Tutkimusyksikkö Metalliteollisuuden palkkakehitys Vuoden. neljännes Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin ja utoalan Keskusliiton (KL) keräämiin palkkatilastoihin. Raportin sivulla viisi on myös esitetty auto- ja konekaupan toimihenkilöiden ansiokehitystä, joka perustuu utoalan Keskusliiton keräämään tilastoon lokakuulta. Raportissa käytetyt ansiot ovat säännöllisen työajan keskimääräisiä ansiolukuja. Liitetaulukkoon on lisäksi kerätty metalli ja autokorjaamoalan keskimääräiset tuntipalkat aika- urakka- ja palkkiotyössä (aupansiot). Elintarviketeollisuuden tilastotiedot kerätään vain kunkin vuoden neljänneltä neljännekseltä ja ne sisältyvät tässä raportissa koko teollisuuden ansiotietoihin. Metalliteollisuuden säännöllisen työajan tuntiansio lasketaan seuraavasti: Eri palkkaustapojen mukaan suoritetuista töistä maksettu keskimääräinen tuntipalkka (aup-ansio) + keskimääräinen vuorotyölisä + työajan tasaamisesta maksettava keskimääräinen lisä + maksettujen olosuhdelisien keskimäärä = Säännöllisen työajan keskimääräinen tuntiansio Kuvio. Säännöllisen työajan tuntiansiot,. neljännes Paperiteollisuus Metallienjalostus Kone- jakulkuneuv.teollisuus Kumiteollisuus METLLI KOKO TEOLL. Kemianteollisuus Rakennustuoteteollisuus Metallituoteteoll. Saha- ja levytuoteteollisuus Elektroniikka- ja sähköteoll. Graafinen teollisuus Puusepän teollisuus Tekstiili- ja vaatetusteollisuus * 5 5 Euroa/tunti Kuvio. Säännöllisen työajan tuntiansioiden muutos. nelj. 9. nelj., % Elektroniikka- ja sähköteoll. Saha- ja levytuoteteollisuus Kumiteollisuus Metallituoteteoll. Metallienjalostus METLLI Graafinen teollisuus Kone- ja kulkuneuv.teollisuus KOKO TEOLL. Kemian teollisuus Paperiteollisuus Rakennustuoteteollisuus Puusepän teollisuus Tekstiili- ja vaatetusteollisuus* * Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden negatiiviseen ansiokehitykseen vaikuttaa yhden suurenhkon yrityksen jääminen pois tilastoista -5 - - - - 5 Euroa/tunti Palkkakehitys. neljännes
Palkkaryhmittäisiä tietoja Työntekijät jaetaan palkkaryhmiin, ja työn vaativuuden mukaan. Palkkaryhmäään kuuluvat työntekijät jotka tekevät pääasiassa erittäin vaativia ammattitöitä, ryhmään kuuluvat tekevät vaativia ammattitöitä ja ryhmään kuuluvat työntekijät tekevät tavanomaisia ammattitöitä. Kuviossa on esitetty palkkaryhmän määräytyminen. Työntekijöiden jakaantuminen palkkaryhmittäin vuoden neljännellä neljänneksellä on esitetty kuviossa. Työntekijöiden sijoittumisessa palkkaryhmiin ei ole tapahtunut mainittavia muutoksia verrattuna vuoden 9 neljänteen neljännekseen. Taulukkoon on kerätty säännöllisen työajan tuntiansiot palkkaryhmittäin ja sukupuolittain vuoden. neljänneksellä sekä vuosimuutokset sentteinä. Metallin jalostuksessa palkkaryhmään Kuvio. Työntekijän palkkaryhmän määriytyminen Kuvio. Työntekijöiden jakaantuminen palkkaryhmittäin,. nelj. Yhteensä Miehet Naiset Töiden vaativuusryhmittely 9 7 5 Karkea ryhmittely III II I Muu paikallisesti sovittu työnvaativuuden määritystapa Lähde: Palkkarakenne 7, koulutusaineisto Ryhmä Ryhmä Ryhmä 55,7, 