1(11) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 47 YLO LOS-2007-Y-217-113 Annettu julkipanon jälkeen 30.5.2008 ASIA Päätös Toivo Tyykilä Oy:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee 77 emolehmän, 68 lihanaudan, 75 hiehon ja 4 nuorkarjapaikan kasvattamon laajentamista 150 emolehmän ja 150 nuorkarjapaikan kasvattamoksi sekä olemassa olevien 12 000 munivan kanan kanalan ja 30 000 broilerin kasvattamon toiminnan jatkamista. LUVAN HAKIJA Toivo Tyykilä Oy Toivo Tyykilä Linnamaantie 173, 27100 EURAJOKI Puh.nro: 050 5012958 Toimialatunnus: 01012 Liike- ja yhteisötunnus: 1569131-8 LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Emolehmäkasvattamo, kanala ja broilerikasvattamo sijaitsevat Eurajoen kunnan Vuojoen kylässä kiinteistöllä Koivistola RN:o 1:26, kiinteistörekisteritunnus 051-428-0001-0026. Eläinsuojien paikat on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 14.3.2007. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Eurajoen rakennuslautakunta on 9.3.2004 myöntänyt ympäristöluvan nykyiselle broilerikasvattamolle ja 11.3.1997 nykyiselle kanalalle. Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Vaihde 020 490 102 Neuvonta 020 690 162 www.ymparisto.fi/los Självständighetsplan 2 PB 47, FI-20801 Åbo, Finland Växel +358 20 490 102 Rådgivning +358 20 690 162 www.miljo.fi/los Valtakatu 6, 28100 Pori Vaihde 020 490 102 Neuvonta 020 690 162 www.ymparisto.fi/los Valtakatu 6, FI-28100 Björneborg, Finland Växel +358 20 490 102 Rådgivning +358 20 690 162 www.miljo.fi/los
2/11 Hakemusasiakirjoihin on liitetty kymmenen pellon/laidunmaan vuokrasopimusta, jotka koskevat noin 100 hehtaarin alaa, ja sopimus lannan luovuttamisesta ja vastaanottamisesta, joka koskee noin 116 hehtaarin peltoalaa. Lisäksi on sopimus Biolan Oy:n kanssa 700 m 3 lantamäärän toimittamisesta vuodessa. Eläinsuojat sijaitsevat kaavoittamattomalla alueella. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuojat sijaitsevat Eurajoen alaosan vesistöalueella (34.011). Eläinsuojien sijoituspaikat eivät ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Eläinsuojien ympäristö on peltoa ja metsää. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 60 metrin päässä emolehmäkasvattamosta ja noin 100 metrin päässä broilerikasvattamosta. Eurajokeen on matkaa noin 270 metriä. LAITOKSEN TOIMINTA Ympäristölupaa haetaan emolehmäkasvattamon toiminnan laajentamiseen. Toiminta käsittää emolehmien pitoa sekä välitysvasikoiden sopimuksen mukaista tuotantoa. Uusi emolehmäkasvattamo sijoittuu talouskeskukseen. Olemassa olevien siipikarjakasvattamojen toiminta jatkuu entisellään. Vuosittain tullaan tuottamaan 100-150 välitysvasikkaa, 8 000 kiloa naudanlihaa, 292 000 kiloa broilerinlihaa ja 1,6 miljoonaa haudontaan menevää munaa. Uusi emolehmäkasvattamo on nk. kylmäkasvattamo, jossa eläimiä pidetään ryhmäkarsinoissa olki-turvepohjan päällä (950 m 2 ). Uuden kasvattamon lannankäsittely toteutetaan kuivikelantaperiaatteella. Lanta varastoidaan osittain kestokuivikkeena kasvattamossa (475 m 3 ) sekä olemassa olevassa katetussa lantalassa (1 260 m 3 ). Ruokintatilasta (550 m 2 ) lanta tyhjennetään noin kerran viikossa edellä mainittuun lantalaan. Kasvattamon pesusta syntyvät jätevedet imeytetään kuivikkeisiin ja varastoidaan lantalassa. Kuivalantalan vesitiiviitä reunoja on tarkoitus korottaa, jotta tilan kaikkien tuotantoyksiköiden lanta pystytään varastoimaan asianmukaisesti. Eläimiä laidunnetaan 4-6 kuukautta vuodessa. Laidunala on noin 50 hehtaaria. Eläimet ovat laitumella myös öisin. Eläinten juottaminen on laitumella järjestetty juottoaltailla. Emolehmäkasvattamon ilmanvaihto toimii luonnollisella painovoimaisella ilmanvaihdolla. Tilalla valmistetaan esikuivattua säilörehua noin 200 tonnia vuodessa pyöröpaaleihin ja noin 1000 tonnia vuodessa laakasiiloon, josta puristenesteet johdetaan 15 m 3 :n umpisäiliöön, josta ne kuljetetaan kunnan jätevedenpuhdistamolle. Broilerikasvattamo toimii yhdessä rakennuksessa turvepohjaisella kasvatusalustalla, joka uusitaan jokaisen kasvatuserän yhteydessä. Broilereita kasvatetaan untuvikoista pääsääntöisesti noin 40 vuorokauden ikäisiksi teurasbroilereiksi. Kasvatuseriä on vuodessa noin kuusi. Jokaisen kasvatuserän kasvatusalusta poistetaan kasvattamosta ja toimitetaan joko suoraan jatkojalostukseen tai varastoidaan em. katetussa 504 m 2 :n kuivalantalassa. Kasvattamo kuivapuhdistetaan harjalla, pestään painepesurilla ja desinfioidaan jokaisen kasvatuserän jälkeen. Broilerikasvattamon pesuvedet (noin 30 m 3 vuodessa) johdetaan edellä mainittuun 15 m 3 :n umpisäiliöön, joka tyhjennetään kuljetuspalvelun toimesta kunnan jätevedenpuhdistamolle. Broilerikasvattamorakennuksessa on alipaineilmastointi, jossa poistohormit ovat katonharjalla tai seinillä ja korvausilma otetaan seiniltä. Lisäksi kasvattamorakennuksen päädyissä sijaitsevat jättipuhaltimet. Kasvattamorakennuksen WC-vedet johdetaan edellä mainittuun 15 m 3 :n umpisäiliöön ja viedään kunnan jätevedenpuhdistamolle.
