ASIA LUVAN HAKIJAT. LUPAPÄÄTÖS Nro 60/06/1 Dnro Psy-2006-y-27 Annettu julkipanon jälkeen

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 60/06/1 Dnro Psy-2006-y-27 Annettu julkipanon jälkeen 9.6.2006 ASIA LUVAN HAKIJAT Koneellinen kullankaivu Kultasuo-nimisellä valtauksella Sotajokeen laskevan Vuijeminhaaran varrella, Inari Tero Kyllönen ja Raimo Heikkinen Kaarneentie 240 88900 KUHMO

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 Ympäristöluvan hakemisen peruste... 3 Vesitaloushakemuksen peruste... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVA LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 4 Kuvaus toiminnasta...4 Polttoaineet ja jätehuolto... 4 Toiminnan lopettaminen... 4 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 5 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 5 Alueen luonto ja suojelukohteet... 5 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 5 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 5 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 6 Lausunnot... 6 Hakijan vastine... 8 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 8 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 8 VESITALOUSLUPARATKAISU... 8 LUPAMÄÄRÄYKSET... 8 Yleiset toimintaa koskevat määräykset... 8 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 9 Vesitalousluvan määräykset... 9 Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet... 9 Tarkkailu ja raportointi... 10 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE... 10 RATKAISUN PERUSTELUT... 11 Ympäristöluvan harkinnan perusteet... 11 Luvan myöntämisen edellytykset... 11 Vesitalouslupa... 12 Lupamääräysten perustelut... 12 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 13 LUVAN VOIMASSAOLO... 13 Korvattavat päätökset... 13 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 13 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 14 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 14 SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET... 14 KÄSITTELYMAKSU... U 14 Ratkaisu... 14 Perustelut... 14 Oikeusohje... 14 MUUTOKSENHAKU... 15

3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Tero Kyllönen ja Raimo Heikkinen ovat 6.2.2006 ympäristölupavirastoon toimitetulla hakemuksella pyytäneet lupaa koneelliseen kullankaivuun hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Koneellista kullankaivua on tarkoitus harjoittaa valtion maalla Ylä-Lapin luonnonhoitoalueella Sotajokeen laskevan Vuijeminhaaran varrella Kultasuo-nimisellä valtauksella (Kaivosrekisteri N:o 7172/1). Sotajoki laskee Ivalojokeen. Matkaa valtaukselta Sotajokeen on noin 300 metriä. Valtauksen pinta-ala on 3,2 ha, pituus noin 400 metriä ja leveys noin 100 metriä. Alue sijoittuu Vuijeminhaaran molemmille rannoille. Alueelle ei johda tietä. Huolto tapahtuu talvella moottorikelkoilla ja kesällä jalkaisin. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristöluvan hakemisen peruste Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7a) kohdan mukaisesti koneellisella kullankaivulla on oltava ympäristölupa. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 31.5.2002 antaman samaa aluetta koskevan päätöksen nro 31/02/1 mukaan päätös on voimassa toistaiseksi, kuitenkin vain niin kauan kuin luvan saajalla on alueeseen voimassa oleva valtaus tai kaivoslain mukainen kaivospiiri. Luvan saajan oli, mikäli aikoi jatkaa kullankaivua ja veden ottamista vuoden 2005 jälkeen, mainitun vuoden loppuun mennessä tehtävä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto saattoi määrätä luvan raukeamaan. Vesitaloushakemuksen peruste Vesilain 1 luvun 15 :n mukaisesti vesistössä tai maalla ei saa ilman lupaa ryhtyä toimenpiteisiin, jonka seurauksena voi aiheutua haitallinen vesiympäristön muutos. Vesilain 9 luvun 2 :n mukaisesti veden johtaminen vesistöstä nesteenä käytettäväksi muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi, muun kuin vesialueen omistajan toimesta edellyttää lupaa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5a) kohdan mukaisesti ympäristölupavirasto ratkaisee koneellisen kullankaivun ympäristölupa-asian.

