiseen toimialaan perustuvaa elinkeino- ja työllisyyspolitiikan toteuttamista, ja kunnat voivat esityksen perusteella edelleen tuottaa nykyisen kaltaista elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaa. Kunnat ja niihin in-house-asemassa olevat kehittämisyhtiöt voivat jatkaa nykyistä toimintaansa kuntien omalla ja projektirahoituksella, mutta eivät voi toimia markkinoilla kilpailutettavien palveluiden tuottajina. Uudistuksella voi olla välillisiä vaikutuksia kuntien tuottamiin elinkeinopalveluihin, mikäli maakunnan rahoittamat kasvupalveluryitykset tulevat tuottamaan samoja palveluita. Esityksen mukaan kunnat voivat osallistua jatkossa maakunnan järjestämien kasvupalveluiden tuotantoon vain erillisten markkinoilla toimivien yhtiöiden kautta. Kuntien näkökulmasta osallistuminen markkinalähtöisten palveluiden tuottamiseen ei ole tarkoituksenmukaista. Mikäli markkinoilla on tarjontaa, on tarkoituksenmukaista jättää tuottaminen markkinoilla toimiville yrityksille. Mikäli taas tarjontaa ei markkinoilla ole, ei sen tuottaminen ole taloudellisesti tarkasteltuna kannattavaa myöskään kunnan omistamalle yhtiölle. Periaatteessa on tärkeää mahdollistaa myös kunnille palveluyritysten perustaminen ja omistaminen. Esitys perustuu siihen oletukseen, että kasvupalvelu-uudistus ei vaikuttaisi kuntien yritystoiminnan ja työllisyyden edistämisen rahoitukseen. Vaikutukset ovat riippuvaisia yhteensovittamisen onnistumisesta. On hyvin mahdollista, että kuntien näkökulmasta maakunnan kasvupalvelut ovat osin päällekkäisiä kuntien järjestämien/tuottamien palveluiden kanssa, mikä voi johtaa kuntien resursoinnin pienentämiseen. Tämä voi olla vaikutuksiltaan merkittävä julkisen rahoituksen kokonaisuuden kannalta. Suurten kaupunkien elinkeinotoimella on merkittävä strateginen rooli alueiden kehityksen katalyyttinä yhteistyössä alueen elinkeinoyhtiöiden, kehitysyhtiöiden, oppi- ja tutkimuslaitosten, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. Samoin suurten kaupunkien elinvoimaroolissa korostuu tiukkenevan kansainvälisen kilpailun myötä (osaajat, investoinnit, kävijät) tulevaisuudessa aiempaa enemmän kansainvälisen yhteistyön ja kansainvälisyyden edistämisen rooli. Näiden tehtävien tulee jatkossa olla merkittävässä asemassa suurten kaupunkien osalta myös tulevaisuudessa. Elinkeino- ja elinvoimapolitiikan strategista ohjausta ja ekosysteemikehittämistä ei lähtökohtaisesti voi toteuttaa markkinaehtoisesti. Paitsi elinvoimapalveluissa myös työllisyydenhoidon palvelujen osalta on syytä huomioida suurten kaupunkien vahva rooli. Kuntien panostus erilaisiin työllistymistä edistäviin palveluihin, tukiin ja avustuksiin oli v. 2015 n. 400 M. Tarkasteltaessa uudistuksen vaikutuksia julkiseen talouteen on huomioitava, että nykyis-

