Suositus NEUVOSTON SUOSITUS. Ranskan vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2012 COM(2012) 313 final Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Ranskan vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Ranskan vuosien 2012 2016 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto {SWD(2012) 313 final} FI FI

Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Ranskan vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Ranskan vuosien 2012 2016 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan, ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 1 ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan, ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16 päivänä marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 2 ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen 3, ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat 4, ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät, ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon, on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa, sekä katsoo seuraavaa: (1) Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia. Strategia keskitetään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia Euroopan kestävän kasvun vauhdittamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. (2) Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010 2014) ja hyväksyi 21 päivänä 1 2 3 4 EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1. EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25. COM(2012) 313 final. P7_TA(2012)0048 ja P7_TA(2012)0047. FI 2 FI

lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista 5. Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan. (3) Neuvosto antoi 12 päivänä heinäkuuta 2011 suosituksen Ranskan kansallisesta uudistusohjelmasta vuodelta 2011 ja lausunnon Ranskan tarkistetusta vakausohjelmasta vuosiksi 2011 2014. (4) Komissio hyväksyi 23 päivänä marraskuuta 2011 toisen vuotuisen kasvuselvityksen. Tästä alkoi toinen politiikan yhdennetyn etukäteiskoordinoinnin EU-ohjausjakso, jonka perusta on Eurooppa 2020 -strategiassa. Komissio hyväksyi 14 päivänä helmikuuta 2012 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen 6, jossa se katsoi, että Ranska on yksi niistä jäsenvaltioista, joiden osalta laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. (5) Eurooppa-neuvosto hyväksyi 2 päivänä maaliskuuta 2012 rahoitusvakauden turvaamisen, julkisen talouden vakauttamisen ja kasvun vauhdittamisen painopisteet. Se korosti, että on tarpeen jatkaa eriytettyä, kasvua edistävää julkisen talouden vakauttamista, palauttaa normaalit luotonannon edellytykset, edistää kasvua ja kilpailukykyä, puuttua työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin sekä nykyaikaistaa julkishallintoa. (6) Lisäksi Eurooppa-neuvosto kehotti 2 päivänä maaliskuuta 2012 Euro Plus -sopimukseen osallistuvia jäsenvaltioita esittämään sitoumuksensa niin ajoissa, että ne voidaan sisällyttää vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin. (7) Ranska toimitti vuosiksi 2012 2016 laaditun tarkistetun vakausohjelmansa 4 päivänä toukokuuta 2012 ja vuodeksi 2012 laaditun kansallisen uudistusohjelmansa 13 päivänä huhtikuuta 2012. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. Komissio on myös arvioinut asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklassa tarkoitetussa perusteellisessa tarkastelussa 7, onko Ranskassa makrotalouden epätasapaino. Komissio katsoi, että Ranskassa on epätasapainotila, mutta epätasapaino ei ole liiallinen. (8) Neuvosto on neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisen vakausohjelman arvioinnin perusteella sitä mieltä, että ohjelman julkisen talouden ennusteiden perustana oleva makrotalouden skenaario on optimistinen. Komission keväällä 2012 laatiman talousennusteen mukaan BKT:n kasvun odotettiin olevan 0,5 prosenttia vuonna 2012 ja 1,3 prosenttia vuonna 