KIINTEISTÖN HALTIJAN JÄRJESTÄMÄN KULJETUSJÄRJESTELMÄN TARKASTELU SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN OSALTA JÄTELAIN (646/2011) NOJALLA

11.3.2014 KIINTEISTÖN HALTIJAN JÄRJESTÄMÄN KULJETUSJÄRJESTELMÄN TARKASTELU SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN OSALTA JÄTELAIN (646/2011) NOJALLA Hattula, Hausjärvi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Järvenpää, Kerava, Loppi, Mäntsälä, Riihimäki, Tuusula ja Valkeakoski Alustava arvio ja päätösehdotus Kaikki jätelain 37 :ssä määrätyt edellytykset kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle eivät täyty sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusten osalta. Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksissa tulee siirtyä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Jätelain 37 :ssä määrätyt edellytykset kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusten osalta eivät täyty. Edellytys kuljetusten jatkamiselle kiinteistönhaltijan järjestämänä on, että kaikki jätelain 37 :ssä säädetyt ehdot täyttyvät. Erityisesti voidaan todeta, että kiinteistön haltijan järjestämä kuljetusjärjestelmä ei edistä jätehuollon yleistä toimivuutta kunnissa eikä tue jätehuollon alueellista kehittämistä. Sako- ja umpikaivolietteiden jätehuolto ei ole kehittynyt jätelainsäädännön vaatimukset täyttäväksi järjestelmäksi. Niin ikään kiinteistön haltijan järjestämän kuljetusjärjestelmän vaikutukset eivät ole myönteisiä ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan ja viranomaisten toimintaan: Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä asettaa kiinteistöt eriarvoiseen asemaan jätelautakunnan toiminta-alueella. Erityisesti voidaan mainita hintojen epätasa-arvoisuus, yhtenäisen laskutuskäytännön ja -tavan puuttuminen sekä kiinteistöiltä puuttuva oikeus jätemaksumuistutuksen ja jätemaksun kohtuullistamishakemuksen tekemiseen, maksuvaikeuksissa olevien asiakkaiden sekä hankalien yhteyksien päässä olevien kiinteistöjen oikeus saada myös jätehuoltopalvelu kohtuulliseen hintaan ja kohtuullisin ehdoin. On myös ensisijaisen tärkeää, että viranomainen kykenee tehokkaaseen valvontaan ja lain toimeenpanoon. Tällä hetkellä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus hankaloittaa jätehuollon toimivuuden seurantaa jätelautakunnan toiminta-alueella ja jätehuollon kokonaisuus on vaikeasti hallittavissa alueen kiinteistöjen tehdessä suoria sopimuksia kuljetusyritysten kanssa. Kiinteistön haltijan järjestämällä kuljetusjärjestelmällä ei ole myönteisiä vaikutuksia viranomaistoimintaan ja jätehuollon kokonaisuus on vaikeasti hallittavissa eikä viranomaisen tiedonsaanti toimi lainkaan lain edellyttämällä tavalla. 1

Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksissa tulee siirtyä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen kaikissa jätelautakunnan toiminta-alueen 12 kunnassa niin, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä lakkaa jätelain mukaisen siirtymäajan kuluttua. Kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siirtymisellä voidaan varmistua siitä, että jätehuoltoa kehitetään ja siinä noudatetaan jätelakia ja kunnallisia jätehuoltomääräyksiä, lietesäiliöt tyhjennetään säännöllisesti ja jätehuoltomääräysten mukaisesti, kaikki kiinteistöt kuuluvat järjestelmän piiriin ja lietteet viedään asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Palvelun hinta on kunnan järjestämässä kuljetusjärjestelmässä tasapuolinen kaikille kuntalaisille ja maksun määräytymisperusteet ovat samat. Jäljempänä esitetään yksityiskohtainen tarkastelu jätelain 37 :ssä asetettujen edellytysten täyttymisestä. 2

Alkusanat Tarkastelussa ei ole kyse siitä, onko kiinteistön haltijalla oltava oikeus valita itse, kuka lietekaivon tyhjentää, kuinka usein tai kuinka joustavasti. Tarkastelussa ei myöskään vertailla eri kuljetusjärjestelmien paremmuutta, vaan tarkastellaan, täyttääkö kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä jätelain edellytykset. Tarkasteluun ei ole otettu tässä vaiheessa mukaan myöskään ns. mielipiteitä tai eri jätehuoltoalan toimijoiden tekemiä kyselyitä tai tutkimuksia: Mielipiteet eivät useimmiten ole objektiivisia eivätkä ne perustu asiantuntemukseen tai ne sisältävät virheellistä tietoa ja olettamuksia. On myös mahdollista, että eri toimijoiden teettämät tutkimukset ja kyselyt on usein tehty tilaajan näkökulmasta. Koska riippumattomien tahojen teettämiä tutkimuksia on ollut saatavilla, on niiden ottaminen tarkasteluaineistoon ollut perusteltu ratkaisu. Näin turvataan valmistelun ja päätöksenteon riippumattomuus ja hyvän hallinnon mukaisuus. Jätelaissa käytetty termi sako- ja umpikaivolietteet on tarkentava termi kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvia jätteitä määriteltäessä. Jätelain sanamuoto ei ole poissulkeva. Kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään kuuluvat kaikki asumisen jätevedenkäsittelyssä syntyvät lietteet, kun käsittelyjärjestelmä on asukkaiden tai heidän yhteenliittymänsä omistuksessa. Asumisessa syntyvillä lietteillä tarkoitetaan saostussäiliöihin ja erilaisten kiinteistökohtaisten pienpuhdistamoiden lietetiloihin kertyviä lietteitä sekä umpisäiliöihin kerättäviä jätevesiä niiden määrästä ja ominaisuuksista riippumatta. Tässä tarkastelussa asumisessa syntyvistä lietteistä käytetään termiä sako- ja umpikaivolietteet. Tarkastelu koskee sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksia. Kuljetusjärjestelmästä riippumatta kunnan vastuulle kuuluvien jätteiden vastaanottopaikat on määrätty ja kaikkien on noudatettava jätelakia ja kunnallisia jätehuoltomääräyksiä. Kunnalliset jätehuoltomääräykset määräävät mm. tyhjennysväleistä. Edelleen on hyvä huomioida, että lietteet eivät häviä eivätkä kiinteistöt katoa, kuljetettiin jätettä kummalla järjestelmällä tahansa. Kuljetusjärjestelmästä riippumatta asiakkaalta perittävä tyhjennyshinta sisältää kaikki jätehuollosta aiheutuvat kulut eli karkeasti jätteen kuljetuksen, käsittelyn ja hallinnolliset kulut. Tässä raportissa kuin myös jätelaissa mainitaan kunta. Kunnalle kuuluvista jätelain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan jätehuoltoviranomainen (JL 23 ) eli jätelautakunta Kolmenkierto. Hämeenlinnassa 11.3.2014 3

YKSITYISKOHTAINEN TARKASTELU JÄTELAIN 37 VAATIMUSTEN TÄYTTYMISESTÄ Alustava arvio ja päätösehdotus... 1 Alkusanat... 3 1 JOHDANTO... 5 2 JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ... 6 2.1 Kunnan jätehuoltopalveluja koskevat laatuvaatimukset... 6 2.2 Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestäminen... 7 3 ARVIO JÄTELAIN 37 :SSÄ ASETETTUJEN EDELLYTYSTEN TÄYTTYMISESTÄ... 7 3.1 Jätteenkuljetusten kattavuus ja luotettavuus sekä kohtuullisuus ja syrjimättömyys... 7 3.2 Jätehuollon yleinen toimivuus, alueellinen kehittäminen sekä vaaran tai haitan aiheuttaminen terveydelle tai ympäristölle... 10 3.3 Vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan... 12 4 PÄÄTÖKSENTEKO JA VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDEN VARAAMINEN... 18 5 TARKASTELUN LÄHTEET... 18 4

