YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 3/2005/2 Dnro LSY-2004-Y-114

LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 3/2005/2 Dnro LSY-2004-Y-114 Annettu julkipanon jälkeen 21.2.2005 ASIA Ympäristönsuojelulain 58 :n mukainen hakemus Helsinki-Vantaan lentoaseman sijoitusluvan lupamääräysten muuttamisesta HAKIJA 1) Askiston Omakotiyhdistys ry/ Harri Lindblom Mauri Österholm 2) Hämeenkylän Omakotiyhdistys ry/ Veli-Matti Seppä Juhani Linnanoja 3) Korson Omakotiyhdistys ry/ Kai Etelämäki 4) Kylmäojan Asukasyhdistys ry/ Kari Aurimaa 5) Vantaanpuisto-Seura ry/ Jarkko Leino Prosessiosoite: Kari Aurimaa Ahdetie 15 01390 VANTAA LUVAN HALTIJA Ilmailulaitos PL 50 01531 VANTAA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 58 :ää sovelletaan ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 4 :n 3 momentin mukaan myös ennen ympäristönsuojelulain voimaantuloa myönnettyihin ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 4 :n 1 momentis-

2 sa tarkoitettuihin päätöksiin. Ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisen hakemuksen käsittelee ympäristönsuojelulain mukaan toimivaltainen lupaviranomainen. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on toimivaltainen käsittelemään lentoasemaa koskevan ympäristölupa-asian ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 kohdan b alakohdan nojalla. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 30.4.2004 saapuneella kirjeellä Länsi- Suomen ympäristölupavirastossa. HAKEMUS Hakijat ovat vaatineet, että Vantaan ympäristölautakunnan 15.12.1992, 378, hyväksymän terveydenhoitolain mukaisen Helsinki-Vantaan lentoaseman sijoitusluvan ehtoja muutetaan seuraavasti: 1) Lentoaseman toimintaan annetaan uudet, riittävät ja täsmennetyt meluntorjuntamääräykset, 2) Uusilla meluntorjuntamääräyksillä tulee varmistaa, ettei lentotoiminnasta aiheudu nykyisen kaltaista erittäin kiusalliseksi ja häiritseväksi koettua melua, joka tietyillä asuinalueilla on vuosien myötä vain entisestään lisääntynyt, 3) Jos meluhaittoja ei lupamääräyksiä muuttamalla pystytä torjumaan, niin lentoliikennettä tulee rajoittaa kieltämällä yöaikaiset lentoonlähdöt ja laskeutumiset sekä muu sellainen lentotoiminta, jota harjoitetaan meluisalla kalustolla ja käyttäen sellaisia lentoonlähtöjä, jotka ylittävät asuinalueita tai sivuavat niitä, 4) Lentoonlähdöt tulee ohjata asumattomien alueiden ja/tai teollisuusalueiden yli. Laskeutumiset tulee ohjata luoteen suunnasta asumattomien alueiden yli kiitotielle 15. VOIMASSA OLEVA SIJOITUSLUPA Vantaan ympäristölautakunta on 15.12.1992 378 myöntänyt terveydenhoitolain (469/1965) mukaisen sijoitusluvan Ilmailulaitoksen Helsinki-Vantaan lentokentän III-kiitotien (22R-04L) sijoittamiselle pääkiitotien (22L-04R) länsipuolelle. Päätökseen sisältyy eräitä ehtoja, jotka koskevat muun muassa lentomelun torjuntasuunnitelman laatimista, yöliikenteen rajoituksia ennen III-kiitotien käyttöönottoa ja käyttöönoton jälkeen ja lentomelun seurantaa.

3 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Ympäristölupavirasto on hakemuksen johdosta pyytänyt 22.9.2004 lausunnot luvan valvontaviranomaisilta Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Vantaan kaupungin ympäristölautakunnalta ja vastineen Ilmailulaitokselta. Uudenmaan ympäristökeskuksen 25.10.2004 päivätty lausunto on tullut ympäristölupavirastoon 27.10.2004 ja Vantaan ympäristölautakunnan 12.10.2004 päivätty lausunto 22.10.2004. Ilmailulaitoksen 14.10.2004 päivätty vastine hakemuksesta on saapunut 18.10.2004. Ilmailulaitos on antanut vastineen lausunnoista 9.12.2004 päivätyllä ja 13.12.2004 ympäristölupavirastoon saapuneella kirjeellä. Hakijoilta on pyydetty vastine lausuntojen ja Ilmailulaitoksen vastineen (14.10.2004) johdosta. Hakijoiden 20.12.2004 päivätty vastine on saapunut ympäristölupavirastoon 31.12.2004. Lausunnot ja vastineet Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto Uudenmaan ympäristökeskus on katsonut, että olosuhteet luvan myöntämisen jälkeen eivät ole olennaisesti muuttuneet, koska Vantaan vuoden 1992 yleiskaava on tehty samaan aikaan kuin sijoituslupa on annettu, koska yleiskaavaan on merkitty melualue L DEN yli 55 db ja koska Vantaan yleiskaava on ohjannut maankäytön suunnittelua. Uudenmaan ympäristökeskus toteaa Ilmailulaitoksen laatineen sijoitusluvan edellyttämän lentomelun torjuntasuunnitelman ennen III-kiitotien käyttöönottoa sekä tehneen vuoden 2020 tilanteen uudelleen arvioinnin ja raportin vuoden 2003 toteutuneesta tilanteesta. Toteutuneet liikennemäärät ovat jääneet pienemmiksi kuin sijoitusluvan käsittelyn aikana on arvioitu. Lentokoneita ja lentomenetelmiä on jatkuvasti parannettu meluongelmien hallitsemiseksi. Kiitoteiden käyttö perustuu melunhallintasuunnitelman vaatimuksiin. Ilmailulaitos on selvittänyt toiminnasta aiheutuvaa melua lupamääräysten mukaisesti. Ilmailulaitos on lisäksi tehnyt lyhytaikaisia melumittauksia. Lentomelualueet tunnetaan, mutta tietoa puuttuu alueiden rakennusten ääneneristävyyksistä ja lentomelun häiritsevyydestä. Uudenmaan ympäristökeskuksen käsityksen mukaan lentoaseman toiminnasta aiheutuvaa pilaantumisen vaaraa tulee selvittää seuraavaan lupahakemukseen, joka on tehtävä 2007 loppuun mennessä. Sijoitusluvan melumääräyksiä tulee tarkistaa tutkimus- ja mittausvelvoitteilla tavoitteena lentomelun haittavaikutusten vähentäminen. Ympäristökeskus