ten työllisyysmäärärahojen puitteissa monet asiakkaat jäävät vaille tarvitsemiaan työllisyyttä edistäviä palveluita, eivätkä määrärahat tule jatkossakaan kasvamaan. Tämä haaste ei korjaannu uudella lakiesityksellä. On keskeistä nostaa asiakaslähtöisyys palvelutarjonnan lähtökohdaksi puhtaan markkinaehtoisuuden sijaan. Asiakaslähtöisten ja kustannustehokkaiden palveluketjujen rakentaminen mahdollistuisi tehokkaasti, kun kunnat voisivat yhdistää kasvupalveluja ja kuntien työllistymistä edistäviä palveluja tarkoituksenmukaisella tavalla. On myös syytä huomioida, että yksityisiä palveluntuottajia ei ole kaikilla alueilla tarjolla yhtä kattavasti. Palveluiden tuottaminen taloudellisesti kannattavasti sekä samalla työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen ja elinvoiman kasvattaminen ovat selkeitä haasteita tulevassa mallissa. Markkinapuute on selkein niiden asiakkaiden palveluissa, jotka tarvitsevat keskimääräistä enemmän tukea työllistymisensä edistämiseksi. Asiakkaat, jotka tarvitsevat tukea työllistymiseensä tarvitsevat pääsääntöisesti myös osaamisen kehittämistä. Kaupunkien ja kuntien oppilaitosten mahdollisuudet tukea työnhakija-asiakkaiden osaamisen kehittämistä ja sitä kautta työllistymistä on maakuntiin nähden parempi tulevissa elinvoimakunnissa. Kasvupalvelulain esityksestä ei selkeästi ilmene vastuu erilaisia palvelutarpeita omaavien työnhakija-asiakkaiden palveluista. Vaikeimmin työllistyvien työnhakijoiden palvelujen osalta palveluosaaminen on kunnissa maakuntauudistuksen jälkeenkin. Tämä näkökulma tukee suurille kaupungeille annettavaa järjestämisvastuuta. Tulevassa laissa tulee myös mahdollistaa nyt menossa olevissa alueellisissa työllisyyskokeiluissa hyväksi havaittavien mallien toteuttaminen jatkossa. 14) Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 4 Ei muita huomioita tähän. ASIAN VALMISTELU (HE, LUKU 5) 15) Vapaamuotoiset huomiot Lain valmistelussa tulee ottaa jatkossa paremmin huomioon suurten kaupunkien erityinen rooli elinvoima- ja kasvupalveluissa, samoin kuin edistää näiltä osin paremmin laissa maakuntien ja suurten kaupunkien yhteistyön mahdollisuuksia. Suurten kaupunkien merkitys talouskasvun kannalta on selvästi niiden väestöosuutta suurempi. Työpaikat keskittyvät kaupunkeihin ja niitä syntyy kaupungeissa. Erityisesti innovatiivisuus keskittyy suuriin kaupunkeihin ja suurille kaupunkiseuduille. Tässä kaupunkiseutujen innovatiivisuudessa ja uusiutumiskyvyssä on osuutensa kaupunkien aktiivisella elinvoiman kehittämistyöllä ja panostuksilla. Kyse on laajasti myös hyvän kaupungin, kaupunkiympäristön, infrastruktuurin, liikennejärjestelmän, kulttuurin ja sosiaalisen eheyden kehittämisestä. Suurten kaupunkien luontainen merkitys elinvoiman, kilpailukyvyn, kasvun ja työlisyyden kannalta perustelee suurten kaupunkien erityisasemaa, koska kaupunkia voi parhaiten kehittää kaupunki itse. Suurilla kaupungeilla on strategisesti merkittävä rooli laajasti paitsi elinvoimapalveluiden osalta myös niissä palveluissa, joissa ei ole markkinalähtöistä toimintaa. Tampereen kaupungilla on laaja kokemus palveluiden järjestämisroolista vuonna 2007 täysimääräisesti käyttöön otetun tilaaja-tuottajamallin kokemusten pohjalta.