1 JOHDANTO Jätelaki (646/2011) velvoittaa kunnan järjestämään mm. vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajanasunnossa, asuntolassa ja muussa asunnossa syntyvän jätteen, ml. sakoja umpikaivolietteen, jätehuollon (JL 32 ). Kunnan on huolehdittava, että kunnallisella jätehuoltovastuulla olevan jätteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta käsittelyyn (kiinteistöittäinen jätteenkuljetus). Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksessa on kyse julkisesta välttämättömyyspalvelusta, jonka on toimittava kaikissa oloissa, kaikkina aikoina ja kaikilla alueilla tasapuolisesti ja syrjimättömin ehdoin. Jätelain määrittämänä pääsääntönä on kunnan järjestämä ja kilpailuttama jätteenkuljetus (JL 36 ). Jätelakiin on kuitenkin jätetty mahdollisuus valita myös kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus (vanhan jätelain mukainen sopimusperusteinen jätteenkuljetus), mikäli kaikki jätelain 37 :ssä säädetyt ehdot täyttyvät. Kunta voi päättää, että jätteenkuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämänä edellyttäen, että tarjolla on 1. jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin, 2. jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle ja 3. päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Jätelain perusteella kunta voi päättää kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen käyttöön ottamisesta jätelain 149 :n mukaisessa menettelyssä, vaikka kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytykset täyttyisivätkin. Kaikissa jätelautakunnan toiminta-alueen 12 kunnassa - Hattula, Hausjärvi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Järvenpää, Kerava, Loppi, Mäntsälä, Riihimäki, Tuusula ja Valkeakoski - on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus sako- ja umpikaivolietteiden osalta. Kaikissa kunnissa koko kunta kuuluu järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin eikä mitään alueita ole rajattu pois. Kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta ei ole kunnista saadun tiedon mukaan päätetty erikseen, vaan järjestelmän voidaan katsoa muodostuneen itsestään. Kuljetusjärjestelmätarkastelu on tehty kokonaisuutena koko jätelautakunnan toimintaalueella. Jätelaissa on lueteltu edellytykset, joiden pitää täyttyä, jotta jätelautakunta voisi päättää jätteenkuljetuksesta kiinteistönhaltijan järjestämänä. Päätös voi koskea kuntaa tai kunnan osaa. Jätelaissa ei ole tarkempia määräyksiä siitä, millaisina alueina tarkastelu pitää tehdä. Tämä määräytyy käytännössä tapauskohtaisesti. Arvioinnin pohjana on käytetty mm. Pöyry Finland Oy:n raporttia 10.3.2014 Selvitystyö sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetusjärjestelmän nykytilasta jätelautakunnan (Kolmenkierto) alueella, Lahden ammattikorkeakoulussa keväällä 2013 tehtyä opinnäytetyötä Sako- ja umpikaivolietteiden nykytilanteen ja ongelmien kartoitus, Case: Jätelautakunta Kolmenkierto, kuljetusyrityksiltä saatuja asiakas- ja hintatietoja, Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisua ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valmisteluraporttia. Lähdeluettelo on esitetty tarkastelun lopuksi. Lisäksi arviointi perustuu jätehuoltoviranomaisen saamiin yhteydenottoihin sekä jätehuoltoviranomaisen yleiseen kokemukseen ja ammattitaitoon. 5

2 JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ Kunnan on huolehdittava vastuullaan olevan jätteen kuljettamisesta kiinteistöiltä jätteen käsittelypaikkaan. Jätteiden kuljetukset voidaan jätelain mukaan hoitaa joko kunnan järjestämänä/kilpailuttamana jätteenkuljetuksena (36 ) tai kiinteistön haltijan järjestämänä kuljetuksena (37 ). Kunnan kilpailuttamassa jätteenkuljetuksessa kunta kilpailuttaa vastuulleen kuuluvan jätteen keräyksen ja kuljetuksen kiinteistöiltä käsittelypaikkaan ja kunta hyväksyy jätetaksan. Kunnan järjestämä kuljetusjärjestelmä on jätelain ensisijainen vaihtoehto kunnan vastuulla olevien jätteiden kuljetuksessa: Jätelain 37 mukaan kunta voi päättää, että kiinteistöittäinen jätteenkuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämänä, jos kaikki jätelain määrittämät ehdot täyttyvät. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa ainoastaan kunta tai kunnan puolesta toimiva jätteenkuljettaja saa kuljettaa kunnan järjestämisvastuulle kuuluvaa jätettä. Kiinteistöjen asiakaspalvelun hoitaa kunnan kuljetuksista vastaava organisaatio, kuten kuntien omistama jäteyhtiö. Kunnan jätteenkuljetusten kilpailutuksessa on noudatettava lakia julkisista hankinnoista (348/2007). Hankinta on toteutettava niin, että se mahdollistaa myös pienempien kuljetusliikkeiden osallistumisen tarjouskilpailuihin ja tukee yritysten mahdollisuutta toimia alueella. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kiinteistön haltija kilpailuttaa jätteenkuljetukset ja sopii yrityksen kanssa kiinteistön lietekaivojen tyhjentämisestä. Kiinteistön maksama tyhjennysmaksu perustuu kiinteistön ja jätteenkuljetusyrityksen väliseen sopimukseen. Kunnan jätemaksu on julkisoikeudellinen maksu, joka on suoraan ulosottokelpoinen ilman eri tuomiota. Markkinaehtoisesta palvelusta perittävä, kuljetusyrittäjän ja kiinteistön välinen tyhjennysmaksu taas on yksityisoikeudellinen. Mikäli yksityisoikeudellinen maksu jätetään maksamatta, tarvitaan sen perimiseksi ulosottotoimin käräjäoikeuden päätös. 2.1 Kunnan jätehuoltopalveluja koskevat laatuvaatimukset Jätelain 34 :n mukaan kunnan on jätehuollon järjestämisessä huolehdittava siitä, että: 1) käytettävissä on tarpeen mukaan kiinteistökohtainen jätteenkuljetus; 2) käytettävissä on riittävästi vaarallisen jätteen ja muun jätteen alueellisia vastaanottopaikkoja, jotka ovat vaivattomasti jätteen tuottajien saavutettavissa; 3) käytettävissä on riittävän monipuoliset muut jätehuoltopalvelut, kuten etusijajärjestyksen mukainen mahdollisuus jätteen erilliskeräykseen; 4) jätteen keräys ja kuljetus järjestetään ja mitoitetaan siten, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin syntyvän jätteen määrää ja laatua; 5) jätteenkuljetuksen ja jätteen alueellisen vastaanoton järjestelyistä tiedotetaan riittävästi ja riittävän usein. 6

