Läsäkosken Keskikoskien kalataloudellinen kunnostaminen, Kangasniemi ja Mikkeli

PÄÄTÖS Nro 115/05/2 Dnro ISY-2005-Y-10 Annettu julkipanon jälkeen 14.12.2005 HAKIJA Etelä-Savon TE-keskus ASIA Läsäkosken Keskikoskien kalataloudellinen kunnostaminen, Kangasniemi ja Mikkeli HAKEMUS Hakemuksen vireille tulo Etelä-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikkö on 14.1.2005 ympäristölupavirastolle toimittamassaan ja 21.6.2005 täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Läsäkosken Keskikoskien kalataloudelliseen kunnostamiseen Keski-Suomen ympäristökeskuksen 30.7.2003 laatiman kunnostussuunnitelman sekä EcoRiver Oy:n 9.8.2004 ja 28.10.2004 laatiman pohjapatosuunnitelman ja 27.5.2005 laatiman työpatosuunnitelman mukaisesti. Hankkeen sijainti ja tarkoitus Hankealueeseen eivät kuulu Läsäkosken kokonaisuudesta Koskelanniva, Alamyllyn kanava ja Alakosket, joiden kalataloudellista kunnostamista koskevan päätöksen nro 13/04/2 Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antanut 21.1.2004. Tämän hankkeen kunnostustyöt on pääosiltaan toteutettu vuonna 2004. Läsäkoski sijaitsee Rauhajärven ja Puulan välillä ja kuuluu Kymijoen vesistön Mäntyharjun reittiin (14.9). Alue kuuluu tarkemmassa jaottelussa Puulaveden alueeseen

(14.92) ja edelleen Puulan lähialueeseen (14.923). Mikkelin kaupungin ja Kangasniemen kunnan välinen raja kulkee Läsäkosken uomaa pitkin. 2 Läsäkosken Keskikosket sijaitsevat koskijakson yläosassa noin 500 metriä Mikkeli- Kangasniemi -valtatie 13 länsipuolella. Keskikosket muodostuvat kolmesta erillisestä päähaarasta, joista käytetään nimiä Pohjois-, Keski- ja Eteläväylä. Ylävirran puolelta katsoen oikeanpuoleisin Pohjoisväylä laskee kapeana, koskimaisena ja mutkittelevana. Saha- ja Myllysaaren välissä virtaa Keskiväylä, toiselta nimeltään Kuningasväylä, jonka kyljessä laskevat kaivetut voimala- ja myllyuomat. Keskikoskien vasemmanpuoleisin haara, Eteläväylä, kiertää Myllysaaren eteläpuolitse monisaarisena ja monimuotoisena uomana. Lisäksi Myllysaaren lävitse laskee kiemurteleva Myllypuro. Läsäkosken kokonaispituus on 5 592 metriä, putouskorkeus 5,1 metriä ja vesipinta-ala 17,47 hehtaaria. Läsäkosken valtakunnallisen virtahavaintopaikan mukaan mittausjaksolla 1961-1990 uoman ylivirtaama (HQ) on ollut 40 m 3 /s, keskivirtaama (MQ) 15 m 3 /s ja alivirtaama (NQ) 4,8 m 3 /s. Läsäkosken Keskikoskien ja Myllypuron pituus- leveys ja pinta-alat: Alue Pituus (m) Leveys (m) Pinta-ala m 2 Pohjoisväylä 235 7-38 3 640 Keskiväylä 415 3-64 15 770 Eteläväylä 485 17-80 19 420 Myllypuro 167 2-10 1 060 Sekä vesistöjen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen että kalavesiluokituksen perusteella Läsäkosken koskialueet kuuluvat luokkien erinomainen ja hyvä välimaastoon. Läsäkosken alueen uittosääntö on kumottu vuonna 1994. Samana vuonna Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri on toteuttanut Läsäkosken alueella maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta kunnostustöitä muun muassa kalojen poikas- ja lisääntymisalueiden rakentamista. Etelä-Savon seutukaavassa (Mikkeli-Pieksämäki osa-alue), joka on vahvistettu 18.2.2000, Läsäkoski on merkitty suojelualuevarauksena (SU4), joka on tarkoitettu suojeltavaksi pääasiassa rakennuslain 135 :n nojalla annettavilla määräyksillä. Kes-