Vesilain 2 luvun 2 :n mukaisesti ympäristölupavirasto voi myöntää luvan toimenpiteeseen, josta voi aiheutua vesilain 1 luvun 15 :ssä tarkoitettu muutos. Vesilain 9 luvun 2 :n mukaisesti ympäristölupavirasto ratkaisee lupa-asian, joka koskee veden johtamista nesteenä käytettäväksi. 4 TOIMINTAA KOSKEVA LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kauppa- ja teollisuusministeriö on 2.1.2006 myöntänyt Tero Kyllöselle kaivoslain 10 :n 3 momentin nojalla valtauksen Kultasuo N:o 7172/1 voimassaololle pidennystä 31.12.2010 saakka. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 31/02/1 31.5.2002 kullankaivu Vuijeminhaaran varrella. Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on tehtävä vuoden 2005 loppuun mennessä. Alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa. Pohjois-Lapin maakuntakaavan laatiminen on aloitettu ja sen on arvioitu valmistuvan vuonna 2006. TOIMINTA Kuvaus toiminnasta Toiminnassa etsitään vedellä huuhtomalla maa-aineksen joukossa olevaa irtokultaa ja korukiviä. Traktorikaivurilla nostetaan annottomat pintamaat kasaan, kultapitoiset maat rännitetään perinteisellä kalustolla ja loppuhuuhdonta tehdään vaskoolilla. Huuhdontakapasiteetti on 0,5 1 m 3 tunnissa ja käsiteltävä maamäärä enintään 500 m 3 vuodessa. Huuhdonnassa käytettävä vesi otetaan kaivetusta montusta ja kierrätetään takaisin prosessiin painovoimaisesti ja pumpulla selkeytysaltaan kautta. Viemäröintejä ei tule. Käytettävä vesi selkeytyy altaassa. Hakijan mukaan huuhdonta tapahtuu vuosittain 1.7. 10.10. välisenä aikana 2 4 viikon ajan. Polttoaineet ja jätehuolto Pumpun polttoaineen kulutus on noin 40 50 l bensiiniä kesässä ja traktorin polttoaineen kulutus 200 300 l dieselöljyä kesässä. Polttoaineet säilytetään tiiviissä astioissa yhtenäisellä varastoalueella. Toiminnasta syntyy erittäin vähän jätteitä. Käytetty voiteluöljy ja asumisesta aiheutuvat palamattomat jätteet kuljetetaan pois. Traktorin moottoriöljyn vaihto tehdään keskimäärin joka toinen kesä ja käytetty öljy kuljetetaan pois. Toiminnan lopettaminen Kaivutoiminnan vaikutus ympäristöön on paikallinen. Kaivumonttujen täytön ja tasoituksen jälkeen ruohikko ja pajukko kasvaa ennalleen.

5 YMPÄRISTÖKUORMITUS Hakija arvioi, että toiminnan vähäisyyden huomioon ottaen käytettävä tekniikka soveltuu erittäin hyvin käytäntöön. Vesistöpäästöt voidaan minimoida kierrättämällä huuhdontavettä. Pumpun ja traktorin käyntiääni on haitallinen 10 30 metrin etäisyydelle. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alue on kaavoittamatonta erämaa-aluetta ja lähistöllä ei ole kiinteää asutusta. Alue on vanhaa kullanhuuhdonta-aluetta, jossa on nykyisinkin valtauksia. Valtauksen halkaisee Vuijeminhaaran puro. Puronuomaa ei muuteta ilman erillistä lupaa. Vuijeminhaaralla ei ole suoritettu virtaamamittauksia. Samalta alueelta, noin 30 40 km itään, Laaniojalta on tilastotietoa noin 20 vuoden ajalta. Sen mukaan keskivalunta on 14 l/s/km 2. Kun Vuijeminhaaran valuma-alueen pinta-ala on 84 km 2 ja minimivalunta keskimäärin 3,2 l/s/km 2 on virtaama huuhdonta-aikana 270 1200 l/s. Hakijan havaintojen mukaan yhden kerran 20 vuoden aikana puro on siellä oloaikana syyskesällä tulvinut yli äyräittensä. Sotajoen alaosaan nousi vielä 1970-luvulla Inarijärven järvitaimenta kudulle. Paikallinen taimen eli tammukka oli harjuksen ohella Sotajoen yleisin kalalaji. Nykyisin Vuijeminhaarassa on tammukkakanta, jonka yksilöt ovat sukukypsiä noin vaaksan mittaisina. Vuorovaikutusta Sotajoen pääuoman kanssa on jonkin verran. Harjuksen ja tammukan vaellukset ovat lyhyitä, usein hakeutumista matalista koski- ja virtapaikoista talvehtimaan lähimpään suvantoon. Alueen luonto ja suojelukohteet Valtauksella ei ole puustoa. Maasto on suoperäistä pajukkoa. Valtaus sijaitsee Hammastunturin erämaa-aluella. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Kaivutoiminnan vaikutus ympäristöön on paikallinen. Suljettua kiertovettä käyttämällä toiminnan vaikutukset ovat mahdollisimman pienet. Melun ja pakokaasupäästöjen vaikutukset rajoittuvat valtauksen välittömään läheisyyteen. Monttujen täytön ja tasoituksen jälkeen ruohikko ja pajukko kasvaa ennalleen. Keskeneräisen montun tulvahuuhtouma voi aiheuttaa hetkellistä savisameutta purossa. Hankkeella ei ole vaikutusta Vuijeminhaaran eikä Sotajoen kalastoon. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Huuhdontatyötä suorittavat tarkkailevat alapuolista vesistöä, jotta hienojakoista maa-ainesta ei pääse haitallisessa määrin vesistöön. Alueelle ollaan laatimassa kullanhuuhdontaa varten yhteistarkkailuohjelmaa.

