YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTAVASTUU- RAPORTOINNIN KILPAILU 2004

YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTAVASTUU- RAPORTOINNIN KILPAILU 2004 Arvioinnin yhteenveto 19.10.2004 Kilpailun järjestäjät: Taloudellinen Tiedotustoimisto Ympäristöministeriö Kauppa- ja teollisuusministeriö KHT-yhdistys ry Kauppalehti Ympäristöjohtamisen yhdistys ry Arviointityö: LTT-Tutkimus Oy Helsingin kauppakorkeakoulu

Lukijalle Suomalaisten yritysten ja julkisten organisaatioiden ympäristöraportointia on arvioitu vuosittain vuodesta 1996 lähtien. Vuonna 2001 arviointi laajennettiin koskemaan ympäristöasioiden raportoinnin ohella muitakin yritysten yhteiskuntavastuun alueeseen kuuluvia asioita. Vertailussa arvioidaan nimenomaan raportoinnin tasoa, ei itse toimintaa ja sen kehitystä. Kilpailun tavoitteena on kehittää organisaatioiden raportointia entistä avoimempaan suuntaan ja siten lisätä yhteiskuntavastuun toteutumisen läpinäkyvyyttä organisaatioissa. Luonnollisesti kilpailun tavoitteena on myös lisätä sekä osallistuvien organisaatioiden että myös muiden tahojen kiinnostusta ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportointia kohtaan. Vuonna 2004 arvioitiin yritysten erillisiä ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportteja, vuosikertomuksia ja www-sivuja sekä EMAS-sertifikaatin saaneiden toimipaikkojen ympäristöselontekoja. Arvioinnin kohteena olivat kaikki pörssin päälistan yritykset sekä siihen kuulumattomat suuryritykset sekä lähes 30 muuta yritystä tai julkista organisaatiota. Tässä raportissa julkaistaan arviointityön tulosten yhteenveto. Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportoinnin kilpailun järjestivät Taloudellinen Tiedotustoimisto, KHT-yhdistys ry, Kauppalehti, kauppa- ja teollisuusministeriö, Ympäristöjohtamisen yhdistys sekä ympäristöministeriö, jotka myös osallistuivat arviointityön kustannusten kattamiseen. Arviointityön tulokset käsitteli ja palkittavat yritykset valitsi palkintolautakunta, johon kuuluivat varapuheenjohtaja Hannu T. Koskinen (KHT-yhdistys ry; palkintolautakunnan puheenjohtaja), toimitusjohtaja Jukka Koivisto (Taloudellinen Tiedotustoimisto), vanhempi hallitussihteeri Jorma Immonen (kauppa- ja teollisuusministeriö), hallituksen puheenjohtaja Jarmo Leppiniemi (Osakesäästäjien keskusliitto ry), professori Raimo Lovio (Helsingin kauppakorkeakoulu), päätoimittaja Hannu Leinonen (Kauppalehti), ylitarkastaja Sirpa Salo-Asikainen (ympäristöministeriö), sekä projektipäällikkö Henrik Österlund (Ympäristöjohtamisen yhdistys ry). Viestintäpäällikkö Krista Kinnunen (Taloudellinen Tiedotustoimisto) toimi lautakunnan sihteerinä. Palkintolautakunnalle ehdotuksen palkittavista organisaatioista teki LTT-Tutkimuksen ja HKKK:n arviointityöryhmä. Työryhmän jäsenet olivat tutkijat Mika Kuisma (EMASselonteot), Iikka Kuosa (vuosikertomukset, erilliset raportit ja www-sivut) sekä Anna Valtonen (vuosikertomukset ja erilliset raportit). Helsingissä 19.10.2004 Hannu T. Koskinen Palkintolautakunta Iikka Kuosa LTT-Tutkimus 2

SISÄLTÖ 1. Yleistä... 4 2. Parhaat raportoijat 2004... 6 3. Vertailun kohdejoukko, kriteerit ja toteuttaminen... 9 4. Parhaat raportoijat toimialoittain ja medioittain... 10 5. EMAS-rekisteröityjen toimipaikkojen ympäristöselontekojen arviointi... 12 Liite 1. Arvioidut organisaatiot...15 Liite 2. Erillisten raporttien arviointikriteerit...19 Liite 3. Suomen EMAS-toimipaikat...21 Liite 4. EMAS-selontekojen arviointikriteerit...22 Liite 5. Palauteraportin tilauslomake...24 3

1. Yleistä Vuoden 2004 tulokset osoittavat, että raportointi on edellisiin vuosiin verrattuna jälleen jonkin verran parantunut. Tänäkin vuonna parantuminen on ollut sekä laadullista että määrällistä. Raportoivien yritysten ja muiden organisaatioiden määrä on jälleen hieman kasvanut. Erillisiä ympäristö- ja yhteiskuntavastuun raportteja arvioitiin tänä vuonna ennätykselliset 61 kappaletta, kun viime vuonna arvioitiin 53 raporttia ja vertailujen alkaessa vuonna 1996 arvioitiin vain 12 raporttia (ks. kuva 1). Kuva 1. Vuosittain arvioitujen ympäristöraporttien määrä sekä EMASrekisterissä olevien toimipaikkojen lukumäärä. 70 60 Ympäristöraportteja EMAS-selontekoja 50 40 30 20 10 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Vertailujen alkaessa pörssin päälistan yritysten selvä enemmistö ei raportoinut ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasioistaan lainkaan tutkituissa muodoissa, nyt raportoimattomien osuus on laskenut jo 12 prosenttiin. Pörssin päälistan yrityksistä näistä asioista raportoi vuosikertomuksessa 86 % yrityksistä, www-sivuillaan 61 %, erillisessä raportissa 20 % ja toimipaikkojen EMAS-selontekojen muodossa 5 %. Parhaiten raportoivia toimialoja raporttien lukumäärällä mitattuna ovat energia-ala, metsäteollisuus, jäte- ja vesihuolto, elintarviketeollisuus, metallin perusteollisuus, liikenne sekä kauppa. Julkisella sektorilla muutamat kaupungit ja liikelaitokset ovat tuottaneet korkeatasoisia raportteja. Raportointi on edelleen vähäistä kevyessä teollisuudessa ja palvelualoilla muutamia ilahduttavia poikkeuksia lukuun ottamatta. Erityinen ongelma on pk-yritysten vähäinen raportointi. 4

