Inspire-verkosto Muistio 1 (6) Inspire-verkoston n workshop: Pikaopas Inspire-verkkopalvelujen perustamiseen Aika: 20.10.2009 klo 9-12 Paikka: Maanmittauslaitos, Pasila, nh. Toimitus 1. Työpajan avaus... 2 2. Alkudemot... 2 3. Katselu- ja latauspalvelut... 3 4. Metatieto ja hakupalvelut... 5 5. Tilaisuuden päättäminen... 6
Inspire-verkosto Muistio 2 (6) 1. Työpajan avaus Puheenjohtaja Veli-Matti Kiviranta toivotti osallistujat tervetulleeksi. Paikalle oli saapunut runsaat 25 henkilöä, jotka esittäytyivät lyhyesti. Työpajan tarkoituksena oli hahmotella lyhyttä ja ytimekästä opasta Inspiren velvoitteiden mukaisten aineistokuvausten laatimiseen ja verkkopalveluiden perustamiseen. Osallistujilta haluttiin saada mahdollisimman paljon kommentteja siitä, mitä asioita oppaassa pitäisi käsitellä. Oppaan keskeisin tarkoitus on kertoa, ketä Inspire-velvoitteet koskevat, miten tarpeelliset toimenpiteet tehdään ja mitä laatuvaatimuksia perustettaviin palveluihin liittyy. Opas tullaan julkaisemaan Paikkatietoikkunan Neuvola-osiossa. 2. Alkudemot Jari Reini Logicalta esitteli aluksi tiivistetysti prosessin, jonka avulla paikkatietoaineisto muunnetaan yksinkertaistetusti Inspire-yhteensopivaksi ja julkaistaan WMS- tai WFS-palveluna. Lisäksi Reini demosi lyhyesti aineistojen metatietoihin perustuvaa hakupalvelua. Demoa seuranneessa keskustelussa esitettiin mm. seuraavia huomioita: Inspire-yhteensopivaa aineistoa ei välttämättä voida generoida lennosta alkuperäisestä aineistosta, vaan yhteensopiva aineisto on julkaistava erillisenä kantana. Oikean terminologian käytön tärkeyteen haluttiin kiinnittää huomiota. Miten rahoitetaan edessä oleva mittava työ, jossa nykymuotoinen prosessi paikkatietoaineistojen julkaisemiseksi ja jakamiseksi täytyy muuntaa Inspire-yhteensopivaksi? Mistä löytyvät resurssit ja motivaatio työn tekemiseksi? Joissakin kommenteissa korostettiin, että yksityisille yrityksille tulisi tarjota yhtäläiset mahdollisuudet saada aineistot tarjottavaksi palveluina asiakkaille eli aineistontuottajille. Valtionsektorin näkökulmasta julkishallinnolla ei ole ainakaan yhtään ylimääräistä rahaa Inspireyhteensopivuuden aikaansaamiseksi. KuntaIT:n vaatimukset on myös otettava huomioon verkkopalveluita perustettaessa. Pienet kunnat voivat hyödyntää alueellisten portaaleiden kuten esim. Lounaispaikan tarjoamia palveluita aineistojensa julkaisemiseksi verkkopalveluina. Seuraavaksi Riikka Kivekäs Maanmittauslaitokselta demosi avoimen lähdekoodin Geonetworkohjelmistoa, jonka avulla voidaan toteuttaa metatietoihin perustuva hakupalvelu. Maanmittauslaitos vastaa Inspiren vaatimusten mukaisen hakupalvelun toteuttamisesta ja ylläpidosta. Hakupalvelu aloittaa toimintansa v. 2010 alkuun mennessä.
