HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti



Samankaltaiset tiedostot
HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

Nimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa

Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa

ASUMISEN TUET KELASTA JOULUKUUSSA 2001

Julia hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Puheenjohtajan avauspuheenvuoro -AKL:n suhdannebarometri esittely

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Häme työllisyyskatsaus v. 2015: Janakkala tilanne kuukauden lopussa Tammi Helmi Maalis Huhti Touko

UUDENMAAN KUNTIEN KHK- PÄÄSTÖT JA TIEKARTAT Tulkinta- ja käyttöohjeet. Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskus SYKE

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2015

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2017

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

Väestömuutokset, tammi-syyskuu

Väestömuutokset 2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 7/2014

Väestömuutokset 2016

Väkiluku ja sen muutokset

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2017

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/2015

PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2018

Pauli Mero ULKOMAALAISTEN JA NUORTEN TYÖTTÖMYYSASTEET ALENEVAT HITAASTI LAHDESSA

Vapaa-ajan palvelut -ohjelman vuosiseminaari , Flamingo

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/2014

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

PUHDISTAMO ENERGIATEHOKAS TYPENPOISTO

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/2014

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

LCA-työkalun kehittäminen. Puoliväliseminaari

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2017

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2016

Pauli Mero TYÖTTÖMYYS ALENEE LAHDESSA KAIKILLA RINTAMILLA

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2019

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

RATAVARAUKSET 2017 Pesämäen Moottoriurheilukeskus // puh / Marko Ylinen,

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2019

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/2019

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2018

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2011

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/2018

1.1 Tulos ja tase. Oy Yritys Ab Syyskuu Tilikauden alusta

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/2016

Kouvolan hiilijalanjälki Elina Virtanen, Juha Vanhanen

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2018

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Väkiluku ja sen muutokset

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/2019

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2018

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/2018

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

Väkiluku ja sen muutokset

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2017

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet ; toteumat 2006, 2007

Tavoitteet ja toimenpiteet

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

RATAVARAUKSET 2018 Pesämäen Moottoriurheilukeskus // puh / Marko Ylinen,

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Funktioista. Esimerkki 1

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2018

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2017

TILASTOTIEDOTE TYÖTTÖMYYSTURVASTA

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:

YLE Uutiset. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, Maalis-huhtikuu 2017 ( ) Toteutus. Tutkimus- ja otantamenetelmä. Tutkimuksen ajankohta

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2018

PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/2017

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2003

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/2017

Matkailijamäärän kasvu 20 prosenttia tammi-toukokuussa

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2017

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

1009/2017. Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytettävät säätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Transkriptio:

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI Hotelli-ravintola Lasaretti 1.3.2012

Hiilijalanja ljen laskenta Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin (A Corportate Accounting and Reporting standard). GHG-Protocol on laajimmin käytetty kansainvälinen laskentatyökalu kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan. Ecompterin käyttämien laskentamenetelmien ja standardin vastaavuuden on varmentanut PriceWaterhouseCoopers - konsulttitoimisto. Hiilijalanjäljen laskenta perustuu hotellin kulutuslukuihin toteutuneelta 12 kuukaudelta. Kulutustietojen lisäksi laskennassa käytetään toimipaikkakohtaisia päästökertoimia. Laskennan lopputulos riippuu siten ilmoitetuista kulutustiedoista ja käytetyistä päästökertoimista. Hiilijalanjäljen laskennan kohde Ecompter laskee hiilijalanjäljen hotellitoiminnalle. Tämä tarkoittaa, että hiilijalanjälki lasketaan koko hotellille majoituksen osalta. Laskennasta on rajattu pois sellaiset toimet, joiden ei katsota liittyvän majoitustoimintaan. Laskennan ulkopuolelle on rajattu ravintolat (paitsi aamiaisravintolat), kokous- ja kongressitilat, kylpylät*, myymälät, kaupat ja kioskit sekä muut ulkopuoliselle yrittäjällä vuokratut tilat. Lisäksi asiakkaiden matkustaminen ajoneuvoilla hotelliin/hotellilta on rajattu laskennan ulkopuolelle. * Kylpyläksi luokitellaan allas/saunaosastot joihin muilla, kuin hotellin asiakkailla on mahdollisuus tulla ilman erillistä varausta. Hiilijalanjälkeen vaikuttavat päästölähteet Hiilijalanjäljen laskennassa otetaan huomioon hotellitoiminnasta syntyvät suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt. Huomioidut päästölähteet on luokiteltu kolmeen eri kategoriaan ja ne on esitetty alla olevassa taulukossa. Scope 1 Suorat KHK- päästöt Kiinteiden polttoprosessien KHK- päästöt (mm. lämpökattilat) Hotellin hallinnoimien ajoneuvojen ja pienkoneiden KHK- päästöt Scope 2 Ulkopuolelta ostetun energian epäsuorat KHKpäästöt Lämmitysenergia Jäähdytysenergia Sähköenergia Scope 3 Muut epäsuorat KHKpäästölähteet Jäte Vesi Aamiainen Ulkoistettu pesulapalvelu Kuljetukset a. Pyykki b. Jäte c. Polttoaineet 2