Suomalaisissa yrityksissä on vuosi vuodelta kasvamassa määrin yleistymässä tapa, jossa raportoinnin kattokäsitteeksi on tulossa yrityksen yhteiskuntavastuu tai kestävä kehitys, joka pitää sisällään ympäristönäkökohdat, sosiaaliset näkökohdat ja taloudelliset näkökohdat. Tämä kolmijako vastaa kansainvälisen Global Reporting Initiativen (GRI) kestävän kehityksen raportointimallia, jota jo useat yritykset sanovat seuraavansa soveltuvin osin. Useassa raportissa esitetään myös tarkka vertailu GRI-suositukseen. Merkittävä osa vertailun raporteista on kuitenkin edelleen perinteisiä ympäristöasioihin keskittyviä raportteja, joskin niihinkin on usein sisällytetty suppea henkilöstö-osuus. Sosiaalisista näkökohdista yritysten raporteissa ovat laajimmin esillä henkilöstön hyvinvointiin sekä erilaiseen sidosryhmäyhteistyöhön liittyvät asiat. Aikaisempien vuosien vertailuissa on erikseen arvioitu raportointia erillisissä raporteissa, vuosikertomuksissa ja www-sivuilla. Vuonna 2001 vertailussa siirryttiin käytäntöön, jossa päähuomio kiinnitettiin kokonaisraportointiin kaikki mediat huomioon ottaen. Erityisesti internetin merkitys on kasvanut raportoinnissa joko siten, että yritys julkaisee ympäristö- tai yhteiskuntavastuun raportin vain internetissä, tai siten, että paperilla julkaistu raportti sisältää vain tiivistelmän internet-sivujen kokonaissisällöstä. Lisäksi on yrityksiä, jotka keskittyvät nimenomaan vuosikertomusraportoinnin kehittämiseen. Vertailussa oli myös raportteja, joissa GRI-suosituksen mukainen kolmikantaraportti on rakennettu vuosikertomuksen ympärille. Tällöin yritys julkaisee toiminnastaan vain yhden raportin, joka kattaa kaikki yhteiskuntavastuun osa-alueet. Näyttääkin siltä, että vaikka ympäristö- ja yhteiskuntavastuun raportoinnin sisällöstä vallitsee yhä suurempi yksimielisyys, yritykset ovat hyvin luovia kehittäessään yhä uusia raportointimuotoja. Ympäristö- ja yhteiskuntavastuukilpailuun osallistuvista valitaan Suomen edustajat European Sustainability Reporting Awards (ESRA) -kilpailuun. ESRA on 14 Euroopan maan järjestämä kilpailu, jonka suomalaisena järjestäjänä on KHT -yhdistys. Viime vuonna Suomen edustajina olivat Wärtsilä, UPM-Kymmene, Saarioinen ja Proventia- Group. Kilpailussa palkittiin parhaana kestävän kehityksen raporttina Novo Nordisk (Tanska), parhaana ympäristöraporttina Aalborg Portland (Tanska) ja parhaana pksektorin raporttina Slibverwerking Noord-Brabant (Hollanti). Suomen edustajat sijoittuivat lähelle kilpailun parhaimmistoa. Suomen vertailussa valittiin lisäksi paras EU:n asetuksen mukaisten ympäristöasioiden hallintajärjestelmien (EMAS) selonteko. Suomi sijoittuu kansainvälisissä vertailuissa ympäristöasioiden hallintajärjestelmien (EMAS ja ISO 14001) soveltamisen kärkimaihin. Sertifioitu ympäristöjärjestelmä on jo yli 1000 toimipaikalla Suomessa. EMASrekisterissä organisaatioita on 39 kpl. EMAS-rekisteröintien yleistyminen on Suomessa kuitenkin ollut selvästi hitaampaa kuin muissa Pohjoismaissa. Kun Suomessa oli kesään 2004 mennessä myönnetty yli 25 ISO 14001-sertifikaattia yhtä EMAS-rekisteröintiä kohti, oli esimerkiksi Tanskassa kuutta ISO-sertifikaattia kohti jo yksi EMASrekisteröinti. 5

2. Parhaat raportoijat 2004 Tehdyn analyysin pohjalta palkintolautakunta päätyi palkitsemaan eri sarjoissa seuraavat yritykset. Paras kokonaisraportoija -sarjassa palkitaan kolme yritystä. Parhaana kokonaisraportoijana palkitaan Kesko Oyj. Toisena palkitaan Fortum Oyj ja kolmantena palkitaan Finnforest Oyj. Palkintolautakunta toteaa seuraavaa näiden yritysten raportoinnista. Kesko Oyj valinnan pääperusteluna nähtiin tasapuolisen hyvä raportoinnin taso kaikilla kilpailun osa-alueilla. Kesko julkaisi tänä vuonna neljännen GRI-suositukseen perustuvan yhteiskuntavastuun raportin. Raportin erityisenä ansiona on yrityksen oman eli kaupan toimialan keskeisten kysymysten käsittely. Kattavan erillisraportin lisäksi Kesko tarjoaa yhteiskuntavastuuasioista hyvin informaatiota myös vuosikertomuksessa ja www-sivuilla. Internetissä on paljon samaa informaatiota kuin erillisraportissa, mutta sitä on täydennetty paikoittain. Vuosikertomuksessa yhteiskuntavastuuasioita käsitellään taas kattavasti erillisillä osuuksilla. Fortum Oyj raportoi yhteiskuntavastuuasioistaan pääosin internetissä. Fortumin internet-raportointi on erinomaista ja kilpailuun mukaan otetuista organisaatiosta parasta. Fortumin erillinen paperinen tiivistetty yhteiskuntavastuuraportti sisältää myös olennaiset asiat lyhyessä muodossa ja toimii hyvin itsenäisenäkin. Lisäksi Fortumin vuosikertomuksessa yhteiskuntavastuuasiat näkyvät selkeästi erillisinä osioinaan. Niitä on myös käsitelty sekä toimitusjohtajan katsauksessa että hallituksen toimintakertomuksessa. Finnforest Oyj julkaisi tänä vuonna ensimmäisen kerran laajemman vastuuraportin, johon on otettu mukaan myös sosiaalinen ja taloudellinen vastuu ympäristövastuun lisäksi. Sama sisältö kuin painetussa erillisraportissa on tarjolla myös yrityksen wwwsivuilla helposti lähestyttävässä ja käytettävässä muodossa. Myös yrityksen vuosikertomuksessa käsitellään kilpailun aihealueista henkilöstö- ja ympäristökysymyksiä hyvin. Parhaan erillisraportin laatijana palkitaan UPM-Kymmene Oyj. Toisena tässä sarjassa palkitaan Senaatti-kiinteistöt ja kolmantena Rautaruukki Oyj. Palkintolautakunta toteaa seuraavaa voittajien raportoinnista. UPM-Kymmene Oyj:n vuoden 2003 yritysvastuuraportti on yrityksen järjestyksessä toinen laajemman otsikon alla julkaistu erillisraportti. Tätä ennen UPM on julkaissut seitsemän kertaa ympäristövastuuraportin. Tämän vuoden raportti on laajuudessaan (82 sivua) kilpailun kattavin. Raportti on sisällöltään runsas ympäristöasioiden suhteen ja sosiaalisten asioiden käsittelyyn on myös panostettu. Sen sijaan taloudellista vastuuta raportissa ei ole eroteltu. Raporttiin sisällytetyt caset tekevät raporttiin tutustumisen lukijalle helposti lähestyttäväksi. Nämä tapaukset tarjoavat lukijalle kevyemmän ja konkreettisemman tavan tutustua yhtiön ympäristö- ja yhteiskuntavastuutoimintaan. Erityisesti mainittavaa palkintolautakunnan mukaan UPM-Kymmene Oyj:n raportissa on se, että siinä on käsitelty yrityksen toiminnan kriittisiä asioita avoimesti. 6

