Hannu Linjakumpu Lapin ELY-keskus

Samankaltaiset tiedostot
Maaseutuhallinnon neuvottelupäivät

Porojen lisäruokinta ja tarhaus. Porotalouden investointien rahoitus Keijo Alanko

Petojen aiheuttama etsintä- ja poistotyö paliskunnassa. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta

PETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI

Riistavahinkolaki. Keijo Alanko Lapin ELY- keskus. Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

TOIMENPIDE-ESITYKSET PETOVAHINGOISTA KÄRSIVÄN POROTALOUDEN TURVAAMISEKSI.

Porokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste. 3/23/2018 Poron omistajat trk

Riistavahinkolaki ja siihen liittyvät määräykset ja asetukset

Poronhoitajien kriisiapuselvitys. Anneli Pohjola Lapin yliopisto Peto ongelman monet kasvot seminaari Lapin liitto

POROTALOUS SUUNNITELMA

Ennen poro ruokki poromiehen, nyt poromies ruokkii poron

KEMIN-SOMPIO MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta

NUORTEN POROTALOUDEN- JA MUIDEN LUONTAISELINKEINONHARJOITTAJIEN ALOITUSTUKI

Maaseutuhallinnon ajankohtaispäivä. Porotalouden ajankohtaiset asiat

Lisäpotkua Porosta Poroon liittyvän pienyrittämisen esiselvitys -hankesuunnitelma

Maa-ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoanne liitteenä olevasta luonnoksesta.

Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen

TOIMENPIDE ESITYKSET PETOVAHINGOISTA KÄRSIVÄN POROTALOUDEN TURVAAMISEKSI

Yleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä

Poronhoidon paikkatietojen hyödyntäminen Uusia toimintamalleja ja työkaluja suunnitteluun

Tarkastelen esitettyjä toimenpide-ehdotuksia rajavartiolaitoksen ja poliisin toiminnan osalta.

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt -hanke. Päivi Ylitalo: Poromiehen verotus

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Elinkeino-, liikenne- ja PUHEENVUORO KEHN1 304/2015 ympäristökeskus

Keski-Karjalan rakennemuutoksen kasvupaketti TIIVISTELMÄ

PORONHOITO JA MAANKÄYTTÖ

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen


KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

LAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) mmm.fi /01.02/2017

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

/01.02/2018 LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA PORONHOITOVUO DELTA 2018/2019 MAKSETTAVASTA ELÄINKOHTAISESTA TUESTA

Maatalouden investoinnit ja rahoitus

Yrityksen kehittämisavustus pkyritysten kasvua vauhdittamassa missä ja milloin vaikuttavuutta?

Kuvaus maaseutuohjelman yritystuen suuntaamisesta Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella

ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen

TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun. TOKAT-aloitusseminaari Rovaniemi Kari Oinonen SYKE

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen

POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT

PORONHOITOALUEEN PETOVAHINKOJEN HALLINTASUUNNITELMA

PÄÄTÖSESITYS. Jakelun mukaan

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Maaseuturahasto syksyn hakuteemat

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät Reijo Martikainen

ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen

Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain uudistamistyöryhmän välimietintö

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Luopumistuki Maatalousyrittäjien eläkelaitos

Ajankohtaista maaseuturahastosta

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Paliskunnat vaativat pikaisesti vahinkoyksilöiden poistolupia pahimmille ahmavahinkoalueille.

HE 81/2015 vp. Lisäksi lakeihin ehdotetaan tehtäväksi eräitä teknisluonteisia muutoksia. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

SUURPEDOT JA POROTALOUS SUOMESSA


Linnaseutu Hämeenlinnan seudun maaseudun kehittämisyhdistys

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Porotalouden verotus. Paliskunta laskentayksikkönä (poikkeus Kiiminki-Kollaja) Porotalouden verovuosi on poronhoitovuosi

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

ELY-keskuksen rahoitusinstrumentit

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

Valtioneuvoston asetus

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen

Porotalouden merkitys paikallistaloudelle

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi. Tilannekatsaus loka/marraskuu Sivu 1