kikoskien alueen rakennuskanta on merkitty seutukaavassa rakennussuojelukohteeksi (SR). Läsäkosken alueella ei ole Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvia kohteita. 3 Mikkelin kaupungin ja Kangasniemen kunnan yhteinen Läsäkosken yleiskaava on hyväksytty Mikkelin kaupunginvaltuustossa 21.2.2005 ja Kangasniemen kunnanvaltuustossa 14.2.2005. Yleiskaavassa Keskikoskien alueella Myllysaari on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ympäristöarvoja (MY). Myllysaaressa olevat rakennukset on merkitty suojeluvarauksena (s-1). Läsäkosken vesialueet on kaavassa osoitettu merkinnällä W-1 eli vesialueena, jonka käytössä ja hoidossa tulee kiinnittää erityistä huomiota virtavesiin liittyviin arvoihin. Läsäkosken kalataloudellisen kunnostussuunnitelman ensisijainen tavoite on edistää alueen virtavesieliöstön, etenkin kalaston ja ravun, tuotantoedellytyksiä ja vaellusmahdollisuuksia. Toinen päätavoite on edistää alueen matkailullisia ja virkistyskäytöllisiä edellytyksiä. Kunnostuksilla voidaan vaikuttaa myönteisesti myös Kyyveden, Rauhajärven ja Puulan virkistys- ja kalatalouskäyttöön. Suunnitelmassa on otettu huomioon kulttuurihistorialliset ja luonnonsuojelulliset seikat ja muun muassa melonnan edellytysten turvaaminen. Suunnitellut työt Pohjoisväylän kunnostamisessa painopiste on lisääntymisalueiden rakentamisessa ja alueen alaosan virtausolojen nykyistä paremmassa ohjauksessa. Keskiväylän kunnostamiseen tarvittava työpato edellyttää, että työkoneiden kulkuyhteyden mahdollistamiseksi myös Pohjoisväylään rakennetaan työpato. Pohjoisväylän vesittämiseksi työpadon pitoaikana patoon asetetaan halkaisijaltaan 300 mm:n putki. Keski- eli Kuningasväylä on Läsäkosken keskeisin alue. Se on nykytilassaan koskialueen padottu osa, jossa on ollut muun muassa mylly, saha ja sen toiminnan loputtua vesivoimalaitos. Lupa rakentaa pato ja siihen liittynyt saha Keskiväylään on perustunut Mikkelin läänin maaherran 31.5.1839 antamaan päätöksen. Myllysaaressa olevat, osakaskunnan maalla sijaitsevat rakennukset (mylly ja myllytupa) kuuluvat Mikkelin kaupungille. Säilyneillä rakennuksilla on rakennushistoriallista arvoa, jota ei kunnos-

tuksessa muuteta muutoin kuin poistamalla väylän sulkeva pato ja muuttamalla entinen patoalue luonnonmukaiseksi koskeksi. 4 Myllysaaren patosilta poistetaan ja se korvataan uudella kävelysillalla, jota koskeva Kangasniemen kunnan lupahakemus on ympäristölupavirastossa yhtä aikaa käsittelyssä tämän hakemuksen kanssa. Näin turvataan alueen kulkuyhteyksien säilyminen. Keskiväylän kunnostustyöt toteutetaan pääosin kuivatyönä, mikä edellyttää erillisen työpadon rakentamista. Pohjapato rakennetaan kivisestä sorasta Keskiväylän niskalle ja kunnostus toteutetaan mahdollisimman pienen virtaaman aikana. Työpatoa tarvitaan noin kahden viikon ajan. Työpato toteutetaan niin, että sen yläpuolisen Niskasuvannon vesipinta ei ylitä tasoa N 60 + 99,10 m, jolloin Läsäkosken virtaama on korkeintaan 12,5 m 3 /s. Vielä korkeustaso N 60 + 99,30 m ei aiheuta Niskakosken rannoilla vettymishaittoja. Työpadosta ja sen suojassa tehtävästä kolmikynnyksisestä pohjapadosta on hakemussuunnitelmassa erillinen, yksityiskohtainen suunnitelma. Keskiväylän yläosaan tehdään kolmesta kynnyksestä muodostuva luonnonmukainen pohjapato, jonka ylin kynnys on 62 metriä nykyisen patosillan yläpuolella. Kynnyksissä on virtausaukot kalan kulkua ja alivirtaamaa varten. Keskiväylän yläosan pohjapato muuttaa virtaaman jakaantumista eri väylänosien kesken niin, että kunnostusten jälkeen keskivirtaamatilanteessa Pohjoisväylän osuus on 12 %, Keskiväylän 35 % ja Eteläväylän 53 % kokonaisvirtaamasta. Eteläväylän virtaaman lisäämiseksi sen suuosaa avarretaan ja kynnyskohtaa levitetään 27 metrin levyiseksi. Nykyisen patosillan keskimmäinen silta-arkku jätetään paikoilleen uuden kävelysillan tukirakenteeksi. Keskiväylän muita kunnostustoimenpiteitä ovat muun muassa nykyisen voimalan yläkanavan täyttäminen ja maisemointi, myllyuomassa tehtävät rakenteiden (lohkokivi-