Senaatti-kiinteistöjen järjestyksessä toinen yhteiskuntavastuuraportti käsittelee kaikkia yhteiskuntavastuun aihealueita tasapuolisesti ja kattavasti. Raportin alussa on myös hyvä tiivistelmä, josta lukija saa käsityksen yrityksen yhteiskuntavastuuasioista. Lisäksi ansiokasta on organisaation kestävän kehityksen visioon ja strategiaan, sidosryhmiin ja kehitystoimintaan keskittyvät osiot. Organisaation yhteiskuntavastuun saavutukset ja tavoitteet on myös koottu yhdelle aukeamalle, joka mahdollistaa selkeän kuvan muodostamisen organisaation yhteiskuntavastuutyön tilanteesta ja kehityksestä. Rautaruukki Oyj:n yritysvastuuraportti on sivumäärältään tiivis, mutta siitä huolimatta sisältönsä puolesta kattava ja merkittävän osan kilpailun kriteereistä täyttävä. Raportissa käsitellään eritellysti kaikkia kolmea yhteiskuntavastuu osa-aluetta ja nämä osiot tutustuttavat lukijan hyvin kyseisiin aihepiireihin Rautaruukin osalta. Mainitsemisen arvoista yrityksen raportissa on myös sekä raaka-aineiden että valmiiden tuotteiden kuljetusten kattava käsittely. EMAS-selontekojen sarjassa palkitaan kolme organisaatiota. Parhaaksi arvioitiin Hartmannin Varkauden tehtaan raportti. Toiseksi tässä sarjassa tuli tasapistein Nokian Renkaiden ja Ekokemin raportit. Näiden organisaatioiden selonteoille on annettu kunniamainintoja myös aiemmissa ympäristö- ja yhteiskuntavastuun raportoinnin kilpailuissa: Hartmann Varkaus sai palkinnon parhaasta EMAS-selonteosta vuosina 2002 ja 2003, Nokian Renkaat on palkittu parhaasta erillisraportista vuonna 1999 ja EMASselonteosta vuonna 2001. Ekokem palkittiin parhaana raportoijana pkyrityskokoluokassa 2001 ja vuonna 2003 se sai toisen palkinnon erillisraporttien sarjassa. Nämä kolme EMAS-sarjan kärkeen vuonna 2004 sijoittunutta organisaatiota ovat tuotannoltaan, kokoluokaltaan ja resursseiltaan erilaiset. Erilaisia, mutta omilla tavoillaan hyviä ovat niiden selonteotkin. Palkintolautakunta toteaa seuraavaa voittajien raportoinnista. Hartmann Varkauden selonteossa on edellisvuosien tapaan helposti lähestyttävässä paketissa kunnioitettava määrä tietoa, tuotteen (kananmunakennot) koko elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten merkittävyyden arviointi mukaan lukien. Selonteko tiivistää ja visualisoi tietoa grafiikan ja värien avulla erinomaisesti. Tilastoluvut on kaiken lisäksi esitetty yleensä lukijaystävällisesti sekä diagrammeina että numeroina. Ekokemin raportti on kilpailun laajin (56 sivua). Se on sisällöltään erityisesti EMASselonteoille asetettujen perusvaatimusten yli menevien yhteiskuntavastuun kysymysten osalta arvioinnin monipuolisin. Monista havainnollisista kaavioista ja taulukoista huolimatta selonteko saattaa kaikessa runsaudessaan olla vaikeasti lähestyttävä, mutta tarjoaa vastauksia moniin sidosryhmiä askarruttaviin kysymyksiin. Nokian Renkaat Oyj:n ympäristöselonteko on parhaimmillaan kuvatessaan koko tuotteiden elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia ja niiden merkittävyyttä sekä esitellessään muutosta merkittävissä ympäristönäkökohdissa lukijaystävällisesti sekä diagrammeina että numeroina, myös päästöt tuotantovolyymiin suhteuttaen. Niukka kuvitus keskittyy vain yhtiön tuotteita käsitteleviin otoksiin. 7

Julkisen sektorin erityismaininta Turun seudulta on viisi julkisen sektorin yksikköä laatinut erillisraportin. Näistä erityismaininta annetaan Turun ammattikorkeakoululle, joka on mukana ensimmäistä kertaa. Kyseinen raportti on kattava esitys koulutusorganisaation yhteiskuntavastuuasioista. Yhteenvetona tämän vuoden kilpailusta ja nyt palkituista voidaan todeta, että raporttien taso on noussut vuosi vuodelta ja kaikkien palkittujen organisaatioiden raportit ovat hyviä esimerkkejä myös muille tulevina vuosina. Ainoana poikkeuksena voidaan todeta, että kilpailulautakunnan mielestä tällä kertaa mukana ei ollut ansiokasta pk-yrityksen raporttia. Palkintolautakunta haluaakin kannustaa pk-yrityksiä kehittämään raportointia. 8

3. Vertailun kohdejoukko, kriteerit ja toteuttaminen Kilpailu toteutettiin nyt siis yhdeksännen kerran. Kilpailussa on kolme sarjaa: 1) erilliset ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportit (painetut tai pdf-muotoiset), 2) kokonaisraportointi (internet, vuosikertomus ja erilliset raportit yhdessä) ja 3) EMASselonteot. Organisaatio voi osallistua kaikkiin sarjoihin. Osallistuvat organisaatiot jaetaan kolmeen ryhmään: suuret yritykset, pk-yritykset sekä julkiset organisaatiot. KHT-yhdistys lähettää edellisten vuosien tapaan Suomen parhaat erilliset raportit Eurooppa-kilpailuun. Kilpailusta tiedotettiin Kauppalehdessä sekä useilla internet-sivuilla. Kilpailussa arvioitavaksi tuleminen ei edellyttänyt vielä tänä vuonna virallista ilmoittautumista, mutta noin kolmasosa arvioiduista organisaatioista aktiivisesti ilmoittautui kilpailuun. Koska kilpailun tavoitteena on mahdollisimman hyvä kattavuus, loput raportit etsittiin arvioitavaksi tutkijoiden toimesta. Kaikkiaan kilpailussa arvioitiin tällä kertaa runsaan 160 yrityksen tai muun organisaation raportointia eri muodoissa. Joukkoa voidaan pitää hyvin kattavana. Arvioidut organisaatiot on lueteltu liitteessä 1. Arviointi perustui aiempien vuosina luotuihin kriteereihin. Nämä kriteerit ovat annettu Liitteessä 2. Kriteereiden luomisessa on hyödynnetty aiemmin käytettyä Tuokko Deloitte & Touche Oy:n kriteeristöä, KPMG Wideri Oy:n kehittämää mallia, Euroopan ympäristöraportointipalkinnon viime vuoden kriteeristöä, Global Reporting Initiativen (GRI) luonnosta kestävän kehityksen raportoinniksi sekä Ympäristöministeriön julkaisemaa opasta. Vuosikertomusten ja www-sivujen arviointi perustui soveltuvin osin samaan kriteeristöön. EMAS-selonteot arvioitiin EMAS-asetuksen vaatimusten valossa. Erillisten ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraporttien vertailussa sosiaalisten kysymysten painoarvo oli 30 prosenttia, taloudellisten asioiden painoarvo 10 prosenttia, ympäristöasioiden painoarvo 40 prosentia ja yleisten viestinnällisten näkökohtien painoarvo oli 20 prosenttia. Kokonaisraportoinnin arvioinnissa erillisten raporttien painoarvo oli 40 %, vuosikertomuksen 30 % ja www-sivujen 30 %. Vertailun kannalta on olennaista, että kaikki kriteeristöt tuottavat suurin piirtein saman lopputuloksen: hyvät raportit erottuvat huonoista raporteista lähes samalla tavalla kaikilla kriteeristöillä. Yksittäisten raporttien sijoittuminen samantasoisiin raportteihin nähden voi tietysti vaihdella käytettävästä kriteeristöstä ja arvioijasta riippuen. Vertailu toteutettiin edellisvuoden tapaan siten, että yrityksiä verrattiin aluksi oman toimialansa muihin yrityksiin ja sitten toimialojen parhaita yrityksiä verrattiin keskenään kokonaisjoukon parhaimpien löytämiseksi. Koska raportoinnin tarpeet ja aiheet ovat voimakkaasti sidoksissa yrityksen toimialaan, julkistetaan seuraavassa tulokset yleisen kokonaistuloksen lisäksi toimialoittain. Yrityskohtaisia pisteitä ei julkaista tässä raportissa, vaan jokainen yritys saa halutessaan tarkat tiedot mediakohtaisista pisteistään erillisestä, maksullisesta palauteraportista (kolme, neljä sivua perustuen arviointityöhön). Näin saadaan katettua osa arviointityön kustannuksista. 9