Mikäli suurille kaupungeille annettava järjestämisvastuu ei ole mahdollinen, tulee jatkovalmistelussa tarkastella mallia, jossa Uudenmaan ratkaisu laajennettaisiin koskemaan myös muita kansallisen kasvun ja kilpailukyvyn kannalta keskeisiä maakuntia (esim. Pirkanmaa). KOMMENTIT LAKILUONNOKSEEN LUKU 1 YLEISET SÄÄNNÖKSET (1-5 ) 16) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 1 Kasvupalvelu-termi on osin epäselvä ja harhaanjohtava. Mikäli laissa tarkoitetaan ainoastaan TEMin hallinnonalaan kuuluvia työvoima-, yritys- ja kotouttamispalveluita, tulee tätä selkeyttää lain jatkovalmistelussa. Lakiesityksen tavoitteena on yhdistää alueiden kehittämisen ja kasvupolitiikan tavoitteet laaja-alaiseksi kokonaisuudeksi. Keskeistä esityksessä on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan yrittäjyys- ja työllisyyspalvelujen uudelleen organisoiminen sote-uudistuksen tapaan järjestäjä - tuottaja -mallin pohjalle. Lain ulkopuolelle jää kuitenkin valtaosa elinkeinojen ja työllisyyden edistämisen kannalta merkittävistä toimenpiteistä, mistä johtuen kasvupalvelu-termi on osin harhaanjohtava. Tavoitteet ovat pääosin oikein asetettuja mutta suurten kaupunkien erityisasema tulee huomioida jo lain tavoitteiden osalta nykyistä luonnosta vahvemmin. 17) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 1 Ei esityksiä. LUKU 2 ALUEIDEN KEHITTÄMINEN (6-12 ) 18) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen vastuista (7 )? kyllä pääosin pääosin kantaa 19) Mahdollinen sanallinen perustelu Lakiesityksen mukaan maakunnan tehtävänalaan kuuluisivat aluekehittämisviranomaisen tehtävät, alueen, sen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen, näihin liittyvä koulutus ja osaamisen kehittäminen, kulttuurin edistäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen sekä kotoutumisen edistäminen siten kuin niistä laissa säädettäisiin. Aluekehittämiseen liittyy alueen kehittämistä koskevien erilaisten strategioiden, suunnitelmien ja ohjelmien laatiminen ja näiden toimeenpano. Näiden tehtävien hoitamisessa ja

niihin liittyvän yhteistyön varmistamisessa päävastuu olisi maakunnalla aluekehitysviranomaisena. Aluekehittämisviranomaisen tehtäviin kuuluvat esityksen mukaan lisäksi alueen kansallisen aluepolitiikan ja EU:n alueita koskevien linjausten ja toimien yhteensovittaminen. Maakunta aluekehitysviranomaisena vastaisi eri ministeriöiden ja muiden valtakunnallisten toimijoiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja vastaisi siitä alueellaan. Lakiesityksessä on päällekkäisyyksiä ja toimivaltaepäselvyyksiä maakunnan kaikkien tulevien tehtävien ja kuntien tehtävien välillä, mitkä haittaavat suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen kehittämistyötä. Päällekkäisyyksiä on erityisesti elinvoimatehtävien, mukaan lukien innovaatioympäristöjen kehittäminen, aluekehitystehtävissä todetut yliopistoyhteistyön johtaminen, kulttuuritehtävien päällekkäisyydet yms. osalta. Aiemman projektirahoittajan roolin sijaan maakunnasta on lakiesityksen mukaan tulossa toinen strategi elinvoimatehtävien tuottamiseen - toistaiseksi strategi ilman merkittäviä resursseja, sillä suuret kaupungit ovat vastanneet näiden elinvoimaponnistusten rahoituksesta. Uusien maakuntien strateginen suunnittelu- ja ohjausrooli kasvupalveluissa vaatii lisäpohdintaa yhdessä kuntien kanssa. Tuloksekkaassa kehittämistyössä voi olla vain yksi merkittävä strategi, jolla on myös resurssit kehittämiseen - kaupunkiseudulla kaupunkiseudun kunnat, jotka voivat käyttää kehittämistyön toteutukseen kumppaneita, rahoittajia ja osaajia. 20) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen järjestelmästä, rakennerahastojen hallinnoinnista ja aluekehittämiseen liittyvästä yhteistyöstä (8, 9,10,11 ja 32 )? kyllä pääosin pääosin kantaa 21) Mahdollinen sanallinen perustelu Järjestelmää helpottaisi, mikäli alueiden kehittämistä ohjaisi oma erillinen lakinsa. 22) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 2 Valtion ja suurten kaupunkiseutujen välisestä sopimuspohjaisesta kehittämisestä on hyviä kokemuksia. Tätä suoraa sopimuspohjaista yhteistyötä tulee jatkaa myös uudistusten jälkeen. Koska suurilla kaupungeilla on vahvasti tunnistettu tehtävä aluekehityksen vetureina, tulee niiden osallistuminen aluekehittämisen ja sitä koskevan rahoituksen keskusteluun (32 ) kirjata lakiin. 23) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 2 Ei ehdotuksia.