Broileriemokanala sijaitsee noin 500 metrin päässä talouskeskuksesta. Kanala toimii yhdessä rakennuksessa turvepohjaisella kasvatusalustalla, joka uusitaan jokaisen kanaerän jälkeen. Kanalassa tuotetaan kananmunia broileruntuvikkotuotantoon. Kanaerä vaihdetaan noin kerran vuodessa, jolloin turvepohja toimitetaan joko suoraan jatkojalostukseen tai talouskeskuksessa sijaitsevaan kuivalantalaan (504 m 2 ). Kanala pestään painepesurilla ja desinfioidaan jokaisen kanaerän jälkeen. Pesuvedet ja kanalan WC-vedet johdetaan kanalan yhteydessä sijaitsevaan umpisäiliöön (15 m 3 ) ja säiliö tyhjennetään kuljetuspalvelun toimesta kunnan jätevedenpuhdistamolle. Kanalarakennuksessa on alipaineilmastointi, jossa poistohormit sijaitsevat katonharjalla ja korvausilma otetaan seiniltä. Lisäksi kanalarakennuksen päädyssä sijaitsevat jättipuhaltimet. Toiminnasta syntyy noin 3 050 m 3 kuivikelantaa vuodessa (laidunaika 4 kk vähennetty). Lanta levitetään vuokrapelloille (100 ha) ja sopimuspelloille (115 ha) keväällä ja syksyllä. Tilalla on yhteensä 7 000 litraa polttoainesäiliötilavuutta. Säiliöt sijaitsevat betonilaatalla ja ne on varustettu laponestolaitteilla. Muita öljytuotteita tilalla säilytetään enintään 1000 litraa sisällä varastossa. Pesu-, desinfiointi- ja tuholaistorjunta-aineet säilytetään kunkin tuotantoyksikön yhteydessä lukittavissa kaapeissa. Tuotantorakennuksissa käytettävä vesi otetaan kunnan vesijohtoverkosta. 3/11 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan varastointi ja levitys sekä siihen liittyvä lannan käsittely. Hajuhaittoja aiheuttavat eläinsuojien ilmanvaihto sekä lannan käsittely, varastointi ja levitys. Hakijan tarkoituksena on vähentää haittaa mm. varastoimalla lanta katetussa lantalassa ja multaamalla lanta mahdollisimman nopeasti levityksen jälkeen. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Nautoja viedään tilalta noin kuusi kertaa vuodessa. Broilerikasvattamo tyhjennetään noin kuusi kertaa vuodessa, jolloin tilalta viedään broilereita ja tilalle tuodaan kuivikkeita ja untuvikkoja. Poistettavat emokanaerät viedään teurastamoon noin kerran vuodessa. Rehuja tuodaan kanalaan ja broilerikasvattamoon joka toinen viikko ja emolehmäkasvattamoon noin neljä kertaa vuodessa. Tilan sisäinen liikenne on voimakkainta erityisesti lannan levityksen ja rehun valmistuksen yhteydessä. Tilalla kuolleet nautaeläimet (arvio 1-2 tonnia vuodessa) toimitetaan käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokselle. Kuolleet broilerit ja kanat (arvio 1 tonni vuodessa) poltetaan tilalla omassa polttouunissa. Jäteöljyt ja akut toimitetaan ongelmajätteiden keräyspisteisiin. Metalliromut viedään romunkeräykseen. Auma- ja paalimuovi (arvio 1,5 tonnia vuodessa) toimitetaan kunnalliseen jätehuoltoon. Pilaantuneet rehut (arvio 3 5 tonnia vuodessa) varastoidaan lantalassa ja levitetään pellolle. Muista jätteistä on sopimus jätehuoltoyrittäjän kanssa. Kanalassa ja broilerikasvattamorakennuksessa on vikahälytys, joka on kytketty valvontajärjestelmään lämmön, veden, sähkön ja ilmastoinnin jakelun osalta. Lisäksi käytössä on varageneraattorijärjestelmä. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 4/11 Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä pysyviä vaikutuksia ympäristöön eikä hakemuksen mukainen toiminta edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista selvitystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Eurajoen kunnan virallisella ilmoitustaululla 3.7. 1.8.2007 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla 28.6. -30.7.2007. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Länsi-Suomi lehdessä 4.7.2007. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Eurajoen kunnanvirastossa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu 28.6.2007 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Kasvattamon sijaintipaikalla suoritettiin 22.5.2008 maastotarkastus. Tarkastuskäynnillä käytiin läpi hakemukseen liittyviä asioita. Siitä laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. Lausunnot Eurajoen kunnanhallitus (23.10.2007) puoltaa ympäristöluvan myöntämistä ottaen huomioon ympäristölautakunnan ja Rauman kansanterveystyön kuntayhtymän antamat lausunnot. Rauman kansanterveystyön kuntayhtymä, valvontajaosto (20.9.2007) on antamassaan lausunnossa todennut, että - kuolleiden eläinten hävittämiseen tarkoitetulle polttolaitokselle on sivutuoteasetuksen (1774/2002) mukaisesti haettava hyväksyminen kunnaneläinlääkäriltä; - tilan polttoainesäiliö tulisi sijoittaa siten, että mahdolliset vuodot ovat havaittavissa ja hallittavissa. Polttoainesäiliön asianmukainen sijoitus tulisi varmistaa pelastusviranomaiselta. Polttoainesäiliöt ja farmaritankit tulisi varustaa kemikaalilainsäädännön edellyttämin varoitusmerkinnöin ja että - muilta osin valvontajaostolla ei ole huomauttamista hakemuksen mukaisesta eläintenpidosta ja kylmäpihaton rakentamisesta. Eurajoen ympäristölautakunta (28.8.2007) esittää lausuntonaan, että sillä ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksen johdosta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle ei ole ollut tarpeen varata tilaisuutta vastineen jättämiseen lausuntojen johdosta.
YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU 5/11 Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Toivo Tyykilä Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan 77 emolehmän, 68 lihanaudan, 75 hiehon ja 4 nuorkarjapaikan kasvattamon laajentamiseen 150 emolehmän ja 150 nuorkarjapaikan kasvattamoksi sekä olemassa olevien 12 000 munivan kanalan ja 30 000 broilerin kasvattamon toiminnan jatkamiseen Eurajoen kunnan Vuojoen kylässä kiinteistöllä Koivistola RN:o 1:26. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. LUPAMÄÄRÄYKSET Lannan varastointi ja käsittely 1. Kaikki eläinsuojista, rehuvarastoista ja muista eläinsuojan toimintaan liittyvistä tiloista muodostuva lanta, pesuvedet ja muut toiminnassa syntyvät jätevedet, kuten puristenesteet, on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 3 050 m 3 kuivikelantalatilavuutta. Varastointitilan mitoituksessa otetaan huomioon myös pihattotyyppiset kuivikepohjat ja laidunaika. Poikkeaminen 12 kuukauden varastointitilan tilavuudesta on mahdollista, mikäli lantaa luovutetaan sellaiselle hyödyntäjälle, joka voi vastaanottaa sitä ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan myönnetyn luvan perusteella tai lantaa luovutetaan toiselle viljelijälle valtioneuvoston asetuksen (931/2000) maataloudesta peräisin olevan nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta mukaisella tavalla varastoitavaksi. 2. Lanta sekä pesu- ja jätevedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Vahingon tai onnettomuuden seurauksesta ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Kuivalantalan reunojen korotuksen valmistumisesta on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. 4. Lanta on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lanta sekä pesu- ja jätevedet voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lannan levitysalan on jatkuvasti oltava eläinmäärään nähden riittävä. 5. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 6. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä kovapohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse
tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 6/11 7. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. 8. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. Laiduntaminen 9. Eläinsuojaan johtavien karjan kulkuväylien tulee olla päällysteeltään sellaisia, että kulkuväylät eivät liety ja väylille kertyvä lanta voidaan poistaa. Laitumella, sisäänkäyntien edessä, tulee olla tiivispohjaista aluetta vähintään 10 m 2 laidunta käyttävää täysikasvuista nautaeläintä kohti. Tiivispohjaisen alustan kokonaispinta-alaksi riittää 300 m 2. Tiivispohjaiselle alustalle kertyvä lanta on poistettava säännöllisesti ja se on varastoitava asianmukaisessa lantavarastossa. Tiivispohjainen alue tulee muotoilla siten, että alueelle kertyvä virtsa sekä sade- ja sulamisvesi voidaan kerätä ja johtaa vesitiiviiseen säiliöön. Rakennuksen katolta ja tiivispohjaisten alueiden ulkopuolelta tulevien puhtaiden sade- ja sulamisvesien pääsy tiivispohjaisille alueille tulee estää. 10. Laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Laidunnettaessa vesistöön rajoittuvia peltolohkoja tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella. Laitumella juotto- tai ruokintapaikka on perustettava siten, että ympäristön liettyminen ja maaperän eroosio ovat mahdollisimman vähäisiä. Kiertävän ruokintapaikan etäisyys vesistöön ja talousvesikaivoon tulee olla vähintään 100 metriä ja valtaojaan vähintään 20 metriä. Jätteet 11. Eläinsuojissa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Keräilyä odottava nautaeläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli nautaeläinjätettä joudutaan varastoimaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa (3 vrk) kauemmin, on varastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tilalla saadaan polttaa tilalla syntyvä, normaalia kuolleisuutta vastaava määrä siipikarjasta peräisin olevaa eläinjätettä, jos se poltetaan tätä tarkoitusta varten valmistetussa polttolaitteistossa. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen tai polttamisen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 12. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita.
13. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 14. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 15. Kuolleiden eläinten poltosta syntynyt tuhka on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Mikäli tuhkaa joudutaan varastoimaan tilalla, on se varastoitava tiiviissä astiassa. 16. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. 17. Toiminnanharjoittajan on pyydettäessä esitettävä tiedot toiminnassa syntyneiden jätteiden lajeista, määristä ja niiden toimituspaikoista sekä toimitusajankohdista. Raportointi 18. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristökeskukselle vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä; - tiedot lantamääristä ja levitysaloista; - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista; - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Muut määräykset 19. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 20. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 21. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 22. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. 7/11 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumis-
8/11 ta, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemusasiakirjojen perusteella laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti. Lupamääräykset 2, 3 ja 6 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Lupamääräykset 1 10 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metrin levyistä suojakaistaa talousvesikaivojen ympärille. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Tämän takia lannan käyttöä luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla ei voi hyväksyä.
9/11 Kulkuväylät ja sisäänkäyntien edustat tallautuvat ja liettyvät, jolloin ravinteita kulkeutuu maaperään ja vesistöihin huomattavia määriä. Tiivispohjaisilta alueilta lannan poistaminen on mahdollista ja alueen muotoilulla voidaan estää likaisten vesien kulkeutuminen maastoon. Lupamääräykset 11 17 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 18 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 19 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Lupamääräyksellä 20 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavarastojen rikkoontuminen ja öljyvahingot. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräysten 21-22 mukaisesti. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus lupaviranomaiselle 31.12.2018 mennessä. Hakemukseen on liitettävä selvitykset eläinmääristä, toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja yhteenveto raporteista sekä mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. Tämä ympäristölupapäätös korvaa Eurajoen kunnan 11.3.1997 ja 9.3.2004 myöntämät ympäristöluvat. Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.
PÄÄTÖKSEN TÄYNTÖÖNPANO 10/11 Nykyistä laajempaa toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000, muut. 252/2005) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 56, 81, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 Jätelaki (1072/93, muut. 747/2007) 4, 6, 12, 15, 19, 51 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Päätöksessä on myös otettu huomioon ympäristöministeriön 30.9.1998 antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 570 euroa. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Toivo Tyykilä Oy Toivo Tyykilä Linnamaantie 173, 27100 EURAJOKI Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Eurajoen kunnanhallitus Eurajoen ympäristölautakunta Rauman kansanterveystyön kuntayhtymä, valvontajaosto Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä MUUTOKSENHAKU Eurajoen kunnan ilmoitustaulu Länsi-Suomi lehti Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. 11/11 Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Heikki Elomaa Rakennusmestari Seija Virolainen LIITTEENÄ sijaintikartta valitusosoitus