4. Parhaat raportoijat toimialoittain ja medioittain Hyviä erillisiä ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportteja oli useilla aloilla ja kärki oli tasainen. Taulukkoon 1 on koottu arvioinnin tulosten perusteella parhaat yritykset toimialoittain kunkin raportointimuodon ja kokonaisraportoinnin osalta. Kaikilla toimialoilla ei valittu parasta kokonaisraportoijaa, koska alan yritysten raportointi on yleensä niin vähäistä. Julkisella sektorilla arvioitiin vain erilliset ympäristö- tai yhteiskuntavastuuraportit. Taulukko 1. Parhaita raportoijia toimialoittain eri medioissa ja kokonaisraportoinnissa (.. = alalla ei yhtään erillistä raporttia,... = parasta kokonaisraportoijaa ei valittu). Toimiala (lkm kilpailussa) Paras erillinen raportti Paras vuosikertomus Parhaat www-sivut Elintarvike (8) Raisio Raisio Saarioinen Raisio Tekstiili (2).. Tamfelt Tamfelt... Paras kokonaisraportoija Metsä (7) UPM-Kymmene M-real Finnforest Finnforest Kemia (4) Nokian Renkaat Orion Kemira, Orion Kemira Metalli (3) Rautaruukki Outokumpu Componenta Rautaruukki Konepaja (9) Metso Rocla, Wärtsilä Wärtsilä, Metso Metso (16) Nokia Vaisala Nokia Nokia Moniala (4) Ahlstrom, Vapo Vapo Vapo Vapo Muu teollisuus (11) Saint-Gobain Isover Huhtamäki Lafarge Tekkin... Energia (12) Pohjolan Voima Vantaan Energia Fortum Fortum Jäte ja vesi (4) Ekokem Helsingin Vesi Helsingin Vesi Ekokem Rakennus (4) Lemminkäinen Tulikivi Skanska... Kuljetus (7) VR Finnair Finnair Finnair Tietoliikenne (9) Lännen Puhelin Sysopen, TeliaSonera TeliaSonera... Viestintä (6).. SanomaWSOY SanomaWsoy... Kauppa (10) Kesko Kesko Kesko Kesko Rahoitussektori (16) Sampo, Tapiola Sampo Tapiola Sampo Muut palvelut (11) Proventia Group YIT Yhtymä Jaakko Pöyry... Julkinen (14) sektori Senaattikiinteistöt......... Taulukko 2 näyttää tulokset vielä medioittain paremmuusjärjestyksessä. Kokonaisraportoinnin ja erillisten raporttien arvioinnissa kärki oli hyvin tasainen. Vuosikertomusten osalta parhaaksi nousi Kesko Oyj. Internet-sivujen arvioinnissa keskityttiin erityisesti siihen tietoon, joka on selailtavissa erikseen yrityksen kotisivuilla. PDF-muotoisten ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraporttien sisältöä ei tässä osiossa tarkasteltu. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota ympäristöä, henkilöstöä ja sidosryhmiä koskevan tiedon 10

määrään ja kattavuuteen sekä sivujen löytymiseen ja käytettävyyteen. Fortumin osoittautuivat arvioinnissa parhaiksi. Fortumin sivut ovat vertailun valossa kattavat sekä ympäristö- että sosiaaliseen vastuuseen liittyvän tiedon kohdalla. Myös sivujen käytettävyys on erinomainen. Fortumin www-sivujen esimerkillisyyttä selittää se, että yritys käyttää verkkoa raportointinsa pääkanavana. Taulukko 2. Parhaita raportoijia medioittain. Kokonaisraportointi Erilliset raportit Vuosikertomus Internet-sivut Kesko Oyj UPM-Kymmene Oyj Kesko Oyj Fortum Oyj Fortum Oyj Finnforest Oyj UPM-Kymmene Oyj SOK yhtymä Senaatti-kiinteistöt Rautaruukki Oyj Ekokem Oyj Vantaan Energia Oy Pohjolan Voima Oy YIT Yhtymä Oyj Fortum Oyj Finnair Oyj Finnforest Oyj Skanska Oy StoraEnso Oyj Kesko Oyj 11

