RAKENTAMISEN AIKAINEN POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA SUNSHINE KAIDI NEW ENERGY GROUP, KEMI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
Muutoslista FIMIKM FILAHD 11.5.2017 FIMIKM FILAHD 21.9.2016 FIMIKM FILAHD Lauri Joronen Lauri Joronen Lauri Joronen VALMIS VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS
Sisältö 1 JOHDANTO... 1 1.1 Sijainti ja lähialueet... 1 2 TARKKAILUSUUNNITELMA... 2 2.1 Tarkkailupisteet... 2 2.2 Tarkkailuajankohta ja näytteenotto... 3 2.3 Analyysit... 3 2.4 Raportointi... 3 LIITTEET: Pohjaveden tarkkailupisteet S w e co Y m p ä r is t ö O y Ilmalanportti 2, 00240 Helsinki Mäkelininkatu 17 A, 90100 Oulu PL 453, 33101 Tampere Uudenmaankatu 19 A, 20700 Turku w ww. s we c o. fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh. 0207 393 000 Y-tunnus 0564810-5
1 JOHDANTO Sunshine Kaidi New Energy Group suunnittelee Kemin Ajokseen biojalostamoa, jonka on määrä tuottaa 200 000 tonnia biopolttoainetta vuodessa. Pääraaka-aineenaan tehdas käyttäisi puupohjaista biomassaa. Tässä rakentamisen aikaisessa pohjaveden tarkkailusuunnitelmassa esitetään tarkkailupisteiden sijainnit, tehtävät vedenlaatuanalyysit sekä tulosten raportointi. Ajoksen pohjavesialueella on suoritettu vedenoton pohjavesitarkkailua ja rakennettavan biojalostamon alueella sekä sen läheisyydessä on tehty maaperän ja pohjaveden kunnostustoimenpiteitä sekä suoritettu pohjaveden tarkkailua. 1.1 Sijainti ja lähialueet Laitos on tarkoitus rakentaa Kemiin Ajoksen alueelle. Hankealueita on yhteensä neljä ja ne sijoittuvat kolmen eri kiinteistön alueelle. Yksi alueista sijoittuu Ajoksen pohjavesialueelle ja yksi rajautuu pohjavesialueeseen. Ajoksen pohjavesialueeseen rajautuva pääprosessialue sijoittuu kiinteistölle 240-20-2070-1 sekä osittain kauempana pohjavesialueesta olevalle kiinteistölle 240-403-97-1, jonne sijoittuu lopputuotevarasto. Kiinteistöllä 240-403-97-1 sijaitsee lisäksi biomassan käsittely ja varastointialueita sekä käyttöhyödykkeitä ja tuotantoa avustavia toimintoja. Ajoksen pohjavesialueella olevalle kiinteistölle 240-403-97-0 tulee sijoittumaan ohjaushuone, laboratoriot ja toimistoja sekä käyttöhyödykkeitä ja tuotantoa avustavia toimintoja. Kiinteistöllä 240-20-2070-1 sijaitsee Ex-Teboilin (Suomen Petrooli) sekä St1:n vuokraama maa-alue. Naapurikiinteistöllä 240-403-97-0 Öljysatamakadun toisella puolella on ollut Gulfin entinen öljyvarastoalue, joka on nykyään Neste Oil Oy:n hallinnassa. Kiinteistön omistaa Kemin kaupunki. Kiinteistöllä 240-403-97-1 on Baltic Tank Oy:n ja Bunker Terminals Oy:n alueet. Suunnitellun tehdasalueen pääprosessialue sijoittuu Ajoksen I-luokan pohjavesialueen (1224001) välittömään läheisyyteen ja pohjavesialueelle sijoittuu toimistorakennuksia sekä tuotantoa avustavia toimintoja. Kemin Vesi Oy pumppaa Ajoksen pohjavesialueelta noin 9 % kemiläisten vedentarpeesta. Pohjavesialueella sijaitsee kaksi pohjavedenottamoa. Vanhempi ottamo koostuu yhdestä rengaskaivosta, joka on rakennettu vuonna 1974. Ottamolla on lupa 290 m 3 /d vesimäärän ottamiseen, mutta tällä hetkellä vedenotto on rajoitettu noin 170 m 3 /d. Uudempi vuonna 1998 rakennettu vedenottamo koostuu kahdesta kaivosta, jotka on rakennettu 170 m etäisyydelle toisistaan. Vedenottolupa sallii 300 m 3 /d vedenoton ja nykyisellään koko luvan sallima määrä hyödynnetään. Vedenottamoiden vedenlaatu on hyvää pois lukien vanhan ottamon korkea mangaanipitoisuus. Pohjavesialueella sijaitsee lisäksi tutkittu vedenottopaikka sorakuopan länsiosassa pisteessä UP620, joka on merkitty Kemin yleiskaava. Tutkimuspiste ei sijaitse hankealueella ja on oletetun vedenjakajan toisella puolella nykyisistä vedenottamoista nähden. Tutkimusten perusteella alueelta on saatavissa hyvälaatuista pohjavettä noin 180 m 3 /d. RAKENTAMISEN AIKAINEN POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA 1 (4)