penkat) kunnossapitotyöt ja pohjan monimuotoistaminen sekä muualla Keskiväylän alueella kalojen lisääntymis- ja suoja-alueiden lisääminen. 5 Eteläväylä on pinta-alaltaan suurin ja monimuotoisin osa Keskikoskia. Kunnostusten ensisijainen tarkoitus on lisätä alueen merkitystä poikastuotanto- ja lisääntymisalueena. Eteläväylään luodaan kutusoraikkoja virtakutuisten kalojen lisääntymisympäristöksi muualta tuotavalla soramateriaalilla. Eteläväylässä oleva heikkokuntoinen kävelysilta (Pölhön silta) puretaan ja sen tukikivet käytetään koskialueen kunnostuksessa. Uuden kävelysillan rakentamista koskeva Kangasniemen kunnan lupahakemus on ympäristölupavirastossa yhtä aikaa käsittelyssä tämän hakemuksen kanssa. Näin turvataan alueen kulkuyhteyksien säilyminen. Myllypuro virtaa Myllysaaren halki Eteläväylästä Keskiväylän alaosaan. Kunnostuksessa turvataan puron vesitys ja luodaan lisääntymis- ja poikastuotantoalueita. Puron rehevä, lehtomainen ympäristö säilytetään. Kunnostukset tehdään puron suualuetta lukuun ottamatta käsityönä. Hakemussuunnitelmaan sisältyy yksityiskohtainen työtapaselostus Keskikoskien kunnostuksesta ja MK 1:1 000 oleva karttapiirros töiden sijoittumisesta. Keskikoskien kulttuuri- ja luonnonsuojeluarvojen säilyttäminen on otettu huomioon kunnostussuunnitelmassa. Keskikoskien kunnostusten vaikutuksesta yläpuolisen Niskasuvannon vedenpinta nousee keskivirtaamatilanteessa 4 cm. Tehtyjen laskelmien mukaan vesi tulee Niskasuvannossa pysymään nykyisessä uomassaan ja rantaviiva ei muutu. Laskennallinen vedenkorkeusmuutos ei suunnitelman mukaan aiheuta vettymishaittoja. Hakija on esittänyt tarkkailuohjelman työaikaisen veden laadun ja veden korkeuden seuraamiseksi. Läsäkosken alaosaan varataan kunnostuksen ajaksi öljypuomi mahdollisen työkoneiden aiheuttaman öljyvahingon varalta.