4 katsoo, ettei ilman tarkennettuja selvityksiä voida arvioida, miten toiminnasta aiheutuva melu vaikuttaa tai saattaa vaikuttaa lentomelualueella asuviin, joten ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentin 1 kohdan edellytyksien arvioiminen jää vajaaksi. Ympäristökeskus on lisäksi viitannut siihen, että Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/49/EY edellyttämistä meluselvityksistä ja melun torjunnan toimintasuunnitelmista annetun valtioneuvoston asetuksen (801/2004) mukaan Ilmailulaitoksen tulee toimittaa Helsinki- Vantaan lentoasemasta 30.6.2007 mennessä lentoaseman meluntorjunnan toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelma on mahdollista toimittaa täydennyksenä lupahakemukseen. Sijoitusluvan edellyttämään lentomelun torjuntasuunnitelmaan sisältyy jatkoselvityksiä sekä melunhallintasuunnitelman päivittäminen vuoden 2006 loppuun mennessä. Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan lausunto Helsinki-Vantaan lentoaseman sijoitusluvan voimassaolon jatkamisen yhteydessä (vuonna 1999) Vantaan kaupunki on todennut, että IIIkiitotien sijoituslupa ja Vantaan yleiskaavan ratkaisut muodostavat kokonaisuuden, joka jo pitkään on ohjannut maankäytön suunnittelua ja rakentamisen lupakäytäntöä Vantaalla. Kaupunki on katsonut myös, että voimassaoloajan pidentämiselle ei ollut estettä, koska kiitorata oli toteutumassa lupahakemuksessa esitettyjen suunnitelmien ja lupaehtojen mukaisesti, eikä luvan voimassaoloajan jatkamisen yhteydessä nähty tarvetta lupaehtojen tarkistamiselle. Toteutuneet liikennemäärät (operaatiot) ja melualueella asuvien melulle altistuvien asukkaiden määrät ovat jääneet pienemmiksi kuin vuonna 1992 sijoituslupakäsittelyn yhteydessä arvioitiin. Uudet ennusteet ovat myös aiempia ennusteita pienemmät. Yli 55 db:n lentomelulle altistuneiden asukkaiden määrä on vähentynyt merkittävästi ja nopeammin kuin mitä luvan perusteluissa oletettiin. Vuoden 2003 toteutunut tilanne osoittaa, että 55 db:n lentomelukäyrä on kaikilta osin jäänyt selvästi sijoituslupakäsittelyssä arvioitua vuoden 2010 ennustetilannetta kuvaavan melukäyrän sisäpuolelle. Melualueen ja melulle altistuvien asukkaiden määrän ennakoitua nopeampaan vähenemiseen on vaikuttanut ennen kaikkea konekaluston muutos hiljaisemmaksi. Muutos näkyy sekä ekvivalenttimelutasoissa että hetkellisen melun tasoissa. Myös lentoliikenteen ohjauksella on ollut merkitystä altistuvien määriin. Ympäristölautakunta katsoo, että Ilmailulaitos on noudattanut sijoitusluvan ehtoja. Perusteita muuttaa sijoituslupaa ympäristönsuojelulain 58 :n perusteella ei ole.