Inspire-verkosto Muistio 3 (6) Demoa seuranneessa keskustelussa esitettiin mm. seuraavia huomioita: Miten aineistontuottaja vie metatietonsa MML:n ylläpitämään hakupalveluun? Vast: Tuottaja voi kirjautua internetissä olevaan palveluun omilla tunnuksillaan ja laatia itse aineistojensa metatiedot palvelun metatietoeditorilla, tai lähettää xml-muotoinen kuvaus MML:lle. SYKE on käyttänyt GTK:n tekemää metatietoeditoria; ovatko ko. metatiedot yhteensopivia hakupalvelun kanssa? Vast: Ei pitäisi olla ongelmia, koska GTK:n editori tuottaa standardinmukaista xml:ää. Ohjeistus metatietojen julkaisemiseksi MML:n hakupalvelussa on tulossa saataville lähiaikoina. Metatietojen julkaisun aikataulu: Paikkatietoasetuksen mukaan kaikkien liitteen I ja II aineistojen metatietojen on oltava julkaistuna hakupalvelussa 12/2010 mennessä. Metatiedot on periaatteessa oltava kerättynä 05/2010 mennessä. Kieliversiot: Vaatimukset metatietojen julkaisukielen suhteen ovat vielä selvitettävänä, mutta ilmeisesti metatiedot on julkaistava vähintään suomeksi tai ruotsiksi. Aineistontuottaja vastaa käännöksistä. Löytyvätkö Inspiren vaatimat tiedot nykyisistä, olemassa olevista tiedoista? Osa tiedoista löytyy suoraan, mutta osa vaatii manuaalista työtä. Metatietojen päivittämisestä huolehtiminen on oma haasteensa. Geonetworkin kehitys kohti täyttä Inspire-yhteensopivuutta jatkuu, ja uusia ominaisuuksia on tulossa. EU:n komissio on mm. testannut Geonetworkin harvesting-ominaisuutta. Avainsanoja on syötettävä vähintään yksi per aineisto, minimivaatimuksena avainsanaksi voidaan valita yksi Inspire-teema (34 vaihtoehtoa). Pohjana toimii GEMET-sanasto, jonka perusteella koostetaan avainsanaluettelo valintalistaksi käyttäjille metatietojen laatimista varten. Metatieto-JHS:ä ollaan päivittämässä Inspiren mukaiseksi. Mutta riittääkö kansallisiin tarpeisiin Inspiren minimivaatimus, vai tarvitaanko laajennuksia? Aineistontuottajien ei siis tarvitse perustaa omia hakupalveluita, vaan metatietojen laatiminen MML:n tarjoamassa hakupalvelussa tai xml-muotoisena hakupalveluun riittää. MML:n rooli on myös patistaa aineistontuottajia metatietojen päivityksistä huolehtimiseen. Seuraavaksi osallistujat jakautuivat kahteen ryhmään, joissa käsiteltiin metatietoja ja hakupalveluja sekä katselu- ja latauspalveluja Inspire-sihteeristön opastuksella. Osallistujat vaihtoivat ryhmiä runsaan puolen tunnin kuluttua. 3. Katselu- ja latauspalvelut Katselu- ja latauspalveluita käsitelleessä ryhmässä todettiin aluksi, että tavoitteena on tiivistää Inspirevaatimukset parin aanelosen mittaiseksi. Ohjeen kohderyhmä on tietopalvelun tilaajat eli käytännössä tiedontuottajaorganisaatiot.
