PERUSSOPIMUS Raision seudun koulutuskuntayhtymä 1.6.2017 Yhtymähallitus 16.2.2017 Liite 2/2 Yhtymähallitus 20.4.2017 Yhtymävaltuusto 20.6.2017 Liite 1/x
2 Perussopimus 1 LUKU - KUNTAYHTYMÄ... 3 1 Nimi ja kotipaikka... 3 2 Tehtävät... 3 4 Kuntayhtymään liittyminen... 3 5 Kuntayhtymästä eroaminen... 3 6 Osuuksien luovuttaminen... 3 7 Osuuksien lunastaminen... 3 2 LUKU - YHTYMÄVALTUUSTO... 4 8 Yhtymävaltuuston tehtävät... 4 9 Jäsenmäärä... 4 10 Äänivalta... 4 11 Päätösvaltaisuus... 4 3 LUKU YHTYMÄHALLITUS JA MUUT TOIMIELIMET... 4 12 Jäsenten lukumäärä... 4 13 Yhtymähallituksen tehtävät... 4 14 Muut toimielimet... 5 15 Nimenkirjoitusoikeus ja tiedoksiannot... 5 4 LUKU - TALOUS JA HALLINTO SEKÄ NIIDEN TARKASTUS... 5 16 Peruspääoma ja sen korko... 5 17 Jäsenkuntien osuudet ja vastuu... 5 18 Talousarvio ja -suunnitelma... 5 19 Suunnitelmapoistot... 6 20 Rahastojen perustaminen... 6 21 Viivästyskorko... 6 22 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen... 6 23 Kuntayhtymän johto... 6 24 Hallinnon ja talouden tarkastaminen... 6 25 Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille... 6 26 Alijäämän kattaminen... 7 27 Tarkempien määräysten antaminen... 7 5 LUKU - KUNTAYHTYMÄN RAHOITUS... 7 28 Toiminnan rahoitus... 7 29 Investointien rahoitus... 7 30 Suoritusjärjestys... 7 6 LUKU - KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN... 7 31 Purkaminen... 7 32 Loppuselvitys... 7 33 Perussopimuksen muuttaminen... 8 34 Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen... 8 35 Voimaantulo ja soveltaminen... 8
Perussopimus 3 1 LUKU - KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tehtävät 3 Jäsenkunnat Kuntayhtymän nimi on Raision seudun koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Raision kaupunki. Kuntayhtymä on yksikielinen. Kuntayhtymän tehtävänä on jäsenkuntien puolesta järjestää koulutusta alueensa tarpeisiin. Tämän tehtävän toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Rasekon ammattiopistoa ja Rasekon aikuisopisto Timalia. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Raisio ja Rusko. 4 Kuntayhtymään liittyminen Kunnan, joka haluaa tulla kuntayhtymän jäseneksi, on tehtävä siitä esitys kuntayhtymälle. Mikäli yhtymävaltuusto suhtautuu anomukseen myönteisesti, pyytää se jäsenkuntien kunnanvaltuustoja hyväksymään tarvittavan perussopimuksen tarkistuksen. Uusi jäsenkunta osallistuu hallintoon liittymistä koskevan perussopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta lukien, jolleivät jäsenkunnat muuta päätä. 5 Kuntayhtymästä eroaminen Jäsenkunta voi erota kuntayhtymästä. Eroaminen tapahtuu valtuutettujen toimikauden päättyessä jäsenkunnan ilmoitettua eroamisesta toimikauden päättymistä edeltävän kalenterivuoden loppuun mennessä. 6 Osuuksien luovuttaminen Kuntayhtymästä eroava kunta voi luovuttaa osuutensa ja jäsenkunta voi luovuttaa osan osuuksistaan toiselle jäsenkunnalle sen mukaan kuin asianomaisten kuntien kesken sovitaan, jollei laista muuta johdu. Luovutuksesta on ilmoitettava kuntayhtymälle. Luovutettuihin osuuksiin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet alkavat tai siirtyvät luovutusta seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1. päivänä, jollei yhtymävaltuuston päätöksen mukaan toisin sovita. 7 Osuuksien lunastaminen Jos jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä tai luopuu osasta osuuksiaan palautetaan sille yhtymävaltuuston päättämä osuus peruspääomasta. Osuuksien muutoksiin liittyvän perussopimuksen tarkistuksen yhteydessä jäsenkunnat sopivat velvoitteiden ja oikeuksien siirtymisajankohdasta.