2.2 Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestäminen Jätelain 35 :n mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan vastuulle kuuluvan jätteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta kiinteistökohtaisesti. Kiinteistökohtainen jätteenkuljetus on järjestämistavasta riippumatta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Kiinteistökohtaisessa jätteenkuljetuksessa on aina noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä ja jäte on aina toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Kunta voi myös päättää, että kiinteistökohtaista jätteenkuljetusta ei järjestetä alueella, jossa on hankalat kulkuyhteydet, vähän jätteen haltijoita tai vähän kuljetettavaa jätettä, jollei kuljetusta ole ympäristö- tai terveyssyistä pidettävä tarpeellisena. 3 ARVIO JÄTELAIN 37 :SSÄ ASETETTUJEN EDELLYTYSTEN TÄYTTYMISESTÄ Hallituksen esityksessä 199/2010 ja erityisesti Kuntaliiton yleiskirjeessä 29.1.2013 Jätehuoltoviranomaisen päätös jätteenkuljetusjärjestelmästä täsmennetään, millaisia seikkoja kuljetusjärjestelmän osalta pitää ennen päätöksentekoa selvittää. 3.1 Jätteenkuljetusten kattavuus ja luotettavuus sekä kohtuullisuus ja syrjimättömyys Edellytys: Jätteen kuljetuspalveluja on tarjolla kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Arvio: Kaikki edellytykset eivät täyty. Perustelut arviolle, että edellytykset eivät täyty: Kuljetuspalveluja tarjolla kattavasti ja luotettavasti Kaikissa kunnissa lietteenkuljetuspalveluja on todennäköisesti kattavasti saatavilla. Arvio perustuu siihen, että viranomaiset eivät ole saaneet asiakasyhteydenottoja siitä, että palvelua ei olisi saatavilla. Jätehuoltoviranomaisen saamien tietojen mukaan jätelautakunnan toiminta-alueella toimisi noin 40 sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusyrittäjää. Jätehuoltoviranomainen on kuitenkin saanut vastauksen vain 14:ltä alueella toimivalta yritykseltä ja kahdeksan (8) on ilmoittanut, että toimintaa ei ole tai se on loppunut. Pääsääntöisesti kuljetusyrittäjiä toimii useampia yhden kunnan alueella. Toisaalta useissa kunnissa sako- ja umpikaivolietteiden kuljetukset ovat jakautuneet kuljettajan sijainnin mukaan ja tietyllä alueella toimii vain tietty yrittäjä eikä kiinteistöillä ole mahdollisuutta kilpailuttaa kuljetuksia. Jätehuoltoviranomaisen saamien tietojen mukaan kunnallisesti täydentävää keräystoimintaa ei tarkastelun kohteena olevien kuntien alueella ole järjestetty. Kuljetusyrittäjät näyttävät pitävän tärkeänä palvella asiakasta mahdollisimman hyvin, mikä on asiakkaan kannalta erittäin tärkeää. Kaikenkokoisilta yrittäjiltä saa palvelua mihin aikaan hyvänsä, mutta isommat yritykset laskuttavat useammin kiirelisää. 7

Kuljetuspalveluja saatavilla kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin Jätehuoltoviranomaisen perustehtäviin kuuluu varmistaa, että kotitalouksille tarjotaan jätehuoltopalveluja. Kunnalliseen jätehuoltoon kuuluu täydellisten ja luotettavien jätteenkuljetuspalveluiden saatavuus kohtuullisin ja yhdenvertaisin ehdoin. Jätehuoltoviranomaisen velvollisuuksiin kuuluu myös taloudellisissa vaikeuksissa olevien kotitalouksien jätteenkuljetusten varmistaminen eli ts. varmistaa kunnan jäsenten subjektiivinen oikeus laissa säädettyyn jätehuoltoon. Pienet erot palvelun laadussa, hinnassa tai hinta-laatusuhteessa eivät vielä tee palvelun ehtoja syrjiviksi. Mutta mitä suurempia perusteettomat erot ovat kuntien, kunnan eri alueiden tai yksittäisten asukkaiden välillä, sitä syrjivämpiä palvelun ehdot ovat. Kiinteistöillä lienee saatavilla jätteenkuljetuspalveluja tarkastelun kohteena olevien kuntien alueella. Toisaalta viranomaisilla ei ole tietoa kiinteistöistä ja siitä, millaisilla ehdoilla palvelua on saatavilla. Jätehuoltoviranomainen on saanut myös yhteydenoton, jossa yhden kunnan alueella kaksi yrittäjää lopetti toimintansa kuljetusten epävarman tilanteen vuoksi. Hinnoittelu ja hinnoittelun kohtuus Lietteiden tämän hetkinen vastaanottotaksa eri jätevedenpuhdistamoilla asettaa kuljetusyritykset ja kaivojen omistajat epätasa-arvoiseen asemaan. Sakokaivolietteiden vastaanottohinnat vaihtelevat välillä 4,46 13,00 /m 3 (alv 0 %) ja umpikaivolietteiden 1,80 10,89 /m 3 (alv 0 %). Keravan, Järvenpään ja Tuusulan lietteet viedään Vantaan Kulomäkeen, jossa sekä sako- että umpikaivolietteiden vastaanottohinta on 1,02 /m 3 (alv 0 %). Hinta perustuu vähintään 15 m 3 vastaanottoon. Taulukossa 1 on esitetty puhdistamoiden ja vastaanottopaikkojen veloittamat hinnat. Jätelain periaatteiden mukaisesti jätteen käsittelystä perittävien kustannusten on katettava kaikki käsittelystä aiheutuneet kulut, eikä jätteen käsittelyä saa kustantaa verovaroin. Se, kattaako taulukossa 1 esitetyt vastaanottohinnat kaikki käsittelystä aiheutuneet kulut, ei ole jätehuoltoviranomaisen tiedossa. Osasta kuntia saadun tiedon mukaan vastaanottotaksat on laskettu arvioperusteisesti, ei kaikkien todellisten kustannusten mukaan. Taulukko 1. Puhdistamoiden tai vastaanottopaikkojen veloittamat taksat sako- ja umpikaivolietteistä vuonna 2014 Vastaanottotaksat ( /m 3 ) Kunta Umpikaivoliete Sakokaivoliete alv 0 % alv 24 % alv 0 % alv 24 % Hyvinkää 4,46 5,53 4,46 5,53 Hämeenlinna 6,06 7,51 6,06 7,51 Janakkala 4,64 5,75 4,64 5,75 Järvenpää 1,02* 1,26 1,02* 1,26 Kerava 1,02* 1,26 1,02* 1,26 Loppi 4,92 6,10 4,92 6,10 Mäntsälä 10,89 13,50 10,89 13,50 Riihimäki 4,63 5,74 4,63 5,74 Tuusula 1,02* 1,26 1,02* 1,26 Valkeakoski 1,80 2,23 13,00 16,12 * Vastaanottopaikka sijaitsee Vantaan Kulomäessä. Hinta perustuu vähintään 15 m 3 :n vastaanottoon, jolloin vähimmäishinta liete-erän vastaanotolle on 15,23 (alv 0 %). Ylimääräisistä kuutioista peritään kaksinkertainen hinta. (Lähde: Pöyry Oy raportti 10.3.2014) 8