6 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Erikoisen iso tulva voi huuhtoa sameutta hetkellisesti Vuijeminhaaraan. Tutkitut ja tarpeettomiksi käyneet montut täytetään ja tasoitetaan. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Inarin kunnassa 28.3. 27.4.2006 sekä erityistiedoksiantona Lapin ympäristökeskukselle, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Inarin kunnalle, sen ympäristönsuojeluviranomaiselle ja muille asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt lausunnon Inarin kunnan kaavoitusviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu paikallislehti Inarilaisessa 29.3.2006. Lausunnot 1. Lapin ympäristökeskus Valtaus sijaitsee Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalueella Hammastunturin erämaa-alueella olevan Vuijeminhaaran varrella. Lapin ympäristökeskuksen luonnonsuojelun tulosalueelta ei ole saatu lausuntoa alueen luonto- ja luonnonsuojeluarvoista. Lapin ympäristökeskus ei näe estettä hakemuksen mukaisen koneellisen kullankaivun harjoittamiselle, sillä edellytyksellä ettei alueelta paljastu uhanalaisten lajien esiintymiä tai muita luonnonsuojelullisesti merkittäviä kohteita. Toiminnassa tulee noudattaa seuraavia yleisesti käytössä olevia koneellista kullankaivua koskevia periaatteita: Kaivukausi on 15.5. 15.10. Kaivannot on luiskattava kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmiksi tai aidattava. Huuhdonnassa on käytettävä suljettua kiertovesijärjestelmää, jonka altaiden kokonaistilavuuden on oltava vähintään käytettävien pumppujen kahden tunnin tuottoa vastaava tilavuus. Kierrosta poistettava vesi on imeytettävä maaperään. Huuhdonta-alueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava vesijärjestelmään. Vesiensuojelurakenteisiin ja niiden sijoitukseen saadaan tehdä Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sellaisia muutoksia, jotka eivät vaaranna niiden toimivuutta. Syksyisin kaivun päätyttyä on altaat, joihin hienojakoinen maa-aines on kerääntynyt, peitettävä karkeammalla maa-aineksella niillä alueilla mihin tulva voi nousta. Polttoaineiden ja öljytuotteiden käsittelyssä on noudatettava asiaan kuuluvaa varovaisuutta. Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt on valtausalueella varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna. Polttoöljyä sisältävät irtosäiliöt on varastoitava sellaisella tiiviillä alustalla, josta vuodon sattuessa polttoaine voidaan kerätä talteen tai imeyttää.