5 Ilmailulaitoksen vastineet Ilmailulaitos on antanut 14.10.2004 päivätyn vastineen vireillepanohakemuksesta. Ilmailulaitos on viitannut sijoitusluvan perusteena käytettyihin tietoihin, joita on käytetty myös Vantaan vuoden 1992 yleiskaavassa. Yleiskaavan lentomelun vyöhykkeet L DEN 60, 55 ja 50 db lentoaseman länsipuolella mahdollistavat lentokoneiden reittien tarkistukset. Yleiskaavan sisältämien melukäyrien laskentaperusteena käytettyä tietopankkia päivitettiin 1992, ja vuoden 2010 ennustetilanne laskettiin uudelleen vuonna 1994. Samassa laskennassa 30 % yöaikaisesta laskeutuvasta liikenteestä sijoitettiin kiitotielle 15. Melualue on kiitoteiden 15 ja 22L lähestymissuunnissa suppeampi ja lentoonlähtösektorissa hiukan laajempi kuin vuoden 1992 selvityksissä. Tämän melulaskennan tuloksia on käytetty vertailutilanteena (ns. vanha ennuste 2010) kolmannen kiitotien käyttöön oton yhteydessä laaditussa melunhallintasuunnitelmassa. Yleiskaavaan 1992 merkitty L DEN yli 55 db:n alue on lentoonlähtösektorissa Askiston suunnalla jonkin verran laajempi kuin vuonna 1994 laskettu ennuste vuodelle 2010. Lentoliikenteen määrä on kasvanut vähemmän kuin sijoitusluvan perusteena olvissa selvityksissä arvioitiin. Operaatiomäärä vuonna 2000 oli 156 800, kun vuonna 1992 valmistuneessa selvityksessä liikennemääräksi arvioitiin 195 900 operaatiota vuodessa. Melunhallintasuunnitelman ennusteen mukaan liikennemäärä vuonna 2010 on arvioitu olevan noin 219 000 operaatiota, kun se vuoden 1992 selvityksessä ennustettiin olevan 242 700 operaatiota vuodessa. Lentokonekaluston kehitys lentoonlähdöissä entistä vähämeluisammaksi on ollut huomattavasti nopeampaa kuin sijoituslupaa myönnettäessä arvioitiin. Vuonna 1992 arvioitiin, että vuoden 2010 tilanteessa MD80-sarjan koneiden osuus olisi noin neljännes koko liikenteestä ja ne olisivat melun kannalta määräävä konetyyppiryhmä. MD80-sarjan koneiden osuudeksi arvioidaan melunhallintasuunnitelman mukaisessa ennusteessa 2010 enää noin 1 %. Vanhan ennusteen mukaan A320- sarjan koneiden osuudeksi arvioitiin 2010 vähän alle 10 % kun uuden ennusteen mukaan näiden koneiden osuus olisi yli 40 %. Koneiden suunnistusteknologiassa viime vuosina tapahtunut kehitys on antanut mahdollisuuksia suunnitella lentoon lähtevien koneiden reittejä aiemmasta poiketen kuitenkin niin, että reittien alkuosa lentoonlähdön jälkeen suunnitellaan maassa oleviin suunnistuslaitteisiin perustuvin menetelmin lennettäväksi. Ennen III-kiitotien käyttöönottoa Ilmailulaitos on laatinut suunnitelman lentokoneiden melun kehittymisestä ja hallinnasta vuosina 2003-2020. Vuoden 2020 tilannetta arvioitiin uudelleen joulukuussa 2002 uuteen tilanteeseen perustuen. Melunhallintasuunnitelmassa lentokoneliikenteen

6 määräksi vuodelle 2010 arvioitiin 219 000 operaatiota vuodessa ja vuodelle 2020 308 000 operaatiota vuodessa. Lentoreittien suunnittelu perustuu kansainvälisen siviili-ilmailun järjestön ICAO:n hyväksymiin ohjeisiin ja menettelytapoihin siten, että lentoturvallisuus kaikissa tilanteissa on ensisijainen suunnittelukriteeri. Laskennoissa käytetyt lentoreitit on pyritty sijoittamaan mahdollisimman harvaan asutuille seuduille. Asutus lentoaseman läheisyydessä on tiivistynyt eikä missään kiitotiesuunnassa ole löydettävissä väylää, missä ei olisi lainkaan asutusta. Vuoden 2003 toteutuneen tilanteen meluselvitys valmistui kesäkuussa 2004. Selvityksessä määriteltiin sijoitusluvassa edellytetyn ja käyttöönotetun reittien seurantajärjestelmän avulla toteutuneet keskimääräiset lentoreitit erikseen konetyyppiryhmittäin jokaiselta kiitotieltä kaikkiin suuntiin sekä lentoreitteihin liittyvät hajonnat. Lentoaseman lentoliikenteen aiheuttama melun kokonaismäärä (melualueet) on pienentynyt merkittävästi verrattuna vanhaan ennusteeseen vuoden 2010 tilanteesta. Ilmailulaitos on lisäksi viitannut siihen, että lentoaseman ympäristölupahakemus tullaan jättämään vuoden 2007 loppuun mennessä. Melunhallintasuunnitelma päivitetään osana ympäristölupahakemukseen liittyviä selvityksiä siten, että kokonaisuudessa voidaan huomioida kaikki suunnittelutyössä esille tulevat seikat. Päivitettävä suunnitelma sisältää tarpeellista tietoa ympäristölupaan sisällytettävien meluun liittyvien määräysten perustaksi. Ilmailulaitos on lisäksi antanut 9.12.2004 päivätyn vastineen Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnoista. Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan osalta Ilmailulaitos toteaa lausunnon olevan yhteneväinen Ilmailulaitoksen aiemmin (14.10.2004) antaman vastineen kanssa. Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon johdosta Ilmailulaitos on esittänyt, että perusteita sijoitusluvan avaamiseen tässä vaiheessa ennen uuden ympäristölupahakemuksen jättämiselle ei ole. Melumääräysten tarkistamiselle tutkimus- ja mittausvelvoittein ei siten ole perusteita. Toiminnasta aiheutuva pilaantuminen tai sen vaara ei poikkea olennaisesti ennalta arvioidusta. Ilmailulaitos on liittänyt vastineeseensa vuonna 2001 valmistuneen melunhallintasuunnitelman ja siihen liittyvän vuoden 2020 tilanteen uudelleen arviointiraportin sekä vuoden 2003 toteutuneen tilanteen meluselvityksen. Vastineessaan Ilmailulaitos on viitannut ympäristömelun arviointia ja hallintaa koskevaan direktiiviin sekä sen edellyttämiin vuoden 2006 toteutuneen tilanteen melutasoihin. Ilmailulaitos esittää, että tulisi neuvo-