Jätehuoltoviranomainen pyysi (jätelaki 122 Tiedonsaantioikeus) jätteenkuljetusyrityksiä toimittamaan asiakkailta veloitettavia voimassa olevia hintatietoja tammikuussa 2014. Hintoja pyydettiin 46 yritykseltä, joista kahdeksan (8) toimitti hinnat ja yksi (1) kertoi laskutuksesta sovittavan aina tapauskohtaisesti ja siihen vaikuttavan useiden tekijöiden. Edellä mainituista yhdeksästä yrityksestä kaksi yritystä ilmoitti, että asiakkaalta veloitettava tyhjennyshinta on kaikille asiakkaille sama lietemäärän mukaan. Muilla hinta vaihtelee kiinteistön sijainnin / tyhjennysmatkan ja tyhjennettävän lietteen määrän mukaan. Saatujen hintatietojen perusteella voidaan todeta, että esimerkiksi 3 m 3 lietekaivon asiakkaalta veloitettava tyhjennyshinta vaihtelee noin 57-118 (alv 0 %) niin, että halvin hinta on Loppi Riihimäki seudulla ja kallein Hämeenlinnan Lammilla, Tuuloksessa ja Hauholla. Saaduista hintatiedoista voidaan myös todeta, että Lopella tyhjennyshinta vaihtelee eri yrittäjillä 3 m 3 lietekaivon osalta 57,26-70,00 /m 3 ja 8 m 3 tyhjennyshinta 118,55 148,80 /m 3 (alv 0 %). Yleisimmät laskutusperusteet lietekuljetuksesta ovat matka, käytetty aika ja tyhjennettävän lietteen määrä. Tehdyn selvityksen mukaan jätelautakunnan toiminta-alueella esiintyy hintaeroja niin kuntien välillä kuin yksittäisen kunnan sisällä. Myös kiinteistöjen haltijoiden laskutusperusteet vaihtelevat. Hinnoittelu voi perustua kerätyn lietteen määrään tai ns. tasataksaan, jossa kaivon tyhjennyksen hinta on tietyn suuruisille kaivoille sama, huolimatta kerätyn lietteen määrästä. Kaikissa kunnissa ei myöskään erotella sako- ja umpikaivolietteitä laskutuksessa. Jätelain 79 :n mukaan hinnoittelun perusteena tulisi kuitenkin aina olla muun muassa jätteen määrä ja laatu, mutta ei kuljetusmatka. Asiakas pystyy yleensä valitsemaan kuljetusyrittäjän ja useimmat asiakkaista ovat hintatietoisia. Toisaalta asiakkaat eivät tällä hetkellä aina ole selvillä, kuinka suuri osuus kokonaislaskusta on vastaanottomaksujen osuutta ja kuinka suuri osuus muodostuu kuljetuksista. Asiakas ei joissain tapauksissa myöskään voi olla varma siitä, mille puhdistamolle kerätyt lietteet lopulta viedään, ja paljonko vastaanottotaksa kyseisellä puhdistamolla on. Jätelain 85 mukaan kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta perittävissä maksuissa on ilmoitettava selkeästi maksun perusteet sekä eroteltava kuljetuksen ja käsittelyn osuudet. Hinnoittelu ei tällä hetkellä ole läpinäkyvää eikä maksuista ilmoiteta julkisesti, mikä vaikeuttaa hintojen vertailua kuluttajien näkökulmasta. Tämä luo eriarvoisuutta sekä kuntalaisten että kuljetusyrittäjien välille. Viranomaisen on myös mahdotonta valvoa maksujen kohtuullisuutta ja syrjimättömyyttä, koska hintatietoja ei pyynnöstä huolimatta toimiteta viranomaiselle. Myöskään kiinteistökohtaista hinnoittelua ei ole tiedossa. Suurin osa kuljettajista näyttäisi valitsevan puhdistamon, joka sijaitsee lähimpänä ja on auki eikä vastaanottotaksa ole merkitsevin asia. Ajot voidaan kuitenkin joskus suunnitella siten, että halvimman taksan puhdistamo on lähimpänä, kun kuorma täytyy tyhjentää. Useille puhdistamoille tulee sako- ja umpikaivolietteitä myös muiden kuntien alueilta. Koska kuntien hinnoittelussa on eroja, myös jätelautakunnan toiminta-alueen ulkopuolisiin kuntiin verrattuna, on tietyillä alueilla ollut havaittavissa ns. lieteturismia eli sitä, että kuljettajat vievät lähimmän puhdistamon sijasta lietteen halvimmalle puhdistamolle. 9

3.2 Jätehuollon yleinen toimivuus, alueellinen kehittäminen sekä vaaran tai haitan aiheuttaminen terveydelle tai ympäristölle Edellytys: Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle Arvio: Kaikki edellytykset eivät täyty. Perustelut arviolle, että edellytykset eivät täyty: Yleinen toimivuus ja alueellinen kehittäminen Jätehuollon yleiseen toimivuuteen liittyy olennaisesti jätehuoltopalvelujen saatavuus ja joustavuus, jotka jätelautakunnan toiminta-alueella ovat tällä hetkellä monelta osin suhteellisen hyvällä tasolla. Jätehuollon toimivuuteen liittyy kuitenkin olennaisesti myös järjestelmään liittyneiden ja siihen liittymättömien kiinteistöjen seuranta, tyhjennysvälien noudattaminen sekä mahdollisten rekisteröimättömien kuljetusyritysten valvonta ja lietteen mahdollinen päätyminen asiattomiin paikkoihin. Näissä kaikissa seikoissa on merkittäviä ongelmia nykyisessä kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa eikä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen voida katsoa kokonaisuutena edistävän jätehuollon yleistä toimivuutta jätelautakunnan toimintaalueella. Myös jätehuollon alueellinen kehittäminen on merkittävästi haastavampaa kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, jossa kuljetuspalvelujen tarjoajat ovat hajallaan eikä yhtä yhtenäistä tahoa jätehuollon kehittämiseen ole. Koska kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kilpailutuksen kautta ei voida asettaa laatuvaatimuksia kuljetuspalveluille, jätehuollon alueellista kehittämistä on mahdollista tehdä koordinoidusti vain jätehuoltomääräysten avulla. Sako- ja umpikaivolietteet ovat kuuluneet kuntavastuulliseen jätehuoltoon jo edellisen jätelain 3.12.1993/1072 voimassaoloaikana. Kunnista saadun tiedon mukaan yhdessäkään jätelautakunnan toiminta-alueen kunnassa ei ole tehty erillistä päätöstä sakoja umpikaivolietteiden kuljetuksesta kiinteistön haltijan järjestämänä (ent. sopimusperusteinen jätteenkuljetus), vaan järjestelmän voidaan katsoa muodostuneen itsestään. Jätelain 1072/1993 10, 2 momentin mukaan sopimusperusteinen jätteenkuljetus olisi pitänyt järjestää kunnassa tai sen osassa kunnan päätöksellä ja tarkemmin määräämillä ehdoilla. Jätehuoltoviranomaisen tietojen mukaan tällaista päätöstä ei kunnissa siis ole. Sako- ja umpikaivolietteiden jätehuolto ei ole kehittynyt jätelainsäädännön vaatimukset täyttäväksi järjestelmäksi, vaikka lietteet ovat olleet kunnan vastuulle kuuluvaa jätettä. Myös muun muassa kalkkistabilointi on jäänyt vähäiseksi lupaprosessien raskauden ja yhtenäisen kehittämistahon puuttumisen vuoksi. Lisäksi käytössä olevat asiakasrekisterit ja lain edellyttämä kirjanpito ovat suurelta osin edelleen erittäin puutteellisia. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus mahdollistaisi sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmän tehokkaamman kehittämisen ja kehittämistyötä voitaisiin tehdä esimerkiksi maaseudulla sijaitsevien pk-yritysten kanssa. Kehittämistyötä voitaisiin tehdä myös kalkkistabiloinnin kehittämiseksi ja omatoimisen käsittelyn laajentamiseksi. 10