Luvan saajan tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavat imeytysominaisuudet omaavaa materiaalia mahdollisten öljy- tai polttoainevuotojen imeyttämiseksi. Kaivukoneiden hydrauliikkaöljynä tulee käyttää biohajoavaa öljyä. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista (mm. vesistön samentumat) sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle sekä Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä päästöistä on ilmoitettava välittömästi myös Ivalon pelastuslaitokselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä vastaisten vahinkojen estämiseksi. Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeen luvan saajan on saatettava alue lähiympäristöön sopeutuvaksi. Tämä tulee tehdä siten, että hienoaineksen huuhtoutumisvaara alapuoliseen vesistöön estyy ja maaston muodot vastaavat mahdollisimman hyvin luonnontilaista aluetta. Töiden valmistumisesta tulee ilmoittaa Lapin ympäristökeskukselle. Luvan saajan on huuhdontapäivinä seurattava kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä kirjaa kaivualueista, -määristä ja -ajoista, muodostuvista jätteistä sekä muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. Luvan saajan on osallistuttava Lapin kullankaivajien liiton valmisteilla olevaan vesistön yhteistarkkailuun, mikäli se saadaan käyntiin ennen kaivutoiminnan aloittamista. Mikäli yhteistarkkailu ei toteudu, tulee toiminnanharjoittajan toimittaa oma tarkkailusuunnitelmansa Lapin ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Luvan saajan on toimitettava Lapin ympäristökeskukselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto harjoitetusta toiminnasta ja toteutetusta ympäristövaikutusten tarkkailusta ympäristökeskuksen määräämällä tavalla. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteen käsittelymääräysten mukaisesti. Jätehuolto on järjestettävä asianmukaisesti. Jatkossa ei enää ole tarpeellista ilmoittaa vuosittaisia jätetietoja ympäristökeskukselle. Myöskään kaivuun aloittamisesta ja lopettamisesta ei ole tarpeen erikseen ilmoittaa. Lapin ympäristökeskus tulee lähettämään kaikille toiminnanharjoittajille vuosittain lomakkeen, jolla toiminnan harjoittajat ilmoittavat tarvittavat tiedot. Toiminnanharjoittajan ei ole tarpeen toimittaa erillistä suunnitelmaa alueen toiminnanjälkeisestä kunnostamisesta. Riittää, kun toimitaan ympäristöluvan ehtojen mukaan. 7

8 2. Lapin TE-keskus Mikäli Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus katsoo, että kyseisellä vesistöalueella on tarpeen järjestää kalataloudellista tarkkailua kullankaivun mahdollisista vaikutuksista kalastoon ja kalastukseen, tulee luvan saajan osallistua järjestettävään yhteistarkkailuun. Toiminnan pienimuotoisuudesta johtuen kalataloudelliset vaikutukset ovat vähäisiä eikä kalataloudellista kompensaatiota tarvita. Kalataloudellista tarkkailua ei ole syytä määrätä yksittäiselle pienelle valtaukselle, mutta tarvittaessa järjestettävään tarkkailuun tulee luvan saajan osallistua. Hakijan vastine Hakija on puhelimitse ilmoittanut, että ei anna vastinetta. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Tero Kyllöselle ja Raimo Heikkiselle ympäristöluvan hakemuksen mukaiseen ja laajuiseen kullan koneelliseen kaivuun valtauksella Kultasuo N:o 7172/1 Inarin kunnassa. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. Ennalta arvioiden lupamääräysten mukainen toiminta ei aiheuta korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus. VESITALOUSLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Tero Kyllöselle ja Raimo Heikkiselle luvan ottaa Vuijeminhaarasta tarvittaessa vettä kiertovesialtaisiin Kultasuon valtauksella Inarin kunnassa. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset toimintaa koskevat määräykset 1. Kullan koneellista kaivua ja huuhdontaa saa suorittaa Kultasuon valtauksella 15.5. 15.10.

2. Valtausalueelle tehtävät kaivannot on ainakin yhdeltä sivulta luiskattava kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmaksi tai aidattava. 9 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 3. Huuhdonnassa on käytettävä suljettua kiertovesijärjestelmää, jossa huuhdontavesi johdetaan selkeytysaltaiden kautta takaisin prosessiin. Altaiden yhteenlaskettu tilavuus on oltava vähintään käytettävien pumppujen kahden tunnin tuottoa vastaava tilavuus ja vähintään 100 m 3. Huuhdonnassa saadaan käyttää tavanomainen tarpeellinen vesimäärä. Huuhdonnassa on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen veden kierrätykseen. Ylimääräistä huuhdontavettä ei saa johtaa suoraan Vuijeminhaaraan, vaan se on imeytettävä valtausalueen maaperään. Käytössä olevalla huuhdonta-alueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava kiertovesijärjestelmään. Kaivutyön yhteydessä on huolehdittava, ettei paljastetusta maanpinnasta ja siirretyistä maamassoista pääse haitallisessa määrin huuhtoutumaan maa-ainesta vesistöön. 4. Koneiden hydrauliikkajärjestelmissä on käytettävä biohajoavaa öljyä. Polttoaineiden ja öljytuotteiden käsittelyssä on noudatettava asiaan kuuluvaa varovaisuutta. 5. Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt ja muut mahdolliset ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat aineet on varastoitava tiiviissä enintään 200 litran astioissa ja sateelta suojattuna sekä siten, että ulkopuoliset eivät pääse niihin käsiksi. Polttoaineen irtosäiliöt on varastoitava tiiviillä alustalla siten, että polttoaine voidaan vuodon sattuessa kerätä talteen tai imeyttää imeytysaineella. 6. Muodostuvat jätteet on varastoitava asianmukaisesti ja toimitettava Inarin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisiin jätteiden vastaanottopisteisiin. Vesitalousluvan määräykset 7. Tarvittava lisävesi Vuijeminhaarasta on otettava niin, ettei toimenpiteestä aiheudu vedenoton estymistä alapuolisen vesistön varrella olevilla kaivospiireillä tai valtauksilla. Vuijeminhaaran uomaa ei saa siirtää. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 8. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle sekä Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarpeen mukaan alueelliselle pelastusviranomaiselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä vastaisten vahinkojen estämiseksi ja järjestettävä tarpeellinen tarkkailu päästöjen selvittämiseksi. Öljypäästöjen varalta luvan saajalla on oltava alueella vähintään 300 litraa imeytysturvetta tai vastaavat ominaisuudet omaavaa materiaalia. Polttoaine ja sillä pilaantunut maa-aines on vuodon sattuessa kerättävä talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn.