5. EMAS-rekisteröityjen toimipaikkojen ympäristöselontekojen arviointi Suomen yrityksissä on ympäristöasioiden hallintajärjestelmiä laadittu ISO 14001 - standardin ja EMAS-järjestelmän (EC Eco Management and Audit Scheme) mukaan. EMAS:n erottaa ISO 14001:stä erityisesti se, että siinä mukana olevan organisaation tulee tehdä julkinen selonteko, jonka sisällön vahvistaa päteväksi todettu eli akkreditoitu ympäristötodentaja. EMAS-järjestelmään rekisteröinnistä vastaa Suomen ympäristökeskus (SYKE). Vuoden 2004 alussa Suomeen oli myönnetty jo 1060 kpl ISO 14001 - sertifikaatteja. EMAS-rekisteröintejä oli Suomessa tähän nähden hyvin vähän, sillä elokuun 2004 alussa niitä oli SYKE:n listalla 1 38 kappaletta. Kun Suomen EMASrekisteristä on organisaatioita poistettu mm. yritysjärjestelyjen takia, oli viimeisin tulokas elokuussa 2004 kuitenkin rekisterissä numerolla FIN-000047. Perustiedot Suomen EMAS-rekisterin organisaatioista on esitetty Liitteessä 3. Vuonna 2004 EMAS-selonteot olivat mukana ympäristö- ja yhteiskuntavastuun raporttien kilpailussa kuudetta kertaa. Uusia, 1.8.2003 jälkeen julkistettuja EMAS-selontekoja oli mukana 17 kappaletta. Osalta aiemmissa vertailuissa mukana olleista muista organisaatioista oli ilmestynyt vanhan selonteon tietoja täydentävä välivuosikatsaus ja osa ei julkaissut uutta selontekoa tai välivuosiraporttia 1.8.2003 1.8.2004 aikana. Näitä vanhoja selontekoja ei enää arvioitu uudelleen, koska kilpailu koskee vain tuon vuoden aikana julkaistuja dokumentteja. Käytännössä näiden vanhojen ja päivitettyjen välivuosiselontekojen pisteet pysyivät samoina. Kun EMAS-selontekojen vertailun kriteerit pysyivät edellisvuoteen nähden muuttumattomina, viimevuotiset pisteet olivat vertailukelpoiset uusien selontekojen pisteisiin. Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston maaliskuussa 2001 antama asetus organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta EMAS-järjestelmään sisältää liitteenä ympäristöselonteossa raportoitujen tietojen vähimmäisvaatimukset. Ympäristöselontekoja arvioitiin seitsemän asiasisältöön liittyvän näkökohdan osalta (0 10 pistettä kullekin). EMAS-asetuksen vaatimusten mukaan niitä tulisi käsitellä yleisölle suunnatussa ympäristölausunnossa. Lisäksi kahdeksantena näkökohtana selonteoille voitiin antaa lisäpisteitä niiden luettavuutta, ymmärrettävyyttä ja tietosisältöä lisäävistä tekijöistä, kuten havainnollistavista kuvioista, kaavioista ja sanastoista, sekä sidosryhmäsuhteiden ja sosiaalisen vastuun käsittelystä selonteossa. Arviointikriteereitä on esitelty tarkemmin Liitteessä 4. Parhaiten ympäristöselonteoissa oli käsitelty totuttuun tapaan päästöjen ja jätteiden sekä raaka-aineiden, energian ja veden kulutuksen määriä ym. merkittäviä ympäristönäkökohtia (arvion kohdat 3 ja 5). Toimiala ja toimipaikan koko huomioon ottaen kaikki ympäristöselonteot olivat ympäristönäkökohtien ja päästökehityksen tarkastelun alueella kohtuullisen hyviä. Tosin arvio toimipaikan toimintaan liittyvistä merkittävistä ympäristöasioista jää joissakin tapauksissa edelleen lukijan pääteltäväksi esimerkiksi päästökehitystä esitteleviltä sivuilta. EMAS-asetuksessa mainitaan myös epäsuorat ympäristövaikutukset, mikä laajentaa tarkastelua toimipaikalta tuotteen elinkaaren aikaisiin (hankintojen, käytön, hävityksen) vaikutuksiin. Vain muutamissa selonteoissa oli elinkaarinäkökulma otettu kunnolla huomioon. 1 http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1642&lan=fi 12

Lähes kaikki selonteot olivat onnistuneet hyvin myös ympäristöpäämäärien (kohta 4) ja sopeutumisen (kohta 6) käsittelyssä. Toiminnan kuvauksessa (kohta 1) näyttäisi olevan edelleen aika usein toivomisen varaa. Vaikka selontekoa lukevat useimmiten ne, jotka jo tuntevat toimipaikan tuotannon, voi aina lukijajoukossa olla asiaa huonommin tuntevia. Heitä palvelisivat erilaiset vuokaaviot ym. toimintaa ja prosesseja esittelevät kuvaukset. Ympäristöpolitiikan ja -järjestelmän (arvion kohta 2) käsittely kaipaisi monesti virallisia politiikkoja käytännön läheisempää otetta. Määräpäivä seuraavan lausunnon esittämiselle sekä päteväksi todetun ympäristötodentajan nimi ja päiväys (arvion kohta 7) olivat selonteoissa useimmiten hyvin selkeästi esillä. Ympäristöselonteoille annettiin lisäpisteitä, mikäli niissä oli esitetty ylimääräistä tietoa, jolla saattaa olla lisäarvoa lukijalle. Näitä olivat esimerkiksi esitystekniset ratkaisut kuten selonteon sisällön selkeys ja kuvioiden havainnollisuus, ympäristösanasto sekä sidosryhmien puheenvuorot ja ohjeet asiakkaille ja kuluttajille. Tänäkin vuonna parhaimmistoon noustiin juuri näitä tehokeinoja hyödyntäen. EMAS-selontekojen saama keskimääräinen pistemäärä nousi vuodesta 2003. Vastaava muutos on ollut havaittavissa myös jo aiempina vuosina. Tämä antaa viitteitä siitä, että jatkuva parantaminen on käynnissä raportoinnin saralla. Uusin selontekojen sukupolvi erottui muista korkeammin pistein, mutta toisaalta uusien selontekojen pisteiden keskiarvo ei enää noussut edellisvuodesta (taulukko). Taulukko 1. EMAS-selontekojen laajuus ja pistemäärä kilpailuissa 2003 ja 2004. EMAS-selontekojen laajuus (sivua) EMAS-selontekojen pistemäärä Kilpailussa 2004 Kilpailussa 2003 Kilpailussa 2004 Kilpailussa 2003 Uudet (N=17) Kaikki (N=38) Uudet (N=14) Kaikki (N=39) Uudet (N=17) Kaikki (N=38) Uudet (N=14) Kaikki (N=39) Keskiarvo 28,8 26,8 29,8 25,9 65,5 62,6 66,4 60,6 Mediaani 24 24 26 24 64 61 69 58 Suurin 56 56 52 52 75 75 75 75 Edellisvuosien tapaan toimipaikat ryhmiteltiin niiden selontekojen arvioinnissa saamien yhteispisteiden mukaan kolmeen luokkaan, A, B ja C. Selontekojen luokitus näkyy liitetaulukossa, jossa on esitetty perustiedot Suomen EMAS-organisaatioista. Luokka A: parhaat ja monipuolisimmat selonteot Nämä selonteot ylsivät pääsääntöisesti kaikilla arvioinnin alueilla vähintään kohtalaisen hyvään tasoon (vähintään 7 pistettä 10:stä), toisin sanoen ne edustavat monilla mittareilla selontekojen parhaimmistoa. Niiden saamat pistemäärät kohosivat useimmilla arviointialueilla selontekojen keskiarvon yläpuolelle. Luokka B: vaatimukset hyvin täyttävät selonteot 13

Nämä selonteot ylsivät useimmilla arvioinnin alueilla vähintään kohtalaisen hyvään tasoon (vähintään 7 pistettä 10:stä), mutta jollakin tai joillakin arvioinnin alueilla niillä olisi selvästi parantamisen varaa (tällöin niiden pistemäärä yleensä jäi alle 7:n). Luokka C: eniten kehittämismahdollisuuksia tarjoavat selonteot Nämä selonteot ylsivät pääsääntöisesti kaikilla arvioinnin osa-alueilla kaikkien selontekojen keskiarvon alle jäävään tasoon. Niillä olisikin useimmilla arvioinnin osa-alueilla selvästi parantamisen varaa verrattuna selontekojen parhaimmiston edustamaan tasoon. Joskus voi käydä myös niin, että muuten selontekojen keskitasoa edustavasta raportista puuttuu ympäristötodennus (arvion kohta 7) mikä riittää pudottamaan sen C-sarjaan. 14