4 Perussopimus 2 LUKU - YHTYMÄVALTUUSTO 8 Yhtymävaltuuston tehtävät 9 Jäsenmäärä 10 Äänivalta Yhtymävaltuusto toimii kuntayhtymän korkeimpana päättävänä elimenä ja sille kuuluvat Kuntalain valtuustoa koskevien määräysten ja kuntayhtymän hallintosäännön mukaiset tehtävät. Yhtymävaltuuston toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. Yhtymävaltuustossa on jokaisesta jäsenkunnasta yksi (1) jäsen kutakin kunnan varaamaa 17 :ssä tarkoitettua alkavaa kymmentä (10) osuutta kohti kuitenkin enintään kolme (3) jäsentä. Kunnan varaamien osuuksien lukumäärä otetaan huomioon sellaisena kuin se on vaalin toimittamisen aikana. Yhtymävaltuuston kokouksessa on kunkin jäsenkunnan valitsemalla jäsenellä (valitsemilla jäsenillä yhteensä) yksi (1) ääni kutakin asianomaisen kunnan varaamaa 17 :ssä tarkoitettua osuutta kohti. Kunnan valitsemien jäsenten äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken. Kunnan valitseman jäsenen (valitsemien jäsenten yhteinen) äänimäärä voi olla kuitenkin enintään kymmenen (10) ääntä. 11 Päätösvaltaisuus Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta (2/3) jäsenistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta (1/2) kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. 3 LUKU YHTYMÄHALLITUS JA MUUT TOIMIELIMET 12 Jäsenten lukumäärä Yhtymähallituksessa on seitsemän (7) jäsentä. 13 Yhtymähallituksen tehtävät Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erikseen kuntalaissa ja erityislaeissa säädetty tai perussopimuksessa tai kuntayhtymän hallintosäännössä määrätään. Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa yhtymää sekä tekee sen puolesta sopimukset, jollei hallintosäännöllä ole toisin määrätty. Yhtymähallituksen tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
Perussopimus 5 14 Muut toimielimet Kuntayhtymällä voi olla muita yhtymävaltuuston/yhtymäkokouksen päättämiä toimielimiä, joiden kokoonpanosta, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään hallintosäännössä. 15 Nimenkirjoitusoikeus ja tiedoksiannot Kuntayhtymän nimenkirjoitusoikeudesta ja tiedoksiantomenettelystä on määrätty yhtymävaltuuston hyväksymässä kuntayhtymän hallintosäännössä. 4 LUKU - TALOUS JA HALLINTO SEKÄ NIIDEN TARKASTUS 16 Peruspääoma ja sen korko Peruspääoman määrän vahvistaa yhtymävaltuusto ja se on jaettu jäsenkuntien osuuksiksi omistusosuuksien suhteessa. Taseen liitteessä peruspääoma ilmoitetaan jäsenkuntien osuuksina. Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta sekä kuntayhtymän peruspääoman korottamisesta siirrolla muusta omasta pääomasta päättää yhtymävaltuusto. Peruspääomalle maksettavasta korosta päättää yhtymävaltuusto vuosittain. 17 Jäsenkuntien osuudet ja vastuu Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa. Kuntayhtymän peruspääoma jakaantuu 174 osuuteen seuraavasti: Masku 17 Mynämäki 21 Naantali 36 Nousiainen 9 Raisio 82 Rusko 9 18 Talousarvio ja -suunnitelma Taloussuunnitelmaa valmistellessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Talousarvio ja -suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä tehtävittäin ja investointien osalta hankkeittain. Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio- ja suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille syyskuun loppuun mennessä sekä hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma 15. marraskuuta mennessä.