9,7,,, 5,, TYÖNTEKIJÄN PLKKRYHMÄ,9 kuuluvien negatiivista ansiokehitystä selittää aikatyön osuuden lisääntyminen tehdystä työajasta. Myös aikatyössä palkkaryhmään kuuluvien tilastoidut tuntipalkat ovat laskeneet vuoden takaisesta, mitä selittää uusien työntekijöiden palkkaaminen. Palkkakehitys vuoden aikana Säännöllisen työajan tuntiansiot nousivat metalli- ja elektroniikkateollisuudessa vuoden aikana senttiä eli, prosenttia (kuvio 5). Kasvu johtuu siitä, että vuorotyö-, olosuhde- ja työajan tasaamislisä ovat keskimäärin nousseet vuoden 9 neljänneltä neljännekseltä. ika- ja suorituspalkat ilman lisiä nousivat vuodessa, prosenttia. Koska säännöllisen työajan nimellisansiot nousivat metalliteollisuudessa, prosenttia ja kuluttajahinnat nousivat myös, prosenttia, tuntiansiot eivät reaalisesti nousseet. Koko teollisuudessa reaaliansiot laskivat vuodessa,7 prosenttia (kuvio ). Raportin sivulla kuusi on nimellis- ja reaaliansiokehitystä kuvattu tarkemmin. Taulukko. Säännöllisen työajan tuntiansiot (senttiä) palkkaryhmittäin vuoden neljännellä neljänneksellä ja muutos vuodessa, senttiä tunti METLLI- Metallien jalostus Kone- ja kulkuneuvoteollisuus Elektroniikka- ja PR SUKUPUOLET YHTEENSÄ MIEHET NISET 7 5 7 5 55 5 9 7 59 9 9 57 57 77 5 5 55 7 5 - - 55 5 7 5 75 59 7 7 7 5 5 7 5 9 7 7 59 5 5 5 79 9 9 9 9 555 9 5 9 7 7 75 7 7 5 5 7 9 9 7 9 5 59 7 5 5 * 5 5.. 7 5 9 7.. 5 5.. 7 5 57 9 7 7 77 *utokorjaamojen palkkatilastossa naisten lukumäärää on niin vähäinen, ettei palkkaryhmittäisiä tuntiansiomuutoksia ei voi vertailla. Metalli Liitto
Kuvio 5. Palkkakehitys. nelj./9. nelj./, muutosprosentit Kuvio. Nimellis- ja reaalipalkkakehitys. nelj./9. nelj./, muutosprosentit 5,,,5, Naiset Yhteensä Miehet,9,7,,,5,,,,,7,,,9,9,,9,7 5,,,7, Nimellis,,, -, Reaali,,7,9 -,7,9 -,7 METLLI Metallien jalostus Elektroniikkaja KOKO - METLLI Metallien jalostus Kone- ja kulkuneuvoteollisuus Elektroniikkaja Kone- ja kulkuneuvoteollisuus KOKO metalliteollisuuden tuntiansioiden kehitys verrattuna muihin teollisuusaloihin Kun metalli- ja elektroniikkateollisuuden säännöllisen työajan tuntiansioiden kehitystä verrataan eräisiin muihin teollisuuden toimialoihin, voidaan todeta, että metallin suhteellinen asema parani verrattuna koko teollisuuteen, paperi- ja tekstiili- ja kemian teollisuuteen vuoden 9 neljänneltä neljännekseltä (kuvio 7). Kuviossa on esitetty metallin toimialojen sekä autokorjaamoiden ansiokehityksen suhteellinen kehitys verrattuna koko teollisuuteen. Metallien jalostuksen, metallituote- ja elektroniikka- ja sähköteollisuuden ansiokehitys parani verrattuna koko teollisuuteen. Kone- ja kulkuneuvoteollisuuden ja autokorjaamoiden suhteellinen asema pysyi ennallaan. Kuvio 7. Palkkojen suhteellinen kehitys vuosina Kunkin vuoden neljäs neljännes Koko teollisuus= 9 7 5 7 Paperi METLLI Graafinen Tekstiili * 9 Kemia * Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden negatiiviseen ansiokehitykseen vaikuttaa yhden suurehkon yrityksen jääminen pois tilastosta. 9 7 Kuvio. Palkkojen suhteellinen kehitys vuosina Kunkin vuoden neljäs neljännes Koko teollisuus= 5 5 95 9 Kone- ja kulkuneuvoteollisuus Metallien jalostus* 5 Elektroniikka- ja sähkö 7 9 * Palkkatilastoinnissa tapahtuneen virheen takia metallien jalostuksen ansiokehitystä ei voida laskea vuoden 7. neljännekseltä 5 5 95 9 Palkkakehitys. neljännes