Inspire-verkosto Muistio 4 (6) Aikataulu: Paikkatietoasetuksen mukaan olemassa olevien paikkatietoaineistojen on oltava tietoverkossa saatavilla 7 vuoden kuluessa täytäntöönpanosäännöksen hyväksymisestä eli käytännössä v. 2017. Itse verkkopalvelujen pystyttämisen aikataulua selvitellään vielä. Kansallisista lähtökohdista olisi kuitenkin järkevää tuoda rajapinnoille mahdollisimman kattava valikoima aineistoja niin pian kuin mahdollista, ts. nopeammin kuin Inspire edellyttää. Vaihtoehtoja verkkopalveluiden toteutukseen: Oma kehitystyö esim. avoimen lähdekoodin ohjelmistojen perusteella Toteutuksen ostaminen palveluna Pienten kuntien näkökulmasta ei ole järkevää lähteä perustamaan itse rajapintoja, vaan keskittää palvelut esim. alueellisten portaalien kautta. Ensimmäinen askel on selvittää, ketkä on loppujen lopuksi velvoitettu pystyttämään tietopalveluiden rajapintoja ja tuottamaan Inspire-yhteensopivia metatietoja ja aineistoja. Paikkatietoasetuksessa on lueteltu vastuulliset organisaatiot ja aineistot. Kunkin aineistoteeman osalta tuotetaan vähintään yksi tietopalvelu, jonka perustamisesta vastuulliset organisaatiot neuvottelevat. MMM ohjeistaa asiassa etenemisen pikapuoliin. Kunnat vastaavat lähtökohtaisesti itse palveluiden järjestämisestä. Käytännössä kunnille voi olla luontevinta tehdä asiassa esim. alueellista yhteistyötä tai toimia esim. KRYSP-hankkeen puitteissa. Kuntien vastuulla ovat kiinteistöjen ja rakennusten osoitteet sekä tietyiltä osin suojelualueet ja kiinteistöjaotus. Näitä tietoja ylläpidetään yhteistyössä valtion organisaatioiden kanssa. Kuntien osalta tarvitaan vielä pohdintaa, miten tietopalvelut järjestetään, ja kuka päättää asiasta. Tukipalveluita tarjoaa MML paikkatietoasetuksen velvoittamana. Tukipalveluista kirjataan lisätietoa Pikaoppaaseen. Tukipalveluilta odotetaan käytännönläheistä ohjeistusta palveluiden pystyttämisestä. Ohjelmistojen valmistajat ja maahantuojat voisivat tarkentaa ohjeistusta teknisellä tasolla edustamiensa järjestelmien osalta. Tietopalveluiden laatukriteerit: Pikaoppaaseen listataan hyvin tiivistetysti laatukriteerit esim. palveluiden saatavuudesta ja vasteajoista. Erilaisten Inspiren myötä tulevien virallisten dokumenttien ja ohjeistusten hierarkiaa toistensa suhteen pitäisi avata mahdollisimman paljon asian selkeyttämiseksi. Katsottiin parhaaksi jakaa Pikaopas kahteen osaan vastaavaan tapaan kuin Inspire-ohjeistuksessa: Hallinnollinen osio (kuten Inspiren toimeenpanosäännöt) Tekninen ohjeistus (kuten Inspire Technical Guidelines, josta nostetaan tärkeimmät asiat) Pohdittiin, onko WMS/WFS-aiheiselle JHS:lle tarvetta? Nykyinen Paikkatiedon sisältöpalvelut -JHS käsittelee myös WFS-palveluita, mutta mikä on kyseisen JHS:n tilanne ja päivitystarve? Miten motivoida ja innostaa tiedontuottajia toteuttamaan Inspire-minimivaatimuksia kattavampia tietopalveluita? Mikä on helppoa tietopalveluiden toteuttamisessa, ja mikä on vaikeaa? Vaihtoehtoisten toimintatapojen löytäminen palveluiden toteuttamisessa katsottiin tärkeäksi asiaksi (esim. avoimen lähdekoodin ratkaisut, ostopalvelut, )