Ympäristövaikutukset Suurimmat ympäristövaikutukset nykyisessä sako- ja umpikaivolietteen kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetusjärjestelmässä aiheuttavat järjestelmään kuulumattomat kiinteistöt, kaivojen omatoimiset tyhjennykset ja kaivojen tyhjennysvälien noudattamatta jättäminen sekä kaivojen ylivuodot ja kaivojen heikko kunto. Eniten valvontaviranomaisille tehdään valituksia hajuhaitoista. Liikenteen aiheuttamia ympäristövaikutuksia ovat muun muassa raskas liikenne ja sen aiheuttama melu, pakokaasut, liikennesuoritteet, liikenneturvallisuus ja kuormitus tielle sekä kuljetuskaluston kunto. Kuljetusten ympäristövaikutuksia on tutkittu ja tarkasteltu usein eri tutkimuksin. Selvitykset koskevat pääosin tavanomaisen yhdyskuntajätteen eli ns. kuivan jätteen logistiikasta saatuja kokemuksia. Toisaalta vastaavia ongelmia voidaan myös nähdä lietekuljetusten osalta. Tulokset vaihtelevat hieman huomioiden se, kuka tutkimuksen on teettänyt. Liikenne- ja viestintäministeriö on teettänyt vuonna 2012 Valtakunnallisen jätelogistiikkaselvityksen (Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 18/2012). Selvityksessä toteutettiin laaja internetkysely jätelogistiikan toimijoille. Tämän kyselyn mukaan kolme suurinta vahvuutta jätelogistiikassa ovat kuntien kilpailuttama keskitetty jätteenkuljetus, nykyaikainen ja kehittyvä keräys- ja kuljetuskalusto sekä alan yksityinen yritystoiminta (=yritysten palvelunhalu, asiakaslähtöisyys, innovatiivisuus, kehittyminen kilpailun myötä). Suurimpina ongelmina pidettiin kilpailutukseen liittyviä ongelmia (lyhyet sopimukset, vaihtelevat perusteet ja käytännöt, hinnan ylikorostuminen, velvoitteiden toteuttamisen seuranta), kiinteistön haltijan järjestämän jätteidenkuljetuksen kokonaislogistista tehottomuutta ja sitä, että jätelainsäädännössä ei ole riittävästi huomioitu logistiikkaa. Kuntien jätelaitosten ja viranomaisten lisäksi myös osa kuljetusyrityksistä katsoi alueellisella kilpailuttamisella saavutettavan logistiikan tehostumista. Lietekuljetusten osalta merkittävää on erityisesti pitkät kuljetusmatkat. Yrittäjät ovat pyrkineet optimoimaan kuljetuksia keräämällä lietteitä saman alueen useammalta kohteelta kerralla. Toisaalta samalla tiellä käy osittain useampia yrittäjiä keräämässä lietteitä ja kiinteistöjen itse tilaamat kuljetukset eivät näin tue tätä suunnitelmallisuutta. Kuljetusten optimointia vaikeuttavat myös kiinteistöt, jotka tilaavat tyhjennyksen sellaisille kaivoille, jotka on tyhjennettävä välittömästi ylivuotoriskin takia. Optimoinnin kannalta haasteellista on myös talviaika, jolloin useilla kuljettajilla ei ole mahdollisuutta yhdistellä kuljetuksia niiden vähäisyydestä johtuen. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus saa kritiikkiä siitä, että samalla alueella tai tienpätkällä liikennöi usean eri yrityksen kalustoa. Päällekkäinen liikenne on turhaa, tietä kuormittavaa, ympäristön kannalta huono ratkaisu sekä turvallisuusriski. Alueellinen kuljetusten kilpailuttaminen, teki sen keskitetysti kunta tai esimerkiksi kaupunginosa/asukasyhdistys tms. vähentää alueella liikennöivän raskaan kaluston määrää, vähentää paikallisia päästöjä ja lisää viihtyvyyttä ja turvallisuutta alueella. Valtakunnallisen jätelogistiikkaselvityksen mukaan jätealan toimijat uskoivat, että EU:n energiapalveludirektiivin vaatimukseen liikenteen energiatehokkuuden lisäämisestä päästään myös jätekuljetuksissa. Jätelogistiikan energiatehokkuutta voidaan parantaa lisäämällä eri toimijoiden välistä yhteistoimintaa, edistämällä vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä, kehittämällä ajoneuvoteknologiaa, jätekuljetusjärjestelmiä ja keräyslogistiikkaa, kuljetuspalveluiden hankintoja kehittämällä, tiedonsiirtoa parantamalla sekä taloudellisen ja ennakoivan ajotavan koulutuksella ja edistämisellä (bonukset, palkkiot tms.). Keskeinen selvityksen herättämä kysymys kuuluu, pystytäänkö näillä toimenpiteillä kompensoimaan lainsäädännön seurauksena syntyvää kokonaiskuljetussuoritteen kasvua niin, että energian kokonaiskulutus jätekuljetuksissa vähenee. 11

Suurimpina esteinä energiatehokkuuden parantamiselle nähtiin kuljetuskaluston ikä, koko ja hidas uusiutuminen, pitkät välimatkat ja kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen alhainen energiatehokkuus. Aiemmin tehtyjen tutkimusten mukaan kunnan järjestämä keskitetty jätteenkuljetus on energia- ja kustannustehokkaampi kuin kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Siinä päällekkäisajoa on vähemmän ja jäteastioiden tyhjennysmaksut pienempiä. Jätteenkuljetussopimuksissa ja kunnan kilpailutuksissa esitetään usein vaatimuksia liittyen mm. organisaation ympäristöjärjestelmään sekä jätekuljetusajoneuvojen kuntoon, EURO-päästöluokkaan ja melupäästöihin. Jätekuljetusten energiatehokkuus voitaisiin ottaa entistä paremmin huomioon kuljetuspalvelujen hankintojen laatuvaatimuksissa: esimerkiksi vaatimus yrityksen kuulumisesta valtakunnalliseen kuljetusalan energiatehokkuussopimukseen. Kuljetusjärjestelmämuutoksella ei ratkaista globaaleja, ei edes kansallisia, ympäristöongelmia. Voidaan kuitenkin todeta, että mitä vähemmän alueella on raskasta liikennettä, sen vähemmän melua, pakokaasuja, kuormitusta ja liikenneturvallisuusriskejä aiheutuu paikallisesti ja alueellisesti. Lisäksi on huomioitava, että kunnat ovat sitoutuneet vähentämään ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa tyhjennysten reititys tapahtuu melko suppean asiakasjoukon perusteella. Kuljetusreittien voidaan siten arvioida muodostuvan tehottomiksi ja siten myös hinnaltaan kalliiksi ja ympäristöä enemmän kuormittaviksi. 3.3 Vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan Edellytys: Päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Vaikutukset Arvio: Kaikki kotitalouksien edellytykset eivät asemaan täyty. Perustelut arviolle, että edellytykset eivät täyty: Vaikutukset kotitalouksien asemaan Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetusjärjestelmässä kaikille jätelautakunnan toiminta-alueen kuntalaisille ei pystytä varmistamaan yhdenvertaista ja tasapuolista palvelua ja hinnoittelua. Esimerkiksi kuljetusmatkan pituus ja asiakkaan asuinpaikka vaikuttavat palvelusta perittävään hintaan. Kotitalouksilla ei myöskään ole todellista hankintapotentiaalia. Kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetusjärjestelmässä maksuvelvolliselta puuttuu jätelain mukainen oikeus tehdä jätemaksusta muistutus viranomaiselle. Maksuvelvollisen hakemuksesta tai viranomaisen aloitteesta maksua ei voida myöskään kohtuullistaa tai määrätä taksasta poiketen. Jos asiakas ei halua maksaa yrityksen omaan hinnastoon perustuvaa yksityisoikeudellista maksua ollenkaan tai pitää sitä liian suurena, on kysymyksessä yksityisoikeudellinen riita-asia, joka käsitellään käräjäoikeudessa. Saadakseen maksun ulosottokelpoiseksi yrityksen on nostettava käräjäoikeudessa velkomuskanne. Jos on käynyt niin, että asiakas on jo maksanut yrityksen laskuttaman maksun, mutta jälkikäteen pi- 12