Naisten palkkakehitys Kun naisten keskimääräistä säännöllisen työajan tuntiansiota verrataan miesten vastaavaan metallissa, naisten palkat olivat noin 5 prosenttia miesten palkoista vuoden neljännellä neljänneksellä. Kuviossa 9 on verrattu naisten palkkoja miesten palkkoihin palkkaryhmittäin. Tämän vertailun mukaan naisten palkat olivat 9, 97,7 prosenttia miesten palkoista. Pylväs yhteensä kuviossa yhdeksän osoittaa keskimääräistä tuntiansiota suhteessa miesten vastaavaan. Keskimääräinen tuntiansio on palkkaryhmittäisiä lukuja selvästi pienempi, koska suurin osa naisista kuuluu palkkaryhmiin ja. Kuviossa, ja on verrattu naisten ja miesten palkkoja palkkaryhmittäin eri palkkaustavoissa. Näissä kuvioissa laskennassa käytetyt tuntiansiot eivät sisällä keskimääräistä vuorotyölisää, työajan tasaamisesta maksettavaa keskimääräistä lisää eikä keskimääräistä olosuhdelisää. Pylväät yhteensä osoittavat keskimääräistä tuntiansiota suhteessa miesten vastaavaan ja ne ovat palkkaryhmittäisiä lukuja pienempiä samasta syystä kuin kuviossa yhdeksän. Kun metallin naisten palkkojen kehitystä verrataan koko teollisuuden ja kolmen muun toimialan naisten palkkakehitykseen, voidaan havaita, että metallin asema parani suhteessa koko teollisuuteen, paperiteollisuuteen sekä tekstiili- ja vaatetusteollisuuteen (kuvio ). Kuviot 9-. Naisten palkkojen suhde miesten palkkoihin. neljännes 9. Palkkaryhmittäin. ikatyössä 9,5 9, 97,7 5,. Suoraurakkatyössä. Osaurakka- ja palkkiotyössä 9,, 9,, 9,5 95, 9,9 9, 9,5 9, Kuvio. Naisten palkkojen suhteellinen kehitys vuosina Kunkin vuoden neljäs neljännes Koko teollisuus= Paperi,, 9 Kemia METLLI Graafinen 5 7 Tekstiili* 9 * Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden negatiiviseen ansiokehitykseen vaikuttaa yhden suurehkon yrityksen jääminen pois tilastosta. Metalli Liitto
uto- ja konekaupan toimihenkilöt Tässä esitetyt auto- ja konekaupan toimihenkilöiden kuukausipalkkatiedot ovat vuoden lokakuun tietoja. utoalan keskusliitto tekee jäsenyritystensä palveluksessa olevien toimihenkilöiden palkkoja koskevan tiedustelun vuosittain lokakuussa. Esitetyt palkkatiedot koskevat jäsenyritysten palveluksessa koko lokakuun ajan olleita kokoaikaisia toimihenkilöitä. Vuoden ansiotilasto sisältää varaosa-, varasto ja palveluhenkilön, 9 konttorihenkilön ja 9 auto- ja konemyyjän ansiotiedot. Tilaston ansioluvut ovat säännöllisen työajan ansioita. Niihin sisältyvät rahapalkan lisäksi vuorotyölisät, säännöllisestä sunnuntaityöstä maksetut korotukset sekä luontoisedut. Taloustaantuma laski voimakkaasti myyntihenkilöstön ansioita vuonna 9, koska myyntihenkilöiden ansiot on sidottu myyntiprovisioihin. Vuoden lokakuussa myyntihenkilöstön ansiot ovat nousseet taantumaa edeltäneelle tasolle (kuvio ). Taulukkoon kaksi on kerätty toimihenkilöiden