6 Vesi- ja maa-alueiden omistus Kunnostuksen kohteena olevat vesialueet kuuluvat Pajulan (RN:o 491-876-23-0), Kakrialan (RN:o 491-876-25-0) ja Rauhajärven (RN:o 213-423-876-1) osakaskunnille, jotka ovat antaneet kirjallisen suostumuksen kunnostuksen toteuttamiseen. Rauhajärven osakaskunta suostumus koskee vain padon alapuolista vesialuetta. Kunnostusalueen rantojen omistajat ovat antaneet kirjallisen suostumuksen kunnostuksen toteuttamiseen lukuun ottamatta Niskasuvannon yläosalla sijaitsevaa tilaa Koivuranta RN:o (491-438-10-100). Myllysaari ja Eteläväylän eteläranta kuuluvat useiden tilojen yhteiseen Myllypalstaan RN:o 491-465-878-1, jonka järjestäytyminen on parhaillaan meneillään. Läsäkosken siian, taimenen ja lohen kalastusoikeus kuuluu erityisenä etuutena puoleksi Mikkelin kaupungin omistamalle tilalle Läsäkoski RN:o 1:156 ja puoleksi Kangasniemen kunnan omistamalle tilalle Läsäkosken kartano RN:o 3:80. Mikkelin kaupunki ja Kangasniemen kunta ovat antaneet kirjallisen suostumuksensa kunnostukseen. HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi. Muistutukset ja vaatimukset tuli tehdä ympäristölupavirastolle viimeistään 5.9.2005. MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET 1. Etelä-Savon ympäristökeskus on lausunut, että hakemuksessa ei ole otettu tarkemmin kantaa siihen, miten hanke mahdollisesti vaikuttaa alueen luontoarvoihin. Läsäkoski kuuluu Etelä-Savon seutukaavan suojelualuevaraukseen merkinnällä SU4. Siltojen rakentamistyöt tulee tehdä niin, että vältetään tarpeetonta liikkumista Myllysaaressa. Ympäristökeskus on esittänyt lupaehtoihin sisällytettäväksi seuraavaa: "1. Ennen rakentamistöihin ryhtymistä on niiden aloittamisen ajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja ilmoitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle.

2. Rakentamistyöt on tehtävä sellaisena aikana ja siten, että vesistön käytölle ja alueen luontoarvoille aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja vahinkoa. Rakenteisiin on käytettävä sellaista materiaalia ja työt on tehtävä siten, että vesistö ei tarpeettomasti samennu. 3. Rakentamistyön jäljet on asianmukaisesti siivottava ja rakentamispaikat on saatettava asianmukaiseen kuntoon siten, että hanke ei vähennä luonnonkauneutta eikä ympäristön viihtyisyyttä. 4. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Savon ympäristökeskukselle kahden kuukauden kuluessa valmistumisajankohdasta lukien." 7 2. Museovirasto on lausunut, että peruslähtökohdiltaan se pitää Läsäkosken kalataloudellista kunnostussuunnitelmaa toteuttamiskelpoisena. Suunnitelma ei kuitenkaan kaikilta osin vastaa näkemyksiä, jotka Museovirasto on asettanut Läsäkosken teollisen kulttuurimaiseman säilyttämisen ja kehittämisen tavoitteeksi. Ennen hakemuksen hyväksymistä sitä tulee täydentää ja täsmentää. Ennen kunnostustöiden aloittamista tulee kyetä selkeästi määrittelemään ne rauniot ja rakenteet, joita ei saa purkaa tai käyttää kosken kiveykseen. Kunnostamisen ehkä ongelmallisimpana kohtana Museovirasto pitää vanhan myllypadon purkamista ja sen korvaamista pohjapadolla. Pitkän teollisen historian omaavien koskien kulttuurimaisemaan kuuluvat oleellisena osana padot ja muut vesirakenteet. Myllyyn, entiseen sahaan ja myös uittoon liittyvät patoaltaat ja vesikourut ovat Läsäkoskellakin olleet maisemaa hallitseva ja vakiintunut tilanne ainakin 160 vuotta. Museovirasto ei ole toistaiseksi ottanut kantaa myllypadon säilyttämistarpeeseen. Joka tapauksessa padon, sen osien tai vähintäänkin myllyn yläpuolella olevan patoaltaan yleisilmeen säilyttäminen vaatii huomattavasti pitemmälle vietyä tutkimus- ja suunnittelutyötä, ennen kuin hakemukseen voidaan suostua. 3. Mikkelin kaupunki on lausunut, että hakemuksessa kuvattu toimenpide toteuttaa kaupunginvaltuuston 21.2.2005 hyväksymän, lainvoiman saaneen Läsäkosken yleiskaavan tavoitteita parantamalla kalojen elinolosuhteita monella tapaa arvokkaassa vesiväylässä.