LUKU 3 KASVUPALVELUT JA NIIDEN JÄRJESTÄMINEN (13-20 ) 24) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi maakunnan vastuusta ja järjestämistehtävistä? pääosin ei pääosin kantaa 25) Mahdollinen sanallinen perustelu Lakiluonnoksessa tulee huomioida suurten kaupunkien merkitys ja toiminta nykyistä luonnosta selkeämmin. Mikäli suurille kaupungeille annettava järjestämisvastuu ei ole mahdollinen, tulee jatkovalmistelussa tarkastella mallia, jossa Uudenmaan ratkaisu laajennettaisiin koskemaan myös muita kansallisen kasvun ja kilpailukyvyn kannalta keskeisiä maakuntia (esim. Pirkanmaa). Tampereen kaupunki esittää, että nämä esitetyt vaihtoehdot (suurten kaupunkien järjestämisvastuu tai Uudenmaan mallin laajennus) otetaan huomioon lain jatkovalmistelussa. Tampereen kannalta keskeinen peruste on se, että Tampereen kaupunkiseudun olosuhteet, tarpeet sekä elinvoima- ja kasvupanostukset ovat hyvin pitkälti verrannollisia pääkaupunkiseudun erityisratkaisuun. Ratkaisun laajentaminen koskemaan muita suuria kaupunkeja selkeyttäisi työnjakoja ja tehostaisi kasvupalvelujen vaikuttavuutta. Asiassa voidaan edetä myös kokeilujen kautta, jolloin kaupunki voi toimia järjestäjänä määriteltyjen tarkoituksenmukaisten kasvupalvelujen osalta. Kasvupalvelujen järjestäjillä tulisi olla mahdollisuus kohdentaa rahoitusta kuntien elinkeinotoimessa ja kehitysyhtiöissä tehtävään yritysten ohjaukseen yritysten kasvua tukevien kasvupalveluiden käytössä (esim. yritysten syntyä, kasvua ja kansainvälistymistä tukevat palvelut). Tämä edistäisi kunnissa ja kehitysyhtiöissä syntyvien kontaktien parhaan hyödyntämisen. Kuntien ohjauksessa olevien kehitysyhtiöiden toiminnallista roolia osana julkisin varoin rahoitettua kansallista elinkeinopoliittista kokonaisuutta on uudistuksessa erityisesti syytä selkeyttää. 26) Tulisiko lailla säätää, mitkä palvelut maakunnan tulee minimissään järjestää? pääosin pääosin ei kantaa 27) Mahdollinen sanallinen perustelu

Tampereen kaupunkiseutu on mukana valtakunnallisessa työllisyydenhoidon kuntakokeilussa erittäin laajalla kohderyhmällä ja palveluavauksilla. Kokeilua johdetaan Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksiköstä. Kokeilun kautta luotavia rakenteita ja yhteistyömalleja on tärkeää hyödyntää täysimääräisesti myös kokeilun päättymisen jälkeen. Kokeilu mahdollistaa kaupunkiseudun vahvan roolin työllisyydenhoidon järjestämisessä ja tämä tulee huomioida lainsäädännöllisten vastuiden osalta myös kasvupalvelulaissa. 28) Onko lakiluonnoksessa tuotu tarpeeksi selkeästi esiin mahdollisten valtakunnallisten palvelukeskustehtävien (toimitilaja kiinteistö, talous- ja henkilöstö sekä ICT-tehtävät) suhde maakuntien kasvupalvelutehtäviin? pääosin pääosin ei kantaa 29) Mahdollinen sanallinen perustelu Ei kantaa. 30) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 3 Ei huomioita 31) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 3 13 : Muokataan virke Maakunnat ottavat kasvupalveluja järjestäessään ja tuottaessaan huomioon alueen kuntien elinvoimatehtävät sekä pyrkivät kasvupalvelujen ja kuntien elinvoimatehtävien tehokkaaseen yhteensovittamiseen kuulumaan seuraavasti: Maakunnat ottavat kasvupalveluja järjestäessään ja tuottaessaan huomioon alueen kuntien elinvoimatehtävät. Maakunnat eivät järjestä sellaisia kasvupalveluja, jotka olisivat vastaavia kuin kuntien elinvoimatehtäväänsä toteuttaessaan järjestämät palvelut. 