10 Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen 9. Kaivualueilta poistettavat pintamaat on varastoitava erillään muista massoista sulkemis- ja maisemointitöissä käyttöä varten. Vuijeminhaaran tulvarajan alapuolella olevat kiertovesialtaat ja kaivualueet on kaivukauden päätteeksi peitettävä karkealla maa-aineksella. Peittämistä ei tarvitse tehdä, mikäli altaita käytetään seuraavana vuonna ja ne on suojattu penkereillä siten, että tulvallakaan Vuijeminhaaran vesi ei pääse kulkemaan altaisiin. 10. Käytöstä kokonaan poistettavat kaivualueet ja kiertovesialtaat on kaivukauden päätteeksi tasattava ympäristöön sopeutuviksi. Tasatuille alueille on levitettävä pintamaakerros, joka mahdollistaa alueen nopean kasvittumisen. Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeen luvan saajan on muutoinkin saatettava alue lähiympäristöön sopeutuvaksi. Tämä tulee tehdä siten, että hienoaineksen huuhtoutumisvaaraa alapuoliseen vesistöön ei ole ja maaston muodot sekä kasvittuminen vastaavat mahdollisimman hyvin luonnontilaista aluetta. Töiden valmistumisesta tulee ilmoittaa Lapin ympäristökeskukselle. Tarkkailu ja raportointi 11. Luvan saajan on huuhdontapäivinä seurattava kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä kirjaa kaivualueista ja -ajoista sekä muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. 12. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia alapuolisen vesistön veden laatuun Lapin ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Yksityiskohtainen suunnitelma käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun järjestämisestä on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi viimeistään kahden (2) kuukauden kuluessa päätöksen voimaantulosta. Ympäristökeskus voi tarvittaessa tarkentaa ohjelmaa. 13. Luvan saajan on osallistuttava vesistön yhteistarkkailuun ja kalataloudelliseen yhteistarkkailuun, mikäli sellaiset toteutetaan alueella luvan voimassaoloaikana. 14. Luvan saajan on toimitettava Lapin ympäristökeskukselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto toiminnasta, aiheutuneista päästöistä sekä toteutetusta ympäristövaikutusten tarkkailusta ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan haltijalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuk-