LIITE 1. KILPAILUN ERILLIS- JA KOKONAISRAPORTOINTI SARJOISSA ARVIOIDUT ORGANISAATIOT Yritys Atria Oyj Chips Oyj HK Ruokatalo Oyj Lännen Tehtaat Oyj Olvi Oyj Raisio Yhtymä Oyj Saarioinen Oy Valio Oy Suominen Yhtymä Oyj Tamfelt Oyj Abp M-real Oyj Myllykoski Paper Stora Enso Oyj Stromsdal Oyj Sunila Oy UPM Kymmene Oyj Finnforest Oyj Kemira Oyj Nokian Renkaat Oyj Orion yhtymä Oyj Uponor Oyj Componenta Oyj Outokumpu Oyj Rautaruukki Oyj Fiskars Oyj Abp KCI Konecranes International Oyj Kone Oyj Metso Oyj Nordic Aluminium Oyj Ponsse Oyj Raute Oyj Rocla Oyj Wärtsilä Oyj Abp Aspocomp Group Oyj Elcoteq Network Oyj Elektrobit Group Oyj Evox Rifa Group Oyj Nokia Oyj Okmetic Oyj Perlos Oyj PKC Group Oyj PMJ Automec Oyj Scanfil Oyj Tecnomen Oyj Tekla Oyj Toimiala Elintarvike Elintarvike Elintarvike Elintarvike Elintarvike Elintarvike Elintarvike Elintarvike Tekstiili Tekstiili Metsä Metsä Metsä Metsä Metsä Metsä Metsä Kemia Kemia Kemia Kemia Metalli Metalli Metalli Konepaja Konepaja Konepaja Konepaja Konepaja Konepaja Konepaja Konepaja Konepaja 15

Teleste Oyj Vacon Oyj Vaisala Oyj Efore Oyj Ahlstrom Corporation Aspo Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Vapo Oy Amer yhtymä Oyj Exel Oyj Huhtamäki Oyj Kyro Oyj Abp Lafarge Tekkin Oyj Leo Longlife Plc Marimekko Oyj Rapala VMC Oyj Saint Gobain Isover Oy Sanitec Group Atro Oyj E.ON Finland Oyj Etelä Savon Energia Oy Fortum Oyj Gasum Oy Helsingin Energia Jyväskylän Energia Oy Pohjolan Voima Oy Suur Savon Sähkö Oy Teollisuuden Voima Oy Turku Energia Vantaan Energia Oy Ekokem Yhtiöt Helsingin Vesi Kiertokapula Oy Turun vesilaitos Lemminkäinen Oyj Skanska Oy Tulikivi Oyj Birka Line Abp Finnair Oyj Finnlines Abp Silja Oyj Abp Suomen Posti Oyj Viking Line Abp VR Yhtymä Oy Comptel Oyj Elisa Oyj F Secure Oyj Lännen Puhelin Oy SSH Communication Security Oyj Stonesoft Oyj Moniala Moniala Moniala Moniala Muu teollisuus Muu teollisuus Muu teollisuus Muu teollisuus Muu teollisuus Muu teollisuus Muu teollisuus Muu teollisuus Muu teollisuus Muu teollisuus Energia Energia Energia Energia Energia Energia Energia Energia Energia Energia Energia Energia Jäte ja vesi Jäte ja vesi Jäte ja vesi Jäte ja vesi Rakennus Rakennus Rakennus Kuljetus Kuljetus Kuljetus Kuljetus Kuljetus Kuljetus Kuljetus Tietoliikenne Tietoliikenne Tietoliikenne Tietoliikenne Tietoliikenne Tietoliikenne 16

Sysopen Oyj TeliaSonera Oyj TJ Group Oyj Alma Media Oyj Ilkka Yhtymä Oyj Keskisuomalainen Oyj Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj SanomaWSOY Oyj Talentum Oyj Aldata Solution Oyj Jaakko Pöyry Group Oyj OMHEX PIC Engineering Oyj Proventia Group Rakentajain Konevuokraamo Oyj Ramirent Oyj TietoEnator Oyj Oy Veikkaus Ab Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy YIT Yhtymä Oyj Alko Oy Beltton Yhtiöt Oyj Inex Partners Oy Kesko Oyj Oy Shell Ab Rautakirja SOK yhtymä Stockmann Oyj Abp Tamro Oyj Tradeka yhtymä Capman Oyj Ilmarinen Nordea AB OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Pohjola Yhtymä Vakuutus Oyj Sampo Oyj Tapiola ryhmä Varma Ålandsbanken Abp Citycon Oyj Interavanti Oyj Julius Tallberg Kiinteistöt Oyj Norvestia Oyj Tietoliikenne Tietoliikenne Tietoliikenne Viestintä Viestintä Viestintä Viestintä Viestintä Viestintä Muut palvelut Muut palvelut Muut palvelut Muut palvelut Muut palvelut Muut palvelut Muut palvelut Muut palvelut Muut palvelut Muut palvelut Muut palvelut Kauppa Kauppa Kauppa Kauppa Kauppa Kauppa Kauppa Kauppa Kauppa Kauppa Pankit, rahoitus ja vakuutus Pankit, rahoitus ja vakuutus Pankit, rahoitus ja vakuutus Pankit, rahoitus ja vakuutus Pankit, rahoitus ja vakuutus Pankit, rahoitus ja vakuutus Pankit, rahoitus ja vakuutus Pankit, rahoitus ja vakuutus Pankit, rahoitus ja vakuutus Sijoitus Sijoitus Sijoitus Sijoitus 17

Polar Kiinteistöt Oyj Sponda Oyj Technopolis Oyj Helsingin Satama Helsinki Ilmailulaitos Ilmavoimat Lahti Metsähallitus Pori Riihimäki Senaattikiinteistöt Turku Turun Satama YTV Tuusulan kunta Helsinki-Vantaa Airport Turun ammattikorkeakoulu Sijoitus Sijoitus Sijoitus 18

LIITE 2. ERILLISTEN YMPÄRISTÖRAPORTTIEN ARVIONTIKRITEERIT Osa-alue Painoarvo Alakohdat Raportin tuoteseloste 20! Yrityksen kuvaus! Rajaukset ajankohdan, organisaation ja vaikutusten mukaan! Raportointi- ja laskentaperiaatteet! Ylimmän johdon hyväksyntä ja ulkopuolinen verifiointi! Yhteystiedot ja palautemahdollisuus Luettavuus! Rakenteellinen selkeys ja keskittyminen olennaisiin asioihin! Kattavuus olennaisten asioiden ja kriittisten kysymysten osalta! Vuoden yhteenveto ja avainluvut (trendi ja tavoitteet)! Ymmärrettävyys (sanasto)! Visuaalisuus! Luovuus Visio, strategia, politiikka 20! Arvot! Sitoutuminen ja ympäristöasioiden merkitys (ympä- ristöpolitiikka ja muut sitoumukset, esim. RCohjelma, ympäristöjärjestelmät)! Ympäristöasioihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet Ympäristöjohtaminen ja sen kehittyminen sekä strategia! Organisaatio ja vastuut! Ohjelma, tavoitteet ja aikataulut! Henkilöstön osallistuminen, kouluttaminen ja sitoutuminen! Tutkimus- ja kehitystoiminta! Muut kehittämistoimenpiteet Sidosryhmät! Tuoteketjuyhteistyö ja elinkaaren hallinta (informointi, vaatimukset, yhteistyö)! Aloitteellisuus ja osallistuminen yhteishankkeisiin alaa koskevissa asioissa! Vuoropuhelu sidosryhmien kanssa yrityksen ympäristönäkökohdista ja vaikutuksista (monipuolisuus ja avoimuus) 19