7 tella, mitä hyötyjä saavutetaan yhdistämällä ympäristömeludirektiivin edellyttämä toimintasuunnitelmasta kuuleminen ympäristölupahakemuksen kuuluttamiseen sekä siitä, olisiko tämä yhdistäminen lupaprosessin kannalta mahdollinen. Ääneneristävyystietojen selvittäminen ei voi kuulua toiminnanharjoittajan vastuulle. Alueen kuntien tulisi olla selvillä ja tuottaa tarvittaessa lisätietoja erityyppisen ja ikäisen rakennuskannan ääneneristävyydestä sekä maankäytön suunnitteluun että rakennusvalvontaan liittyvien velvoitteidensa nojalla. Lentomelun koettuja vaikutuksia väestöön on käsitelty Vantaan ympäristökeskuksen vuonna 1996 julkaisemassa kyselytutkimuksessa Krister Höglund: "Lentomelu asuinympäristössä". Ympäristömelun vaikutuksia on käsitelty myös ympäristöministeriön vuonna 1997 julkaisemassa raportissa "Ympäristömelun vaikutukset". Häiritsevyystutkimuksen tekeminen uutta lupahakemusta varten ei ole välttämätöntä. Ilmailulaitos ilmoittaa kuitenkin, että se on valmis neuvottelemaan eri toimijoiden kanssa yhteistyössä toteutettavasta häiritsevyystutkimuksen suunnittelusta ja teettämisestä. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on käytössä sijoitusluvan ehtojen mukaisesti jatkuvatoiminen lentokoneiden melun ja reitin seurantajärjestelmä. Seurantajärjestelmää käytetään muun muassa laskennallisten selvitysten lähtöaineistona ja seurantatuloksista raportoidaan. Melumittausten lisäämisellä ympäristölupaa muuttamalla saavutettava lisäarvo melunhallinnan kannalta on vähäinen. Ilmailulaitos on todennut, että uusien lupamääräysten harkinta tulee jättää vuonna 2007 haettavan luvan käsittelyprosessiin. Ilmailulaitos on lisäksi todennut, että se on valmis esittämään lupahakemuksen sisältöä koskevan suunnitelmansa vuoden 2006 alussa. Hakijoiden vastine lausunnoista ja Ilmailulaitoksen vastineesta Hakijat ovat todenneet vastineessaan (päivätty 30.12.2004, täydennetty 10.1.2005), että mittausmenetelmät, algoritmit ja tulosten raportointitapa ovat muuttuneet vuodesta 1990. Valvontaviranomaisten lausunnot sekä Ilmailulaitoksen selitys ovat lähes samanlaisia. Valvontaviranomaisten lausunnot eivät perustu niiden omiin havaintoihin. Valvontaviranomaisten lausuntoihin on suhtauduttava kriittisesti. Ilmailulaitos on muuttanut noususuuntauksia sijoitusluvan myöntämisen jälkeen. Tilanne on muuttunut erityisesti Askiston alueen osalta, koska noususuuntauksia on ohjattu osin 2002 avatulle Elmut/Eesti 2 linjauksen mukaan. Myös itäsuunnassa on muutettu noususuuntauksia. Uutena suuntauksena on otettu käyttöön Korson ja Koivukylän välissä oleva