2 TARKKAILUSUUNNITELMA 2.1 Tarkkailupisteet Rakentamisen aikaisen pohjaveden tarkkailusuunnitelman tarkoituksena on seurata biojalostamon rakentamisen mahdollisia vaikutuksia pohjaveden laatuun ja korkeuteen hankealueella sekä Ajoksen pohjavesialueella. Pohjavedenpinnan seurannalla saadaan tietoa hankealueiden pinnoitusten mahdollisesta vaikutuksesta pohjaveden korkeuteen. Pohjaveden tarkkailua esitetään tehtäväksi jo olemassa olevista pohjavesiputkista. Tarkkailuun käytettävät havaintoputket soveltuvat pohjavesinäytteenottoon. Hankkeen edetessä rakentamisen alle mahdollisesti jäävät tarkkailuputket tullaan tarvittaessa uusimaan. Mahdollisten uusien putkien putkimateriaali on sisähalkaisijaltaan 50 mm HDPE putkea. Putket ulotetaan kallionpintaan saakka. Siiviläosa ulottuu koko pohjavesikerrokseen ja siivilätyyppinä käytetään vaakaviiltoa. Putkien yläosa tiivistetään bentoniitilla ja putket varustetaan lukollisella suojaputkella. Rakentamisen aikaista pohjaveden tarkkailua on tarkoitus jatkaa laitoksen valmistuttua erikseen laaditun pohjaveden tarkkailuohjelman mukaisesti. Pohjavesiputket ja tehtävät analyysit saattavat päivittyä hankkeen edetessä. Lisäksi tehtäviä analyyseja päivitetään tarvittaessa prosessissa käytettävien aineiden ja niiden säilytyspaikkojen tarkennuttua. Tarkkailupisteiden sijaintiin vaikuttaa Ajoksen pohjavesialueella olevat vedenjakajat, joiden seurauksena pohjavesi ei virtaa tehdasalueelta nykyisille vedenottamoille. Päähankealueen itäpuolella sijaitsee tutkittu vedenottopaikka, joka otetaan huomioon seurantapisteissä. Pisteiden sijaintiin vaikuttavat myös pohjaveden virtaussuunnat alueella (Liite). Seurantaan valitut putket on tarkistettu ja ne soveltuvat näytteenottoon. Pohjavesiputket on hyväksytetty ELY-keskuksella. Tarkkailussa käytettävät putket: - FCG1 - FCG2 - FCG4 - FCG5 - UP 620 - KAUP1 - YMP60 - Vertailualueen tarkkailupisteenä laitoksen toimintojen ulkopuolella toimii putki FCG3 RAKENTAMISEN AIKAINEN POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA 2 (4)
2.2 Tarkkailuajankohta ja näytteenotto Pohjaveden tarkkailua esitetään tehtäväksi 4 kertaa vuodessa (maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa). Ensimmäiset näytteet tulisi ottaa ennen rakentamisen aloittamista. Näytteenotossa käytetään sertifioituja näytteenottajia. Ennen näytteenottoa vettä pumpataan havaintoputkesta niin, että vesi on vaihtunut useampaan kertaan. Tällöin näyte edustaa pohjavesivyöhykkeen vedenlaatua eikä putkessa olevaa vettä. Näytteenotto tehdään niin, että näytteestä on mahdollista tutkia tarvittavat analyysit. 2.3 Analyysit ELY-keskus on hyväksynyt pohjavedestä tehtävät vesianalyysit. Pohjavesinäytteistä määritetään seuraavat ominaisuudet näytettä otettaessa: Yleinen ulkonäkö, väri ja haju Lämpötila, ph, happi, sähkönjohtavuus sekä redox potentiaali Tämän jälkeen näytteet toimitetaan laboratorioon, jossa tehdään seuraavat analyysit: sameus kovuus öljyhiilivedyt C5-10, C10-C21 ja C22-C40 permanganaattiluku TOC (orgaanisen hiilen kokonaismäärä) VOC (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) sulfaatti nitraatti kloridi Näytteenoton yhteydessä mitataan pohjaveden pinnan taso sekä tarkastetaan pohjavesiputkien kunto. Molemmat tiedot liitetään tarkkailuraporttiin. 2.4 Raportointi Tarkkailusta laaditaan rakennusvaiheen aikana vuosittainen yhteenvetoraportti, josta ilmenevät tarkkailujen tulokset sekä tehdyt havainnot. Raportti toimitetaan valvontaviranomaiselle viimeistään kahden kuukauden kuluttua vuoden viimeisestä näytteenotosta. RAKENTAMISEN AIKAINEN POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA 3 (4)
Turku, 29. toukokuuta 2017 Sweco Ympäristö Oy Mika Manninen Projektipäällikkö M.Sc. (ympäristötekniikka) ympäristösuunnittelija AMK Lauri Joronen Pohjavesiasiantuntija FM (geologi) 4 (4) RAKENTAMISEN AIKAINEN POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA
1 (8)