tää sitä perusteettomana tai liian suurena, maksun palauttamista koskevan asian käsittely on lähtökohtaisesti vastaava eli asiakkaan pitäisi nostaa yhtiötä vastaan kanne perusteettoman maksun palauttamiseksi. Kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetusjärjestelmässä maksuvaikeuksissa olevilta kotitalouksilta voidaan kieltää lietteenkuljetuspalvelut viimeistään epäonnistuneiden perintäyritysten jälkeen. Viime kädessä kotitalouksien jätteenkuljetusten saatavuuden varmistaminen kuuluu kunnalle ja paikkaavan keräysjärjestelmän toteuttamisen maksaa asiakas. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kotitaloudet tilaisivat lietesäiliön tyhjennyksen keskitetystä asiakaspalvelusta jätehuoltomääräysten puitteissa kuten kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa. Kaikilla kuntalaisilla olisi mm. keskitetty ja sama asiakaspalvelu, kunnan hyväksymä jätetaksa, mahdollisuus tehdä maksumuistutus tai jätemaksun kohtuullistamishakemus, yhtenäinen lainmukainen jätelasku ja mahdollisuus reklamoida kuljetuksista. Kuljetus kilpailutettaisiin säännöllisin väliajoin ja kuljetukset voitaisiin suunnitella optimaalisesti kokonaisuutena. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä asettaa kiinteistöt eriarvoiseen asemaan jätelautakunnan toiminta-alueella. Erityisesti voidaan mainita hintojen epätasa-arvoisuus, yhtenäisen laskutuskäytännön ja tavan puuttuminen sekä kiinteistöiltä puuttuva oikeus jätemaksumuistutuksen ja jätemaksun kohtuullistamishakemuksen tekemiseen, maksuvaikeuksissa olevien asiakkaiden sekä hankalien yhteyksien päässä olevien kiinteistöjen oikeus saada myös jätehuoltopalvelu kohtuulliseen hintaan ja kohtuullisin ehdoin. Vaikutukset kuljetusyritysten asemaan Jätteenkuljetusyritysten oman arvion mukaan kunnan kilpailuttama jätteenkuljetus heikentää yritysten elinkelpoisuutta merkittävästi. Objektiivista arviota kuljetusliikkeiden nykyisestä elinvoimasta on vaikea antaa, koska useimmilla kuljetusliikkeillä on muuta kuljetustoimintaa lietekuljetusten lisäksi. Tietoa kannattamattomista reiteistä / alueista ei ole ja toisaalta liiketoiminnan tuotto-odotukset eivät ainakaan pienimmillä yrityksillä ole suuria. Yritysten toimintaedellytysten osalta kiinteistönhaltijan järjestämä kuljetus varmistaa vanhojen yrittäjien asemaa. Kilpailua ei synny. Uusien yritysten markkinoille tulo ja yritystoiminnan tehostaminen ja todellisen kilpailun aikaansaaminen on vaikeaa, jollei mahdotonta, koska yksittäisten asiakkaiden saaminen ei riitä kannattavaan liiketoimintaan. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus ja jaksotettu alueittainen kilpailutus purkaa epätäydellistä kilpailua sekä mahdollistaa ja parantaa uuden yritystoiminnan syntymistä, kun yrittäjillä on mahdollisuus osallistua 1 3 vuoden välein järjestettäviin eri urakka-alueiden kuljetuspalveluiden kilpailutuksiin. On mahdollista, että jo vakiintuneiden yritysten toiminta loppuu tai siirtyy toiselle alueelle siirryttäessä kunnan järjestämään jätteenkuljetuksen, mutta tämä on myös mahdollista, jos nykyinen kuljetusjärjestelmä säilytetään. Tästä on esimerkkejä mm. yrityskaupan muodossa. Siirryttäessä kunnan järjestämään kuljetukseen, korostuu kilpailuttajan ja jätehuoltoviranomaisen yhteistyö, asiantuntemus ja ammattitaito. Hankintamenettely tulee toteuttaa niin, että se tukee myös pieniä paikallisia kuljetusyrityksiä ja negatiiviset vaikutukset nykyisten kuljetusyritysten toimintaan voidaan minimoida. Vaikutusten minimointia voidaan saavuttaa esimerkiksi päättämällä, että urakka-alueita on riittävän monta, urakkasopimukset ovat ajallisesti riittävän pitkät sekä eri urakka-alueiden kilpailutuk- 13

set ovat ajallisesti hajautettuja. Kilpailutettaessa on laatutekijöiden lisäksi tärkeää huolehtia siitä, että potentiaalisia tarjoajia on pitkällä aikavälillä riittävästi. Kilpailutuksen suunnittelu voi olla haastavaa erityisesti pienissä kunnissa, joissa markkinoiden koko ei välttämättä ole riittävän suuri jaettavaksi logistisesti järkeviin kilpailutettaviin alueisiin. Tällöin on tarkoituksenmukaista tehdä kuntien välistä yhteistyötä kilpailutettavien alueiden osalta. Tämä mahdollistaa kilpailutettavan markkinaalueen kasvattamisen riittävän suureksi ja kilpailutuksen suunnittelun siten, että kuntarajat eivät rajoita logistisesti tehokkaiden keräysalueiden suunnittelua. Jätehuoltoviranomaisen yksi tärkeimmistä tavoitteista onkin juuri toimia yli kuntarajojen ja hakea sitä kautta etuja ja tasapuolista kohtelua koko toiminta-alueen kuntalaisille. Lisäksi on hyvä huomioida, että Kuorma-autoalan TESissä on Ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten kilpailuttamistilanteissa noudatettavia työsuhteen ehtoja ja menettelytapoja koskeva liite. Liitteen mukaan mm. - Jos ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten tarjouskilpailun voittanut yritys aikoo palkata uusia työntekijöitä sen vuoksi, että se voitti tarjouskilpailun, osapuolet sitoutuvat huolehtimaan siitä, että tarjouskilpailun voittanut yritys palkkaa tarvitsemansa uudet työntekijät siten, että työtä tarjotaan kilpailussa hävinneen yrityksen kilpailun häviämisen vuoksi irtisanotuille työvoimatoimistossa työnhakijoina oleville työntekijöille. - Kilpailussa voittaneen yrityksen palvelukseen siirtyvän työntekijän työsuhteen pituus tai palvelusaika säilyy sen suuruisena kuin se oli työntekijällä ennen siirtymistä voittaneen yrityksen palvelukseen palkkaryhmään määräytymisessä samoin kuin vuosiloman, sairausajan palkan ja irtisanomisaikojen määräytymisessä sekä huoltokorjaamoiden palvelusvuosilisän määräytymisessä. Niin ikään työntekijän siirtohetken keskituntiansio säilyy, kunnes työehtosopimuksen mukainen uusi keskituntiansio voidaan laskea edellyttäen, että työntekijä antaa keskituntiansiostaan luotettavan selvityksen uudelle työnantajalle. Uuden työnantajan palvelukseen siirtyvällä työntekijällä on oikeus vuosilomalain mukaan ensimmäiseen vuosiloma-aikaan, ikään kuin työnantajan vaihdosta ei olisi tapahtunutkaan. Kuorma-autoalan TESillä pyritään turvaamaan henkilöstön asemaa ja työsuhteitten jatkuvuutta. Nykyinen TES on voimassa 1.2.2014 31.1.2017. Yritysten asemaa arvioitaessa voidaan tarkastella Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen raporttia. Janne Tukiainen ja Ville Mälkönen tutkivat vuonna 2010 Ympäristöministeriön toimeksiannosta jätteen kuljetuksessa vallitsevien eri sopimusmallien yritysvaikutuksia. Tutkimus tehtiin jätelain kokonaisuudistuksen pohjatiedoksi ja aineiston keräämisessä ja kommentoinnissa olivat mukana niin ympäristöalan yritykset kuin kunnalliset jätelaitokset. Tutkimus poikkeaa muista selvityksistä siinä, että siinä keskitytään sellaisiin kysymyksiin, joihin on mahdollista vastata uskottavasti ja puolueettomasti tilastollista päättelyä käyttäen. Tutkimuksessa esitetään teoreettisesti perusteltuihin näkökulmiin perustuen, että kiinteistön haltijan järjestämän kuljetusmallin ja keskitetyn mallin vaikutukset yrityksiin ja kuluttajiin ovat yhtäläiset, jos kilpailu toimii. Jos markkinoilla havaitaan epätäydellistä kilpailua, kuten alueellisia monopoleja, ovat kilpailua lisäävät toimenpiteet hyödyllisiä sekä liiketoiminnalle että kuluttajille. Epätäydellinen kilpailutilanne on taloudellisesti tehoton järjestelmä, sillä korkeat hinnat aiheuttavat hyvinvointitappion kuluttajille. Tämä tappio on suurempi kuin markkinoille jäävien yrittäjien saamat ylimääräiset voitot. Markkinamekanismeja koskevissa tutkimuksissa on yleisesti todettu, että tällainen epätäydellinen kilpailu lisää myyjien voittoja jopa 20 prosenttia, mutta vaikuttaa kielteisesti kuluttajien ja ulkopuolisten yrittäjien asemaan. 14

