Toimintakertomus Korkein hallinto-oikeus Hallinto-oikeudet Helsingin hallinto-oikeus Hämeenlinnan hallinto-oikeus Itä-Suomen hallinto-oikeus Pohjois-Suomen hallinto-oikeus Turun hallinto-oikeus Vaasan hallinto-oikeus Vakuutusoikeus Markkinaoikeus Ahvenanmaan hallintotuomioistuin 1
SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 3 HALLINTOTUOMIOISTUINJÄRJESTELMÄ 5 Hallintotuomioistuinten tehtävä 5 Hallintotuomioistuinten organisaatio 6 Hallintotuomioistuinten vahvuudet 7 TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN KESKEISESTI VAIKUTTANEET TEKIJÄT 8 Toimintamäärärahojen väheneminen 8 Hallinto-oikeuksien rakenneuudistus ja maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan lakkauttaminen 8 Hallintotuomioistuinten toimitilahankkeet 8 Henkilöstörakenteen kehitys 9 Toiminnan keskeiset riskit ja toimenpiteet 10 HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TOIMINTATIETOJA VUODELTA 11 Hallintotuomioistuinten yhteisiä tietoja 11 Asioiden käsittelyajat 11 Toimintamäärärahat ja toimintamenot 11 Henkilöstö 11 Korkein hallinto-oikeus 12 Hallinto-oikeudet 13 Vakuutusoikeus 15 Markkinaoikeus 16 Ahvenanmaan hallintotuomioistuin 17 TOIMINNAN KEHITTÄMINEN 18 Hallintolainkäytön yleiset kehittämislinjat 18 Oikaisumenettelyn ja valituslupajärjestelmän laajentaminen 18 Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittäminen 18 Tietotekniikan kehittäminen 19 Joustavat ratkaisukokoonpanot ja työskentelymallit 19 Koulutus 20 TULEVAISUUDENNÄKYMÄT 21 TOIMINNAN ULKOINEN OHJAUS JA SISÄINEN VALVONTA 22 Ulkoinen ohjaus 22 Sisäinen valvonta 22 Toiminnan tunnuslukuja 23 2
ESIPUHE ESIPUHE Perustuslaissamme vahvistettuun suomalaiseen oikeusvaltioperiaatteeseen kuuluu keskeisenä elementtinä hallinnon lainalaisuus eli se, että kaiken julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Yksilön kannalta saman asian toisena puolena on toimiva oikeusturva jokaiselle kuuluvana perusoikeutena. Kaikkialla maailmassa näin ei valitettavasti vielä ole. Oikeusturvan toteutumiseksi kaikista yksittäisistä hallintoviranomaisten päätöksistä, aina kunnan viranhaltijasta tai lautakunnan jaostosta valtioneuvostoon saakka, on meillä mahdollisuus valittaa oikeudellisin perustein hallintotuomioistuimeen. Hallintotuomioistuin siis jokin alueellisista hallinto-oikeuksista, markkinaoikeus, vakuutusoikeus tai korkein hallinto-oikeus onkin kaikista eri tuomioistuimistamme käytännössä todennäköisimmin se, jonka kanssa tavallinen kansalainen tulee elämänsä jossakin vaiheessa asioimaan, olipa kyse veroista, rakentamisesta, ympäristöstä, sosiaaliturvasta, lastensuojelusta, terveydestä, elinkeinoista, virkasuhteista, vaaleista tai monista muista arkisista asioista. Kun hallintotuomioistuinten ratkaistavaksi kertyy asioita kaikilta yhteiskunnan ja talouden aloilta, juuri niiden päätöksistä paljolti piirtyy yleiskuva suomalaisen oikeusvaltion toiminnasta. Toki oikeusvaltioon ja lainalaiseen hallintoon kuuluu lähtökohtana se, että jo perustasolla kaikki hallinnon ratkaisut ovat mahdollisimmin oikeita ja perusteltuja. Silti aina jossakin osassa asioita vanhan kokemuksen mukaan ilmenee ongelmia ja oikeussuojan tarvetta. Perustuslakiin ankkuroidut itsenäiset hallintotuomioistuimet pitävät yllä kattavaa ja asiantuntevaa lain soveltamisen ohjausta esimerkiksi verotuksen eri sektoreilla, elinkeinoasioissa, julkisissa hankinnoissa, kilpailuasioissa, immateriaalioikeusasioissa, ympäristöluvissa, kaivosasioissa, kaavoituksessa, rakentamisessa, ulkomaalaisasioissa, julkisuusasioissa, kunnallisasioissa sekä sosiaali- ja terveysasioissa. Ne ovat Suomelle merkittävä voimavara sekä tuottavuus- ja kilpailukykytekijä. Myös valtaosassa Euroopan maita on erilliset hallintotuomioistuimet. Näin on esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa. Sellaisissa maissa, joissa on vain yksi ylin oikeusaste ja yksilinjaiset alemmat asteet, haetaan uudenlaisia ratkaisuja kansalaisten ja yritysten oikeussuojan tehostamiseksi ja oikeudellisen ohjauksen kattavuuden parantamiseksi muissa kuin rikos- ja siviiliasioissa, joihin yksilinjaisten tuomioistuinjärjestelmien toiminta käytännössä yleensä painottuu. Suomen toimivaa järjestelmää kohtaan osoitetaan tässä suhteessa jatkuvasti erityistä kiinnostusta. Hallintotuomioistuinten avainmerkityksestä huolimatta kansalaisten yleinen tietämys hallintolainkäytöstä ei keskimäärin ole kovinkaan hyvä. Kuva yleisessä tietoisuudessa saattaa olla himmeä tai puuttua kokonaan. Osasyy on varmaan sillä, että hallintoprosessi on enimmäkseen kirjallista, vaikka suullisilla käsittelyilläkin on jutun laadusta riippuen oma tärkeä osuutensa. Tosin kansalaisten kuva tuomioistuimista ylimalkaan saattaa nykyään perustua enemmän amerikkalaiseen oikeussaliin kuin mihinkään kotimaiseen nykytodellisuuteen, olivatpa kyseessä yleiset tuomioistuimet tai hallintotuomioistuimet. Tässä meillä itsellämmekin on aina kehittämisen varaa, alkaen ennakoivasta asianosaisten palvelusta ja selkeästä informaatiosta yksittäisissä jutuissa. Yleisellä viestinnälläkin on oma, yhä keskeisempi osuutensa. Ratkaisujen yhä laajempi saatavuus tietoverkossa on olennainen tavoite. Muutokset ja ongelmat kansalaisyhteiskunnassa ja taloudessa näkyvät usein äkillisestikin hallintotuomioistuinten ratkaistavaksi tulevissa asioissa, niiden määrissä ja asiaryhmäjakautumissa. Tämä edellyttää mahdollisuutta ketterään reagointiin ja toiminnan suuntaamiseen yllättävissäkin tilanteissa. Toki silläkin on rajansa; määräänsä enempää ei yllättävää jutturyöppyä voi kukaan asianmukaisesti ja ajallaan käsitellä, etenkin jos työmäärää tunnistamattomat resurssileikkaukset ovat samaan aikaan viemässä pohjaa jo säännönmukaiseltakin lainkäyttötoiminnalta. Luotan kuitenkin yhä siihen, että toimivan oikeuslaitoksen merkitys maamme kestävän talouden ja yhteiskuntamme koheesion kannalta jatkossakin ymmärretään. Varmuutta tästä ei toki ole. Oletus siitä, että hallintotuomioistuinten tehokkuuden heikentäminen mekaanisin leikkauksin tuottaisi yhteiskunnalle kokonaistaloudellisia säästöjä, on pahasti virheellinen. Hallintotuomioistuinten kulut koostuvat ennen muuta henkilöstö- ja vuokrakuluista. Niitä ei voida ulkoistamalla eliminoida. Tietotekniikan kehittämisellä olisi kyllä paljonkin saatavissa aikaan, mutta haaste on valtava, koska hallintotuomioistuinten sidosryhmiä ovat käytännössä koko yksityinen sektori ja koko julkinen sektori ja asioiden, asiakirjojen ja asiakirjaliikenteen keskinäinen vaihtelu erittäin suurta. Resursseja kattava ja perinpohjainen kehitystyö vaatii melkoisesti, jos 3
työ halutaan tehdä kunnolla. Ja silloinkin tulokset näkyvät vasta vuosien päästä. Yleiset tuomioistuimet ovat oikeushallinnon tietoteknisissä kehittämishankkeissa tapahtuneen priorisoinnin vuoksi vuosia edellä hallintotuomioistuimista. Kuitenkin vuosia kestävä kehittämishanke on hallintotuomioistuintenkin puolelle saatu ainakin alulle. Oikeusministeriö on kesällä asettanut hankkeen, jonka tehtävänä on 18.8. 31.8.2015 laatia esiselvitys hallintotuomioistuinten asian- ja dokumentinhallinnan, sähköisen asioinnin ja raportoinnin toimintaprosessien kehittämiseksi. Tavoitteena on luoda edellytykset hallintotuomioistuinten toiminnan asettamien vaatimusten pohjalta käynnistää tietojärjestelmähanke, joka mahdollistaa sähköisen yhteistyön muiden viranomaisten, yksityisoikeudellisten yhteisöjen ja kansalaisten kanssa. Esiselvityksen keskeinen tehtävä on varmistaa, että tulevan tietojärjestelmän toteutus palvelee organisaation tavoitteita ja toteuttaa sen strategiaa. Hallintotuomioistuimissa vuosi on ollut monien merkittävien rakenteellisten uudistusten toteutumisen aikaa. Hovi- ja hallinto-oikeuksien rakenneuudistus, jossa alueellisten hallinto-oikeuksien määrä väheni kahdella tuli voimaan 1.4., jolloin uudet Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeudet aloittivat toimintansa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden tuomiopiirin samalla laajetessa kattamaan myös Päijät-Hämeen. Valmisteluvaiheen tavoin myös toteutus on vaatinut kaikilta mukana olevilta ponnisteluja. Tässä minulla on erityinen aihe kiittää kaikkia asianomaisia rakentavasta yhteistyöstä samalla kun jatkamme tärkeää työtä oikeusturvan takaamiseksi maakunnissa. Merkittävä vuoden aikana toteutunut uudistus on myös syyskuun alusta toteutunut maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan lakkauttaminen ja sen tehtävien siirtyminen osin Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle, osin Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle ja osin kaikille hallinto-oikeuksille. Tämäkin uudistus vahvistaa entisestään hallinto-oikeuksia toimialaltaan laajoina hallintotuomioistuimina. Vaikka korkeimman hallinto-oikeuden ensisijaisena tehtävänä ei olekaan ollut antaa ennakkopäätöksiä, lain soveltamisen ohjaaminen hallinnossa ja hallintotuomioistuimissa kuuluu vanhastaan sen tehtäviin. Tämä puoli onkin yhä korostumassa. Jo neljänä viime vuonna valituslupa-asioita on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa kutakuinkin saman verran kuin tavanomaisia valitusasioita. Korkein hallinto-oikeus julkaisi tärkeitä ratkaisuja vuosikirjaselosteina tasan kaksisataa, ja lisäksi julkaistiin 34 lyhyttä ratkaisuselostetta, kummatkin ratkaisujen oikeudellisen ohjausmerkityksen perusteella. Lisäksi verkkosivustolla on julkaistu ryhmässä muita päätöksiä yhä enemmän sellaisia yksittäisiä yhteiskunnallista, alueellista tai muuta yleistä mielenkiintoa omaaviksi arvioituja ratkaisuja, joita ei ole ratkaisun oikeudellisen merkityksen perusteella julkaistu vuosikirjaselosteina tai lyhyinä ratkaisuselosteina. Eduskuntakäsittelyyn vuoden aikana edennyt laaja valituslupajärjestelmää koskeva lainsäädäntöpaketti on merkittävä, vaikka käytännön vaikutuksiltaan ehkä vaatimaton, askel korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätösroolia korostavaan suuntaan. Joka tapauksessa muutokset korostavat hallintolainkäytön ensi asteessa tapahtuvan päätöksenteon merkitystä. Toisaalta tällaiset uudistukset olisi monestakin syystä ollut paikallaan aloittaa vähentämällä ensin pienimpään mahdolliseen ne vielä melko lukuisat tilanteet, joissa korkein hallinto-oikeus toimii ensimmäisenä ja ainoana oikeusasteena. Tämä olisi osaltaan avannut mahdollisuuden harkita valituslupakynnyksen käyttöönottoa tilanteissa, joissa se nyt ei ole mahdollista. Tämä hallintotuomioistuinten yhteinen toimintakertomus sisältää totuttuun tapaan selvityksen kaikkien hallintotuomioistuinten toiminnasta vuonna. Kertomusvuonna työtilanne pystyttiin pitämään hallinnassa käsiteltävien asioiden määrästä, moninaisuudesta ja vaihtelusta huolimatta. Hallintotuomioistuimet onnistuivat haastavassa oikeusturvatehtävässään myös toiminnan taloudellisuutta ja tuottavuutta koskevien tavoitteiden saavuttamisessa valtaosin. Hallintotuomioistuinten ratkaisut ovat edelleenkin varsin edullisia niin julkistalouden kuin asioiden osapuoltenkin näkökulmasta. Asianosainen saa päätöksensä myös joutuisasti, esimerkiksi alueellisissa hallinto-oikeuksissa keskimäärin 8 kuukaudessa. Tässäkään yhteydessä en voi jälleen olla korostamatta nykyistä tehokkaamman ja toimivamman sähköisen lainkäytön rakentamisen välttämättömyyttä. Siltä suunnalta tuottavuustoimenpiteiden painopisteenkin pitää löytyä. Helsingissä, huhtikuun 1. päivänä 2015 Pekka Vihervuori Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti 4