8 Suunnitellulla vesistökunnostus ei näytä juurikaan muuttavan rantaviivaa. Työn huolellisella suunnittelulla, tekemisellä ja valvonnalla voitaneen saada myös kunnostustyön tilapäiset jäljet mahdollisimman huomaamattomiksi. 4. AA on ilmoittanut vaatimuksensa koskevan Kangasniemen kunnan Rauhajärven kylässä olevaa tilaa Jokiranta RN:o 1:15. Muistuttaja on vaatinut avattavan padon rakentamista Läsäkoskeen Rauhajärven tulvimisvaaran ehkäisemiseksi. Lisäksi tilalle Jokiranta RN:o 1:15 mahdollisesti veden noususta aiheutuva haitta on korvattava täydellisesti. HAKIJAN SELITYS JA SIIHEN LIITETTY SAVONLINNAN MAAKUNTAMUSEON LAU- SUNTO Etelä-Savon ympäristökeskuksen muistutuksen johdosta TE-keskus vastaa, että Läsäkosken kalataloudellinen kunnostus parantaa alueen luontoarvoja kokonaisuutena. Erityisesti alueen vesiluonnon arvo nousee, kun arvokkaiden virtakutuisten kalalajien, mm. järvitaimenen, lisääntymisalueita lisätään ja parannetaan. Muilta osin TE-keskus ottaa muistutuksessa mainitut asiat huomioon hankkeen toteutuksessa. Mikkelin kaupungin muistutuksen johdosta TE-keskuksella ei ole huomautettavaa. AA:n muistutuksen johdosta TE-keskus toteaa, että laskelmat pohjapadon rakentamisen vaikutuksista yläpuolisiin vedenkorkeuksiin on tehty pitkäaikaisten virtaamatietojen perusteella. Pohjapato ei käytännössä vaikuta Rauhajärven vedenkorkeuksiin. Laskennallisesti veden pinnan nousu on Rauhajärvessä alle 1-3 mm eri virtaamatilanteissa. Mitä suurempi virtaama sitä pienempi on pohjapadon vaikutus. AA:n tila sijaitsee Rauhajärven Päälahden pohjukassa, useiden kilometrien päässä Läsäkoskesta. Pohjapadon rakentamisesta ei aiheudu korvattavaa haittaa hänen omistamalleen kiinteistölle. Museoviraston muistutuksen johdosta, jossa edellytettiin muun muassa tiettyjä lisäselvityksiä, TE-keskus vastaa, että TE-keskuksen pyynnöstä Savonlinnan maakunta-

museo teki 13.10.2005 Läsäkosken alueella maastotarkastuksen, josta tehty lausunto on TE-keskuksen selityksen liitteenä. 9 Savonlinnan maakuntamuseo on 27.10.2005 laaditussa, edellä mainitun maastotarkastuksen perusteella tehdyssä lausunnossaan todennut, että Keskikosken padon kohdalla ylittävä silta on varsin huonokuntoinen. Myös patorakennelma vaatisi kunnostusta. Maakuntamuseon mukaan pato voidaan purkaa ja voimalaitoskanava täyttää, mutta maakuntamuseolle tai Museovirastolle on varattava mahdollisuus dokumentoida patorakenteet ja mahdollisesti muut veden alta paljastuvat rakenteet sekä turbiinit. Tämä käy parhaiten silloin, kun patouoma on suunnitelman mukaisesti kuiva. Samalla kannattaa tukea myllyrakennuksen nurkka, jota veden virtaus on syövyttänyt. Veden virtauksen muuttamisen mahdollisesti aiheuttama uhka nykyisen padon alapuolisille rakenteille on selvitettävä ja tarvittaessa rakenteita on vahvistettava. Tämä koskee erityisesti myllyrakennuksen alapuolista kannasta ja voimalarakennuksen alapuolista kylmämuurattua uoman seinämää. Maakuntamuseo toteaa, että kunnostuksessa vanha myllymaisema muuttuu padon ja patoaltaan katoamisen myötä, mutta maisemamuutoksen korostumista voidaan vähentää hyödyntämällä uutta siltaa rakennettaessa vanhoja kiviarkkuja niin paljon kuin mahdollista, säilyttämällä Keskikosken eteläpuolen rantaviiva nykyisellään niin, että vettä pääsee virtaamaan myllyn alitse ja tekemällä myllyn ja voimalaitoksen alapuolisten kannasten virtausaukot sekä voimalaitoskannaksen länsipään leikkaus mahdollisimman pieninä. TE-keskus on lisäksi todennut, että siltasuunnitelman täsmentymisen vuoksi vanhan padon keskimmäinen silta-arkku säilyy uuden sillan rakenteiden osana ja poistettavaksi tulevat etelä- ja pohjoisrannalla olevat arkkurakenteet. Läsäkosken kalataloudellinen kunnostus ja siltahankkeet, joista on vireillä Kangasniemen kunnan hakemus, on tarpeen toteuttaa samanaikaisesti. Hankkeet aiotaan toteutetaan tulevan talven (2005-06) aikana. Läsäkosken virtaama on selityksen annon aikaan 31.10.2005 pieni ja vesi on alhaalla, joten kunnostuksen toteutukselle on hyvät