2013, kun ohjelmassa vastaavia vuosia koskevat arvot ovat 0,7 prosenttia ja 1,75 prosenttia Alijäämä oli vuonna 2011 odotettua pienempi, 5,2 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja ohjelmassa kaavaillaan sen supistamista 3 prosenttiin vuonna 2013, joka on neuvoston asettama määräaika liiallisen alijäämän korjaamiselle, minkä jälkeen vakautusta vielä jatketaan. Julkisen talouden rahoitusaseman on tarkoitus olla tasapainossa vuonna 2016. Keskipitkän aikavälin tavoitteena olevaan tasapainoiseen rakenteelliseen rahoitusasemaan todennäköisesti päästään ohjelmakauden aikana. Keskipitkän aikavälin tavoite vastaa 5 6 7 Neuvoston päätös 2012/238/EU, annettu 26 päivänä huhtikuuta 2012. COM(2012) 68 final. SWD(2012) 155 final. FI 3 FI

riittävästi vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia. Kun otetaan huomioon (uudelleenlaskettu) rakenteellinen rahoitusasema 8, vuosiksi 2010 2013 suunnitellut keskimääräiset vuotuiset julkisen talouden sopeutustoimet vastaavat 2 päivänä joulukuuta 2009 annettua neuvoston suositusta. Vuotuinen rakenteellinen edistyminen kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta on vuosina 2014 2016 arvioiden mukaan 0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Ohjelman mukaisesti päätösperäiset tulopuolen toimenpiteet huomioon ottaen julkisten menojen ennustettu kasvutahti vastaa menojen kasvulle vakaus- ja kasvupaketissa asetettua viitearvoa. Ohjelmassa esitettyyn julkisen talouden sopeutusuraan liittyy riskejä. Makrotalouden skenaario voi muuttua epäedullisemmaksi, kuten komission kevään 2012 talousennusteessa todettiin. Toimenpiteitä ei ole täsmennetty riittävästi, jotta tavoitteet voitaisiin saavuttaa vuodesta 2013 lähtien sekä toteuttaa suositeltu keskimääräinen vuotuinen julkisen talouden sopeutus. Lisäksi Ranska ei ole aina onnistunut saavuttamaan menojen kehitykselle asetettuja tavoitteita. Sen vuoksi liiallista alijäämää ei välttämättä saada korjattua vuoteen 2013 mennessä, ellei suunniteltuja toimenpiteitä täsmennetä riittävästi ja ellei lisäksi toteuteta tarpeellisia lisätoimenpiteitä. Velkasuhde oli 85,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2011, ja sen arvellaan nousevan 89,2 prosenttiin vuonna 2013 ja laskevan 83,2 prosenttiin vuonna 2016. Ohjelman mukaisesti velan supistumiselle asetettu tavoite saavutetaan siirtymäkauden lopussa (vuonna 2016). (9) Vaikka vuoden 2011 jälkipuoliskolla ja helmikuussa 2012 toteutettiin lisää vakauttamistoimia, julkisen talouden vakauttaminen on edelleen hyvin haasteellista. Menoylitysten välttäminen julkisen talouden toimia tehostamalla ja täsmentämällä on äärimmäisen tärkeää kestävän julkisen talouden rahoitusaseman palauttamiseksi. Lisäksi Ranskan olisi hyödynnettävä mahdollisuudet nopeuttaa alijäämän supistamista, jotta voidaan tukea liiallisen alijäämän korjaamista suunnitelmien mukaisesti. Jotta voidaan varmistaa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys ja eläkkeiden riittävyys tulevaisuudessa, vuonna 2010 hyväksyttyä eläkeuudistusta sovelletaan asteittain. Ei ole kuitenkaan varmaa, että julkinen talous saadaan tasapainoon vuoteen 2018 mennessä, jos työllisyys ja kasvu kehittyvät odotettua heikommin. Lisäksi julkisen talouden arvioidaan joka tapauksessa jäävän alijäämäiseksi vuoden 2020 jälkeen. Vasta perustettu ohjauskomitea, jonka tehtävänä on antaa vuosittain lausunto eri eläkejärjestelmien taloudellisesta tilanteesta sekä edellytyksistä, joiden on täytyttävä tasapainon saavuttamiseksi vuoteen 2018 mennessä, ei antanut lausuntoa vuonna 2011. Sen takia eläkejärjestelmän kestävyyttä on vaikea arvioida. (10) Ranskan työmarkkinoiden toimintaa voitaisiin parantaa vähentämällä työmarkkinoiden segmentoitumista. Heinäkuussa 2011 annetulla lailla käyttöön otettu työsuhdeturvasopimus (contrat de sécurisation professionnelle, CSP), jossa on yhdistetty kaksi aiempaa sopimusta, siirtää velvoitteen tarjota