HALLINTOTUOMIOISTUINJÄRJESTELMÄ HALLINTOTUOMIOISTUINJÄRJESTELMÄ Hallintotuomioistuinten tehtävä HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TEHTÄVÄ Suomen perustuslaki edellyttää, että kaikessa julkisessa toiminnassa noudatetaan tarkoin lakia. Hallintotuomioistuinten tehtävänä on valvoa julkisen vallankäytön laillisuutta ja antaa oikeussuojaa hallintopäätösten kohteena oleville yksityisille henkilöille ja yhteisöille. Hallintotuomioistuimet ratkaisevat, mikä yksittäisessä asiassa on oikein. Samalla niiden päätökset ohjaavat hallinnon toimintaa. Hallintotuomioistuinten menettelyyn eli hallintoprosessiin sovelletaan hallintolainkäyttölakia. Oikeusturvan takaaminen kuuluu valtion perustehtäviin. Hallintotuomioistuimet omalta osaltaan varmistavat, että jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja että perus- ja ihmisoikeuksia noudatetaan. Toimiva hallintotuomioistuinjärjestelmä on yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden ja turvallisuuden, ihmisten hyvinvoinnin sekä kansantalouden kilpailukyvyn perusta. Suomalainen tuomioistuinjärjestelmä eriytyi jo 1600-luvulla toisaalta siviili- ja rikostuomioistuimiin ja toisaalta hallintotuomioistuimiin. Tämä ero tunnustettiin Suomen itsenäistyttyä, kun maahamme perustettiin 1918 kaksi ylintä tuomioistuinta: korkein oikeus siviili- ja rikosasioiden tuomioistuimeksi ja korkein hallinto-oikeus ylimmäksi hallintoasioiden tuomioistuimeksi. Tuomioistuinlaitos on Suomen itsenäistymisen jälkeenkin rakentunut ja kehittynyt tuomioistuinlinjojen erillisyyden periaatteen mukaisesti. Erilliset hallintotuomioistuimet ovat Euroopan maissa pääsääntö. Oikeusjärjestelmään kuuluu oikeus saattaa viranomaisen päätöksen laillisuus riippumattoman hallintotuomioistuimen ratkaistavaksi. Julkista valtaa käyttävät viranomaiset tekevät vuosittain yhteensä 20 30 miljoonaa hallintopäätöstä. Henkilö, yhtiö tai muu yhteisö, joka pitää viranomaisen päätöstä itseään koskevassa asiassa lainvastaisena, voi pääsääntöisesti valittaa siitä hallintotuomioistuimelle. Eräissä tapauksissa on ennen tuomioistuimeen valittamista haettava muutosta viranomaiselta tai erityiseltä oikaisulautakunnalta. Hallintotuomioistuinten käsiteltäväksi saapuu vuosittain noin 30 000 valitusta hallintopäätöksistä. Niissä käsitellään hyvin moninaisia yksilöitä ja yrityksiä koskevia asioita kuten verotusta, kaavoitusta, rakentamislupia, ympäristönsuojelua, julkisia hankintoja, kilpailuasioita, turvapaikkaa ja oleskelulupia, sosiaalihuoltoasioita kuten lastensuojelua ja vammaispalvelua, sosiaalivakuutusta, terveydenhuoltoa, viranomaisten asiakirjojen julkisuutta, kunnallisasioita, opetustoimintaa tai maataloustukia. Ratkaisut edellyttävät aina yksilöllistä harkintaa. 4 000 30 000 Korkein hallinto-oikeus Hallinto-oikeudet, vakuutusoikeus ja markkinaoikeus Oheinen pyramidi osoittaa, että hallinto toimii Suomessa pääasiallisesti hyvin, sillä vain murto-osassa viranomaisten tekemistä päätöksistä haetaan muutosta hallintotuomioistuimilta. Samalla se kuitenkin osoittaa, että valitusten määrä voisi hallintotuomioistuimissa nousta nopeasti, mikäli lainsäädännössä on tulkinnanvaraisuuksia tai epäselvyyksiä taikka päätöksentekomenettely hallinnossa ei toimi. Tämän vuoksi on tärkeää, että lainsäädäntö on selkeää ja viranomaisten toiminta luotettavaa. 20 000 000-30 000 000 Hallintopäätökset Kuva 1. Hallintopäätösten ja hallintotuomioistuinten päätösten määrät vuodessa 5
Hallintotuomioistuinten HALLINTOTUOMIOISTUINTEN organisaatio ORGANISAATIO Perustuslain mukaan yleisiä hallintotuomioistuimia ovat korkein hallinto-oikeus ja alueelliset hallinto-oikeudet. Lisäksi hallintolainkäytön alalla toimivat Ahvenanmaan hallintotuomioistuin sekä kaksi erityistuomioistuinta, markkinaoikeus ja vakuutusoikeus. Kaikkia näitä tuomioistuimia kutsutaan hallintotuomioistuimiksi. Suomessa on kaksiasteinen hallintotuomioistuinlaitos. Pääsääntöisesti hallintoviranomaisen valituskelpoiseen päätökseen voi hakea muutosta valittamalla alueelliseen hallinto-oikeuteen, joita on kuusi: Helsingin, Hämeenlinnan, Itä-Suomen, Pohjois-Suomen, Turun ja Vaasan hallinto-oikeus. Itä-Suomen hallinto-oikeus sijaitsee Kuopiossa ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeus Oulussa. Lisäksi on Maarianhaminassa sijaitseva Ahvenanmaan hallintotuomioistuin. Hallinto-oikeuksien tuomiopiirit muodostuvat yhdestä tai useammasta maakunnasta. Eräissä asiaryhmissä tuomiopiirinä on kuitenkin koko Suomi. Helsingin hallinto-oikeuteen on keskitetty arvonlisäveroa, tulleja ja valmisteveroja koskevat asiat sekä turvapaikka-asiat. Vaasan hallinto-oikeuteen on keskitetty vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaiset lupa- ja velvoittamisasiat. Ahvenanmaan maakunta kuuluu useimmissa näistäkin asiaryhmistä Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen tuomiopiiriin. Tietyissä asiaryhmissä muutosta hallintoviranomaisen valituskelpoiseen päätökseen haetaan valittamalla erityistuomioistuimeen. Vakuutusoikeus on toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin. Markkinaoikeus on erityistuomioistuin, joka käsittelee kilpailu- ja valvonta-asioita, hankinta-asioita, markkinaoikeudellisia asioita sekä teollis- ja tekijänoikeudellisia asioita. VAKUUTUSOIKEUS KORKEIN HALLINTO-OIKEUS MARKKINAOIKEUS Hallinto-oikeuksien, markkinaoikeuden ja Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen päätöksiin voidaan useimmissa asioissa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta, joka käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa. Osassa asioista valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää, että korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen voi suoraan valittaa oikeudellisin perustein valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä sekä eräiden oikaisu- ja muutoksenhakulautakuntien päätöksistä. Yleisenä kehittämislinjana on pitkään ollut muutoksenhakujärjestelmän selkeyttäminen siten, että ministeriöiden ja kaikkien lautakuntien päätöksiin haettaisiin muutosta ensiasteena alueelliselta hallinto-oikeudelta. Kuva 2. Valittaminen viranomaisen päätöksestä hallintotuomioistuimiin VEROTUKSEN OIKAISULAUTAKUNTA AHVENANMAAN MAAKUNNAN HALLITUS MUUTOKSENHAKU- LAUTAKUNNAT EVANKELIS- LUTERILAINEN KIRKKO ja ORTODOKSINEN KIRKKOKUNTA KUNNAT ja KUNNALLISET VIRANOMAISET VALTIONEUVOSTO ja MINISTERIÖT HALLINTO-OIKEUDET Helsingin, Hämeenlinnan, Itä-Suomen, Pohjois-Suomen, Turun ja Vaasan hallinto-oikeudet sekä Ahvenanmaan hallintotuomioistuin VALTION PAIKALLISHALLINTO MAAKUNTIEN LIITOT SAAMELAISKÄRÄJÄT KESKUSVEROLAUTAKUNTA ALUEHALLINTOVIRASTOT KILPAILUja KULUTTAJAVIRASTO, ENERGIAVIRASTO ja VIESTINTÄVIRASTO Muut KESKUSHALLINNON VIRANOMAISET ELINKEINO-, LIIKENNEja YMPÄRISTÖKESKUKSET 6
Hallintotuomioistuinten vahvuudet HALLINTOTUOMIOISTUINTEN VAHVUUDET Hallintotuomioistuinten henkilöstö on asiantuntevaa, ammattitaitoista ja kokenutta. Käsiteltävien asioiden kirjo on laaja ja niille on tyypillistä aineellisen lainsäädännön, unionin oikeuden sekä kansainvälisten perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden nopea kehitys. Ne edellyttävät, että asiat voidaan ratkaista kokoonpanoissa, joissa on kulloinkin tarvittava erityisasiantuntemus. Hallintotuomioistuimet toteuttavat tehtävänsä tehokkaasti ja taloudellisesti. Koko hallintotuomioistuinlaitoksen toimintamenojen osuus valtion talousarvion menoista on noin prosentin kymmenesosa. Hallinto-oikeudellinen oikeusturva on edullista. Oikeudenkäyntimaksut ovat alhaisia. Osassa asioista käsittely on maksutonta. Hallintotuomioistuimille kuuluvan asian selvittämisvelvollisuuden ja hallintoprosessin joustavuuden vuoksi asianosainen voi useimmiten hoitaa muutoksenhakuasiansa hallinto-oikeuksissa ja vakuutusoikeudessa ilman asiamiestä. Joustava hallintoprosessi mahdollistaa siihen kuuluville erityyppisille asioille parhaiten soveltuvien menettelyjen ja työnkulkujen kehittämisen. Hallintotuomioistuimet antavat oikeudellisesti hyvin perusteltuja ja oikeudenmukaisia ratkaisuja. 7
TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN KESKEISESTI VAIKUTTANEET TEKIJÄT TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN KESKEISESTI VAIKUTTANEET TEKIJÄT Toimintamäärärahojen TOIMINTAMÄÄRÄRAHOJEN väheneminen VÄHENEMINEN Hallintotuomioistuinten toimintaa leimaa yhä heikentyvä taloudellinen tilanne. Toimintamäärärahat ja nykyinen lyhytjänteinen tulosohjaus eivät ole mahdollistaneet riittävän pitkäkestoista toiminnan suunnittelua ja ruuhkautuneiden asioiden riittävän joutuisaa käsittelyä. Ruuhkautuneisiin tuomioistuimiin ja asiaryhmiin ei esimerkiksi ole saatu kohdennettua riittävästi ylimääräisiä henkilöstöresursseja määräajaksi. Osassa hallinto-oikeuksia on myös pidempään ollut kielto täyttää vakinaisia tuomarinvirkoja. Heikentyvässä taloudellisessa tilanteessa olisi tärkeää uudistaa muutoksenhakusääntelyä. Lainsäädäntöuudistuksia on kuitenkin toteutettu verkkaisesti. Hallinto-oikeuksien HALLINTO-OIKEUKSIEN rakenneuudistus RAKENNEUUDISTUS ja maaseutuelinkeinojen JA valituslautakunnan MAASEUTUELINKEINOJEN lakkauttaminen VALITUSLAUTAKUNNAN LAKKAUTTAMINEN Hallinto-oikeuksien rakenneuudistus toteutettiin 1.4. lukien. Kouvolan ja Kuopion hallinto-oikeudet lakkautettiin ja niiden tilalle perustettiin Itä-Suomen hallinto-oikeus, joka sijoitettiin Kuopioon. Oulun ja Rovaniemen hallinto-oikeudet lakkautettiin ja niiden tilalle perustettiin Pohjois-Suomen hallinto-oikeus, joka sijoitettiin Ouluun. Rakenneuudistuksen toteuttaminen hankaloitti sen kohteena olevien hallinto-oikeuksien toimintaedellytyksiä ja kulutti henkilöstön voimavaroja. Toimintaan vaikutti myös huoli toimitilaratkaisuista ja niiden valmistumisesta rakenneuudistusten ja tuomioistuinten tarpeiden edellyttämällä tavalla. Kuitenkin vuodelle asetetut tavoitteet pääosin saavutettiin. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta lakkautettiin 31.8. ja sen toimivaltaan kuuluvat sekä siellä vireillä olleet asiat siirrettiin käsiteltäviksi hallinto-oikeuksiin. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan virat ja suurin osa valituslautakunnan käsittelemistä asioista siirtyivät Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen keskitettiin porotaloutta ja luontaiselinkeinoja koskevia tukiasioita. Kaikissa hallinto-oikeuksissa käsitellään muutoksenhakuja, jotka liittyvät metsästykseen, kalastukseen, kasvinsuojeluun sekä Metsähallituksen päätösvaltaan kuuluviin viranomaisasioihin ja yhteisaluelain mukaisiin asioihin. Ahvenanmaan valtionviraston tekemistä päätöksistä valitetaan Ahvenanmaan hallintotuomioistuimeen. Hallintotuomioistuinten HALLINTOTUOMIOISTUINTEN toimitilahankkeet TOIMITILAHANKKEET Oikeusministeriössä on laadittu toimitila- ja työympäristökonsepti ohjaamaan oikeushallinnon toimitilasuunnittelua. Konsepti ei kaikilta osin täytä tuomioistuinten toiminnallisia tarpeita eikä tue asianmukaista tuomioistuinten työn organisointia. Vireillä olevissa toimitilahankkeissa on varmistettava, että suunnittelussa otetaan huomioon lainkäyttötyön erityispiirteet esimerkiksi hallinnon toimintaan verrattuna. Hämeenlinnan hallinto-oikeus hankki väliaikaista toimitilaa oikeustalon ulkopuolelta. Hallinto-oikeuden vuokrasopimus oikeustalon tiloissa on päättymässä vuoden 2015 lopulla. Itä-Suomen hallinto-oikeudelle osoitettujen toimitilojen suunnittelu ja rakentaminen aloitettiin. Vuonna Itä-Suomen hallinto-oikeus toimi väliaikaisissa tiloissa. Uudet toimitilat rakennetaan samaan kiinteistöön Itä-Suomen hovioikeuden kanssa. Toimitilat ovat hallinto-oikeuden käytössä kesällä 2016. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus toimi lakkautetun Oulun hallinto-oikeuden tiloissa ja samasta kiinteistöstä vuokratuissa uusissa lisätiloissa. Toimitilat remontoitiin Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden tarpeita varten. Turun hallinto-oikeus toimi helmikuusta lähtien väistötiloissa Turun oikeustalon remontin vuoksi. Korkeimman hallinto-oikeuden toimitilojen perussaneerauksesta on vuosina 2012 2013 tehty alustava suunnitelma sekä rakennushistorialliset selvitykset. Kertomusvuonna hanke ei muun muassa valtiontaloudellisista syistä kuitenkaan edennyt. VERKKOVIESTINTÄUUDISTUS Hallintotuomioistuimet siirtyivät vaiheittain uuteen julkaisujärjestelmään syksyn 2013 ja kevään aikana. Verkkosivujen uudistuksen myötä parannettiin muutoksenhakijoiden tiedonsaantia ja lisättiin julkaistavien päätösten määrää. Yhteinen intranet otettiin käyttöön vuoden alusta ja se on nopeuttanut ja helpottunut sisäistä tiedottamista. 8
Henkilöstörakenteen HENKILÖSTÖRAKENTEEN kehityskehitys 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Hallintotuomioistuinten henkilöstön ikärakenteesta johtuen varsinkin tuomareiden eläkkeelle jääminen lähivuosina tulee lisääntymään. Yhteensä Suomessa on noin 900 tuomaria, joista vuoteen 2022 mennessä on arvioitu jäävän eläkkeelle noin 85 prosenttia. Vuonna hallintotuomioistuimissa työskenteli yhteensä 273 tuomaria. Hallintotuomioistuinten tuomareista 65 vuoden iän saavuttaa lähivuosina 14 21 tuomaria vuosittain. 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Korkein KORKEIN hallinto-oikeus HALLINTO-OIKEUS Markkinaoikeus MARKKINAOIKEUS Kuva 3. 65 vuotta täyttävien tuomarien määrät vuosittain 2015 2020 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 VAKUUTUSOIKEUS Vakuutusoikeus MARKKINAOIKEUS Markkinaoikeus HALLINTO-OIKEUDET Hallinto-oikeudet Kuva 4. Lainkäyttöhenkilöstön keski-ikä HALLINTO-OIKEUDET Hallinto-oikeudet VAKUUTUSOIKEUS Vakuutusoikeus 0 2015 2016 2017 2018 2019 57,5 KORKEIN Korkein HALLINTO-OIKEUS hallinto-oikeus 2020 51,2 KORKEIN HALLINTO-OIKEUS HALLINTO-OIKEUDET 38,9 39,4 MARKKINAOIKEUS 001 1002 20 03 30 04 VAKUUTUSOIKEUS 4005 5006 6007 700 39 47,3 50,8 54,6 Tuomarit Esittelijät Suurin osa hallintotuomioistuinten henkilökunnasta oli naisia. Sukupuolijakauma vaihteli kuitenkin hallinto-oikeuksittain. Keskimäärin tuomareiden sukupuolijakauma oli tasaisempi kuin muun henkilökunnan osalta. Henkilökunnan sukupuolijakauman kehitys on otettu huomioon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmissa. Sukupuolijakauma Nainen 73 % Mies 27 % Kaavion otsikko Kuva 5. Hallinto-oikeuksien ja KHO:n koko henkilökunta sukupuolittain Hallintotuomioistuimet rekrytoivat uutta lainkäyttöhenkilökuntaa muista tuomioistuimista, hallintoviranomaisista, yliopistoista sekä yksityiseltä sektorilta ja asianajotoimistoista. Rekrytointipolitiikassa arvostetaan asiantuntijuutta ja monipuolista osaamista lainkäytön alalta. Hallintotuomioistuimissa myös kansliahenkilökunnalta vaaditaan erityisosaamista, sillä he hoitavat vaativiakin lainkäytön valmistelutehtäviä. Hallintotuomioistuinten tehokkaan toiminnan jatkuminen henkilöstörakenteen muuttuessa edellyttää, että asioiden vaatima erityisasiantuntemus turvataan. Henkilöstöstrategisesti keskitytään riittävän asiantuntemuksen omaavien henkilöiden rekrytointiin ja samalla varmistetaan tietotaidon siirtyminen seuraaville. Hallittu sukupolvenvaihdos edellyttää aikaisempaa pitkäjänteisempää rekrytoinnin suunnittelua. Muun ohella palkkausjärjestelmää ja mahdollisuuksia erilaisiin urapolkuihin tulee kehittää siten, että hallintotuomioistuimet ovat kilpailukykyisiä työmarkkinoilla parhaita osaajia kiinnostavana työpaikkana. Oikeustieteen maisterin tai vastaavan tutkinnon suorittaneiden tuomioistuinharjoittelu on laajentunut myös hallinto-oikeuksiin. Käräjänotaarien on mahdollista suorittaa auskultointi osaksi käräjäoikeudessa ja osaksi hallinto-oikeudessa. Hallinto-oikeudet sopivat auskultanttien määrästä tulosneuvotteluissa. Hallinto-oikeudessa käräjänotaarit tutustuvat toimintaan laaja-alaisesti ja ovat mukana myös koulutuksessa ja tapahtumissa heille laaditun harjoittelusuunnitelman puitteissa. Auskultointi on merkityksellinen tiedon jakamisessa hallinto-oikeuksien toiminnasta työmarkkinoilla. Vuonna käräjänotaarien tietoisuus auskultointimahdollisuudesta kasvoi. Osa auskultanteista siirtyy auskultoinnin jälkeen hallinto-oikeuksiin esittelijöiksi. Nainen Mies 9
TOIMINNAN KESKEISET RISKIT JA TOIMENPITEET Toiminnan keskeiset riskit ja toimenpiteet HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TOIMINTAAN LIITTYVIÄ LÄHIAJAN RISKEJÄ TOIMENPITEITÄ RISKIEN HALLITSEMISEKSI Taloudellisten resurssien jatkuva heikkeneminen, mikä johtaa henkilöstön vähentymiseen tehtävien määrästä riippumatta Oikeusturvasta huolehtiminen edellyttää luopumista suunnitelluista taloudellisten resurssien leikkauksista koko tuomioistuinlaitoksen ja kaikkien hallintotuomioistuinten osalta. Tarvitaan oikeaa resurssien kohdentamista ja pitkäjänteisempää tulosohjausta Henkilöstön ikärakenne ja eläköityminen, osaamisen siirtäminen Suunnitelmallinen eläköitymisen hallinta, rekrytointimahdollisuuksien turvaaminen, hallintotuomioistuinten kilpailukyvyn ja kiinnostavuuden lisääminen työmarkkinoilla Asioiden epätasainen jakautuminen hallinto-oikeuksien välillä Asioiden tasainen kohdentaminen hallinto-oikeuksien välillä Työn kuormittavuus Panostaminen työhyvinvointiin ja koulutukseen riittävin resurssein Vanhentuneet ja yhteensopimattomat tietojärjestelmät ja sähköisten järjestelmien käyttöönoton hitaus Mahdollisimman nopea asianhallintajärjestelmän kokonaisuudistus (Haipa) 10
HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TOIMINTATIETOJA VUODELTA HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TOIMINTATIETOJA VUODELTA Hallintotuomioistuinten yhteisiä tietoja HALLINTOTUOMIOISTUINTEN YHTEISIÄ TIETOJA Vuonna hallintotuomioistuimiin saapui yhteensä 32 549 asiaa ja niissä ratkaistiin yhteensä 31 823 asiaa. Määrät ovat edellisen vuoden tasolla. Asioiden ASIOIDEN käsittelyajat KÄSITTELYAJAT Ratkaistujen asioiden keskimääräinen käsittelyaika lasketaan valitusasian saapumisesta päätöksen antamiseen hallintotuomioistuimessa. Käsittelyaika kuvaa odotettavissa olevaa asian ratkaisuaikaa. 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Korkein hallinto-oikeus Vakuutusoikeus Ahvenanmaan hallintotuomioistuin Hallinto-oikeudet Markkinaoikeus Kuva 6. Keskimääräiset käsittelyajat hallintotuomioistuimissa vuosina 2005 Vuonna hallinto-oikeuksien keskimääräinen asian käsittelyaika oli 8 kuukautta. Asioiden keskimääräisissä käsittelyajoissa on kuitenkin eroja hallinto-oikeuksien välillä johtuen osin rakennemuutoksesta ja käsiteltävien asioiden erilaisuudesta. Käsittelyaikojen eroon on kiinnitetty huomiota ja sitä on saatu kavennettua edellisvuoteen verrattuna. Markkina-oikeudessa asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 5,8 kuukautta ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 11,2 kuukautta. Vakuutusoikeuden asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 13,1 kuukautta. Toimintamäärärahat TOIMINTAMÄÄRÄRAHAT ja toimintamenot JA TOIMINTAMENOT Valtiontalouden kustannussäästöt ovat vaikuttaneet oikeusministeriön hallinnonalalla toimintamäärärahojen supistumisena. Vuonna hallintotuomioistuinten kokonaistoimintamenot pysyivät kuitenkin kutakuinkin ennallaan edellisvuoteen nähden ja olivat yhteensä noin 56,6 miljoonaa euroa. Tästä hallinto-oikeuksien toimintamenojen osuus oli noin 34,2 miljoonaa euroa (muutos edellisvuoteen nähden +1 %) ja korkeimman hallintooikeuden toimintamenojen osuus noin 10,6 miljoonaa euroa (muutos -2 %). Hallintotuomioistuinten toimintamenojen muutokseen vaikutti muun ohella markkinaoikeuden osalta kahdeksan uuden markkinaoikeustuomarin ja kahden markkinaoikeusinsinöörin viran perustaminen, kun teollis- ja tekijänoikeudellisten asioiden oikeuskäsittely keskitettiin markkinaoikeuteen 1.9.2013 alkaen. Henkilöstö HENKILÖSTÖ Vuonna hallintotuomioistuimissa työskenteli yhteensä 671 henkilöä, joista lainkäyttöhenkilöstöä eli tuomareita ja esittelijöitä oli 429 ja muuta henkilöstöä 242 henkilöä. Kokonaisuutena hallintotuomioistuinten henkilöstömäärä on pysynyt edellisvuoden tasolla. Hallinto-oikeuksissa on tietoisesti siirrytty yhä tuomaripainotteisempaan lainkäytön suuntaan. Henkilöstörakenteessa esittelijävirkojen määrä on laskenut ja vastaavasti tuomarivirkojen määrä on lisääntynyt. 11
Korkein hallinto-oikeus KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Vuonna korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapui 4 201 asiaa. Saapuneiden asioiden määrä on ollut viime vuosina kasvusuunnassa. Suurin asiaryhmä oli ulkomaalaisasiat, jotka muodostivat yli neljänneksen kaikista korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsiteltävistä asioista. Seuraavaksi suurimmat asiaryhmät olivat sosiaali- ja terveydenhuolto sekä verotus. Alueellisten hallinto-oikeuksien päätöksiä koskevia valituksia saapui korkeimpaan hallinto-oikeuteen 3 574, joka on 85 prosenttia kaikista korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuneiden asioiden määrästä. Markkinaoikeuden päätöksiä koskevia valituksia saapui 120. Valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä valitettiin 93 asiassa ja muiden viranomaisten päätöksistä 266 asiassa. Korkein hallinto-oikeus ratkaisi 4 272 asiaa, mikä on hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Ulkomaalaisasioita ratkaistiin ennätyksellisen paljon, yhteensä 1 094. Oikeuskäytäntöä ohjaavia vuosikirjapäätöksiä annettiin 200. Ratkaistujen asioiden keskimääräinen käsittelyaika lyheni edellisvuodesta kuukaudella 11,2 kuukauteen. Asioista 30 prosenttia ratkaistiin alle kuudessa kuukaudessa. Noin 40 prosentissa asioita käsittely kesti yli 12 kuukautta. Vuoden lopussa yli vuoden vireillä olleita asioita oli 764, mikä on 20 prosenttia kaikista vuoden vaihteessa vireillä olevista asioista. Euroopan unionin lainsäädäntö tulee usein sovellettavaksi hallintotuomioistuimissa. Korkein hallinto-oikeus on tehnyt ennakkoratkaisupyyntöjä Euroopan unionin tuomioistuimelle useammin kuin muut suomalaiset tuomioistuimet. Suomesta on vuosina 1996 tehty 91 ennakkoratkaisupyyntöä, joista korkein hallinto-oikeus on tehnyt 45. Vuonna korkein hallinto-oikeus teki kolme ennakkoratkaisupyyntöä. Niissä oli kyse siitä, onko hankintalakia sovellettava Kelan ja taksialan sopimuksiin (KHO :86), onko ministeriö soveltanut oikein päästökauppalain päästödirektiiviä (KHO :163) ja siitä, mikä on mainosaikaa televisiossa (KHO :116). Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi kertomusvuonna seitsemän tuomiota, jotka koskivat suomalaisessa hallintoprosessissa käsiteltyä asiaa. Neljä niistä koski ns. ne bis in idem periaatteen soveltamista veronkorotusta koskevissa asioissa. Lisäksi yksi langettava tuomio koski prosessin kestoa vakuutusoikeudessa käsitellyssä asiassa. Kahdessa tapauksessa Euroopan ihmisoikeussopimusta ei katsottu loukatun. Ne koskivat ulkomaalaisen isovanhemman käännyttämistä ja sukupuolen vaihtamisesta seurannutta avioliiton päättymistä. 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Saapunut Ratkaistu Siirtynyt Kuva 7. Korkeimman hallinto-oikeuden asiamäärät vuosina 2003 LAINAJÄRJESTELYÄ EI VOITU SIIRTOHINNOITTELUOIKAISUNA LUONNEHTIA OMAN PÄÄOMAN EHTOISEKSI SIJOITUKSEKSI Konserniyhtiöiden välisellä hybridiehtoisella lainajärjestelyllä oli sekä oman että vieraan pääoman ominaisuuksia. Lainansaajayhtiö oli vähentänyt lainajärjestelylle kertyneitä korkoja elinkeinotoiminnan tulostaan. Lainajärjestelyä pidettiin verotuksessa luonteeltaan vieraana pääomana. Verotusmenettelystä annetun lain 31 :n 1 momentin sanamuodon ja sitä koskevien hallituksen esityksen perustelujen ei voitu selvästi katsoa oikeuttavan liiketoimen luonnehdintaa toiseksi liiketoimeksi siirtohinnoitteluoikaisuna. Kyseessä olevan lainajärjestelyn luonnehdinta markkinaehtoperiaatteen mukaan tosiasialliselta luonteeltaan oman pääoman ehtoiseksi sijoitukseksi ei ollut mainitun säännöksen nojalla mahdollista. Konserniverokeskus ei esittämillään perusteilla voinut katsoa lainasta kertyneitä korkoja kokonaan vähennyskelvottomiksi. (KHO::119) 12
Hallinto-oikeudet HALLINTO-OIKEUDET Vuonna hallinto-oikeuksiin saapui yhteensä 20 488 asiaa ja ne ratkaisivat 19 727 asiaa. Vireillä olevien asioiden määrä kasvoi noin viidellä prosentilla. Hallinto-oikeuksien ratkaisuista noin 20 prosenttia johti päätöksen muuttamiseen tai päätöksen palauttamiseen päätöksen tehneelle viranomaiselle. Eniten muutettiin ympäristöasioita (36 prosenttia), veroasioita (24 prosenttia) ja rakennusasioita (23 prosenttia) koskevia päätöksiä. Noin 12 prosenttia asioista raukesi tai jätettiin tutkimatta. Hallinto-oikeudet ratkaisivat 43 prosenttia asioista alle kuudessa kuukaudessa. Vuoden lopussa hallinto-oikeuksissa oli yli vuoden vireillä olleita asioita 1 723, kun vuotta aiemmin niitä oli 1245. Määrä oli 12 prosenttia (9 prosenttia vuonna 2013) kaikista vireillä olleista asioista. Hallinto-oikeudessa käsiteltävien asiaryhmien suhteelliset osuudet pysyivät kutakuinkin ennallaan. Ulkomaalaisasioiden kokonaismäärän useita vuosia jatkunut kasvu hallinto-oikeuksissa kuitenkin taittui vuonna. Ulkomaalaisasioita saapui hallinto-oikeuksiin yhteensä noin viisi prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuotena. Suullinen käsittely järjestettiin hallinto-oikeuksissa 508 asiassa ja katselmus 32 asiassa. Suullisista käsittelyistä 79 prosenttia järjestettiin lastensuojeluasioissa. Vuosittain 15 19 prosentissa hallinto-oikeuden päätöksistä haetaan muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Korkein hallinto-oikeus on pysyttänyt näistä hallinto-oikeuksien päätöksistä 91 94 prosenttia. 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Saapunut Ratkaistu Vireillä Kuva 8. Hallinto-oikeuksien asiamäärät vuosina 2005 Valtio-oikeus ja yleishallinto 11 % Itsehallinto 6 % Ulkomaalaisasiat 17 % Rakentaminen 6 % Ympäristö 6 % Sosiaali- ja terveydenhuolto 30 % Taloudellinen toiminta mukaan lukien liikenne- ja viestintäasiat 13 % Verot 11 % Muut asiat 0 % Kuva 9. Hallinto-oikeuksiin saapuneet asiat ja niiden osuudet vuonna 13
Helsinki SIVULLISEN ERITYINEN TIEDONANTOVELVOLLISUUS VEROTUSMENETTELYSSÄ Verokonsultointia harjoittanut tilintarkastusyhteisö ei ollut velvollinen luovuttamaan Verohallinnolle muistiota, jonka tilintarkastusyhteisö oli laatinut asiakkaanaan olleelle osakeyhtiöstä koskien tämän liiketoiminnan arvonlisäkäsittelyä. Verotusmenettelylain 19 :n soveltamisen edellytyksenä katsottiin muun ohessa olevan, että tiedot ovat huolellisesti harkiten ja objektiivisesti arvioiden tarpeen muun verovelvollisen verotusta varten. Sivullisen velvollisuus luovuttaa hallussaan olevia tietoja ei kuitenkaan voinut perustua pelkästään veroviranomaisen omaan arvioon ja vapaaseen harkintaan tietojen tarpeellisuudesta. (Helsingin HaO 27.1. 14/0038/6, ei lainvoimainen) Itä-Suomi RAKENNUKSEN SUOJELUARVON SELVITTÄMINEN Osa Joensuun keskustan yleiskaavaa koskevista valituksista kohdistui kaupungin keskustassa sijaitsevan Wanha Jokela nimisen rakennuksen suojeluarvoihin. Wanha Jokela on entinen hotelli ja ravintola ja se on laajalti tunnettu kulttuuriravintolana. Rakennus on huonokuntoinen eikä sitä ollut merkitty yleiskaavassa suojeltavaksi rakennukseksi. Hallinto-oikeus katsoi, että rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo voi perustua sekä rakennustaiteellisiin arvoihin että myös rakennuksen historiaan. Rakennus ei ole korjauskelvoton eikä se ole huonon kuntonsa vuoksi menettänyt suojeluarvoaan. Kaupunginvaltuuston päätös ei Wanha Jokelan rakennuksen suojelukysymyksen osalta perustunut riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Hallinto-oikeus kumosi kaupunginvaltuuston päätöksen Wanha Jokelan osalta. (Kuopion HaO 23.1. nro 14/0019/3) Turku KELPOISUUS RUOTSINKIELISEN VÄESTÖNOSAN EDUSTAMISEEN Henkilöiden, joiden äidinkielenä on suomi ja jotka asuvat selvästi suomenkielisellä alueella, ei voitu katsoa täyttävän ruotsinkielistä väestönosaa aluepelastuslautakunnassa edustavien henkilöiden edellytyksiä, vaikka heidän oli osoitettu osaavan ruotsin kieltä. Valittavilla henkilöillä tuli olla olennainen ja henkilökohtainen liittymä ruotsin kieleen ja siihen väestönosaan, joka käyttää ruotsia äidinkielenään tai tärkeimpänä kielenään. Hämeenlinna KUNTIEN ITSEHALLINTO JA JÄTEHUOLTOLAIN SOVELTAMINEN Hämeenlinnan jätelautakunta määräsi yhdyskuntajätteen kuljetuksen päättymään Hausjärven Mommilassa, Hämeenlinnassa ja Hattulassa sekä Janakkalassa ja Lopella. Päättymisen jälkeen jätteenkuljetus järjestettäisiin jätelain mukaisena kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Jätelautakunnan päätöksen valmistelu ei täyttänyt hallintolain ja jätelain asian selvittämiselle asettamia vaatimuksia kun päätös oli tehty lähinnä yhtenä kokonaisuutena. Asiaa valmisteltaessa olisi tullut tarkastella jätelain edellytysten täyttymistä kuntakohtaisesti. (Hämeenlinnan HaO 28.10. nro 14/0662/2, ei lainvoimainen) Pohjois-Suomi TAHDOSTA RIIPPUMATON PSYKIATRINEN HOITO Pelkästään se seikka, että syöpädiagnoosin hiljattain saanut henkilö kieltäytyi syöpähoidoista, ei osoittanut hänen olevan tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoidon tarpeessa vaikka hänellä lisäksi oli myös psykiatrinen sairaus. Hoitoonmääräämispäätös kumottiin, koska hoitoon ottamatta jättämisen ei voitu todeta pahentavan valittajan mielisairautta eikä syöpähoidoista kieltäytyminen välittömästi merkinnyt vakavaa terveyden vaarantumista. (Pohjois-Suomen HaO 29.10. nro 14/5371/2) Vaasa JÄTTEIDEN KÄSITTELY Vaasan hallinto-oikeus antoi 17.11. päätöksen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupa-asiassa. Valittajina oli yksityishenkilöitä sekä asukasyhdistyksiä ja luvan saaja Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä. Keskeisimmät valitusteemat olivat haju-, pöly- ja meluhaitat, tarkkailu, häiriötilanteista ilmoittaminen, alueen eri toimintoja koskevien ympäristölupien yhteiskäsittelyn tarpeellisuus, päästöt maaperään sekä pohja- ja pintavesiin, alueen sosiaalisia ja terveydellisiä vaikutuksia koskevien arviointien tekeminen. (Vaasan HaO 17.11. nro 14/0623/3, ei lainvoimainen) (Turun HaO 23.12. nro 14/0387/1) 14