Ympäristönäkökohdat ja -vaikutukset Ympäristönsuojelun taso Taloudellinen informaatio 20! Yrityksen toiminnan ympäristönäkökohdat elinkaarinäkökulmasta: - Kerrottu - Perustelut - Tärkeysjärjestys - Materiaalitase - Tuotteittain! Yrityksen ympäristövaikutukset elinkaarinäkökulmasta: - Kerrottu - Tärkeysjärjestys - Tuotteittain - Globaalit, alueelliset, paikalliset! Tuotannon resurssien käyttö (aikasarjat, suhdeluvut, suhde tavoitteisiin ja yleiseen tasoon, vaikutusten muutokset)! Tuotannon päästöt (aikasarjat, suhdeluvut, suhde tavoitteisiin, lupaehtoihin ja yleiseen tasoon, vaikutusten muutokset)! Alihankinta ja kuljetukset! Tuoteperusteinen informaatio, tuotteiden käyttö ja hävitys! Vahingot ja onnettomuudet, lupaehtojen ylitykset, oikeustapaukset, kiistat 10! Ympäristönsuojelun menot - Käyttömenot - Investoinnit - Vastuut, varaukset, verot ja maksut! Ympäristösuojelun tuotot - Vaikutukset tulokseen yleensä - Erityinen ympäristöliiketoiminta! Yleinen taloudellinen kestävyys - Yrityksen taloudellinen tulos kuluneella kaudella - Yrityksen vakavaraisuus - T&K panostus tulevaisuuteen - Maksetut verot Sosiaalinen vastuu 30! Henkilöstön hyvinvointi! Tuotteiden ja tuotantolaitosten terveys- ja turvallisuusnäkökohdat! Kannanotot alaa koskeviin kiistanalaisiin eettisyhteiskunnallisiin kysymyksiin (esim. geenimanipulaatio)! Globaalit periaatteet (esim. sijoittumisperiaatteet)! Panos yhteiskunnalle ja paikallisyhteisöille LIITE 3. SUOMEN EMAS-ORGANISAATIOT 1.8.2004. 20

Rekisterin:o Organisaatio (Toimipaikka) Henkilöstön määrä Toimiala Ympäristötodentaja Selonteon uutuus Selonteon laajuus (sivu) Selonteon luokitus kilpailussa 2004 01 Tikkurila Oy, Vantaa 850 kemia SFS-Sertifiointi Oy U 28 A 02 Ekokem Oy Ab, Riihimäki 315 kemia/jäteh. SFS-Sertifiointi Oy U 56 A 03 Freudenberg Household, Salo 42 siivous DNV Certification Oy V+ 16 B 04 Stora Enso Enocell, Eno 320 metsä SFS-Sertifiointi Oy V+ 20 B 05 POISTETTU REKISTERISTÄ 06 Nokian Renkaat Nokia 1340 kumi DNV Certification Oy U 28 A 07 Rautaruukki Raahen terästehdas 3170 metalli Lloyd s Register QA U 24 A 08 Stora Enso Veitsiluoto, Kemi 1570 metsä DNV Certification Oy U 20 B 09 Stora Enso Imatra ja Karhula 2100 metsä SFS-Sertifiointi Oy V+ 24 B 10 POISTETTU REKISTERISTÄ 11 POISTETTU REKISTERISTÄ 12 Outokumpu Porin yhtiöt 1250 metalli DNV Certification Oy U 24 B 13 POISTETTU REKISTERISTÄ 14 UPC-Print Oy Ab, Vaasa 20 graafinen Bureau Veritas BVQi V 8 C 15 Stora Enso Varkaus 1380 metsä SFS-Sertifiointi Oy U 24 A 16 Stora Enso Kotka 800 metsä SFS-Sertifiointi Oy U 28 A 17 POISTETTU REKISTERISTÄ 18 Stora Enso Anjalankoski 1260 metsä SFS-Sertifiointi U 20 B 19 Sicpa Oy, Tampere 140 kemia DNV Certification Oy V+ 24 A 20 UPM-Kymmene Pietarsaari 1550 metsä SFS-Sertifiointi Oy V+ 40 A 21 Stora Enso Oulu 830 metsä DNV Certification Oy V+ 36 A 22 POISTETTU REKISTERISTÄ 23 UPM-Kymmene Kymi ja Voikkaa 2300 metsä SFS-Sertifiointi Oy V+ 34 A 24 Stora Enso T Honkalahti, Joutseno 260 metsä SFS-Sertifiointi Oy V+ 20 B 25 Stora Enso T Tolkkinen, Porvoo 75 metsä SFS-Sertifiointi Oy V+ 19 B 26 Stora Enso Timber Kitee 145 metsä SFS-Sertifiointi Oy V+ 21 B 27 Stora Enso T Uimaharju, Eno 140 metsä SFS-Sertifiointi Oy V+ 17 B 28 Stora Enso Packaging, Lahti ym. 800 pap. jatkojal. SFS-Sertifiointi Oy V+ 20 A 29 POISTETTU REKISTERISTÄ 30 POISTETTU REKISTERISTÄ 31 Stora Enso Corenso Pori 104 pakkaus SFS-Sertifiointi Oy V+ 26 B 32 UPM-Kymmene Jämsänkoski ja K. 1800 metsä DNV Certification Oy V+ 44 A 33 Stora Enso Kemijärven Sellu 170 metsä DNV Certification Oy U 20 B 34 UPM-Kymmene Rauma 1200 metsä DNV Certification Oy V+ 32 A 35 Stora Enso Pankakoski, Lieksa 320 metsä SFS-Sertifiointi Oy V 20 A 36 Hartmann Varkaus Oy 50 pakkaus SFS-Sertifiointi Oy U 30 A 37 Stora Enso Metsä 720 metsä DNV Certification Oy U 20 B 38 UPM-Kymmene Metsä 2940 metsä DNV Certification Oy V+ 24 B 39 Teollisuuden Voima Olkiluoto 510 energia DNV Certification Oy U 56 A 40 M-real Savon Sellu 270 metsä SFS-Sertifiointi Oy V+ 15 B 41 Stora Enso Summa 520 metsä SFS-Sertifiointi Oy U 24 B 42 M-real Äänekoski Paper 300 metsä SFS-Sertifiointi Oy U 24 A 43 M-real Kangas, Jyväskylä 330 metsä SFS-Sertifiointi Oy U 24 A 44 UPM-Kymmene Kaukas L:ranta 2300 metsä SFS-Sertifiointi Oy V+ 48 A 45 UPM-Kymmene Kajaani 800 metsä DNV Certification Oy V 24 C 46 Sunila Kotka 320 metsä DNV Certification Oy U 40 A 47 Loimi-Hämeen Jätehuolto Forssa**............ **EMAS-rekisteriin 6.8.2004 21