työnvälitysneuvontaa taloudellisista syistä irtisanotuille työntekijöille työnantajilta julkisille työvoimapalveluille (Pôle emploi). Tämä on myönteinen edistysaskel, mutta sen vaikutukset ovat rajalliset. Lisäksi on toteutettu tai valmistellaan parhaillaan useita toimenpiteitä, joilla pyritään tarjoamaan joustavia työjärjestelyjä väliaikaisesti vaikeuksissa oleville yrityksille. Niitä ei kuitenkaan ole varsinaisesti tarkoitettu vähentämään työmarkkinoiden segmentoitumista. Työsuhdeturvalainsäädännön 8 Suhdannetasoitettu rahoitusasema ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä, komission yksiköiden uudelleenlaskemana ohjelman tietojen perusteella yhteisesti sovittuja menetelmiä käyttäen. FI 4 FI

tarkistuksen yhteydessä on havaittu, että yksittäisiin irtisanomisiin sovellettava hallinnollinen menettely aiheuttaa edelleen epävarmuutta ja saattaa lisätä huomattavasti työnantajien kustannuksia. On myös tärkeää varmistaa, että vähimmäispalkan muutoksilla tuetaan varsinkin nuorten ja vähän koulutettujen työllisyyttä. (11) Eläkeuudistuksen jälkeen on toteutettu oikeansuuntaisia toimenpiteitä, joilla on pyritty edistämään ikääntyneiden työntekijöiden työllisyyttä esimerkiksi edellyttämällä yrityksiltä aktiivista ikäjohtamista. Vastaavat toimintasuunnitelmat eivät kuitenkaan ole erityisen kunnianhimoisia eikä niihin sisälly kohdennettuja toimenpiteitä, kuten työajan lyhentäminen tai ikääntyneille työntekijöille soveltuvien tehtävien tarjoaminen. Lisäksi eräät ikääntyneiden työntekijöiden työttömyysturvajärjestelmän piirteet (kesto sekä se, että työttömyysturvan määrä pysyy koko ajan samana) voivat vähentää halukkuutta työntekoon. Tarvitaan myös tehokkaampaa aikuiskoulutusstrategiaa, jotta voidaan lisätä ikääntyneen työvoiman työllistettävyyttä. (12) Nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi Ranskan viranomaiset ovat sitoutuneet lisäämään oppisopimuskoulutuspaikkojen määrää 600 000:sta 800 000:aan vuoteen 2015 mennessä. Vuosina 2011 ja 2012 on toteutettu useita toimenpiteitä, joilla pyritään kasvattamaan yrityksille asetettua oppisopimuspaikkojen kiintiötä. Lisäksi on vahvistettu niille yrityksille määrättäviä seuraamuksia, jotka eivät noudata velvoitteita. Näistä toimenpiteistä huolimatta oppisopimuspaikkoja on edelleen huomattavasti tavoitetta vähemmän. Ranskan viranomaisten hiljattain tilaamaan raportin mukaan 40 prosenttia pk-yrityksistä katsoo, että oppisopimuskoulutettavien taidot eivät vastaa yritysten tarpeita. Nuorisotyöttömyyden vähentämiseen tähtäävissä toimenpiteissä olisikin pyrittävä sovittamaan paremmin yhteen koulutuksen antamat taidot ja työmarkkinoiden tarpeet. (13) Työnvälityspalvelujen (ANPE) ja työttömyyskassan (UNEDIC) yhdistäminen yhteen laitokseen (Pôle emploi) ei toistaiseksi ole odotetulla tavalla tehostanut palveluja tai parantanut niiden laatua. Hallituksen, työmarkkinaosapuolten ja Pôle emploin tammikuussa 2012 allekirjoittama uusi monivuotinen kolmikantasopimus, joka koskee Pôle emploin toimintaa ja palveluja vuosina 2012 2014, on askel oikeaan suuntaan. Useiden tavoitteiden määrittely on kuitenkin vielä kesken, ja sen takia uudistuksen laajuutta on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Uudistuksen uskottavuutta heikentävät myös julkisten työvoimapalvelujen taloudellisiin ja henkilöresursseihin liittyvät rajoitteet. (14) Ranska korotti helmikuussa 2012 arvonlisäveroa 1,6 prosenttiyksikköä 21,2 prosenttiin ja pääomatulosta ja -voitoista maksettavia sosiaalimaksuja 2 prosenttiyksikköä 15,5 prosenttiin kompensoidakseen työnantajien alhaisia sosiaaliturvamaksuja. Tällä toimenpiteellä voidaan asianmukaisesti edistää tasapainoisempaa verotusjärjestelmää, jossa verotuksen painopistettä siirretään pois työstä. Kuten komission yksiköiden toteuttamassa makrotalouden epätasapainon perusteellisessa tarkastelussa todettiin, sen avulla voidaan parantaa Ranskan viennin kustannuskilpailukykyä ja mahdollisesti yritysten kannattavuutta sekä pitkällä aikavälillä edistää investointeja ja tehostaa muihin tekijöihin kuin hintaan perustuvaa kilpailukykyä. Uudistuksen soveltamisala on kuitenkin liian kapea. Verotukia on pyritty vähentämään, ja samalla on korotettu eräitä veroja, mikä lisää jo ennestään suurta työhön kohdistuvaa verorasitusta. Ympäristöverojen osuus kaikista verotuloista on Ranskassa EU:n toiseksi pienin. Ympäristöveroja voidaan siis lisätä reippaasti. FI 5 FI