Vakuutusoikeus VAKUUTUSOIKEUS Vakuutusoikeus on pääsääntöisesti ylin muutoksenhakuelin toimeentuloturva-asioissa. Vakuutusoikeuden päätöksestä on mahdollista tehdä vain ylimääräinen muutoksenhaku menettelyvirheperusteella korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Eräissä tapaturmavakuutuslainsäädäntöön perustuvaa korvausta koskevissa asioissa on mahdollisuus hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Vakuutusoikeus käsittelee pääasiassa viidestä muutoksenhakulautakunnasta saapuneita valituksia. Muutoksenhakulautakunnat ovat työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta, tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta, työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta ja opintotuen muutoksenhakulautakunta. 18 50,8 50,8 12000 VAKUUTUSOIKEUS 16 38,9 38,9 14 10000 12 47,3 MARKKINAOIKEUS 47,3 10 8000 MARKKINAOIKEUS 39 39 8 6000 Tuomarit 54,6 6 HALLINTO-OIKEUDET 39,4 54,6 Esi elijät 4000 HALLINTO-OIKEUDET 39,4 2 57,5 KORKEIN 2000 HALLINTO-OIKEUS 0 51,2 2015 2016 2017 2018 2019 57,5 KORKEIN 0 HALLINTO-OIKEUS 2020 51,2 2005 2006 2007 01 2008 02 2009 03 20104 201105 201206 20130 KORKEIN HALLINTO-OIKEUS HALLINTO-OIKEUDET MARKKINAOIKEUS Saapunut 01 02 Tuomarit 03 Ratkaistu 04 VAKUUTUSOIKEUS Esi elijät 05 06Siirtynyt 07 0 Kuva 11. Vakuutusoikeuden asiamäärät vuosina 2005- Työeläkeasiat 20 % Tapaturma-asiat 13 % Kansaneläkeasiat 12 % Työttömyysturva-asiat 10 % Sairausvakuutuslain mukaiset asiat 9 % Asumistukiasiat 8 % Muut eläkeasiat 8 % Kuntoutusasiat 5 % Opintotukiasiat 4 % Vammais- ja hoitotukiasiat 4 % Kuva 10. Vakuutusoikeuteen saapuneet asiat ja niiden osuudet vuonna Rikosvahinkoasiat 2 % Sotilasvamma-asiat 1 % Elatustukiasiat 1 % Lapsilisäasiat 1 % Muut asiat 2 % Vuonna saapui vakuutusoikeuteen 6 765 asiaa ja se ratkaisi 6 760 asiaa. Vakuutusoikeus paransi vuonna tulostaan edellisestä vuodesta ratkaisten 760 asiaa enemmän kuin vuonna 2013. Asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 13,1 kuukautta. Eduskunnan hyväksymän vakuutusoikeuslain muutoksen voidaan arvioida vaikuttavan positiivisesti vakuutusoikeuden toimintaan. LÄÄKKEEN ERITYISKORVAAMISEN EDELLYTYKSET Henkilön hakemus sukurauhasten vaikeaan vajaatoimintaan määrättyjen lääkkeiden erityiskorvauksesta oli hylätty, koska hänen henkilötunnuksensa ei ollut vielä tuolloin muuttunut. Kelan päätös lääketieteellisistä edellytyksistä, jotka sairauden tuli lääkkeen erityiskorvaamiseksi täyttää, oli annettu sairausvakuutuslain 5 luvun 5 :n 3 momentissa annetun valtuutuksen perusteella. Vakuutusoikeus katsoi valtuutuksen tarkoittavan lääketieteellistä arviointia sairauden vaikeusasteesta ja kestosta, joten Kela oli ylittänyt laissa sille siirretyn toimivallan siltä osin kuin se oli määrännyt sukurauhasten vaikeaan vajaatoimintaan käytettävien lääkkeiden erityiskorvaamisen edellytyksiksi sukupuolen muuttumisen vahvistamisen ja henkilötunnuksen muuttumisen. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätös kumottiin ja asia palautettiin Kelalle uudelleen käsiteltäväksi. (Vakuutusoikeus 9.9. nro 3394:2012) 15
Markkinaoikeus MARKKINAOIKEUS Markkinaoikeus käsitteli vuonna ensimmäisen kokonaisen vuoden 1.9.2013 markkinaoikeuden käsiteltäviksi siirrettyjä patentti-, tavaramerkki- ja tekijänoikeusasioita sekä eräitä muitakin IPR-asioita. Lisäksi markkinaoikeuden käsiteltäväksi siirtyi 1.1. patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) valituslautakunnan lakkauttamisen yhteydessä yhteensä 173 niin sanottua vanhaa PRH-valitusta, joista suurin osa oli tullut vireille valituslautakunnassa jo vuosina 2011 ja 2012. Näiden syiden vuoksi vuoden tilastotiedot eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia aiempien vuosien tietojen kanssa. Markkinaoikeus ratkaisi vuonna yhteensä 942 asiaa ja asioita saapui 1 001. Vireillä vuoden lopulla oli 464 asiaa, mikä vastaa noin puolen vuoden aikana tehtävää työmäärää. Asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 5,8 kuukautta. Julkisia hankintoja koskevat valitukset olivat edelleen suurin asiaryhmä, noin 60 prosenttia kaikista asioista. Hankintavalituksia saapui 591, eli 11 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Markkinaoikeus kykeni kuitenkin tehostamaan ratkaisutoimintaansa hankinta-asioissa 23 prosentilla. Hankinta-asioita ratkaistiin 611 kappaletta eli enemmän kuin niitä saapui. Valitukset PRH:n tavaramerkkirekisteröinneistä oli toiseksi suurin asiaryhmä, noin 22 prosenttia kaikista asioista. Tavaramerkkivalituksia saapui 219 kappaletta ja valituksia ratkaistiin 187 kappaletta. Lukuihin sisältyvät myös PRH:sta vuoden alussa siirtyneet valitukset. Markkinaoikeus ratkaisi niistä vuoden aikana suurimman osan. Hankintavalitusten määrä on viime vuodet kasvanut vuosittain yli kymmenellä prosentilla. 1200 1000 800 600 400 200 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Saapunut Ratkaistu Vireillä vuoden lopussa Kuva 12. Markkinaoikeuden asiamäärät vuosina 2005 MÄÄRÄÄVÄN MARKKINA-ASEMAN VÄÄRINKÄYTTÖ Markkinaoikeus katsoi, että Valio Oy oli ollut määräävässä markkina-asemassa perusmaitojen tukkumyynnissä ja valmistuksessa Suomessa ja että yhtiö oli käyttänyt väärin tätä määräävää asemaansa hinnoittelemalla perusmaitonsa siten, että niiden hinnat olivat alittaneet niiden keskimääräiset muuttuvat kustannukset. Markkinaoikeus katsoi myös, että yhtiön menettelyn tarkoituksena oli ollut kilpailun vastainen markkinoiden sulkeminen. Yhtiö velvoitettiin maksamaan seuraamusmaksuna valtiolle 70 miljoonaa euroa. (Markkinaoikeus 26.6. nrot 467/14 ja 468/14, ei lainvoimainen) 16
Ahvenanmaan hallintotuomioistuin AHVENANMAAN HALLINTOTUOMIOISTUIN Vuosi oli juhlavuosi Ahvenanmaan hallintotuomioistuimelle, joka perustettiin vuonna 1994. Ahvenanmaan hallintotuomioistuin toimii yleisenä alueellisena hallintotuomioistuimena Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan käräjäoikeuden yhteydessä. Ahvenanmaan hallintotuomioistuimessa oli vuonna vireillä aikaisempaa enemmän asioita, niiden joukossa useita laajoja ympäristö- ja kaavoitusasioita. Tuomioistuin palkkasi ylimääräisen hallintotuomarin vuoden toiseksi puoliskoksi. Vuoden alussa oli vireillä 89 asiaa. Vuoden aikana saapui 95 uutta asiaa ja 123 asiaa ratkaistiin. Selvästi suurin ryhmä olivat sosiaali- ja terveydenhuoltoasiat. Ulkomaalaisasioita tuli aikaisemmista vuosista poiketen vireille vain pieni määrä. Vuoden aikana ratkaistujen asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 9,0 kuukautta. Sosiaali- ja terveydenhuoltoasioiden käsittelyaika pysyi keskimäärin 3,5 kuukaudessa. Myös Ahvenanmaan hallintotuomioistuin alkoi keväällä julkaista päätösselosteita Finlex-tietokannassa. Valtio-oikeus ja yleishallinto 9 % Itsehallinto 13 % Ulkomaalaisasiat 2 % Rakentaminen 14 % Ympäristö 13 % Sosiaali- ja terveydenhuolto 29 % Taloudellinen toiminta mukaan lukien liikenne ja viestintä 5 % Verot 12 % Muut asiat 3 % Kuva 13. Ahvenanmaan hallintotuomioistuimeen saapuneet asiat ja niiden osuudet vuonna MOOTTORIURHEILUPUISTON YMPÄRISTÖLUPA SEKÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Ahvenanmaan hallintotuomioistuin ratkaisi valitukset ympäristöluvasta, jonka maakunnan ympäristölupaviranomainen oli myöntänyt suurelle uudelle moottoriurheilupuistolle Eckerön kunnassa. Hallintotuomioistuin katsoi, että toiminnan vaikutukset oli arvioitu puutteellisesti melun osalta, ja asia palautettiin lupaviranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi. (Ahvenanmaan hallintotuomioistuin 31.12. nro 122/, ei lainvoimainen) 17