Hotellin kokonaishiilijalanjälki Hotellin hiilijalanja lki Hotellin kokonaishiilijalanjälki kertoo kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä hotellin toiminnasta aiheutui koko laskentaperiodin aikana. Hiilijalanjäljen tulokset esitetään eri päästölähteiden mukaisesti (Scope1, Scope2 & Scope3). Päästölähteiden osalta eritellään erikseen laskettavien kasvihuonekaasujen määrät. Hiilijalanjäljen kokonaismäärä ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalenttina, joka osoittaa yhteismitallisesti kaikkien laskettavien kasvihuonekaasujen määrän kiloina. Scope1 Suorat KHK- päästöt Kiinteät polttoprosessit Ajoneuvot ja pienkoneet yht. kg CO 2 0 0 0 kg CH 4 0 0 0 kg N 2 O 0 0 0 * kg CO 2e 0 0 0 Scope2 Ulkopuolelta ostetun energian epäsuorat KHK päästöt Lämmitys Sähkö Jäähdytys Lämmin vesi yht. kg CO 2 75 338,36 104 876,30 0 5 905,79 186 120,46 kg CH 4 *** *** *** *** 0 kg N 2 O *** *** *** *** 0 kg CO 2e * 75 338,36 104 876,30 0,00 5 905,79 186 120,46 Scope3 Muut epäsuorat KHK - päästölähteet Jätevesi Jäte Pyykki Kuljetukset Aamupala yht. kg CO 2 0,00 *** 5 416,88 309,46 6 846,59 12 572,92 kg CH 4 44,81 78,92 *** *** 54,02 177,75 kg N 2 O 4,48 *** *** *** 0,16 4,64 * kg CO 2e 2455,59 1972,92 5416,88 309,46 8243,82 18398,66 YHTEENSÄ (Scope1 + Scope2 + Scope3) kg CO 2 (hiilidioksidi) 198693,38 kg CH 4 (metaani) 177,75 kg N 2 O (typpioksiduuli) 4,64 Kokonaishiilijalanjälki kg CO 2e * /vuosi 204 519,12 *Hiilidioksidiekvivalentti: Yhteismitallinen yksikkö, CO 2 (GWP 1), CH 4 (GWP 25) & N 2 O (GWP 298) 4

Kokonaishiilijalanjäljen % - jakauma Kokonaishiilijalanjäljen jakauma kertoo kuinka laskentaperiodin kokonaispäästöt jakautuvat eri päästölähteiden kesken. Jakauman perusteella pystytään määrittelemään eri päästölähteiden suhteellinen suuruus ja näin ollen saadaan selville mistä päästöjä syntyy eniten. Alla olevassa kuviossa on esitetty hotellin hiilijalanjäljen jakautuminen eri päästölähteisiin. 1 % 2 % 0 % 2 % 4 % 5 % 51 % 35 % Lämmitys Sähkö Lämmin vesi Jätevesi Jäte Pyykki Kuljetukset Aamupala Kokonaishiilijalanjäljen jakauman selvittäminen auttaa hotellia ymmärtämään, mistä päästöjä kannattaa vähentää. Päästövähennystoimilla saadaan useimmiten paras tulos, kun ne kohdistetaan suhteellisesti suurimpiin päästölähteisiin. Päästövähennyksiä voidaan saada aikaiseksi kahdella tavalla. Ensimmäinen vaihtoehto on vähentää kyseessä olevan resurssin absoluuttisia kulutusmääriä (esimerkiksi vähentää sähkönkulutusta energiatehokkuutta parantavilla toimilla). Toinen vaihtoehto päästöjen vähentämiseksi on muuttaa resurssien kulutusta vähemmän päästöjä aiheuttavaan resurssiin (esimerkiksi vaihtaa fossiilisilla polttoaineilla tuotettu sähkö uusiutuvasta energiasta peräisin olevaan sähköön). 5

Hotellin toimintaan suhteutettu hiilijalanjälki Hotellin toimintaan suhteutettu hiilijalanjälki kertoo, kuinka paljon päästöjä aiheutuu tuotettua palveluyksikköä kohti. Hotellin päästöt voidaan jakaa kahteen osaan, hotellin omasta toiminnasta riippuviin päästöihin ja asiakkaan toimista aiheutuviin päästöihin. Oheinen jakauma osoittaa kuinka hotellin kokonaispäästöt jakautuvat näiden välillä. Hotellin omasta toiminnasta syntyvien päästöjen määrä lasketaan pinta-alaperusteisesti, ja yhden asiakkaan lisäys ei lisää hotellin oman toiminnan päästömäärää. Asiakkaiden aiheuttamaan päästömäärään asiakasluku sen sijaan vaikuttaa, sillä se lasketaan yöpymisvuorokausiperusteisesti. Omaa toimintaa tehostamalla ja korjaamalla hotelli voi suoraan pienentää hiilijalanjälkeään. Asiakkaiden aiheuttaman hiilijalanjäljen pienentäminen tapahtuu epäsuorasti, sillä hotelli voi ainoastaan antaa asiakkaille ohjeita ja vinkkejä, kuinka asiakas voi pienentää oman majoituksensa aiheuttamaa päästömäärää. 12 % Asiakkaan toimet Hotellin omat toimet 88 % 6