Inspire-verkosto Muistio 5 (6) Pääongelmaksi ei aina katsottu teknisten ratkaisujen löytäminen, vaan sisällöltään ja laadultaan puutteelliset aineistot, joita ei kehdata näyttää palveluissa. Myös tietoturvasta johtuva verkkotekninen pullonkaula tunnistettiin: miten saada oma palvelu verkkoon siten, että palvelu näkyy sujuvasti ulospäin esim. organisaation sisäverkosta. Joutuuko organisaatio tietoturvasyistä valitsemaan toisen toimintatavan/palvelumallin saadakseen aineistonsa näkymään vaatimusten mukaisesti ulkomaailmaan yhteiskäyttöisesti? Kannattaisiko laatia verkkopalveluille erikseen minimitoteutuksen mukainen Inspire-profiili ja monipuolisempi kansallinen suositusprofiili? Päätettiin koota Best practices -tyyppinen kooste hyvistä toimintamalleista ja toteutuksista. Miten hyödynnetään sihteeristön kokoamaa taulukkoa, johon on koottu paikkatieto-ohjelmistojen Inspire-vaatimusten tukea? Inspiren Initial Operating Capability -malli kannustaa tietopalveluiden toteuttamiseen siten, että kaikkia Inspire-vaatimuksia ei ole tarvetta tukea välittömästi, vaan tärkeintä on päästä liikkeelle käytännön tasolla mahdollisimman nopeasti. Lisätään taulukkoon verkkopalvelujen laatukriteerit ja mahdollisesti ohjelmistojen tukemat laitealustat. Merkitään lähtötaso (IOC) ja lopullinen tavoitetaso (Inspire-vaatimukset). ValtIT:n tilanne on selvitettävä suhteessa Inspire-vaatimuksiin. Yhtenä huomiona esitettiin, että WMS-palvelu voi toimia myös aineiston markkinointikanavana, joka on helppo pystyttää, ja se toimii näyteikkunana varsinaiseen ladattavaan aineistoon. WMS:n kautta näytettävät aineistot voivat myös toimia taustakarttoina muille aineistoille rikastuttamaan sisältöjä. 4. Metatieto ja hakupalvelut Metatieto ja hakupalvelut -ryhmässä oltiin huolestuneita siitä, kuinka paljon työtä metatietojen tuottaminen vaatii tiedon tuottajilta. Saadaanko metatietoja luettua automaattisesti suoraan aineistosta tai palvelusta? Kuinka usein metatietoja olisi päivitettävä ja miten Maanmittauslaitos huolehtii tästä asiasta muistuttamisesta? Miten määritellään aineistojen yhdenmukaisuus tietotuotemäärittelyjen kanssa, kun tietotuotemäärittelyt eivät vielä ole valmiit? Entäs miten toimitaan sellaisten aineistojen kanssa, jotka kuuluvat useaan eri tietotuotemäärittelyyn? Miten linkitys aineistojen, palvelujen ja tietotuotteiden välillä saadaan hoidettua? Aikaan kohdistuvien hakujen todettiin olevan hankalia, koska esim. aineiston ajantasaisuutta on vaikea kuvata aikaelementtien perusteella ja tiedon tuottajilla voi olla eri käsitys aikaan liittyvien elementtien määritelmistä. Myös siitä oltiin huolissaan, kuka määrittelee työnjaon niiden aineistojen kohdalla, jossa on useita tiedon tuottajia tai samankaltaisesta aineistosta on useita eri ilmentymiä. Miten toimitaan sellaisten aineistojen kanssa, joiden sisällä on tavallaan useampi aineisto? Esimerkki tällaisesta aineistosta voisi olla esimerkiksi eri kuntien tuottamat kaavan pohjakartat. Työnjaon tekemisessä Paikkatietoasiain neuvottelukunnalla tulee olemaan suuri rooli, jossa se jakaa aineistot teemakohtaisissa työryhmissä. Lisäksi on ylipäätään sovittava, mitkä aineistot on määriteltävä tai saa määritellä.
Inspire-verkosto Muistio 6 (6) Ohjeeseen voisi lisätä esimerkkejä ns. hankalista aineistoista, kuten esim. historialliset kartat, jotka eivät tunnu sopivan oikein mihinkään luokkaan jossain tietyssä elementissä. Lisäksi määritelmiin kaivattiin täsmennöksiä. 5. Tilaisuuden päättäminen Lopuksi puheenjohtaja kiitti työpajan osallistujia ja summasi päivän antia.