TOIMINNAN KEHITTÄMINEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Hallintolainkäytön HALLINTOLAINKÄYTÖN yleiset YLEISET kehittämislinjat KEHITTÄMISLINJAT Hallintolainkäytön yleisinä kehittämislinjoina on jo pidempään ollut valituslupajärjestelmän laajentaminen, ensiasteisen muutoksenhaun ohjaaminen hallinto-oikeuteen, hallinto-oikeuksien kehittäminen tasavahvoiksi yleisiksi alueellisiksi hallinto-oikeuksiksi ja hallintoprosessilain uudistaminen. Kun valituslupajärjestelmää laajennetaan valitettaessa hallinto-oikeudesta tai markkinaoikeudesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, voi korkein hallinto-oikeus aiempaa paremmin keskittyä oikeus- ja hallintokäytäntöä ohjaavien ratkaisuiden antamiseen. Samoin oikeusturva paranee, kun viranomaisen päätöksestä tai oikaisuvaatimukseen annetusta ratkaisusta voi valittaa ensin alueelliseen hallinto-oikeuteen eikä muutoksenhaku ohjaudu suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuksissa on myös pidetty tärkeänä, että niitä kehitetään yhtäläisin perustein yleisiksi alueellisiksi hallinto-oikeuksiksi. Esimerkiksi turvapaikka-asioiden keskittäminen vain Helsingin hallinto-oikeuteen on omiaan ruuhkauttamaan yhden tuomioistuimen toimintaa. Käsiteltävät asiaryhmät tulisikin lähtökohtaisesti jakaa yhtä useampaan tuomioistuimeen. Nykyinen hallintoprosessilaki (hallintolainkäyttölaki) ei enää vastaa hallinto-oikeuksien tarpeisiin. Sen kokonaisuudistus aloitettiin vuonna 2007, mutta uudistus ei kaikilta osin ole edennyt. Esimerkiksi eduskunnan lakivaliokunta on vastikään edellyttänyt hallintolainkäyttölain kokonaisuudistuksen toteuttamista. Oikaisumenettelyn OIKAISUMENETTELYN ja valituslupajärjestelmän laajentaminen JA VALITUSLUPAJÄRJESTELMÄN LAAJENTAMINEN Eduskunta on hyväksynyt hallituksen 13.11. eduskunnalle antaman esityksen (HE 230/ vp) eräiden hallintoasioiden muutoksenhakusäännösten tarkistamisesta. Hallintoasioiden muutoksenhakusäännöksiä tarkistetaan niin, että oikaisuvaatimus on nykyistä laajemmin käytössä muutoksenhaun ensi vaiheena, jolloin hallintotuomioistuimeen saa valittaa vasta oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä. Ehdotuksen tavoitteena on vähentää hallintotuomioistuimiin tulevien asioiden määrää. Lisäksi valituslupasääntelyä laajennetaan joihinkin uusiin asiaryhmiin muutoksenhaussa hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituslupajärjestelmä laajentuu joihinkin sellaisiin asiaryhmiin, joissa riittävä oikeusturva saavutetaan jo muutoksenhaun aiemmissa vaiheissa. Valituslupamenettely ei koske asioita, joihin liittyy vaativia oikeuskysymyksiä tai jotka ovat yhteiskunnan tai asianosaisten kannalta erityisen merkittäviä tai laaja-alaisia. Tyypillisiä ovat esimerkiksi elinkeinolupien peruuttamiset sekä hallinnolliset seuraamukset ja pakkokeinojen täytäntöönpanoasiat. Edelleenkään valituslupaa ei vaadita lasten tahdonvastaisissa huostaanotoissa. Korkein hallinto-oikeus on vuonna 2013 tehnyt aloitteen valtioneuvostolle valitusluvan laajentamiseksi mainittuihin asioihin. Jo lainvoiman saaneiden päätösten purkua koskevaa sääntelyä muutetaan siten, että samasta asiasta saa hakea purkua vain kerran, ellei asiaa ole välttämätöntä tutkia uudelleen. Nyt hyväksytty lainmuutos valituslupajärjestelmän laajentamiseksi on riittämätön, eikä tule merkittävästä vähentämään käsiteltäväksi tulevien valitusten määrää korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Myös perustuslakivaliokunta (PeVL 55/ vp) on pitänyt tärkeänä, että valituslupajärjestelmää laajennetaan muun ohella lastensuojeluasioihin, jotta ylimmälle tuomioistuimelle tulee paremmat mahdollisuudet keskittyä oikeusturvan kannalta tärkeisiin asioihin ja samalla ohjata ratkaisuillaan hallinto-oikeuksien lainkäyttöä ja hallinnon toimintaa. Samalla asioiden käsittelyaikojen ennakoidaan lyhenevän. Oikeudenkäynnin OIKEUDENKÄYNNIN viivästymisen VIIVÄSTYMISEN hyvittäminen HYVITTÄMINEN Oikeudenkäynnin viivästymisten hyvittäminen tuli mahdolliseksi hallintotuomioistuimissa 1.6.2013 jälkeen vireille tulleiden asioiden osalta. Hyvitysmenettely ja hyvityksen määrä on hallintotuomioistuimissa sama kuin yleisissä tuomioistuimissa. Vakuutusoikeudessa, hallinto-oikeuksissa sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa otettiin käyttöön vireillä olevien asioiden sähköinen seurantajärjestelmä, jolla asioiden viivästymistä pyritään entistä paremmin välttämään. Vuonna hallintotuomioistuimet eivät antaneet oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämistä koskevia päätöksiä. 18
Tietotekniikan TIETOTEKNIIKAN kehittäminen KEHITTÄMINEN Oikeusministeriön hallinnonalan tietohallintomenojen osuus ministeriön kaikista toimintamenoista on ollut jatkuvasti pienempi kuin muissa ministeriöissä keskimäärin. Lisäksi valtiovarainministeriön asettamat julkisen hallinnon ict-toiminnan säästötavoitteet ovat merkinneet hallinnonalan tietotekniikkamenojen huomattavaa leikkaamista viime vuosina. Nämä ovat keskeinen syy siihen, että oikeushallinnon erityisesti tuomioistuimien tietojärjestelmät ovat kauttaaltaan vanhentuneita eivätkä enää vastaa ominaisuuksiltaan digitalisoituvan toimintaympäristön asettamiin vaatimuksiin. Erityisen selvästi tämä näkyy hallintotuomioistuimissa, joihin asiat saapuvat laajalti eri valtion- ja kuntien viranomaisista. Asioiden käsittely viranomaisessa saattaa olla jo täysin sähköistä, mutta sähköistä aineistoa ja prosessia ei enää voida riittävästi hyödyntää tuomioistuimessa. Oikeusministeriön hallintotuomioistuinten tietohallinnolle suunnatut määräraha- ja henkilöstöresurssit ovat viime vuosina riittäneet lähinnä pakollisten tietotekniikan järjestelmien vakio- ja ylläpitopalveluiden hankintaan. Ilman kehittämishankkeille saatavaa erillisrahoitusta ei hallintotuomioistuimilla ole käytännössä lähivuosina lainkaan mahdollisuuksia tietotekniikkansa ja tietojärjestelmiensä uudistamiseen. Oikeusministeriö asetti 1.7. asiakirjahallinnan, raportoinnin ja sähköisen esiselvitysvaiheen hankkeen (HAIPA). Hankkeen vuoden kestävä esiselvitysvaihe alkoi elokuussa. Esiselvitysvaiheessa tehdään kirjallinen selvitys ja suunnitelma hallinto- ja erityistuomioistuinten asian- ja dokumentinhallinnan, sähköisen asioinnin ja raportoinnin kehittämiseksi. Oikeusministeriö asetti myös esiselvityshankkeen hakemusasioita koskevien verovalitusasioiden sähköisen asiakirjaliikenteen pilotoinnista Verohallinnon ja hallintotuomioistuinten välillä. Hallintotuomioistuinten tietotekniikan kehittämiseen käytettävissä olevien resurssien niukkuudesta huolimatta kertomusvuonna jatkettiin tuomioistuinten nykyisten asianhallintajärjestelmien pienimuotoista kehittämistä. Korkeimman hallinto-oikeuden päätösten sähköinen siirto Verohallintoon otettiin käyttöön maaliskuussa. Keväällä toteutettiin myös ulkomaalaisasioissa tehtyjen KHO:n ja hallinto-oikeuksien päätösten ja liiteaineiston automaattinen lähetys maahanmuuttohallinnon UMA-järjestelmään osana tämän poikkihallinnollisen järjestelmän jatkokehitystä. UMA-järjestelmä ei kuitenkaan ole toiminnallisesti vastannut niitä odotuksia, joita järjestelmän käyttöönotolle hallintotuomioistuimissa asetettiin. Hallinto-oikeudet ovat myös itsenäisesti kehittäneet työmenetelmiä. Useassa hallinto-oikeudessa ja vakuutusoikeudessa otettiin käyttöön sähköinen päätösluonnosten käsittelymenettely (Säpäkkä), jossa päätösesitykset laaditaan sekä korjaukset niihin tehdään asianhallintajärjestelmässä sähköisesti. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa käytettiin sähköistä taltioluonnosten versiointia. Päätösasiakirjojen sähköistä siirtoa KHO:n, hallinto-oikeuksien, markkinaoikeuden ja vakuutusoikeuden asianhallintajärjestelmien välillä valmisteltiin ja oikeusministeriö asetti hankkeelle työryhmän joulukuussa. Hallintotuomioistuimet olivat mukana OM:n asettamassa tuomioistuinten hallinnollisten asioiden asianhallintajärjestelmän kehittämishankkeessa. Joustavat JOUSTAVAT ratkaisukokoonpanot RATKAISUKOKOONPANOT ja työskentelymallit JA TYÖSKENTELYMALLIT Asioiden käsittelyaikojen lyhentämiseksi hallintotuomioistuimissa käytettiin kevennettyjä ratkaisukokoonpanoja. Pääsääntöisesti asiat ratkaistaan hallintotuomioistuimissa kolmen tuomarin muodostamassa ratkaisukokoonpanossa. Vuonna ratkaistiin kevennetyissä kokoonpanoissa kuitenkin jo noin puolet asioista. Yhden tuomarin kokoonpanossa ratkaistiin noin 18 prosenttia ja kahden tuomarin kokoonpanossa noin 32 prosenttia asioista. Hallintotuomioistuinten henkilöstörakennetta on kehitetty tuomaripainotteisemmaksi. Tämän johdosta käsittelykokoonpanon jäsenen toimiminen asian esittelijänä on merkittävästi lisääntynyt hallinto-oikeuksissa ja osaltaan tehostanut toimintaa. Työmenetelmiä monipuolistettiin ja erityisesti kiinnitettiin huomiota samoja oikeuskysymyksiä koskevien asioiden keskittämiseen ratkaistavaksi mahdollisimman samaan aikaan. Muun ohella korkeimmassa hallinto-oikeudessa käytettiin jaosto- ja henkilöstörajat ylittävää projektityöskentelymallia, jossa jokaisesta jaostosta koottiin ulkomaalaisasioihin aikaisemmin perehtyneiden esittelijöiden joukko. 19
Koulutus KOULUTUS Hallintotuomioistuinten koulutus suunniteltiin yhteistyössä hallintotuomioistuinten, hallintotuomioistuinten koulutustyöryhmän, hallintotuomioistuinten tuomareiden täydennyskoulutuksen ohjausryhmän ja oikeusministeriön oikeushallinto-osaston koulutusyksikön kanssa. Hallintotuomioistuimet tukivat henkilöstön omaehtoisia opintoja sekä yliopistollisia jatko-opintoja myöntämällä työaikajoustoja ja -järjestelyitä sekä tukemalla opintoja muun muassa maksamalla osallistumismaksuja ja matkakustannuksia. Hallintotuomioistuimet osallistuivat vuonna EJTN:n (The European Judicial Training Network) tuomarivaihtoon sekä nuorten tuomareiden AIAKOS-vaihto-ohjelmaan. Hallinto-oikeuksissa oli tuomarivaihdossa kaikkiaan viisi nuorta tai kokeneempaa tuomaria eri EU-maista. Korkeimmasta hallinto-oikeudesta osallistui kaksi tuomaria Euroopan unionin jäsenvaltioiden ylinten hallintotuomioistuinten yhdistyksen (ACA) ja yksi tuomari kansainvälisen ylinten hallintotuomioistuinten yhdistyksen (AIHJA) tuomarivaihto-ohjelmiin. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli ACA:n tuomarivaihdossa yksi tuomari. Vaihto-ohjelmien tarkoituksena on perehdyttää tuomareita eri maiden oikeusjärjestelmiin sekä kasvattaa ymmärtämystä erilaisista oikeuskulttuureista. Oikeusministeriön koulutusyksikön järjestämän prosessikoulutuksen rakenne ja sisältö uusittiin. Johtamiskoulutukset järjestettiin hallintotuomioistuinten ylimmälle johdolle ja uusille jaostojen puheenjohtajille. Johtamisen erikoisammattitutkinnon (OikeusJET) järjestämistä jatkettiin. Koulutusyksikkö järjesti substanssikoulutuksia veroasioista ja sosiaaliasioista. Keskeisinä teemoina substanssikoulutuksissa olivat viimeisimmät oikeuskäytännöt sekä EU-oikeudelliset näkökulmat. Oikeustradenomikoulutushanke jatkui yhtenä kansliahenkilökunnan ammatillisen osaamisen kehittämis- ja täydennyskoulutusmuotona. Koulutusyksikön tarjoaman koulutuksen lisäksi koulutuksessa käytettiin yliopistojen ja ammatillisten oppilaitosten tarjoamia koulutuskokonaisuuksia. Lisäksi tuomioistuimet järjestivät koulutustilaisuuksia. Korkein hallinto-oikeus on vuosittain järjestänyt hallintotuomioistuinpäivän, johon voivat osallistua kaikkien hallintotuomioistuinten henkilökunnat. Hallintotuomioistuinten vuosittain järjestämät ylituomareiden sekä kanslia- ja hallintopäälliköiden neuvottelupäivät pidettiin Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen 20-vuotisjuhlaseminaarin yhteydessä. Kanslia- ja hallintopäälliköiden neuvottelupäivistä vastasi korkein hallinto-oikeus. Hallintotuomioistuinten koulutustyöryhmä järjesti keväällä kaksi koulutustilaisuutta, joista toinen oli suunnattu hallintotuomioistuinten asiantuntijajäsenille ja toisessa käsiteltiin virkamiesoikeudellisia kysymyksiä. Syksyn koulutustilaisuudessa aiheena oli hallintolainkäyttöä koskevat yleiset kysymykset. Koulutustilaisuuksiin oli mahdollista osallistua myös videoyhteyksin hallintotuomioistuimista. Itä-Suomen yliopiston tuottamaan laajaan Prosessinjohto hallintolainkäytössä IV -koulutusohjelmaan osallistui 31 opiskelijaa eri hallintotuomioistuimista. 20