Hotellin kuukausikohtainen hiilijalanjälki Kuukausikohtainen hiilijalanjälkiluku kertoo kuinka paljon KHK-päästöjä syntyy hotellin keskimääräisessä huoneessa yhden yöpymisvuorokauden seurauksena tiettynä kuukautena. Kuukausi kg CO 2e tammikuu 17,41 helmikuu 14,01 maaliskuu 13,81 huhtikuu 10,29 toukokuu 9,58 kesäkuu 9,70 heinäkuu 9,24 elokuu 14,15 syyskuu 11,29 lokakuu 12,86 marraskuu 16,83 joulukuu 29,36 ka. 13,05 Kuukausittain tarkasteltava hiilijalanjälki saattaa vaihdella eri kuukausien välillä voimakkaasti. Tämä on seurausta lämmitys- ja jäähdytysenergian tarpeen muutoksista eri vuodenaikojen välillä. Mitä suurempi osuus kokonaishiilijalanjäljestä muodostuu lämmitys- tai jäähdytysenergian kulutuksesta sitä suurempi on myös kuukausikohtainen vaihtelu. 35,00 30,00 25,00 kg CO 2e /yö 20,00 15,00 10,00 5,00 - tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 7

Huonetyyppikohtainen hiilijalanjälki Huonetyyppikohtainen keskimääräinen hiilijalanjälki kertoo kuinka paljon KHK-päästöjä syntyy keskimäärin yhden yöpymisvuorokauden seurauksena tietyn huonetyypin huoneessa. Huonetyyppi kg CO 2e Yhden hengen huone 11,90 Kahden hengen huone 12,94 Perhehuone 15,03 Suite 22,21 Huonetyyppikohtaiset erot hiilijalanjäljen suuruudessa selittyvät pääosin huonetyyppien pinta-alaeroilla. Huonetyypin pinta-ala vaikuttaa huonekohtaiseen energiankulutukseen (lämpö, sähkö & jäähdytys). Tästä syystä, jos energiankulutuksen aiheuttamien päästöjen osuus kokonaishiilijalanjäljestä on suuri, niin myös huonetyyppikohtaisten hiilijalanjälkien vaihtelut ovat suuria. Toisin sanoen, mitä suurempi pinta-ala huoneella on, sitä suurempi on myös hiilijalanjälki. Tämä tarkoittaa että mitä enemmän huoneita hotellissa on kokonaispinta-alaan nähden, sitä pienempi on huonekohtainen hiilijalanjälki. 25,00 20,00 kg CO 2e /yö 15,00 10,00 5,00 - Yhden hengen huone Kahden hengen huone Perhehuone Suite 8

Yhteenveto Ecompterin hiilijalanjälkilaskenta tuottaa tietoa hotellien majoitustoiminnan kasvihuonekaasupäästöistä (KHK-päästöistä), jotka esitetään hiilijalanjälkenä. Hiilijalanjälki lasketaan kolmen merkittävimmän kasvihuonekaasupäästön osalta, joita ovat hiilidioksidi (CO 2 ), metaani (CH 4 ) ja typpioksiduulin (N 2 O). Hiilijalanjälki ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalenttikiloina (CO 2e ). Laskentamenetelmät perustuvat kansainväliseen laskentastandardiin ja ovat kolmannen osapuolen varmentamia. Hiilijalanjäljen laskenta perustuu hotellin ilmoittamiin kulutustietoihin toteutuneiden 12 kuukauden osalta ja niitä vastaaviin päästökertoimiin. Hotellitoiminnasta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt koostuvat seuraavista päästölähteistä: Lämmitys Sähkönkulutus Jäähdytys Vedenkulutus Jätemäärät Pyykkimäärät Kuljetus Aamiainen Hotellikohtaiset tiedot päivitetään rullaavasti 12 kuukauden ajalta, jolloin aina kuukauden täytyttyä kyseisen kuukauden tiedot on mahdollista saada mukaan Hiilijalanjälkiraporttiin. Hotelli voi myös toimittaa tiedot kerran vuodessa, jolloin hiilijalanjälkiraportti päivittyy kerran vuodessa. Kuukausittain toimitettavat kulutustiedot mahdollistavat sen, että hotellin voi seurata raportissa hiilijalanjälkeä pienentävien toimien vaikutusta lähes reaaliaikaisesti. Kysymykset, kommentit ja palaute: Ecompter Niittykatu 6 D 02200 Espoo Finland info@ecompter.com +358 45 276 3662 9