8 reitti. Muutos täyttää YSL 58 :n 1 momentin 1 ja/tai 4 kohdan mukaisen tunnusmerkistön. Lentokoneiden moottoreiden kaasuturbiinit aiheuttavat päästöjä ja niiden voidaan katsoa muodostavan sellaisen terveys- ja viihtyvyyshaitan ja yleisen ja yksityisen edun loukkauksen, että Ilmailulaitoksen toiminta, laajentaessaan ympäristöhaittoja, on ympäristönsuojelulain 7 :n vastaista. Toiminnasta aiheutuu siten myös YSL 58 :n 1 momentin 2 kohdan tarkoittamia seurauksia. Lentomelu on vähentynyt konekohtaisten päästöjen vähentyessä, mutta toisaalta lentosuoritteiden määrä on kasvanut vuodesta 2003 8 %. Ilmailulaitos ei ole ottanut käyttöön parasta käyttökelpoista tekniikkaa esimerkiksi ohjeistamalla lennonjohtajia, vaikka suunnistus- ja ohjausteknologia onkin kehittynyt sen mahdollistaen. Lupaa on muutettava YSL 58 :n 1 momentin 3 kohdan vuoksi. Ilmailulaitos on louhinut useita kallioita kokonaan tai osittain kiitoteiden vierestä. Tämän vuoksi suihkuturbiinien kiihdytysmelu kiitotiellä leviää nyt helposti ja aiempaa enemmän ympäristöön. Lupaa on muutettava YSL 58 :n 1 momentin 4 kohdan vuoksi. Suomi on lisäksi liittynyt EU:hun ja EU:n direktiivit asettavat uusia vaatimuksia lentomelun vähentämiseksi. Lupaa on muutettava YSL 58 :n 1 momentin 5 kohdan vuoksi. Lisäksi hakijat ovat todenneet, että Ilmailulaitos tulkitsee sijoitusluvan määräyksen lentoonlähtöjen ohjaamisesta ensisijaisesti kiitotieltä 22R vain lentosuuntaan 22. Meluvalitusten määrä on viisinkertaistunut vuodesta 2001 vuoteen 2003. Kaava-asioilla ei ole merkitystä YSL 58 :n arvioinnin kannalta. Myös Uudenmaan ympäristökeskus on pitänyt lupaehtojen sisältöä riittämättömänä. Lisäksi eduskunnan oikeusasiamies on pitänyt nykyisiä lupamääräyksiä väljinä. Hakijat ovat lisäksi esittäneet seuraavia määräyksiä: a) Ensisijaisesti käytetään laskeutumiseen aina kiitotietä 15, ellei ole epäsuotuisia olosuhteita ICAO:n ohjeiden mukaisesti, kuten kiitotien pinnassa haitallisia vaikutuksia, pilvikorkeus alle 150 m, vaakasuora näkyvyys alle 1,9 km, sivutuulikomponentti ylittää 7,8 m/s, myötätuulikomponentti ylittää 2,5 m/s tai "wind shear" -ilmiö tai ukonilma. b) Suihkukoneille käytetään kiitotietä 22R ja potkuritubiinikoneille kiitotietä 22L kun tuuliolosuhteiden vuoksi laskeutumissuunta 22 on käytössä. c) Ensisijainen lentoonlähtö suihkukoneille on kiitotieltä 22R ja noususuuntaus tapahtuu Åbyn ja Piispankylän teollisuusalueiden yli, Riipi-

9 läntien ja Hämeenlinnan moottoritien risteyksen yli ja Kalajärven ja Vestran välistä ennen hakeutumista normaaleille lentoreiteille. d) Kiitotietä 22L käytetään ensisijaisesti lentoonlähtöön potkuriturbiinikoneille. e) Noususuunnan 04 ollessa käytössä tuuliolosuhteiden vuoksi, käyttävät suihkukoneet kiitotietä 04L, ellei ole epäsuotuisia olosuhteita ICAO:n ohjeiden mukaan. f) Noususuuntauksen 04 ollessa käytössä tuuliolosuhteiden vuoksi, käyttävät potkuriturbiinikoneet kiitotietä 04R. KÄSITTELYRATKAISU Ympäristönsuojelulain 58 :ssä tarkoitetun ympäristöluvan muuttamista koskevan hakemuksen voi laittaa vireille muun muassa haitankärsijä. Haitankärsijän käsitettä ei ole määritelty ympäristönsuojelulaissa eikä myöskään hallituksen esityksessä ympäristönsuojelulaiksi (HE 84/2000). Ympäristönsuojelulain 37 :n mukaan asianosainen on lupaasiassa se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea. Ympäristönsuojelulain 92 :n mukaan vireillepano-oikeus on lain 77 :n (pilaantuneen maaperän ja pohjaveden selvitysvelvollisuus), 79 :n (pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta määrääminen), 84 :n (rikkomuksen tai laiminlyönnin oikaiseminen), 85 :n (pilaantumisen ehkäisemistä koskeva määräys) ja 86 :n (toiminnan keskeyttäminen) mukaisessa asiassa muun muassa sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea samoin kuin myös esimerkiksi rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on esimerkiksi asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen. Lain 97 :n mukaan valitusoikeus ympäristönsuojelulain nojalla annetusta viranomaispäätöksestä on muun muassa sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea samoin kuin myös esimerkiksi rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on esimerkiksi asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen. Lain 92 ja 97 :ien mukaan rekisteröidyn yhdistyksen asianosaisuudelta vaaditaan lisäksi, että yhdistyksen tulee toimia alueella, jossa kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät. Edellä olevan perusteella, vaikka rekisteröidyn yhdistyksen asema puhevallan käyttäjänä ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisessa asiassa on jossain määrin epäselvä, lupavirasto katsoo, että tässä asiassa hakijoina toimivilla yhdistyksillä on ollut haitankärsijöinä puhevalta. Joka tapauksessa hakemuksen allekirjoittaneilla henkilöillä on väestörekisteritietojen mukaan kotipaikka Vantaalla ja he asuvat lentoaseman meluvaikutusten alueella. Heitä on siten myös pidettävä lain tarkoittamina haitankärsijöinä.