Maaseudun kehittämisohjelman tuleva ohjelmakausi Kari Kivikko Hämeen ELY-keskus

ELY-keskuksen rahoitusmahdollisuudet maaseutumatkailuyrittäjille

Leader Tunturi-Lappi ry (LTL) Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio. Leader Outokaira tuottamhan (Outokaira) Tornio, Pello, Ylitornio

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Maaseuturahasto syksyn hakuteemat

Lisäpotkua Porosta-Lappi

ESR- ja EAKR-rahoituksen merkitys työllisyys- ja elinkeinopolitiikassa

HE 47/2010 vp. luovutuksen varainsiirtoverosta vapauttamisesta luovuttaisiin. Maatalouden rakennetuista annetun lain mukaiseen kiinteistön hankkimista

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,

ELY- Laajakaistahankkeet

Poronhoitajan oikeusturva petopolitiikassa, onko sitä? Mika Kavakka, poroisäntä Kemin-Sompion paliskunta

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

Rahoitus ja kehittäminen

Team Finland yritysten kansainvälistymisen tukena

LAATUA ELINTARVIKKEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke POROTALOUDEN VEROTUS. Mika Kavakka

Dnro 594/2017

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

POROTALOUS POROKANNAN TUOTTAVUUS. Tausta

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus Taulukot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 34/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

JOHDANTO LAATUAJATTELUUN. Matti Särkelä

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Yrityksen kehittämisavustus

Maakuntauudistuksesta sekä muuta ajankohtaista

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Maaseutuohjelman yritystuet

Porotalouden tutkimusohjelma

Transkriptio:

Petofoorumi Petotilanteen vaikutus porotalouteen Hannu Linjakumpu Lapin ELY-keskus Salla 31.1.2011 1

Taustaa Perinteinen i elinkeino i Poroelinkeinon merkitys harvaanasutun maaseudun näkökulmasta Kannattavuuden kanssa painimista, alueellista vaihtelua Toimintaympäristö muuttunut ja muuttuu edelleen Petoja ollut ennenkin mikä on oleellisesti muuttunut petoasioissa? Euroopan unioniin liittyminen, kansallinen päätösvalta - Pedot syö poroja riittävät korvaukset, läpinäkyvästi ja ajallaan - Maasuurpetojen hoitosuunnitelmat - Tarkastelu yli valtakunnan rajojen, petoeläimet eivät katso rajoja? - Kanta-arviot, toisistaan poikkeavia arvioita, miten asia olisi hoidettava? - LUOTTAMUS palautettava järjestelmien toimivuuteen ja eri toimijoiden keskinäiseen toimintaan! Vaatinee konkreettisia toimenpiteitä 2

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rooli: - ELYn tehtävänä poroelinkeinon edistäminen ja kehittäminen - Paliskuntien investointien rahoittaminen - Porotalousyrittäjien investointien i ti rahoittaminen i - Uusien porotalousyrittäjien tukeminen yrittäjäksi alkaessaan - Erilaisten porotaloutta kehittävien kehittämishankkeiden rahoitus - Yritystoiminnan tukeminen, mm. jalostus, matkailu, ohjelmapalvelut - Luontaiselinkeinojen ja kolttien toiminnan tukeminen - Kuntaviranomaisten koulutus, - Ensiasteen valitusviranomainen - Aluehallintouudistus, Paliskuntain yhdistyksen tulosohjaus uutena tehtävänä ELYlle - Erityislait, POLURA-uudistus 3

Porotalouden kehittämiseen kohdistunut rahoitus (ei sisällä porotukea) (1000 ) Ohjelmakausi 2000-2006 Ohjelmakausi 2007-2013 kpl 1 000 kpl 1 000 Kehittämishankkeet 36 5 905 11 1 704 Yrityshankkeet 65 1 574 37 1 213 Porotalouden aloitustuet * avustus 83 1 940 57 1 425 * valtionlaina 1 890 1 624 Porotalouden investoinnit (kansall. tukea) * avustus (yksityisille + paliskunnille) 1 629 5 969 1 023 4 866 * valtionlaina (yksityisille) 149 3 510 63 3 128 Yhteensä 1 962 20 788 1 191 13 960 4