6 Perussopimus Tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava määrärahojen, tuloerien sekä tavoitteiden osalta toiminnan tai palvelujen käytön taikka talouden yleisten perusteiden tilikauden aikana jo tapahtuneisiin tai arvioitaviin muutoksiin. 19 Suunnitelmapoistot Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymävaltuusto. 20 Rahastojen perustaminen Yhtymävaltuusto päättää rahastojen perustamisesta. 21 Viivästyskorko Maksun viivästyessä kuntayhtymä perii yhtymävaltuuston päättämän viivästyskoron. 22 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja sen esittelijä. Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtymävaltuusto samalla päättää tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. 23 Kuntayhtymän johto Kuntayhtymällä on johtaja, joka johtaa yhtymähallituksen alaisena kuntayhtymän hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa. Kuntayhtymän johtavana viranhaltijana toimii johtava rehtori. Kuntayhtymän johtajan/johtavan rehtorin tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosäännössä. 24 Hallinnon ja talouden tarkastaminen Kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastamisesta varten yhtymävaltuusto valitsee kolmijäsenisen tarkastuslautakunnan ja tilintarkastusyhteisön. Tarkemmin hallinnon ja talouden tarkastamisesta säädetään kuntalaissa ja yhtymävaltuuston hyväksymässä hallintosäännössä. Kuntayhtymällä on sisäisen tarkastuksen toiminto. Sisäisen tarkastuksen toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. 25 Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen. Yhtymähallitus raportoi neljännesvuosittain toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenkunnille. Kuntayhtymän johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa käsitellään kuntayhtymän talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita
Perussopimus 7 26 Alijäämän kattaminen Kuntayhtymän tulee sopeuttaa toimintansa kaikin käytettävissä olevin keinoin niin, että alijäämät saadaan katettua viimeistään kolmen vuoden kuluessa. 27 Tarkempien määräysten antaminen Kuntayhtymän taloudesta määrätään tarkemmin yhtymävaltuuston hyväksymässä hallintosäännössä. 5 LUKU - KUNTAYHTYMÄN RAHOITUS 28 Toiminnan rahoitus Kuntayhtymän talous jakaantuu toimintakuluihin, investointi- ja rahoitusmenoihin sekä tulot vastaaviin tuloihin. Toimintakulut sopeutetaan valtionrahoituksen ja kuntayhtymän omien tulojen tasolle. Tuloslaskelman tilikauden tulos siirretään kuntayhtymän omaan pääomaan. 29 Investointien rahoitus Jäsenkunnat osallistuvat investointien rahoitukseen yhtymävaltuuston päätösten mukaisesti. Lisäksi investointien rahoitukseen voidaan käyttää valtionosuutta ja lainoitusta. Investointien ja niiden lainoituksesta aiheutuneet kulut jaetaan jäsenkuntien kesken peruspääomaosuuksien suhteessa, jollei yhtymävaltuusto muuta päätä. 30 Suoritusjärjestys Investointimenojen (29 ) maksuerien erääntymisaikojen tulee olla kaikille jäsenkunnille yhtenäiset. Ne määrätään maksuunpanon yhteydessä siten, että kunnille jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika. Maksuerien perusteena ovat varainhoitovuoden hyväksytyn talousarvion mukaiset investointi- ja rahoitusmenot. Yhtymävaltuusto vahvistaa tilinpäätöksen yhteydessä lopulliset 29 :ssä tarkoitetut maksuerät. Mikäli maksuunpannut erät eivät vastaa kunnan osuutta, on erotus maksettava varainhoitovuotta seuraavan kesäkuun loppuun mennessä. 6 LUKU - KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN 31 Purkaminen Kuntayhtymä on purettava, milloin sen tehtävät on järjestetty toisen kuntayhtymän tai jäsenkuntien toimesta muutoin hoidettaviksi. Purkaminen on suoritettava vuoden kuluessa tällaisesta järjestelystä. 32 Loppuselvitys Kuntayhtymän purkautuessa yhtymävaltuusto päättää loppuselvityksestä, josta yhtymähallitus huolehtii. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille niiden peruspääomaosuuksien suhteessa. Milloin kustannusten ja velkojen
8 Perussopimus suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. 33 Perussopimuksen muuttaminen Perussopimusta voidaan muuttaa kuntalain 57 :n mukaisesti. 34 Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen Perussopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asioina Turun hallinto-oikeudessa. 35 Voimaantulo ja soveltaminen Tämä perussopimus tulee voimaan 1.6.2017 ja kumoaa aiemman perussopimuksen.