10 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Helsinki-Vantaan lentoaseman terveydenhoitolain mukaisen sijoitusluvan (Vantaan kaupunki, ympäristölautakunta 15.12.1992, 378 ) muuttamiseen ei ole riittäviä perusteita. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain 58 :n mukaan luvan myöntäneen viranomaisen on luvanhaltijan, valvontaviranomaisen, asianomaista yleistä etua valvovan viranomaisen tai haitankärsijän hakemuksesta muutettava lupa, jos säännöksessä mainitut erityiset seikat täyttyvät. Ympäristölupavirasto katsoo, että lain 58 :n mukaiset jäljempänä yksityiskohtaisesti käsitellyt edellytykset sijoitusluvan muuttamiseksi eivät täyty. Yksityiskohtaiset perustelut ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesti 1) Toiminnasta aiheutuva pilaantuminen tai sen vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioidusta Säännöksen mukaan toiminnasta on aiheuduttava sellaista ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, jota ei ole voitu ennakoida. Pilaantumisen on lisäksi lisäännyttävä olennaisesti. Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan sijoituslupapäätöksen perusteena käytetty melutilanne ja ennuste melutilanteen kehittymisestä käyvät ilmi päätöksen liitteenä olleesta raportista Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristö- ja terveysvaikutuksista (Vantaan kaupunki C:21:1992, Ympäristöasiankeskus 8:1992). Toteutunut melutilanne on arvioitavissa Ilmailulaitoksen raportista A6/2004. Ilmailulaitos on vastineessaan 14.10.2004 todennut, että sijoitusluvan myöntämisen yhteydessä käytetyn laskennan perusteita on tarkistettu tämän jälkeen vuonna 1994. Ilmailulaitoksen vastineen mukaan uudessa laskennassa muutettiin myös jonkin verran lentosuuntien painotuksia. Uuden mallin käyttö ilmeisesti hieman pienentää melualueita, mikä käy ilmi laskentahetkillä jo toteutunutta vuotta 1990 koskevista melulaskelmista edellä mainituista raporteissa. III-kiitotien oli suunniteltu otettavaksi käyttöön jo vuonna 1996. Sijoitusluvan perusteena käytetty meluennuste tästä tilanteesta käy ilmi edellä todetun raportin (Vantaan kaupunki C:21:1992) liitekartoista 2 ja 3. Verrattaessa sijoitusluvan yhteydessä tehtyä III-kiitotien käyttöönoton jälkeistä aikaa (vuosille 1996 ja 2000) koskevaa meluennustetta nyt laskettuun III-kiitotien käyttöönottoa seuranneen tilanteen melutilanteeseen, voidaan todeta toteutuneen L DEN 55 db:n melualueen (vuonna 2003) olevan kaikissa suunnissa ennusteessa esitettyä suppeampi tai

11 yhtä suuri (Kivistön alueella käyrät yhteneviä). Myös Ilmailulaitoksen raportissa A6/2004 esitetty tulevaa tilannetta kuvaava 55 db:n verhokäyrä on pääosin vuonna 1992 ennustetun mukainen. Verhokäyrät pitävät sisällään vuosien 2003-2020 perustilanteiden ja eri tarkasteltujen vaihtoehtojen suurimmillaan rajaaman alueen. Lentoonlähtöreittien ohjaus on toteutettu osin poiketen sijoitusluvan perusteena käytetyistä. Sanottu koskee esimerkiksi uutta Kehä III:n linjausta noudattelevaa nousureittiä (Elmut2/Eesti 2), jota ei ole sijoitusluvan perusteena käytetyssä raportin kartassa 1. Nämä muutokset eivät kuitenkaan ole muuttaneet melualueita kokonaisuutena siten, että toiminnasta aiheutuva L DEN 55 db:n alue olisi laajentunut. Ilmeistä kuitenkin on, että erityisesti maksimimelutasot käytettyjen noususuuntien muutosten vuoksi voivat olla melualueiden sisällä jossain määrin eri kohdissa kuin aiemmin vuonna 1992. Sijoituslupaharkinnassa ei meluhaittoja ole kuitenkaan arvioitu maksimimelutasojen mukaisesti, eikä näin ollen tapahtuneita muutoksia voida pitää ennakoimattomina. Lentomelun indikaatioarvona on terveyshaittojen kannalta käytetty L DEN -arvoa, jonka mukaisesti arvioituna melualueet eivät ole laajentuneet tai siirtyneet kokonaan uusille alueille. Uusien reittien mahdollisesti aiheuttamat paikalliset muutokset myös L DEN 55 db -melutasoissa voidaan arvioida olennaista vähäisemmiksi. Vertailtaessa vuonna 1992 arvioitujen lento-operaatioiden eli laskeutumisten ja nousujen lukumääriä toteutuneisiin määriin voidaan todeta operaatiomäärien vuosina 1996 ja 2000 olleen ennustettua pienempiä. III-kiitotie otettiin käyttöön vasta vuoden 2002 lopussa, mutta vuonna 2003 yöaikainen käyttö oli vielä satunnaista. Vuosien 2003 ja edelleen vuoden 2004 kolmen vuosineljänneksen aikana operaatiomäärät ovat kasvaneet, mutta kasvun syynä ei liene suoranaisesti III-kiitotien käyttöönotto. Koska III-kiitotien käyttöönotto on ajoittunut eri aikaan kuin vuonna 1992 ennustettiin ja koska lento-operaatiot jakautuvat sekä eri vuosien ennusteissa että toteutumissa konetyypeittäin ja ilmailuryhmittelyltään eri tavoin, on operaatiomäärien vertailu pilaantumisen tai sen vaaran arvioinnissa ongelmallista. Meluvaikutuksethan riippuvat olennaisesti konetyypeistä. Tarkasteltaessa melualueilla asuvien määrää aiempaan verrattuna voidaan todeta, että vuonna 1990 L DEN 55 db:n melualueella altistuvien määräksi arvioitiin 110 114 henkeä ja vuoden 2000 ennusteena arvioitiin altistuvien määräksi 47 574 kun vuonna 2000 altistuneiden määrä on Ilmailulaitoksen selvityksessä (A19/2001) todettu 14 300 hengeksi. Toisaalta myös käytössä olevien ilma-alusten kehitys on poikennut 1992 ennustetusta siten, että alukset ovat vähämeluisempia erityisesti nousumelun osalta.