- Porotaloudessa tapahtuvat muutokset näkyvät jo elinkeinojen rahoituksessa. Onko meillä murtumassa pohjaa porotalouden kehittämisessä? - Ongelma laajentunut Kainuusta pohjoiseen Eloporoluvut: - eloporoluvut ovat alentuneet niin yksittäisten poronomistajien kuin useammankin paliskunnan osalta - Todennäköisenä syynä lisääntyneet petovahingot - Esimerkkipaliskunta: eloporoluku v. 2003/2004 4 614 poroa eloporoluku v. 2009/2010 4 477 poroa - suurin sallittu eloporoluku l 4 800 poroa 5

Petovahingot: Korvatut petovahingot esimerkkipaliskunnassa: e s assa - Petovahinkoja v. 2003 45 kpl - korvaussumma 27 919 euroa - Petovahinkoja v. 2007 182 kpl - korvaussumma 119 480 euroa - Petovahinkoja v. 2010 344 kpl - korvaussumma 230 614 euroa 6

Teurastulot: Teurasporoja esimerkkipaliskunnassa: - Teurasporot phv 2003/2004 2 926 poroa - Teurasporot phv 2009/2010 1 801 poroa - Laskennallinen teurastulon menetys tämän hetkisellä keski- määräisellä äi tuottajahinnalla (7 euroa/kg) ja keskimääräisellä ki äi teuraspainolla (23 kg/teurasporo) laskettuna 181 125 euroa 7

Vasatulokset: - Vasatulokset (vasoja/vaadin) esimerkkipaliskunnassa: - Vasaprosentti phv 2003/2004 70 % - Vasaprosentti phv 2009/2010 54 % 8

Yhteenvetoa tukijärjestelmät edellyttävät vähintään 80 eloporon omistamista, niissä paliskunnissa, joissa petovahinkoja on huomattavan paljon, tilanne näkyy käytännössä siten, että porokarjasta joudutaan jättämään eloon vasoja, jotta tukikelpoisuus säilyisi voimakkaasti nuorentuneen porokarjan vasatuotto jää täten huonommaksi, mikä taas laskee poronomistajan teurastuloja 9

Yhteenvetoa Poronomistajan tulot perustuvat pitkälti teurastuloihin. Nyt on kuitenkin useamman poronomistajan kohdalle tilanne on se, että tukikelpoisuuden säilyttämiseksi joudutaan jättämään eloon niitä poroja, jotka normaalissa tilanteessa menisivät teuraiksi. 10

Yhteenvetoa suurimpana uhkana on elinkeinon kannattavuuden heikkeneminen ja sen kerrannaisvaikutuksin koko porotilan taloudellisen tilanteen romahtaminen odottamattomien elinkeinoa rasittavien ulkopuolisten tekijöiden vuoksi elinkeinon i harjoittaminen i voi vaarantua tai jopa loppua laajaltakin alueelta, huomioitava kerrannaisvaikutukset harvaan asutulla alueella odottamattomat tekijät vaikeuttavat niin itse elinkeinon harjoittamistakin kuin elinkeinon kehittämistyötä 11

Yhteenvetoa porotaloudessa ulkoiset puitteet (infra) ovat tehtyjen elinkeinon kehittämistoimenpiteiden i t i id ja erityisesti i ti mittavien i investointien i ti ansiosta saatu suhteellisen hyvään kuntoon Rahoittajan näkemyksen perusteella nuoret olisivat ainakin vielä toistaiseksi t i i kiinnostuneet t jatkamaan ja kehittämään ää esi-isiensä i i sukupolvien ajan harjoittamaa elinkeinoa HAASTEITA ELINKEINOSSA RIITTÄÄ YKSI NIISTÄ ON AJANKOHTAINEN PETO-ONGELMA, JOHON ON SAATAVA KESTÄVÄ RATKAISU! YHTEISELO KAIROISSA ON TEHTÄVÄ MAHDOLLISEKSI! 12