TULEVAISUUDENNÄKYMÄT TULEVAISUUDENNÄKYMÄT Oikeusturvan painopiste on siirtymässä hallintotuomioistuimiin, kun toisaalta hallinnollinen sääntely lisääntyy ja toisaalta normien väljentyminen lisää lainsäädännön tulkinnanvaraisuutta. Julkisuudessa viime aikoina esitetyt näkökannat antavat myös viitteitä siitä, että hallinto-oikeuksien toimivalta on tulevaisuudessa enemminkin laajentumassa kuin supistumassa. Esimerkiksi oikeuskansleri on vastikään ehdottanut valitusoikeuden ulottamista valtion virkanimityksiä koskeviin päätöksiin. Oikeuskanslerin mukaan valitusoikeus olisi perusteltua hakijoiden oikeusturvan kannalta, minkä lisäksi se vahvistaisi yleistä luottamusta virkanimitysten asianmukaisuuteen. Toisaalta muutoksenhakutuomioistuimina toimivien alueellisten hallinto-oikeuksien ja markkinaoikeuden vastuu oikeusturvasta kasvaa, kun korkeimman hallinto-oikeuden rooli muuttuu vähitellen lähemmäs ennakkopäätöstuomioistuinta. Valituslupajärjestelmän laajentaminen korostaa alueellisten hallinto-oikeuksien ja markkinaoikeuden merkitystä oikeusturvan takaajina. Erilliset hallintotuomioistuimet ovat jatkossakin välttämättömiä hallinnollisen oikeusturvan kannalta. 21
TOIMINNAN ULKOINEN OHJAUS JA SISÄINEN VALVONTA TOIMINNAN ULKOINEN OHJAUS JA SISÄINEN VALVONTA Ulkoinen ohjaus ULKOINEN OHJAUS Tuomioistuinten toiminnan tuloksellisuutta seurataan oikeusministeriön kanssa vuosittain tulosneuvotteluissa ja talousarvioehdotuksen laadinnan yhteydessä käytävissä neuvotteluissa. Korkeimmalla hallinto-oikeudella on perustuslain mukainen velvollisuus valvoa hallintotuomioistuinten toimintaa. Valvonta tarkoittaa lainkäytön yhtenäisyyden, päätösten laadun ja käsittelyaikojen sekä tuomioistuinten voimavarojen riittävyyden seurantaa. Se ei merkitse puuttumista yksittäisten asioiden lainkäyttökäsittelyyn alemmissa hallintotuomioistuimissa. Osa valvontaa on neuvottelupäivien ja koulutuksen järjestäminen sekä yhteisen toimintakertomuksen laatiminen. Valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies valvovat, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet tehtävissään noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Sisäinen valvonta SISÄINEN VALVONTA Toimintaa johtaa ja tuloksellisuudesta vastaa korkeimmassa hallinto-oikeudessa korkeimman hallinto-oikeuden presidentti ja hallinto-oikeuksissa, markkinaoikeudessa ja vakuutusoikeudessa kunkin viraston ylituomari. Sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Virastojen päälliköt johtavat sisäistä valvontaa virastoissaan ja ovat vastuussa sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä (Laki valtion talousarviosta 24 b 2 mom.). Hallintotuomioistuimissa toteutettiin talousarvioasetuksen 69 :ssä edellytetyt menettelyt. Vuosittain kukin hallintotuomioistuin arvioi tuomioistuimensa tilaa, toimintaan liittyviä riskejä ja toiminnan kehittämistä. Raportointia kehitettiin monipuoliseksi johtamisen apuvälineeksi. Raportointia ja seurantajärjestelmiä hyödynnettiin toiminnan johtamisessa. Tämä toimintakertomus valmisteltiin hallintotuomioistuinten hallinto- ja kansliapäällikköjen kokouksessa 21.3. ja hyväksyttiin ylituomareiden kokouksessa 1.4.. Yhteisen toimintakertomuksen lisäksi hallintotuomioistuimet julkaisevat omat toimintakertomuksensa. Toimintakertomukset löytyvät kunkin tuomioistuimen verkkosivuilta. 22
TOIMINNAN TUNNUSLUKUJA Toiminnan tunnuslukuja Liite 1. Hallintotuomioistuinten toiminnan tunnuslukuja Liite 2. Hallintotuomioistuinten henkilöstö Liite 3. Hallintotuomioistuinten tuloksellisuus Liite 4. Hallinto-oikeuksien tuottavuuden tunnuslukuja Liite 5. Hallintotuomioistuinten toimintamenot 2006 Liite 6. Hallinto-oikeuksien tuomiopiirit Liite 7. Hallintotuomioistuinten yhteystiedot LIITE 1. HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TOIMINNAN TUNNUSLUKUJA Taulukko 1. Hallintotuomioistuinten toiminnan tunnuslukuja KORKEIN HALLINTO-OIKEUS 2011 2012 2013 Tavoite 1 Tilanne vuoden lopussa. Saapuneet asiat 4044 3947 4126 4100 4201 Ratkaistut asiat 4224 3928 4303 3900 4272 Vireillä 3968 3960 3757 4000 3649 Yli 12 kk vireillä olleita 1 1077 1047 840 764 Keskimääräinen käsittelyaika 12,2 12,8 12,2 12 11,2 HALLINTO-OIKEUDET 2011 2012 2013 Tavoite Saapuneet asiat 21317 20441 20824 22605 20488 Ratkaistut asiat 21948 20584 20187 20873 19727 Vireillä 12982 12708 13254 14006 13901 Yli 12 kk vireillä olleita 1194 1373 1245 1000 1723 Keskimääräinen käsittelyaika 7,8 7,7 7,9 8,3 8 VAKUUTUSOIKEUS 2011 2012 2013 Tavoite MARKKINAOIKEUS 2011 2012 2013 Tavoite Saapuneet asiat 7318 6521 6697 7000 6765 Ratkaistut asiat 7210 6880 6000 7000 6760 Vireillä 6296 5956 6664 6400 6693 Yli 12 kk vireillä olleita 685 869 871 873 Keskimääräinen käsittelyaika 11,5 12,2 12,6 11,5 13,1 Saapuneet asiat 510 474 694 980 1001 Ratkaistut asiat 610 531 558 590 942 Vireillä 320 266 401 830 464 Yli 12 kk vireillä olleita 11 9 0 55 Keskimääräinen käsittelyaika 8,3 7,3 6,4 10 5,8 LIITE 2. HALLINTOTUOMIOISTUINTEN HENKILÖSTÖ Taulukko 2. Henkilökunnan määrä ja rakenne hallintotuomioistuimissa. 2 2007 toteutunut HALLINTOTUOMIOISTUIMET Korkein hallinto-oikeus 2008 toteutunut 2009 toteutunut 2010 toteutunut 2011 toteutunut 2012 toteutunut 2013 toteutunut toteutunut Muutos tot. - 13 Muutos, - 2007 * tuomarit 21 21 22 22 22 22 22 22 0 0 * esittelijät 38 39 36 36 37 41 39 36-4 -3 * muu henkilöstö 39 39 39 42 41 42 41 40-1 1 Yhteensä 99 99 97 100 99 105 103 97-5 -1 Hallinto-oikeudet * tuomarit 172 180 179 179 178 180 181 184 3 12 * esittelijät 130 128 126 124 117 111 105 99-7 -31 * muu henkilöstö 148 148 150 150 149 146 146 142-4 -6 Yhteensä 449 455 454 453 444 438 432 424-8 -25 Vakuutusoikeus * tuomarit 33 31 31 29 29 31 31 33 2 0 * esittelijät 33 32 32 31 30 28 28 28 0-4 * muu henkilöstö 53 55 52 51 49 48 46 44-2 -9 Yhteensä 119 117 114 111 108 108 104 105 1-14 Markkinaoikeus * tuomarit 9 11 13 12 13 13 15 23 8 14 * valmistelijat 7 8 9 9 9 7 6 6 0-1 * muu henkilöstö 6 7 7 7 7 7 10 16 6 10 Yhteensä 22 26 29 29 29 27 30 45 14 23 HALLINTOTUOMIOISTUIMET YHTEENSÄ * tuomarit 235 242 244 242 241 246 249 261 12 26 * esittelijät 207 207 203 201 193 188 178 168-10 -39 * muu henkilöstö 246 249 248 250 245 244 242 242 0-4 Yhteensä 688 697 694 692 679 678 669 671 2-17 2 Oikeusministeriön raportti 15.2.. 23
LIITE 3. HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TULOKSELLISUUS 3 Taulukko 3. Korkeimman hallinto-oikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut KORKEIN HALLINTO-OIKEUS 2012 2013 TAE tavoite/ arvio Tulossopimus tavoite/ arvio Vert. edell. vuoteen Saapuneet asiat 3 947 4 126 4 100 4 201 2 % Vert. tulos-sopimuksen tavoitt. Ratkaistut asiat 3 928 4 304 4 000 3 900 4 272-1 % 10 % Vireillä olevat asiat 3 960 3 735 4 000 3 649-2 % Toimintamenot (1000 euroa) 10 971 10 856 10 970 10 632-2 % -3 % Tuomioistuintulot (1000 euroa) 282 282 291 3 % Henkilöstömäärä (htv) 105 103 98 97-5 0 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Tuottavuus (ratk./htv) 37 42 40 40 44 5 % 10 % Taloudellisuus (euroa/ratk.asia) 2 793 2 522 2 737 2 829 2 489-1 % -12 % KESKIM. KÄSITTELYAIKA (kk) 12,8 12,2 11,0 12,0 11,3-0,9-0,7 Taulukko 5. Vakuutusoikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut VAKUUTUSOIKEUS 2012 2013 TAE tavoite/ arvio Tulossopimus tavoite/ arvio Vert. edell. vuoteen Saapuneet asiat 6 521 6 696 7 000 6 765 1 % Vert. tulos-sopimuksen tavoitt. Ratkaistut asiat 6 880 6 000 7 200 7 000 6 760 13 % -3 % Vireillä olevat asiat 5 956 6 663 6 400 6 693 0 % Toimintamenot (1000 euroa) 7 771 7 958 7 954 7 891-1 % -1 % Tuomioistuintulot (1000 euroa) 1 1 2 150 % Henkilöstömäärä (htv) 108 104 105 105 0,6 0 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Tuottavuus (ratk./htv) 64 58 68 67 65 12 % -3 % Taloudellisuus (euroa/ratk.asia) 1 130 1 326 1 100 1 136 1 167-12 % 3 % KESKIM. KÄSITTELYAIKA (kk) 12,2 12,6 11,0 11,5 13,1 0,5 1,6 Taulukko 4. Hallinto-oikeuksien toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut 4 * suluissa painokertoimilla lasketut luvut HALLINTO-OIKEUDET 2012 2013 TAE tavoite/ arvio Tulossopimus tavoite/ arvio Vert. edell. vuoteen Saapuneet asiat 20 441 20 824 22 605 20 488-2 % Vert. tulos-sopimuksen tavoitt. Ratkaistut asiat 20 584 20 187 21 000 20 873 19 727-2 % -5 % Vireillä olevat asiat 12 708 13 254 14 006 13 901 5 % Toimintamenot (1000 euroa) 34 586 34 052 34 300 34 261 1 % 0 % Tuomioistuintulot (1000 euroa) 340 320 309-3 % Henkilöstömäärä (htv) 438 432 434 424-8 -10 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Tuottavuus (ratk./htv)* 47 47 50 48 (74) Taloudellisuus (euroa/ratk.asia)* 1 680 1 687 1 620 1 643 (1 062) 47 (74) 1 737 (1 094) 0 % -3 % (-1 %) 3 % 6 % (3 %) KESKIM. KÄSITTELYAIKA (kk) 7,7 7,9 7,5 8,3 8,0 0,1-0,3 Taulukko 6. Markkinaoikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut MARKKINAOIKEUS 2012 2013 TAE tavoite/ arvio Tulossopimus tavoite/ arvio Vert. edell. vuoteen Saapuneet asiat 474 694 980 1001 44 % Vert. tulos-sopimuksen tavoitt. Ratkaistut asiat 531 558 800 590 941 69 % 59 % Vireillä olevat asiat 266 401 830 464 16 % Toimintamenot (1000 euroa) 2 683 2 768 3 930 3 881 40 % -1 % Tuomioistuintulot (1000 euroa) 96 103 139 35 % Henkilöstömäärä (htv) 27 30 44 45 14,2 1 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Tuottavuus (ratk./htv) 20 18 20 13 21 15 % 57 % Taloudellisuus (euroa/ratk.asia) 5 052 4 961 5 000 6 661 4 124-17 % -38 % KESKIM. KÄSITTELYAIKA (kk) 7,3 6,4 7,0 10,0 5,8-0,6-4,2 3 Oikeusministeriön kirjanpitoyksikön toimintakertomus vuodelta, 10.2.. Luvuissa ei ole mukana keskitetysti maksettuja talous- ja henkilöstöhallintopalveluja eikä ICT-menoja. 1.4. toteutetun hallinto-oikeuksien rakenneuudistuksen vuoksi Itä-Suomen hallinto-oikeuden ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden tilastot taloudellisuuden ja tuottavuuden osalta eivät ole suoraan vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin tai muihin hallinto-oikeuksiin. Rakenneuudistuksesta on aiheutunut päällekkäisiä kustannuksia muun ohella toimitilojen vuokrien osalta. 4 Vuoden osalta on esitetty suluissa myös uusi, asioiden vaatimaa työmäärää kuvaavilla painokertoimilla laskettu luku. Se ei ole vertailukelpoinen aikaisempiin vuosiin nähden. 24 24