Uudistunut lainsäädäntö on asettanut lisääntyneitä velvoitteita kuljetusyrittäjille. Jätelain 39 mukaan jätteenkuljettajan on vuosittain annettava tiedot kunnan jätehuoltoviranomaiselle kiinteistöistä, joilta jätettä on noudettu, sekä jäteastioiden tyhjennyskerroista kiinteistöittäin ja jätelajeittain. Lisäksi vuosittain kuljettajien on toimitettava jätelajeittain tiivistelmä kiinteistöiltä kerätyn jätteen määrästä ja toimituspaikoista. Uudistunut lainsäädäntö edellyttää lisäksi siirtoasiakirjan käyttöä sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksissa, jonka ohella myös muuttuva lainsäädäntö edellyttää kuljetusyrittäjiä seuraamaan omaa toimintaansa koskevaa lainsäädäntöä ja valmistautumaan mahdollisiin lainsäädännöllisiin muutoksiin. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa näiden velvoitteiden täyttäminen kohdistuu yksittäisiin kuljetusyrityksiin. Jotta lainsäädännön edellyttämä raportointi voidaan toteuttaa jätelain edellyttämällä tavalla, kuljetusyrittäjien on panostettava omaan kirjanpitoonsa ja tietojärjestelmiinsä. Vaikka kuljetusjärjestelmätietojen toimittaminen on lakisääteinen velvollisuus, osa kuljetusyrittäjistä on kokenut tietojen toimittamisen epämiellyttäväksi eikä tietoja ole toimitettu jätehuoltoviranomaiselle jätelainsäädännön edellyttämällä tavalla. Kuljetusyrittäjät ovat vedonneet myös siihen, ettei yrittäjillä ole aikaa tai rahaa toimittaa lainsäädännön edellyttämiä tietoja. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa yksittäiset raportointi- ja lainsäädännölliset velvoitteet kohdistuvat yksittäisiin kuljetusyrityksiin, jonka erityisesti pienyrittäjät kokevat raskaaksi ja vaivalloiseksi. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetusten järjestäjä, kuten jäteyhtiö, järjestää kuljetusyrittäjille noutotilauksiin, laskutuksiin ja palveluun liittyvän muun tiedonhallinnan siten, että tarvittavat tietolaitteet asennuksineen ja koulutuksineen vuokrataan jäteyhtiöltä. Jäteyhtiö huolehtii myös tarvittavista viranomaisraportoinneista. Vaikutukset Kiertokapula Oy:n ja kuntien vesihuoltoyhtiöiden / -laitosten asemaan Kuljetusjärjestelmällä ei ole vaikutusta lietteenkäsittelyyn, koska vastaanottopaikat on määritelty erikseen. Niin ikään kuljetusjärjestelmästä riippumatta kaikkien on noudatettava jätelakia ja kunnallisia jätehuoltomääräyksiä. Muun muassa Kiertokapula Oy:llä on valmius järjestää jätelautakunnan toimintaalueen kuntien lietekuljetukset. Myös kuntien vesihuoltoyhtiöillä / -laitoksilla saattaa olla kiinnostusta kuljetusten järjestämiseen. Tällä hetkellä Kiertokapula Oy hallinnoi Hausjärven, Hyvinkään, Mäntsälän, Riihimäen ja Valkeakosken kuiva-, seka- ja biojätteen kuljetuksia. Kiertokapula Oy hoitaa näissä kunnissa asiakaspalvelun, laskutuksen sekä reskontran ja sillä on mm. käytössään ajonohjausjärjestelmä, joka mahdollistaa jäteautojen toiminnan ja liikkumisen seurannan jätepisteillä ja ajoreiteillä. Kiertokapula Oy on myös kehittänyt kuljetusten bonusjärjestelmää palvelun laadun parantamiseksi. Edellä mainittuihin palveluihin viitaten Kiertokapula Oy:llä on valmiit ohjelmat ja järjestelmät ja resursseja vahvistamalla ja tarkistamalla myös lietekuljetusten järjestäminen on toteutettavissa. Siitä, mikä taho kilpailuttaa kuljetukset kunnan järjestämässä kuljetuksessa, päättää kunta. Vaikutukset viranomaisten toimintaan Arvioidessa kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän vaikutusta viranomaisten toimintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota jätehuoltoviranomaisen omaan toimintaan ja kuljetusten seurantaan, jätevirtojen seurantaan, jätehuoltomääräysten noudattamisen seurantaan, liittymisen seurantaan sekä jätehuollon toimivuuden seurantaan ja suunnitteluun. Jätehuoltoviranomaisen toimintaan kuuluu, että se omalta osaltaan seuraa edellä mainittujen seikkojen toteutumista toimialueellaan. Varsinaista jätehuollon valvontaa (jätelain ja jätehuoltomääräysten noudattamisen valvonta) ei kuitenkaan voi siirtää kunnalliselle jätehuoltoviranomaiselle, vaan kuntien 15

ympäristönsuojeluviranomaisille on jätelain 24 :ssä määrätty kunnallisen jätehuollon valvontavastuu. Kyseinen valvontavastuu on osittain päällekkäinen lainsäädännössä ELY-keskukselle asetetun valvontavastuun kanssa. Molemmat tahot valvovat myös jätehuoltoviranomaisen toimintaa ja sen päätösten lainmukaisuutta. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän vaikutukset viranomaistoimintaan ovat erittäin merkittävät. Tiedonpuute syntyvien sako- ja umpikaivolietteiden paikoista ja määrästä, alalla toimivista kaikista kuljetusyrityksistä sekä seurantamenetelmien puute tekevät viranomaistyön lähes mahdottomaksi. Kuljetusyrityksillä on vaihtelevia rekistereitä asiakkaistaan. Toisilla on sähköinen ohjelmisto asiakastietoja varten ja toisilla taas ainoastaan paperisia listoja asiakaskäynneistä. Kuljetusyritysten kirjanpito asiakkaista on keskittynyt laskutusten tarpeita varten. Osa yrityksistä on halukkaita toimimaan mahdollisimman hyvin lain mukaisesti ja palvelemaan asiakasta jatkossakin hyvin. Toisaalta osa yrityksistä pitää raportointia täysin turhana eikä ole valmis sitä tekemään. Osaan yrittäjistä viranomainen ei ole saanut mitään kontaktia. Kunnista saadun tiedon mukaan valvontaviranomaisten tietoon ongelmat tulevat lähinnä valitusten ja / tai jätevesijärjestelmien kunnostusten kautta. Kiinteistöjen liittymisestä järjestettyyn jätteenkuljetukseen ei ole tietoa. Kiinteistöjen liittymisen valvonta on lähes aukotonta alueilla, joilla on käytössä kunnan järjestämä ja kilpailuttama kuljetus. Asiakastiedot ovat viranomaisen käytössä reaaliajassa ja asiakasrekisteriä voidaan suoraan verrata rakennusrekisteriin. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen kunnissa tietojen kerääminen ja vertaaminen olemassa oleviin kiinteistötietoihin on huomattavasti työläämpää ja tietoja päivitetään kerran vuodessa. Osa päivitystyöstä joudutaan tekemään manuaalisesti. Nykyinen jätelaki edellyttää jätehuoltoviranomaisen pitävän yllä rekisteriä jätteen kuljetuksista. Jätteenkuljettajilla on velvollisuus ilmoittaa kiinteistöittäiset kuljetus- ja tyhjennystiedot jätehuoltoviranomaiselle. Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen seuranta onnistuu kuljetusrekisterin avulla kuljetusjärjestelmästä riippumatta, mikäli yrittäjät toimittavat asianmukaiset tiedot jätehuoltoviranomaiselle. Jätehuoltoviranomainen on rekisteritietojen keräämistä varten lähettänyt 5.4.2013 tarkastelualueella jätekuljetuksia hoitaville yrityksille raportointipyynnön, jossa on pyydetty kiinteistökohtaiset tiedot 1.5. 31.12.2012 noudetuista sako- ja umpikaivolietteistä sekä tiivistelmä jätelajeittain samana aikana kerätyn lietteen määrästä ja toimituspaikoista. Tarvittavat tiedot on yksityiskohtaisesti lueteltu raportointipyynnössä. Pyynnössä on todettu, että raportit tulee antaa sähköisessä muodossa exceltaulukkona, ja annettu ohjeet käytettävistä sarakkeista. Edelleen pyynnössä on todettu, että kattavan ja kaikki asiakastiedot sisältävän raportin toimittaminen on erittäin tärkeää, koska asiakastietojen pohjalta jätehuoltoviranomainen mm. valvoo jätehuoltoon liittymistä ja jätehuoltomääräysten noudattamista. Lisäksi pyydettiin ilmoittamaan, mikäli yrityksellä ei ole toimintaa jätelautakunnan toiminta-alueella. Raportointipyyntö lähetettiin 29 yritykselle, joista ainoastaan 8 vastasi ja toimitti asiakastiedot jätehuoltoviranomaiselle. Vuoden 2013 tietoja jätehuoltoviranomainen pyysi tammikuussa 2014 edellä esitettyyn tapaan. Samassa yhteydessä jätehuoltoviranomainen pyysi toimittamaan myös voimassa olevat sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennyshinnat. Tiedot pyydettiin yhteensä 46 yritykseltä, joista 22 vastasi: Kymmenen (10) yritystä toimitti asiakastiedot, kahdeksan (8) yritystä ilmoitti, että heillä ei ole toimintaa alueella ja kolme (3) yritystä pyysi lisäaikaa tietojen toimittamiselle. Lisäksi yksi yritys ilmoitti, että heillä on muutama asiakas kunnassa X. 46 yrityksestä kahdeksan (8) toimitti hintatiedot. Jätehuoltoviranomaisen ei ole mahdollista varmistua siitä, että kuljetuspalveluita on tarjolla kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin, eikä viran- 16