edellytykset. TE-keskus toivoo, että työt voidaan aloittaa vuoden 2006 alussa ja saada ne valmiiksi ennen kevään tuloa. 10 MERKINTÄ Ympäristölupavirastossa on ollut samanaikaisesti käsiteltävänä Kangasniemen kunnan Läsäkosken Myllysillan ja Eteläväylän kävelysillan uudelleen rakentamista koskeva hakemus (dnro ISY-2005-Y-119), joka ratkaistaan tänään annettavalla päätöksellä nro 116/05/2.

11 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luvan myöntäminen Ympäristölupavirasto myöntää Etelä-Savon TE-keskukselle luvan - Läsäkosken Keskikoskien kalataloudelliseen kunnostamiseen Mikkelin kaupungissa ja Kangasniemen kunnassa sekä - Läsäkosken Keskiväylässä olevan myllypadon poistamiseen Kunnostus toteutetaan hakemuksen liitteenä olevasta, 30.7.2003 päivätyn ja 9.8.2004 sekä 28.10.2004 täydennetyn suunnitelman kohdasta 5.3. (Keskikosket) ilmenevällä tavalla. Kalataloudelliseen kunnostukseen kuuluvat työt ja toimenpiteet on ohjeellisesti kuvattu hakemussuunnitelman liitepiirustuksena 9. (Keskikoskien kunnostustoimenpiteet 1:1 000). Kunnostusaikainen työpato toteutetaan hakemuksen täydennyksen liitteessä 4 esitettyjen yleispiirustuksen ja poikkileikkauskuvan E-E mukaisesti. Hanke ei ennalta arvioiden aiheuta korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan lupamääräys. Määräykset 1. Ennen töihin ryhtymistä on työn aloittamisen ajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja ilmoitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle sekä Mikkelin kaupungin ja Kangasniemen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi töiden toteuttamisajankohta ja siitä vesistön käytölle työaikana aiheutuvat rajoitukset on ilmoitettava alueella yleisesti leviävässä lehdessä ennen kunnostustöiden aloittamista. 2. Rakentamistyöt on tehtävä sellaisena aikana ja siten, että vesistön käytölle ja alueen luontoarvoille aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja vahinkoa. Rakenteisiin on