LIITE 4. HALLINTO-OIKEUKSIEN TUOTTAVUUDEN TUNNUSLUKUJA 56 Taulukko 7. Helsingin hallinto-oikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut * suluissa painokertoimilla lasketut luvut HELSINGIN HALLINTO-OIKEUS Taulukko 8. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut * suluissa painokertoimilla lasketut luvut HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUS Taulukko 9. Itä-Suomen hallinto-oikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut * suluissa painokertoimilla lasketut luvut ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS 2012 2012 2012 2013 2013 2013 Arvio/tavoite Arvio/tavoite Arvio/tavoite Vert.tav. Vert.tav. Vert.edell. vuoteen Saapuneet asiat 3 479 3 567 4 620 3 160-32 % -11 % Ratkaistut asiat 3 392 3 454 3 850 3 110-19 % -10 % Vireillä olevat asiat 1 692 1 798 1 445 1 810 25 % 1 % Työmäärä 4 990-100 % Vert.edell. vuoteen Saapuneet asiat 2 859 2 837 3 250 3 138-3 % 11 % Ratkaistut asiat 2 784 2 674 3 023 3 075 2 % 15 % Vireillä olevat asiat 1 873 2 018 2 265 2 071-9 % 3 % Työmäärä 4 161 Vert.tav. Vert.edell. vuoteen Saapuneet asiat 8 025 8 071 8 200 7 912-4 % -2 % Ratkaistut asiat 8 298 8 041 8 200 7 878-4 % -2 % Vireillä olevat asiat 5 510 5 526 5 310 5 536 4 % 0 % Suulliset käsittelyt 136 228 170 185-19 % Katselmukset 3 3 Henkilöstömäärä (htv) 146,5 145,7 154,0 147,6-6,4 2,0 Toimintamenomääräraha (euroa) 11 923 574 11 369 433 11 464 300 11 637 180 2 % 2 % Keskim.käsittelyaika (kk) 8,4 8,9 8,5 8,5-0,4 TALOUDELLISUUS ( /ratk. as.)* 1 437 1 414 1 398 (965) 1 477 (1 028) 6 % (6 %) 4 % TUOTTAVUUS (ratk. as./htv)* 57 55 53 (77) 53 (77) 0 % (0 %) -3 % Suulliset käsittelyt 79 73 80 81 11 % Katselmukset 7 11 4 1-91 % Henkilöstömäärä (htv) 49,5 51,2 58,7 61,2 2,5 10,1 Toimintamenomääräraha (euroa) 4 008 676 4 078 262 4 789 700 4 782 951 0 % 17 % Keskim.käsittelyaika (kk) 7,9 8,2 8,4 8,2-0,2 0,0 TALOUDELLISUUS ( /ratk. as.)* 1 440 1 525 1 585 (1 151) 1 555 (981) -2 % (-15 %) 2 % TUOTTAVUUS (ratk. as./htv)* 56 52 51 (71) 50 (80) -2 % (12 %) -4 % Suulliset käsittelyt 120 138 127 101-27 % Katselmukset 12 10 12 8-20 % Henkilöstömäärä (htv) 74,6 70,7 60,0 53,1-6,9-17,7 Toimintamenomääräraha (euroa) 5 689 805 5 584 735 4 758 878 4 517 012-5 % -19 % Keskim.käsittelyaika (kk) 5,7 5,8 9,2 6,5-2,7 0,7 TALOUDELLISUUS ( /ratk. as.)* 1 677 1 617 1 236 (954) 1 452 (1 040) 18 % (9 %) -10 % TUOTTAVUUS (ratk. as./htv)* 45 49 64 (83) 59 (82) -9 % (-2 %) 20 % Taulukko 10. Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut * suluissa painokertoimilla lasketut luvut POHJOIS-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS Taulukko 11. Turun hallinto-oikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut * suluissa painokertoimilla lasketut luvut TURUN HALLINTO-OIKEUS Taulukko 12. Vaasan hallinto-oikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut * suluissa painokertoimilla lasketut luvut VAASAN HALLINTO-OIKEUS 5 1.4. toteutetun hallinto-oikeuksien rakenneuudistuksen vuoksi Itä-Suomen hallinto-oikeuden, Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden tilastot taloudellisuuden ja tuottavuuden osalta eivät ole suoraan vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin tai muihin hallinto-oikeuksiin nähden. Rakenneuudistuksesta on aiheutunut päällekkäisiä kustannuksia muun ohella toimitilojen vuokrien osalta. 6 Vuoden osalta on esitetty suluissa myös uusi, asioiden vaatimaa työmäärää kuvaavilla painokertoimilla laskettu luku. Se ei ole vertailukelpoinen aikaisempiin vuosiin nähden. 2012 2012 2012 2013 2013 2013 Arvio/tavoite Arvio/tavoite Arvio/tavoite Vert.tav. Vert.edell. vuoteen Saapuneet asiat 2 070 2 251 2 200 2 050-7 % -9 % Ratkaistut asiat 2 138 1 969 2 050 1 938-5 % -2 % Vireillä olevat asiat 1 375 1 614 1 878 1 707-9 % 6 % Työmäärä 4 851-100 % Suulliset käsittelyt 86 33 30 22-33 % Katselmukset 35 21 20 17 Tarkastukset (VL ja YSL) 1 7 5 5 Vert.tav. Vert.tav. Vert.edell. vuoteen Saapuneet asiat 2 026 2 128 2 300 1 990-13 % -6 % Ratkaistut asiat 2 071 2 186 2 150 1 960-9 % -10 % Vireillä olevat asiat 975 914 1 125 927-18 % 1 % Työmäärä 3 767-100 % Vert.edell. vuoteen Saapuneet asiat 1 982 1 970 2 035 2 238 10 % 14 % Ratkaistut asiat 1 901 1 863 1 600 1 766 10 % -5 % Vireillä olevat asiat 1 283 1 384 1 983 1 850-7 % 34 % Työmäärä 2 632-100 % Suulliset käsittelyt 49 74 60 58-22 % Katselmukset 2 8 10 1-88 % Henkilöstömäärä (htv) 43,4 43,9 42,0 42,7 0,7-1,3 Toimintamenomääräraha (euroa) 3 319 419 3 381 812 3 513 518 3 566 780 2 % 5 % Keskim.käsittelyaika (kk) 8,4 8,8 10,0 9,2-0,8 0,4 TALOUDELLISUUS ( /ratk. as.)* 1 746 1 815 2 196 (1 335) 2 020 (1 221) -8 % (-9 %) 11 % TUOTTAVUUS (ratk. as./htv)* 44 42 38 (63) 41 (68) 9 % (9 %) -2 % Suulliset käsittelyt 78 81 80 61-25 % Katselmukset 11 8 20 2-75 % Henkilöstömäärä (htv) 49,2 48,4 47,0 47,6 0,6-0,9 Toimintamenomääräraha (euroa) 3 917 712 3 941 240 3 939 009 3 967 906 1 % 1 % Keskim.käsittelyaika (kk) 6,3 5,8 6,5 5,9-0,6 0,1 TALOUDELLISUUS ( /ratk. as.)* 1 892 1 803 1 832 (1 046) 2 024 (1 230) 10 % (18 %) 12 % TUOTTAVUUS (ratk. as./htv)* 42 45 46 (80) 41 (68) -10 % (-15 %) -9 % Henkilöstömäärä (htv) 74,7 72,0 72,5 72,1-0,4 0,0 Toimintamenomääräraha (euroa) 5 726 527 5 696 513 5 834 966 5 789 346-1 % 2 % Keskim.käsittelyaika (kk) 8,8 8,6 8,5 9,3 0,8 0,7 TALOUDELLISUUS ( /ratk. as.)* 2 678 2 893 3 107 (1 203) 3 392 (1 250) 9 % (4 %) 17 % TUOTTAVUUS (ratk. as./htv)* 29 27 28 (67) 27 (64) -5 % (-4 %) -2 % 25 25
LIITE 5. HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TOIMINTAMENOT 2006 Taulukko 13. Hallintotuomioistuinten toimintamenot 2006 Hallintotuomioistuimet yhteensä 2006 Muutos 06-05 2007 Muutos 07-06 Toteutuneet toimintamenot (1000 euroa) 2008 Muutos 08-07 2009 Muutos 09-08 2010 Muutos 10-09 2011 Muutos 11-10 2012 Muutos 12-11 2013 Muutos 13-12 Muutos 14-13 Palkat 36 972 2 % 38 853 5 % 42 071 8 % 43 308 3 % 44 421 3 % 44 369 0 % 45 671 3 % 44 279-3 % 47 046 6 % 83 % Toimitilavuokrat 4 262 4 % 4 415 4 % 4 687 6 % 4 913 5 % 4 908 0 % 5 063 3 % 5 806 15 % 6 048 4 % 6 063 0 % 11 % Muut menot 2 666-6 % 2 905 9 % 3 025 4 % 3 312 9 % 3 012-9 % 2 978-1 % 4 533 52 % 5 308 17 % 3 557-33 % 6 % Yhteensä 43 900 2 % 46 172 5 % 49 783 8 % 51 534 4 % 52 342 2 % 52 410 0 % 56 010 7 % 55 635-1 % 56 665 2 % 100 % %-osuus Korkein hallinto-oikeus Palkat 7 014 3 % 6 981 0 % 7 464 7 % 7 602 2 % 7 940 4 % 7 996 1 % 8 705 9 % 8 620-1 % 8 398-3 % 79 % Toimitilavuokrat 1 042 1 % 1 068 2 % 1 090 2 % 1 034-5 % 1 018-1 % 1 095 8 % 1 190 9 % 1 219 2 % 1 240 2 % 12 % Muut menot 648-29 % 744 15 % 777 4 % 1 108 43 % 899-19 % 982 9 % 1 076 10 % 1 017-5 % 994-2 % 9 % Yhteensä 8 703 0 % 8 792 1 % 9 332 6 % 9 744 4 % 9 858 1 % 10 073 2 % 10 971 9 % 10 856-1 % 10 632-2 % 100 % Hallinto-oikeudet Palkat 23 417 1 % 24 618 5 % 26 701 8 % 27 557 3 % 28 251 3 % 28 203 0 % 28 646 2 % 28 784 0 % 28 786 0 % 84 % Toimitilavuokrat 2 423 6 % 2 492 3 % 2 651 6 % 2 833 7 % 2 843 0 % 2 892 2 % 3 360 16 % 3 562 6 % 3 554 0 % 10 % Muut menot 1 545 4 % 1 712 11 % 1 628-5 % 1 746 7 % 1 652-5 % 1 543-7 % 2 580 67 % 1 706-34 % 1 921 13 % 6 % Yhteensä 27 384 2 % 28 822 5 % 30 981 7 % 32 137 4 % 32 746 2 % 32 638 0 % 34 586 6 % 34 052-2 % 34 261 1 % 100 % Vakuutusoikeus Palkat 5 533 5 % 6 047 9 % 6 374 5 % 6 360 0 % 6 437 1 % 6 340-2 % 6 503 3 % 5 184-20 % 6 702 29 % 85 % Toimitilavuokrat 605 2 % 613 1 % 697 14 % 790 13 % 790 0 % 812 3 % 839 3 % 841 0 % 781-7 % 10 % Muut menot 360 2 % 354-2 % 482 36 % 336-30 % 320-5 % 350 9 % 430 23 % 1 933 350 % 408-79 % 5 % Yhteensä 6 498 5 % 7 014 8 % 7 552 8 % 7 486-1 % 7 548 1 % 7 502-1 % 7 771 4 % 7 958 2 % 7 891-1 % 100 % Markkinaoikeus Palkat 1 008 9 % 1 207 20 % 1 531 27 % 1 789 17 % 1 792 0 % 1 830 2 % 1 817-1 % 1 691-7 % 3 160 87 % 81 % Toimitilavuokrat 193 14 % 242 25 % 250 3 % 256 3 % 257 0 % 263 2 % 417 59 % 425 2 % 487 15 % 13 % Muut menot 114 19 % 95-17 % 138 46 % 122-12 % 141 16 % 104-26 % 449 331 % 652 45 % 234-64 % 6 % Yhteensä 1 315 10 % 1 544 17 % 1 919 24 % 2 167 13 % 2 190 1 % 2 197 0 % 2 683 22 % 2 768 3 % 3 881 40 % 100 % 26 26
LIITE 6. HALLINTO-OIKEUKSIEN TUOMIOPIIRIT 1.4. Hallinto-oikeuksien tuomiopiirit 1.4. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus Tuomiopiirien asukasluvut 1.1.2015 Helsingin hallinto-oikeus 1 603 388 Hämeenlinnan hallinto-oikeus 1 156 101 Itä-Suomen hallinto-oikeus 876 849 Turun hallinto-oikeus 696 708 Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 666 403 Vaasan hallinto-oikeus 443 388 Ahvenanmaan hallintotuomioistuin 28 916 Yhteensä 5 471 753 Vaasan hallinto-oikeus Hämeenlinnan hallinto-oikeus Itä-Suomen hallinto-oikeus Turun hallinto-oikeus Ahvenanmaan hallintotuomioistuin Helsingin hallinto-oikeus Affecto Finland Oy, Lupa N0328 27 27