omainen voi myöskään vaikuttaa kuljetuspalveluiden tarjontaan, laatuun, hintaan tai laskutuskäytäntöihin. Yrityksen kieltäytyminen antamasta hinta- ja asiakastietoja on erityisen ongelmallista eikä jätehuoltoviranomainen voi näin varmistua, että maksut ovat tasapuolisia ja kohtuullisia. Kuljetusyritysten hinnoittelu ei myöskään ole läpinäkyvää. Jätehuoltoviranomaisen toiminnan kannalta ei ole tarkoituksenmukaista, että se joutuu keskittämään resurssejaan tehtäviin ja asioihin, jotka tulisi hoitua jo jätelain velvoittamina. Valvontaviranomaisten toimintaa kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetusjärjestelmässä on vaikeuttanut erityisesti asiakasrekisterin puute. Jätehuoltoviranomaisen ylläpitämä asiakasrekisteri tullee osin helpottamaan tilannetta. Toisaalta rekisteri kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetusjärjestelmässä ei ole reaaliaikainen ja tietojen saannissa on ongelmia. Valvontaa tehtäessä on näin kuitenkin aina varmistettava ja etsittävä tiedot kuljetusyrityksiltä, koska asiakas on esimerkiksi saattanut vaihtaa palvelun tuottajaa. Tämä vie valvontaviranomaiselta aikaa ja resursseja eikä edelleenkään mahdollista tehokasta valvontaa. Kunnan vastuulle kuuluvaa sako- ja umpikaivolietettä on kuljetettu kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena (ent. sopimusperusteinen kuljetus) pitkään. Vielä tälläkään hetkellä viranomaisilla ei ole tietoa siitä, kuinka paljon toimialueen kunnissa on kiinteistöjä, joiden pitäisi olla sako- ja umpikaivolietteen osalta järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä. Myöskään mahdollisista epäkohdista kaivojen tyhjennysvälien noudattamisessa ei saada tietoa. Toiminta-alueen kunnilla ei ole riittäviä resursseja saavuttaakseen hyväksyttävän tason kotitalouksien sako- ja umpikaivolietteen sekä lietteenkuljetusyritysten toiminnan valvonnassa nykyisessä järjestelmässä. Nykyisessä kuljetusjärjestelmässä kuntien valvontaviranomaisilla ei ole resursseja etukäteisvalvontaan laiminlyöntitapausten estämiseksi, vaan valvontaviranomaisen tietoon tulee ainoastaan räikeimmät epäkohdat ja lain rikkomukset. Ympäristön pilaantumisesta aiheutuvilta kustannuksilta vältytään tehokkaalla etukäteisvalvonnalla. Kunnan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä ja hyvät jätehuollon rekisterit helpottavat valvontaviranomaisen työtä. Jätehuoltomääräysten noudattamisen valvonta, joka on yksi tärkeimmistä asioista kunnallisessa jätehuollon valvonnassa, on ratkaisevasti helpompaa kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Valvonta voidaan myös järjestää kustannustehokkaammin ja kohdistaa tehokkaammin niihin seikkoihin, joissa ilmenee ongelmia. On ensisijaisen tärkeää, että viranomainen kykenee tehokkaaseen valvontaan ja lain toimeenpanoon. Tällä hetkellä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus hankaloittaa jätehuollon toimivuuden seurantaa jätelautakunnan toiminta-alueella ja jätehuollon kokonaisuus on vaikeasti hallittavissa alueen kiinteistöjen tehdessä suoria sopimuksia kuljetusyritysten kanssa. Kiinteistön haltijan järjestämällä kuljetusjärjestelmällä ei ole myönteisiä vaikutuksia viranomaistoimintaan ja jätehuollon kokonaisuus on vaikeasti hallittavissa eikä viranomaisen tiedonsaanti toimi lainkaan lain edellyttämällä tavalla. 17

4 PÄÄTÖKSENTEKO JA VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDEN VARAAMINEN Päätöksen jätteenkuljetusjärjestelmästä tekee yhteinen jätelautakunta, joka toimii kaikkien sopijakuntien (Hattula, Hausjärvi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Järvenpää, Kerava, Loppi, Mäntsälä, Riihimäki, Tuusula ja Valkeakoski) yhteisenä jätehuoltoviranomaisena siten kuin jätelain (646/2011) 23 :ssä säädetään. Jätteenkuljetusjärjestelmäpäätöstä on valmisteltu virkatyönä. Tarkastelun tavoitteena on ollut selvittää, täyttyvätkö jätelain edellytykset niin, että kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusjärjestelmää voidaan jatkaa. Päätöksenteon ja päätösehdotuksen tueksi on tehty tämä tarkastelu ja alustava arvio, joka perustuu jätelain 37 :ssä lueteltuihin edellytyksiin. Päätöksenteon tueksi on myös teetetty konsulttiselvitys sako- ja umpikaivolietteiden nykytilasta (Pöyry Finland Oy 10.3.2014). Jätelautakunnan toiminta-alueen sako- ja umpikaivolietteiden nykytilaa ja ongelmia on kartoitettu myös keväällä 2013 tehdyssä opinnäytetyössä. Kunnan on ennen jätelain 37 :ssä tarkoitetun päätöksen tekemistä tai muuttamista varattava kaikille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuus saada tietoa ja lausua mielipiteensä asiasta. Kuljetusjärjestelmäpäätöksestä tiedotetaan kuntalaisia ja päätös julkaistaan tietoverkossa. Päätökseen lisätään valitusosoitus. Kuljetusjärjestelmäpäätöksestä voidaan tehdä kunnallisvalitus. Tällöin valitusperusteena voi olla vain se, että päätöksessä ei ole noudatettu lakia (laillisuusvalitus). Valitusoikeus on kunnan jäsenillä sekä asianosaisilla. 5 TARKASTELUN LÄHTEET Tarkastelun lähteinä on ollut jätelaki (646/2011), HE 199/2010 jätelain yksityiskohtaisista perusteista, Kuntaliiton materiaalit, kuten yleiskirje 29.1.2013 Jätehuoltoviranomaisen päätös jätteenkuljetusjärjestelmästä, Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 18/2012 Valtakunnallinen jätelogistiikkaselvitys, Valtion taloudellisen tutkimuksenkeskuksen valmisteluraportti Jätekuljetuksen sopimusmallien yritysvaikutukset, Pöyry Finland Oy:n raportti 10.3.2014 Selvitystyö sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetusjärjestelmän nykytilasta jätelautakunnan (Kolmenkierto) toimialueella, Lahden ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö kevät 2013 Sako- ja umpikaivolietteiden nykytilanteen ja ongelmien kartoitus, Case: Jätelautakunta Kolmenkierto, Energiapalveludirektiivi 2006/32/EY ja Kuorma-autoalan TES 1.2.2014 31.1.2017. Lähteinä on käytetty myös kuljetusyrityksiltä saatuja asiakas- ja hintatietoja. 18