16 : Muutetaan 1 ja 2 momentti kuulumaan seuraavasti: "Maakunnallisella kasvupalvelulla tarkoitetaan palveluja, jotka maakunta järjestää alueellaan ja jotka kuuluvat maakuntalain 6 :n 1 momentin 9 kohdassa määriteltyyn maakuntien tehtäväalaan. Tässä laissa tarkoitettujen maakunnallisten kasvupalveluiden järjestäminen voidaan antaa kunnan tai kuntayhtymän tehtäväksi sopimuksella, lailla säätämällä tai kun kunta tai kuntayhtymä, jolla on riittävät valmiudet, ottaa palveluiden järjestämisen tehtäväkseen. Maakunnallisina kasvupalveluina voidaan järjestää rekrytointeja ja osaamista, yritystoimintaa ja yrittäjyyttä, innovaatioiden kehittämisen edellytyksiä luovia sekä kansainvälistymistä ja rahoitusta koskevia palvelukokonaisuuksia. Maakunta voi lisäksi järjestää alueellaan myös muita palvelukokonaisuuksia tai palveluita maakuntalain 6 :n 1 momentin 9

kohdan mukaisen toimivaltansa rajoissa. Maakunta ei järjestä tässä momentissa mainittuja kasvupalveluja, mikäli ne olisivat vastaavia kuin kuntien elinvoimatehtäväänsä toteuttaessaan järjestämät palvelut." LUKU 4 KASVUPALVELUJEN TUOTTAMINEN (21-24 ) 32) Onko monituottajamalliin pohjautuva ratkaisu tarkoituksenmukainen, jotta kasvupalvelu-uudistuksen tavoitteet saavutetaan? kyllä pääosin pääosin kantaa 33) Mahdollinen sanallinen perustelu Suurten kaupunkien elinkeinotoimella on merkittävä rooli alueiden kehityksen katalyyttinä yhteistyössä alueen elinkeinoyhtiöiden, kehitysyhtiöiden, oppi- ja tutkimuslaitosten, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. Samoin suurten kaupunkien elinvoimaroolissa korostuu tiukkenevan kansainvälisen kilpailun myötä (osaajat, investoinnit, kävijät) tulevaisuudessa aiempaa enemmän kansainvälisen yhteistyön ja kansainvälisyyden edistämisen rooli. Näiden tehtävien tulee jatkossa olla merkittävässä asemassa suurten kaupunkien osalta myös tulevaisuudessa. Elinkeino- ja elinvoimapolitiikan strategista ohjausta ja ekosysteemikehittämistä ei lähtökohtaisesti voi toteuttaa markkinaehtoisesti. Yhtiöittämisvelvoite on lähtökohtaisesti varsin raskas ja hidas toimintamalli, joka ei tue palveluiden kehittämistä. Lakiehdotuksen monituottajamallista puuttuu kokonaan kuntien julkinen palvelutuotanto, jota ei tule rajata ulkopuolelle. Mikäli julkinen palvelutuotanto lisätään monituottajamalliin, on ratkaisu esitystä tarkoituksenmukaisempi ja toimivampi. Lakiesityksen olettamus, että kaikille palvelusektoreille syntyy uudistuksessa markkinalähtöistä toimintaa, ei ole todennäköinen. On syytä huomioida, että yksityisiä palveluntuottajia ei ole nykytilanteessakaan kaikilla alueilla tarjolla yhtä kattavasti. Palveluiden tuottaminen taloudellisesti kannattavasti sekä samalla työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen ja elinvoiman kasvattaminen ovat selkeitä haasteita tulevassa mallissa. Markkinapuute lie selkein niiden asiakkaiden palveluissa, jotka tarvitsevat keskimääräistä enemmän tukea työllistymisensä edistämiseksi. Tämä on esimerkki palvelutuotannosta, jossa palvelun hoitaminen (maakunnan tai) kunnan itsensä toimesta olisi huomattavasti markkinaehtoista tuotantoa luontevampi tapaa tuottaa palvelut. Kunnat maksavat yli 300 päivää työttömänä olleiden työmarkkinatukimenoista merkittävän osan. Jos rahoitusjärjestelmään ei ole tulossa tältä osin muutosta v. 2019 alusta, kunnilla tulee olla aiempaa paremmat mahdollisuudet järjestää ja tuottaa kohderyhmän palvelut. Em. tilanteessa kokonaan yhtiöittämisen ulkopuolelle tulee jättää vaikeimmin työllistyville tarkoitettu palvelukokonaisuus (TYP-toiminta). Kotoutumisen ja työllistymiseen liittyvien palvelujen kehittämisessä tarvitaan kunnan ja maakunnan hyvää yhteistyötä. Kotouttamisessa korostuu jatkossa aiempaakin keskeisemmin maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja osaamisen kehittäminen, mikä puolestaan kytkeytyy vahvasti kunnan elinkeinopolitiikkaan.