ansiotiedot sekä vuosimuutokset. Kuviossa näkyy toimihenkilöiden nimellisansiokehitys vuodesta alkaen. Liitekuvioissa on esitetty toimihenkilöiden nimellis- ja reaaliansiokehitys pidemmältä ajalta. Kuvio. uto- ja konekaupan toimihenkilöiden säännöllisen työajan keskiansioiden nimelliskehitys vuosina euroa/kk Myyntihenkilöstö Konttorihenkilöstö 5 Varaosa-, varasto ja palveluhenkilöstö 7 9 Taulukko. uto- ja konekaupan toimihenkilöiden säännöllisen työajan kuukausikeskiansiot vuoden lokakuussa tehdyn tiedustelun mukaan sekä muutokset vuodessa Keskiansio vuodessa euroa/kk euroa/kk % Konttorihenkilöstö 57,7 Myyntihenkilöstö 7,9 Varaosa-, varasto- ja palveluhenkilöstö 5 77, Palkkakehitys. neljännes 5
METLLI Nimellis- ja reaaliansiokehitys, % Säännöllisen työajan tuntiansioiden vuosikeskiarvo UTO-J KONEKUPP KONTTORIHENKILÖSTÖ: Nimellis- ja reaaliansiokehitys, % Säännöllisen työajan kuukausiansioiden vuosimuutos, lokakuu lokakuu - Lähde: EK, Tilastokeskus 5 7 9 - - Lähde: KL, Tilastokeskus 5 7 9 - UTOKORJMOT Nimellis- ja reaaliansiokehitys, % Säännöllisen työajan tuntiansioiden vuosikeskiarvo VROS-, VRSTO J PLVELUHENKILÖSTÖ: Nimellis- ja reaaliansiokehitys, % Säännöllisen työajan kuukausiansioiden vuosimuutos, lokakuu lokakuu - Lähde: KL, Tilastokeskus 5 7 9 - - Lähde: KL, Tilastokeskus 5 7 9 - MYYNTIHENKILÖSTÖ: Nimellis- ja reaaliansiokehitys, % Säännöllisen työajan kuukausiansioiden vuosimuutos, lokakuu lokakuu - - - - - - - - - - - - Lähde: KL, Tilastokeskus 5 7 9 Metalli Liitto
IK- J SUORITUSPLKT Kun käytännön tuntipalkkoja verrataan palkkatilastoon, kannattaa vertailu tehdä aup-ansioihin, eli keskimääräisiin aika- ja suorituspalkkoihin. Nämä tuntipalkat eivät sisällä vuorotyö, olosuhde- ja työajan tasaamislisiä. Oheiseen taulukkoon on kerätty keskimääräiset aika- ja suorituspalkat metallin toimialoilta palkkaryhmittäin ja sukupuolittain. Metalliteollisuudessa keskimääräiset aika- ja suorituspalkat ilman lisiä olivat vuoden. neljänneksellä 5 senttiä tunnissa. Tuntipalkat nousivat vuodessa senttiä eli, prosenttia. Metallin jalostuksessa palkkaryhmään kuuluvien negatiivista ansiokehitystä selittää aikatyön osuuden lisääntyminen tehdystä työajasta. Myös aikatyössä palkkaryhmään kuuluvien tilastoidut tuntipalkat ovat laskeneet vuoden takaisesta, mitä selittää uusien työntekijöiden palkkaaminen. Metallituoteteollisuudessa palkkaryhmään kuuluvien heikkoa tuntipalkkakehitystä selittää aikatyön osuuden kasvu tehdyistä työtunneista. Taulukko. Keskimääräiset tuntipalkat aika- suoritus- ja urakkatyössä (senttiä) palkkaryhmittäin vuoden neljännellä neljänneksellä ja muutos vuodessa, senttiä tunti METLLI- PR SUKUPUOLET YHTEENSÄ MIEHET NISET 5 5 99 9 5 7 5 7 5 Metallien jalostus 5 5 7 Kone- ja kulkuneuvoteollisuus Elektroniikka- ja 7 5 5-5 - 9-7 7 57 5 99 7 97 55 7 5 5 7 5 5 5 7 5 5 9 5 5 59 5 5 5 9 9 * 77 7 5 5 5 5-9 75 575 5 5 5 7 9 5 *utokorjaamojen palkkatilastossa naisten lukumäärää on niin vähäinen, ettei palkkaryhmittäisiä tuntiansiomuutoksia ei voi vertailla..5. Sari Korte, tilastosihteeri Palkkakehitys. neljännes 7