Toistaiseksi ei ole lainkaan tutkittu, onko verokantojen alentamisella kyetty saavuttamaan sille asetetut työllisyys- tai sosiaaliset tavoitteet (erityisesti tämä koskee alennettuja alv-kantoja). (15) Vaikka useiden uudistusten avulla on pyritty yksinkertaistamaan liiketoimintaympäristöä ja poistamaan eräitä säänneltyjä elinkeinoja ja ammatteja koskevia rajoituksia, uudistuksilla ei ole kyetty puuttumaan alalle pääsyn esteisiin eikä rajoittaviin käytänteisiin monilla muilla aloilla (esim. eläinlääkärit, taksit, terveydenhuolto ja oikeusalan ammatit, notaarit mukaan lukien). Säänneltyihin ammatteihin edelleen liittyviä ammattiin pääsyn ja ammatin harjoittamisen rajoituksia olisi sen vuoksi tarkasteltava horisontaalisesti ja järjestelmällisesti, jotta voidaan selvittää niiden tarpeellisuus ja oikeasuhteisuus. Vähittäiskaupan alalla jakelijoiden olisi voitava määrittää itse vapaasti hinnat ja muut kaupalliset ehdot, jotta kuluttajat pääsisivät hyötymään hintojen halpenemisesta. Vähittäiskauppa on Ranskassa erittäin keskittynyttä, ja kuluttajat hyötyisivät myös muista kilpailua lisäävistä toimenpiteistä, kuten kaavoitusta koskevien rajoitusten poistamisesta tai tarkistamisesta sekä uusien myymälöiden perustamiseen sovellettavien menettelyjen yksinkertaistamisesta. (16) Kilpailua olisi tehostettava useilla verkkotoimialoilla (sähkön tukkumarkkinat, rautatieala), sillä kyseisillä aloilla toistaiseksi toteutetuilla uudistuksilla on saatu aikaan vain rajallisia tuloksia. Ranskan sähkömarkkinoiden keskittymisaste on EU:n korkeimpia. Vaikka sähkömarkkinoiden uudelleenorganisoinnista annettu laki on lisännyt kilpailua, tarvitaan lisätoimenpiteitä, joilla helpotetaan uusien toimijoiden pääsyä sähköntuotantomarkkinoille, esimerkiksi vesivoimaan perustuvaan sähköntuotantoon, Ranskassa. Rautatieliikenteen alalla uusien yritysten on edelleen vaikea päästä sekä rahtiliikenteen että kansainvälisen matkustajaliikenteen markkinoille. Syrjimätöntä pääsyä rahtiliikenteen markkinoille haittaavat myös tekniset esteet. (17) Ranskan vientimarkkinaosuus supistui 19,4 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2010. Supistuminen on jäsenvaltioiden suurimpia, ja lisäksi se ylittää selvästi komission 14 päivänä helmikuuta 2012 julkistamassa varoitusmekanismia koskevassa kertomuksessa asetetun raja-arvon. Komission yksiköt katsoivat Ranskaa koskevassa perusteellisessa tarkastelussa, että vientimarkkinaosuuksien supistuminen johtuu kustannuskilpailukyvyn ja erityisesti muihin tekijöihin kuin hintaan perustuvan kilpailukyvyn heikkenemisestä. Varsinkin kasvavat yksikkötyökustannukset ovat vähentäneet ranskalaisyritysten kannattavuutta ja rajoittaneet niiden mahdollisuuksia kasvaa, tehdä suorituskyvyn parantamisen kannalta välttämättömiä uudistuksia ja innovoida. Toimenpiteitä yksityissektorin innovoinnin tukemiseksi olisi seurattava ja täydennettävä toimilla, joilla pyritään palauttamaan ranskalaisyritysten kannattavuus. (18) Ranska on tehnyt useita sitoumuksia Euro Plus -sopimuksen nojalla. Nämä sitoumukset ja vuonna 2011 esitettyjen sitoumusten täytäntöönpano liittyvät työllisyyden edistämiseen, kilpailukyvyn parantamiseen ja julkisen talouden kestävyyden tukemiseen. Komissio on arvioinut Euro Plus -sopimukseen perustuvien sitoumusten täytäntöönpanoa. Arvioinnin tulokset on otettu huomioon suosituksissa. (19) Komissio on laatinut EU-ohjausjakson puitteissa kattavan analyysin Ranskan talouspolitiikasta. Se on arvioinut vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman ja esittänyt perusteellisen tarkastelun. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Ranskan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta ja FI 6 FI