Suurten kaupunkien kannalta myös palveluiden tuottamiskenttää kehitettäessä on keskeistä huomioida jatkovalmistelussa, että suurten kaupunkien erityisaseman huomioiminen kasvu- ja työllisyyspalveluissa voisi jättää kaupungin oman itsehallinnon piiriin kysymyksen siitä, mitkä palvelut on tarkoituksenmukaista hankkia markkinoilta ja mitkä kaupunki tuottaa itse (suurten kaupunkien järjestämisvastuu). 34) Säädetäänkö laissa tarpeeksi selkeästi kasvupalvelun tuottajien velvoitteista (huomioiden myös 35 Hallintomenettely ja julkisuus)? pääosin pääosin ei kantaa 35) Mahdollinen sanallinen perustelu Ei kantaa. 36) Mahdollistaako laki riittävällä tavalla asiakkaan valinnanvapauden toteutumisen? kyllä pääosin pääosin X kantaa 37) Mahdollinen sanallinen perustelu Monituottajamalliin kytkeytyvä aito valinnanvapaus edellyttää toteutuakseen, että yksityisiä palveluita on saatavilla ja että siirrytään nykyistä vahvempaan asiakkaan itseohjautuvuuteen ja omaan aktiivisuuteen. Kaikkien asiakasryhmien osalta tähän ei ole edellytyksiä. Kaikilla alueilla ei myöskään ole palveluntarjoajia yhtä kattavasti. 38) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 4 Ei kantaa. 39) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 4 Ei kantaa. LUKU 5 PALVELUJEN MONIMUOTOISUUS JA YHTEISET JÄRJESTELMÄT (25-

28 } 40) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 5 Ei huomioita 41) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 5 Ei huomioita LUKU 6 ERINÄISET SÄÄNNÖKSET (26-37 } 42) Tukevatko alueiden kehittämisen keskustelut valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden yhteensovittamista ja alueiden ja valtion yhteistyötä? pääosin ei pääosin X kantaa 43) Mahdollinen sanallinen perustelu Maakunnan tulevien tehtävien ja kuntien tehtävien välissä on paljon toimivaltaepäselvyyksiä sekä päällekkäisyyksiä. Päällekkäisyyksiä on erityisesti elinvoimatehtävien, mukaan lukien innovaatioympäristöjen kehittäminen, aluekehitystehtävissä todetut yliopistoyhteistyön johtaminen, kulttuuritehtävien päällekkäisyydet yms. osalta maakunnan alueella. Aiemman projektirahoittajan roolin sijaan maakunnasta on lakiesityksen mukaan tulossa toinen strategi elinvoimatehtävien tuottamiseen - toistaiseksi strategi ilman merkittäviä resursseja, sillä suuret kaupungit ovat vastanneet näiden elinvoimaponnistusten rahoituksesta. Mikäli suurille kaupungeille ei mahdollisteta jatkossa palveluiden järjestämisvastuuta, vaatii uusien maakuntien strateginen suunnittelu- ja ohjausrooli kasvupalveluissa vahvaa lisäpohdintaa yhdessä kuntien kanssa. Tuloksekkaassa kehittämistyössä voi olla vain yksi merkittävä strategi, jolla on myös resurssit kehittämiseen - kaupunkiseudulla kaupunkiseudun kunnat, jotka voivat käyttää kehittämistyön toteutukseen kumppaneita, rahoittajia ja osaajia. 44) Ohjaavatko kasvupalvelujen valtakunnalliset tavoitteet riittävästi kasvupalveluiden tuottamista maakunnissa? pääosin pääosin