käytettävä sellaista materiaalia ja työt on tehtävä siten, että vesistö ei tarpeettomasti samennu. 12 3. Luvan saajan on varattava Museovirastolle tai sen edustajalle mahdollisuus dokumentoida patorakenteet ja mahdollisesti muut veden alta paljastuvat rakenteet sekä turbiinit silloin, kun Keskiväylän työpato on käytössä. Tämä ajankohta on ilmoitettava Museovirastolle hyvissä ajoin ennen työpadon käyttöönottoa. 4. Alueen kulttuurihistoriallisten rakenteiden säilyttäminen on otettava kunnostustöiden toteuttamisessa huomioon säilyttämällä Keskikosken eteläpuolen rantaviiva nykyisellään niin, että vettä pääsee virtaamaan myllyn alitse ja tekemällä myllyn ja voimalaitoksen alapuolisten kannasten virtausaukot sekä voimalaitoskannaksen länsipään leikkaus mahdollisimman pieninä. 5. Kunnostusten edellyttämät työpadot Pohjois- ja Keskiväylässä on pidettävä vesistössä vain töiden vaatiman ajan. Työpadot on poistettava luonnollisen pohjan tasoon asti ja työpadon sekä ajourien jäljet on korjattava huolellisesti. 6. Työkoneiden mahdollisten öljyvuotojen leviämisen estämiseksi Läsäkosken alaosaan on varattava öljypuomi. 7. Rakentamistyön jäljet on asianmukaisesti siivottava ja rakentamispaikat on saatettava asianmukaiseen kuntoon siten, että hanke ei vähennä luonnonkauneutta eikä ympäristön viihtyisyyttä. 8. Luvan saajan on seurattava töiden vaikutusta veden laatuun ja veden korkeuteen hakemuksen liitteenä 16 olevan seurantaohjelman mukaisesti. Tarkkailun tulokset on toimitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle sekä Mikkelin kaupungin ja Kangasniemen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 9. Kunnostustöiden yhteydessä on huolehdittava siitä, että koskialueen purkautumiskyky sekä vedenkorkeudet ja virtaamat koskialueilla ja niiden niskoilla eivät muutu enempää kuin hakemussuunnitelmassa on edellytetty.

13 10. Rantojen käyttämisestä työn aikana on sovittava maanomistajien kanssa erikseen. Sellaiset työnaikaiset edunmenetykset, joiden hyvittämisestä luvan saajan ja asianosaisten kesken ei voida sopia, voidaan hakemuksella saattaa ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. 11. Jos tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu vahingollinen seuraus, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :n 2 momentissa säädetyssä ajassa lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. 12. Työt on tehtävä 4 vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Etelä- Savon ympäristökeskukselle sekä Mikkelin kaupungin ja Kangasniemen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa valmistumisajankohdasta. Perustelut Kunnostuksen edellytyksenä olevasta myllypadon poistamisesta ei aiheudu vesilain 2 luvun 5 :n mukaisia vahingollisia seurauksia eikä korvattavaa edunmenetyksiä. Rakennettava pohjapato pysyttää vedenkorkeuden yläpuolisessa suvannossa nykyisellään. Patorakenteen nykyiset omistajat, Mikkelin kaupunki ja Kangasniemen kunta, ovat antaneet suostumuksensa padon poistamiseen. Kunnostushanke on tarpeen virtakutuisten kalojen, erityisesti taimenen lisääntymis- ja elinolosuhteiden parantamiseksi, alueen vesiluonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi ja kalatalouden edistämiseksi. Hanke ei lupamääräysten mukaisesti toteutettuna sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavia edunmenetyksiä. Läsäkosken Keskikoskien kunnostussuunnitelmassa on otettu huomioon alueen seutukaavassa ja yleiskaavassa olevat alueiden käyttöä ohjaavat varaukset. Alueen luonnontaloudelliset ja kulttuurihistorialliset erityispiirteet on otettu huomioon.

14 Lausunto muistutuksista Etelä-Savon ympäristökeskuksen, Museoviraston ja Mikkelin kaupungin muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu lupamääräyksissä huomioon. Kunnostussuunnitelman toteutus ei vaikuta yläpuolisten Rauhajärven vedenpinnan korkeuksiin, joten hankkeella ei ole AA:n muistutuksessa esitettyjä vaikutuksia hänen omistamalleen kiinteistölle. Ennalta arvaamattomien vahinkojen varalta annetaan 11. lupamääräys. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 3, 4, 5, 6 :n 1 momentti ja 31 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään hakijalta käsittelymaksua 661,50 euroa. Maksun määräämisen perusteena on alempana mainitun ympäristöministeriön asetuksen vesitalousasioita koskevassa osassa olevan hanketyypin "muu vesilain 2 luvun mukainen päätös (2,5-4,5 htp)" maksu 490 euroa. Maksua on korotettu 35 %, koska asian käsittelyn työmäärä on ollut maksutaulukossa mainittua työmäärää suurempi. Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000) Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).

15 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika päättyy perjantaina 13.1.2006. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä.

V A L I T U S O S O I T U S Liite päätökseen nro 115/05/2 Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 13.1.2006 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Puhelin: 020 490 120 Telekopio: 020 490 4999 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 80 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.