arvioinut, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia ottaen huomioon, että Euroopan unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen tehostaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. EU-ohjausjakson yhteydessä annetut komission suositukset on otettu huomioon jäljempänä esitettävissä suosituksissa 1 5. (20) Neuvosto on tutkinut Ranskan vakausohjelman edellä esitetyn arvioinnin perusteella, ja se antaa lausuntonsa 9 erityisesti jäljempänä esitettävässä suosituksessa 1. (21) Neuvosto on tutkinut Ranskan vuoden 2012 kansallisen uudistusohjelman ja sen vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Se antaa asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla erityisesti jäljempänä esitettävät suositukset 2, 4 ja 5, SUOSITTAA, että Ranska toteuttaisi vuosina 2012 ja 2013 toimia, joilla se 1. vahvistaa julkisen talouden strategiaa ja panee sen täytäntöön sekä toteuttaa riittävästi täsmennettyjä tukitoimenpiteitä vuonna 2012 ja sen jälkeen, jotta voidaan varmistaa liiallisen alijäämän korjaaminen hyvissä ajoin sekä neuvoston liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä antamissa suosituksissa esitettyjen rakenteellisten sopeutustoimien täytäntöönpano; sen jälkeen huolehtii tarvittavista rakenteellisista sopeutustoimista, joiden avulla voidaan edetä riittävässä määrin kohti keskipitkän aikavälin julkisen talouden tavoitetta, myös menojen kasvulle asetettua viitearvoa, ja varmistaa riittävä edistyminen kohti velan supistamiselle asetettua tavoitetta; jatkaa eläkejärjestelmän kestävyyden ja riittävyyden arvioimista ja toteuttaa tarvittaessa lisätoimia; 2. toteuttaa lisäuudistuksia työmarkkinoiden segmentoitumisen vähentämiseksi tarkistamalla yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa ja kansallisten käytänteiden mukaisesti eräitä työsuhdeturvalainsäädännön näkökohtia, jotka liittyvät erityisesti yksittäisiä irtisanomisia koskevaan hallinnolliseen menettelyyn; varmistaa edelleen, että mahdolliset vähimmäispalkan mukautukset edistävät työpaikkojen luomista ja parantavat kilpailukykyä; toteuttaa toimenpiteitä lisätäkseen aikuisten osallistumista elinikäiseen oppimiseen; 3. toteuttaa työmarkkinatoimenpiteitä, joilla autetaan ikääntyneitä työntekijöitä pysymään töissä pitempään; parantaa nuorten ja varsinkin pahimman työttömyysuhan alaisten nuorten työllistettävyyttä erityisesti lisäämällä ja parantamalla oppisopimuskoulutusjärjestelmiä, jotka vastaavat tehokkaasti nuorten tarpeisiin; tehostaa aktiivista työmarkkinapolitiikkaa ja varmistaa, että julkiset työvoimapalvelut tarjoavat entistä tuloksekkaammin yksilöllistä tukea; 4. toteuttaa lisätoimia yksinkertaisemman ja tasapainoisemman verotusjärjestelmän luomiseksi ja verotuksen painopisteen siirtämiseksi työstä muihin, kasvua ja ulkoista kilpailukykyä vähemmän haittaaviin veromuotoihin, erityisesti ympäristö- ja kulutusveroihin; jatkaa toimenpiteitä verotukien (erityisesti velkaantumiseen kannustavien verotukien) vähentämiseksi ja yksinkertaistamiseksi; tarkastelee nykyisten alennettujen alv-kantojen vaikutusta työpaikkojen luomiseen; 9 Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti. FI 7 FI

5. jatkaa toimia poistaakseen säänneltyihin elinkeinoihin ja ammatteihin liittyviä perusteettomia rajoituksia erityisesti palvelujen ja vähittäiskaupan alalla; toteuttaa lisätoimenpiteitä verkkotoimialojen ja erityisesti energian tukkumarkkinoiden vapauttamiseksi, kehittää energiaverkkojen yhteenliitettävyyttä ja helpottaa uusien toimijoiden pääsyä rahtiliikenteen ja kansainvälisen matkustajaliikenteen markkinoille. Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja FI 8 FI