ei kantaa 45) Mahdollinen sanallinen perustelu Ei kantaa. 46) Onko kasvupalvelutoimijoiden ohjaus- ja valvontaroolit tarpeeksi selkeästi kuvattu, kun otetaan huomioon 20 :n omavalvonta? pääosin pääosin ei kantaa X 47) Mahdollinen sanallinen perustelu Ei kantaa. 48) Ovatko keskitetysti hoidettavat tehtävät tunnistettu kattavasti? pääosin pääosin kantaa X 49) Mahdollinen sanallinen perustelu Ei kantaa. 50) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 6 Lain jatkovalmistelussa tulee huolehtia työnjaon selkeyttäminen maakunnan ja suurten kaupunkien välillä sekä palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvien päällekkäisyyksien ja roolien kirkastaminen. Maakuntien ja ja suurten kaupunkien yhteistyö ja roolitukset sekä strategisessa kehittämisessä että palveluiden järjestämisessä tulee selkeyttää. Maakuntien ja suurten kaupunkien yhteistyöstä on hyviä esimerkkejä ja kokemuksia, jotka tulee huomioida lain jatkovalmistelussa. 51) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 6 Ei huomioita LUKU 7 VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET (38-44 )

52) Uskotteko, että alueellanne esiintyy kasvupalveluiden osalta markkinapuutetta vuonna 2019? kyllä pääosin pääosin kantaa 53) Mahdollinen sanallinen perustelu Monituottajamalliin kytkeytyvä aito valinnanvapaus edellyttää toteutuakseen, että yksityisiä palveluita on saatavilla. On syytä huomioida, että yksityisiä palveluntuottajia ei ole kaikilla alueilla tarjolla yhtä kattavasti. Palveluiden tuottaminen taloudellisesti kannattavasti sekä samalla työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen ja elinvoiman kasvattaminen ovat selkeitä haasteita lakiesityksessä. Markkinapuute lie selkein niiden asiakkaiden palveluissa, jotka tarvitsevat keskimääräistä enemmän tukea työllistymisensä edistämiseksi. 54) Onko markkinapuutteen toteaminen kuvattu riittävällä tavalla lakiesityksessä? pääosin ei pääosin kantaa 55) Mahdollinen sanallinen perustelu Ei huomioita 56) Onko uudistuksessa otettu riittävästi huomioon henkilöstön asema? pääosin pääosin ei kantaa 57) Mahdollinen sanallinen perustelu Ei kantaa 58) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 7 Ei huomioita 59) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 7

Ei kantaa KOMMENTIT LAKIEHDOTUKSEEN 2: LAKI KASVUPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ UUDENMAAN MAAKUNNASSA (LUONNOS SAATAVISSA 15.3.2017 ALKAEN) 60) Vapaamuotoiset huomiot 2. lakiehdotukseen Uudenmaan maakunnan erityisasema on huomioitu hyvin lakiehdotuksessa. Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun lisäksi muille suurille kaupunkiseuduille tulee turvata vastaava erityisasema niiden kansallista kasvua edistävän merkityksen, roolin ja profiilin johdosta. 61) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset 2.1 lakiehdotukseen Ei kantaa Vapaa sana 62) Mitä muuta haluatte sanoa esitysluonnoksesta? Uudenmaan maakunnan erityisasema on huomioitu hyvin lakiehdotuksessa. Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun lisäksi muille suurille kaupunkiseuduille tulee turvata vastaava erityisasema niiden kansallista kasvua edistävän merkityksen, roolin ja profiilin johdosta.