12 Toiminnasta aiheutuva ympäristön pilaantuminen ei ole muuttunut edellä todetun perusteella olennaisesti verrattuna lupaa myönnettäessä ennakoituun tilanteeseen. 2) Toiminnasta aiheutuu tässä laissa kielletty seuraus Säännöksessä tarkoitetaan hallituksen esityksen mukaan (HE 84/1999) lain 7-9 :issä tarkoitettuja seurauksia. Hakijoiden vastineessa on viitattu kaasuturbiinin aiheuttamaan kiellettyyn pilaantumiseen. Tällä on tarkoitettu moottorien aiheuttamia päästöjä sekä lentokenttäalueella (kiitotiet, rullaustiet ja seisonta-alueet) että koneiden koekäyttöalueella. Selityksessä päästöjä aiheuttavan toiminnan on katsottu olevan ympäristönsuojelulain 7 :n vastaista. Hakemuksessa tai valvontaviranomaisten lausunnoissa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, että lentoaseman toiminnasta voitaisiin katsoa syntyneen maaperän pilaantumista, pohjaveden pilaantumista tai meren pilaantumista. 3) Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi päästöjä voidaan vähentää olennaisesti enemmän ilman kohtuuttomia kustannuksia Parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla tarkoitetaan ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 4 kohdan mukaan mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistamismenetelmiä ja toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpitosekä käyttötapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä. Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu edellytys täyttyy, jos parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisessä on tapahtunut selvä muutos. Hallituksen esityksen perusteluissa on todettu, että tekniikan kehitys voisi olla peruste luvan muuttamiselle, jos päästöjä voidaan vähentää olennaisesti enemmän ilman kohtuuttomia kustannuksia. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimus liittyy erityisesti päästöjen vähentämiseen. Ilmailulaitos on ottanut käyttöön lennonjohtamisessa sekä lentoon lähdön suuntaamisessa uutta tekniikka verrattuna vuoden 1992 tilanteeseen. Tiedossa ei kuitenkaan ole, että tämän lisäksi olisi saatavilla uutta tekniikkaa, joilla voitaisiin olennaisesti vähentää lentotoiminnan haittoja. Lennonjohdollisesti on tosin mahdollista ohjata lentotoimintaa toisin, mutta melulle altistuneiden henkilöiden lukumäärän vähentyminen kuvaa osaltaan sitä, että toiminnassa on pyritty hyödyntämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Melualtistuksen kehitykseen on myös vaikuttanut konekannan ja lentosuoritteiden kehitys, joiden merkitystä suh-

13 teessa lentotoiminnan johtamiseen ja suunnitteluun on vaikea tarkkaan arvioida. 4) Olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet Säännöksessä tarkoitetaan olosuhteiden muuttumisella toiminnasta riippumattomia ulkoisia olosuhteita. Hallituksen esityksen perusteluissa on viitattu erityisesti haitta-alueilla tapahtuneita maankäytöllisiä muutoksia. Säännöksen tulkinnassa on lisäksi otettava huomioon, että muutoksen tulisi olla olennaista. Valvontaviranomaisten lausunnoissa on korostettu sitä, että lentomelualueet on selvitetty yhteistyössä Vantaan yleiskaavoituksen kanssa. Lentomelualueet on siten otettu huomioon maankäytön suunnittelussa ja siten ennakolta pyritty ehkäisemään uusien haittojen syntymistä. Asutuksen tiivistyminen alueella ei siten ole merkinnyt kokonaan uusien laajojen asuinalueiden joutumista melualueelle. Olosuhteet eivät ole siten muuttuneet olennaisesti lentoaseman ympäristössä. Arvioitaessa olosuhteiden muutosten olennaisuutta on otettava huomioon myös korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen 29.11.2001 taltio 2983. Korkein hallinto-oikeus pysytti Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen 2.11.2000 nro 00/0830/5, jolla hallinto-oikeus oli pysyttänyt Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen 15.12.1999 No YS 827 Helsinki-Vantaan lentoaseman sijoitusluvan voimassaoloajan jatkamisesta. Voimassaoloaikaa on voitu jatkaa, koska lentoaseman toiminnassa ei ole tapahtunut olennaista muutosta aiemmin esitettyyn nähden. Olosuhteet laitoksen ympäristössä eivät ole olennaisesti muuttuneet sijoitusluvan myöntämisen jälkeen. Olosuhteiden ei voida myöskään katsoa muuttuneen olennaisesti korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisen jälkeen. Lentoaseman toimintaan ei liity muita toimintaolosuhteiden muutoksia, joita voitaisiin pitää olennaisena. 5) Muuttaminen on tarpeen Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen täytäntöönpanemiseksi annettujen säännösten noudattamiseksi Yhteisölainsäädäntö ei aseta lentoaseman toiminnan meluhaittojen ehkäisemiseksi yksilöityjä velvoitteita, jotka olisivat ristiriidassa voimassaolevan Helsinki-Vantaan lentoaseman sijoitusluvan kanssa. Ympäristömelun hallinnasta annettu direktiivi (2002/49/EY) on Suomessa pantu täytäntöön valtioneuvoston asetuksella (801/2004) Euroopan yhteisön edellyttämistä meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista. Asetus merkitsee, että lentoaseman melutilanteesta on tehtävä meluselvitys, jossa on käytettävä asetuksessa tarkoitettua tun-