LIITE 4. EMAS-SELONTEKOJEN ARVIOINTI EMAS-selontekojen arviointi perustuu EUROOPAN PARLAMENTIN JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTON asetukseen (EY) N:o 761/2001, annettu 19. päivänä maaliskuuta 2001, organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä). Mainitun asetuksen liitteessä III on esitetty ympäristöselonteon sisältämien tietojen vähimmäisvaatimukset, jotka sisältävät seitsemän asiakohtaa. Kukin näistä kohdista vastaa yhtä selontekojen arviointialuetta. ARVIO 1: Kuvaus toiminnasta Vaatimus: selkeä ja yksiselitteinen kuvaus EMAS-järjestelmään rekisteröitävästä organisaatiosta ja yhteenveto sen toiminnasta, tuotteista ja palveluista sekä tarpeen vaatiessa suhteista mahdolliseen emo-organisaatioon. Tavoite: selkeän kuvan antaminen organisaatiosta ja sen toiminnasta, tuotteista ja palveluista. Enimmäispistemäärä: 10 ARVIO 2: Ympäristöpolitiikka ja järjestelmät Vaatimus: organisaation ympäristöpolitiikka ja lyhyt kuvaus organisaation ympäristöasioiden hallintajärjestelmästä. Tavoite: organisaation ympäristösitoumusten esille tuominen ja suunnitelma niiden täytäntöönpanosta organisaation kaikilla tasoilla. Enimmäispistemäärä: 10 ARVIO 3:Ympäristönäkökohdat Vaatimus: kuvaus organisaation kaikista huomattavista suorista ja epäsuorista ympäristönäkökohdista, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia, ja selitys kyseisiin näkökohtiin liittyvien vaikutusten luonteesta. (Tässä tarkoitettuja välittömiä ja välillisiä ympäristönäkökohtia sekä niiden merkittävyyttä on luonnehdittu tarkemmin asetuksen liitteessä VI.) Tavoite: yleiskuvan antaminen organisaation keskeisistä ympäristönäkökohdista ja organisaation toiminnan, tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten selvittäminen (= tuotteiden elinkaari). Tärkeimpänä tavoitteena on saada lukija ymmärtämään organisaation toiminnan ja sen mahdollisten huomattavien ympäristövaikutusten väliset yhteydet. Enimmäispistemäärä: 10 ARVIO 4:Päämäärät Vaatimus: kuvaus merkittäviin ympäristönäkökohtiin ja vaikutuksiin liittyvistä ympäristöpäämääristä ja tavoitteista. Tavoite: niiden toimien esitteleminen, joita organisaatio suunnittelee ympäristönsuojelun tason parantamiseksi. Organisaation olisi pystyttävä osoittamaan selkeästi merkittävimpinä pitämiensä näkökohtien ja niiden parantamiseksi laadittujen suunnitelmien välinen yhteys. Enimmäispistemäärä: 10 ARVIO 5:Päästöjen ja muiden ympäristövaikutusten kehitys (Päästökehitys) Vaatimus: yhteenveto saatavilla olevista tiedoista, joissa organisaation ympäristövaikutuksia verrataan merkittäviin ympäristövaikutuksia koskeviin päämääriin ja tavoitteisiin. Yhteenvetoon voi sisältyä numerotietoja päästöistä, jätteistä, raaka-aineiden, energian ja veden kulutuksesta, melusta sekä muista asetuksen liitteessä VI mainituista näkökohdista. Tietojen perusteella olisi voitava tehdä vertailu edellisvuosiin nähden organisaation ympäristönsuojelun tason kehittymisen arviointia varten. Tavoite: organisaation ympäristönsuojelun tasoa koskevien tietojen sekä päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneen kehityksen esitteleminen. Lisäksi esitellään organisaation ympäristönsuojelun tasossa pitkällä aikavälillä tapahtuneet muutokset. 22

Enimmäispistemäärä: 10 ARVIO 6: Vaatimusten täyttäminen (Sopeutuminen) Vaatimus: muut ympäristönsuojelun tasoon liittyvät tekijät, mukaan luettuna lainsäädännön vaatimusten täyttäminen merkittävien ympäristövaikutusten kannalta. Tavoite: kun organisaatio antaa tietoja siitä, miten sen ympäristönsuojelun taso täyttää lainsäädännössä asetetut ympäristövaikutuksia koskevat vaatimukset, sen on ilmoitettava suojelun taso vaadittuun lakisääteiseen tasoon nähden. Organisaatio voi liittää selontekoon myös muuta ympäristönsuojelun tasoon liittyvää tietoa, esimerkiksi yksityiskohtaiset tiedot ympäristönsuojelun tason parantamiseksi tehdyistä investoinneista sekä tietoja paikallisille ympäristöryhmille annetusta tuesta ja sidosryhmien välisen vuoropuhelun edistämiseksi toteutetuista toimista. Organisaatiot voivat antaa selvityksen myös käytössä olevista turvasuunnitelmista. Enimmäispistemäärä: 10 ARVIO 7: Ympäristötodentaja ja päivämäärä (Todentaja) Vaatimus: ympäristötodentajan nimi ja akkreditointinumero sekä vahvistuksen päivämäärä. Tavoite: ympäristöselonteon todentajaa ja todentamisajankohtaa koskevien tietojen antaminen. Enimmäispistemäärä: 10 ARVIO 8: Ekstrat EMAS-asetuksessa mainittujen tekijöiden lisäksi selonteoille voidaan antaa lisäpisteitä niiden luettavuutta, ymmärrettävyyttä ja tietosisältöä lisäävistä tekijöistä. Näitä ovat erityisesti havainnollistavat kuviot, kaaviot ja sanastot mutta myös esimerkiksi sosiaalisen vastuun ja turvallisuuskysymysten käsittely selonteossa. Enimmäispistemäärä: 10 Lähteet: Euroopan Parlamentin ja Neuvoston Asetus (EY) N:o 761 / 2001. Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. L114. 24.4.2001. Ympäristöselontekoa koskevat ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän (EMAS) ohjeet. EMAS-asetuksen 19 artiklan mukaisen komitean kokousasiakirja. 19.4.2001. 23

LIITE 5. PALAUTERAPORTIN TILAUSLOMAKE TILAUSLOMAKE Tilaan palauteraportin organisaatiomme raportointia koskevista arviointihavainnoista YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTAVASTUU 2004 -kilpailussa hintaan 450 euroa (+ alv 22%). Tämän palauteraportin (n. 4 sivua) tavoitteena on tarjota tilaajaorganisaatiolle tietoa oman ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportoinnin kehittämiseen. Voitte vaihtoehtoisesti nitoa käyntikorttinne tähän Yritys: Nimi: Tehtävä/asema: Osoite: Puhelinnumero: Sähköposti: Päivämäärä: Allekirjoitus: Tämän tilauslomakkeen ja/tai kilpailuun osallistuvat raportit voitte toimittaa tutkija Iikka Kuosalle: Fax: (09) 408 417 Posti: LTT-Tutkimus Oy Puh: (09) 4313 8637 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B E-mail : iikka.kuosa@hkkk.fi 00100 Helsinki 24