14 nuslukua (L DEN ). Meluselvitys on tehtävä 30.6.2007 mennessä. Lisäksi on laadittava meluntorjunnan toimintasuunnitelma. Ilmailulain muutoksella (1400/2004) on pantu täytäntöön meluun liittyvien toimintarajoitusten asettamista yhteisön lentoasemilla koskevien sääntöjen ja menettelyjen vahvistamisesta annettu direktiivi (2002/30/EY). Ilmailulain muutokset koskevat oikeutta rajoittaa lentoliikennettä asemalla kieltämällä meluisten ilma-alusten liikennöinnin. Muut huomioon otetut seikat Hakijat ovat esittäneet, että sijoituslupa on eräiltä osin vanhentunut ja ainakin tulkinnanvarainen. Sijoitusluvassa ei ole esimerkiksi tarkasti määritelty, mitä lentoturvallisuustilanteella tarkoitetaan käytettäessä jotakin kiitotietä ensisijaisesti. Lentomelun torjuntasuunnitelman laatimisesta ja sen hyväksymisestä ei ole tarkkoja määräyksiä. Epäselvyyttä saattaa olla, kuinka torjuntasuunnitelman perusteella voidaan muuttaa ilmatilan käyttöön liittyviä suunnitelmia. Hakijat ovat lisäksi esittäneet, että toiminnassa olisi rikottu lupamääräyksiä. Sijoitusluvan määräysten mahdollinen tulkinnallisuus ei kuitenkaan ole riittävä peruste sille, että lupamääräyksiä olisi muutettava ympäristönsuojelulain 58 :n mukaan. Ympäristölupavirasto on lisäksi ottanut huomioon, että eduskunnan oikeusasiamies on 19.12.2003 antamassaan päätöksessään (dnro 2836/4/01) katsonut, että Ilmailulaitos ei ole toiminut lainvastaisesti ilmatilan käytön muutosta koskevassa asiassa sekä lentomelun hallintaa ja torjuntaa koskevassa asiassa. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies ei ole vastauksessaan 15.10.2004 (dnro 721/4/04) lentoreittimuutoksia koskevaan Askiston Omakotiyhdistys ry:n kanteluun ottanut kantaa esitettyihin väitteisiin (mm. meluhaitta) ja vaatimuksiin viitaten väitteisiin liittyvän asian olevan samaan aikaan vireillä toimivaltaisessa viranomaisessa. Länsi-Suomen vesioikeus on liukkaudentorjunta-aine- ja glykolipitoisten valumavesien johtamista vesistöön koskevassa päätöksessä 14.12.1998 nrot 97/1998/3 ja 98/1998/3 määrännyt Ilmailulaitoksen hakemaan Helsinki-Vantaan lentoasemaa koskevan vesilain mukaisen luvan lupaehtojen tarkistamista vuoden 2005 loppuun mennessä. Vesiylioikeus on päätöksellään 28.10.1999 nro 129/1999 pidentänyt hakemuksen tekemisen määräaikaa vuoden 2007 loppuun saakka. Ilmailulaitoksen tulee edellä todetun Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen perusteella ottaen huomioon ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 5 hakea lentoaseman koko toimintaan uutta ympäristönsuojelulain mukaista lupaa. Lupahakemuksessa tulee esittää ympäristönsuojeluasetuksessa (169/2000) tarkemmin määritellyt tiedot muun muassa melun vaikutuksista. Uudenmaan

15 ympäristökeskuksen esittämä näkemys selvitysten tekemisestä on tutkittavissa uutta lupahakemusta käsiteltäessä. Hakijoiden esittämät näkemykset yksilöidyiksi määräyksiksi saattavat muuttaa lentoaseman melutilannetta myös muilla alueilla, joten mahdollisuudet määräysten muuttamiseen on tutkittava osana lentoaseman koko ympäristölupaa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös - Kari Aurimaa, toimien yhdyshenkilönä hakijayhdistyksille sekä hakemuksen allekirjoittaneille muille yhdistysten puheenjohtajille (Harri Lindblom, Mauri Österholm, Veli-Matti Seppä, Juhani Linnanoja, Kai Etelämäki ja Jarkko Leino) Jäljennös päätöksestä - Ilmailulaitos - Uudenmaan ympäristökeskus - Vantaan ympäristölautakunta - Suomen ympäristökeskus SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 36, 53, 54, 58 Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 4 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 5 :n 1 momentin 7 kohdan b alakohta Hallintolaki (434/2003) 34 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksutta. Ympäristönsuojelulain 105 :n 2 momentin mukaan käsittelymaksua ei peritä haittaa kärsivän asianosaisen aloitteesta vireille pannun asian käsittelystä.

16 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusaika päättyy 23.3.2005. Valitusosoitus on liitteenä. Mika Seppälä Tapio Kovanen Pekka Häkkinen Tapio Pylkkö Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä, Tapio Kovanen ja Pekka Häkkinen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Tapio Pylkkö. TP/sn

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 23.3.2005. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.