sen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. 11 RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan harkinnan perusteet Luvan saajalla on kaivosrekisteriin merkityn valtauskirjan nojalla oikeus valtausalueella olevan huuhdontakullan hyväksikäyttämiseen. Hakemuksen mukainen ja lupamääräyksiä noudattava toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Luvan myöntämisen edellytykset Päästöjä ehkäisevien ja rajoittavien lupamääräysten asettamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Määräykset huomioiden toiminta ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maan tai pohjaveden pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaista pintavesien pilaantumisesta johtuvaa vahinkoa, josta on määrättävä ympäristönsuojelulain 11 luvussa tarkoitettuja korvauksia. Lupamääräyksien mukaisesti toimittaessa alueella tapahtuva huuhdonta ei aiheuta päästöjä, jotka merkittävästi heikentäisivät alapuolisen vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia tai veden laatua siten, että sen käyttömahdollisuudet heikkenisivät nykyisestä. Alue sijaitsee Hammastunturin erämaa-alueella. Erämaalaki ei estä valtauksen perusteella harjoitettavaa koneellista kullankaivua. Valtaus sijaitsee myös Hammastunturin erämaa-alueesta Natura 2000 -verkostoon erotetulla alueella, Hammastunturin erämaa (FI1300203). Erämaa on liitetty Natura 2000 -verkostoon SCI alueena (alue jolla esiintyy luontodirektiivin liitteessä I lueteltuja luontotyyppejä ja liitteessä II lueteltujen lajien elinympäristöjä). Hammastunturin erämaan suojeltaviksi luontotyypeiksi on Natura -tietolomakkeessa katsottu humuspitoiset lammet ja järvet, alpiiniset ja boreaaliset tunturikankaat, subarktiset pajupensaikot, alpiiniset ja boreaaliset silikaattialustan niityt, vuoristojen niitetyt niityt, vaihettumissuot ja rantasuot, aapasuot, kasvipeitteiset silikaattikalliot, boreaaliset luonnonmetsät, tunturikoivikot, boreaaliset lehdot, puustoiset suot, tervaleppä- ja saarnitulvametsät. Natura 2000 -verkoston oikeusvaikutuksista valtioneuvoston päätöksessä 20.8.1998 on kaivostoiminnasta todettu muun muassa, että muiden kuin kaivosten perustamisien osalta toimenpiteen, esimerkiksi kullankaivun, suorittaminen on harkittava tapauskohtaisesti ottaen huomioon alueen suojelun tavoitteet. Valtioneuvoston päätöksessä todetaan, että erämaaalueilla on kaivoslain mukainen valtausoikeuden käyttäminen, mukaan lukien kullan huuhdonta, mahdollista kaivoslain mukaisesti. Luonnonsuojelualueiden osalta todetaan, että perinteisen käytännön mukainen kullanhuuhdonta on sallittua niillä luonnonsuojelualueilla, joilla se alueen rauhoitusmääräysten mukaan on mahdollista. Natura-alueille ennen suojelupää-

tösten tekemistä myönnetyt kaivoslain mukaiset valtausoikeudet jäävät sellaisenaan voimaan eikä Natura 2000 -ohjelma estä tai rajoita tällaisten oikeuksien hyväksikäyttämistä. Valtioneuvoston vuonna 1998 tekemästä päätöksestä käy ilmi, että kullan kaivu Inarin ja Sodankylän perinteisillä kaivosalueilla on ollut päätöstä annettaessa tiedossa. Valtioneuvoston päätöksen perusteella lähtökohta uusien valtausten kohdalla on luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arvioinnin suorittaminen. Luonnonsuojelulain 65 :n perusteella arviointi on suoritettava silloin, kun hanke joko yksinään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue on liitetty Natura 2000 -verkostoon. Natura-alueeseen kuuluvan erämaan pinta-ala on 154 903 ha. Valtauksen pinta-ala on 3,2 ha. Hanke kohdistuu alueen kokonaispinta-ala huomioon ottaen hyvin pieneen osaan suojelualueesta. Alue on vanhaa kullanhuuhdonta-aluetta. Näin ollen ja ottaen huomioon edellä valtioneuvoston päätöksessä todettu, ei hanke todennäköisesti merkittävästi heikennä Hammastunturin Natura-alueen niitä luonnonarvoja (suojeltavat luontotyypit ja luontodirektiivin liitteen II mukaisten lajien elinympäristöt), joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Natura-arviointia ei ole siten enempää tarpeen tehdä. 12 Vesitalouslupa Kaivu Vuijeminhaaran varrella ja tarpeellinen lisävedenotto eivät ennalta arvioiden aiheuta vesilain 2 luvun 5 :ssä tarkoitettuja luvan myöntämisen ehdottomana esteenä olevia vaikutuksia. Kalastus Vuijeminhaarassa on vähäistä. Kaivun aiheuttama vesiympäristön muutos vähentää luonnon kauneutta maaston muodot huomioon ottaen vain pienellä alueella, jolla ei ole esim. virallisia retkeilyreittejä. Hanke ei näin ollen sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua ja lupa voidaan myöntää vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin perusteella. Ensisijaisesti huuhdontavesi otetaan kaivetuista montuista ja niihin tulevista valuma- ja sadevesistä. Lupamääräysten perustelut Huuhdonta-aika on rajattu, jolloin toiminta on toteutettavissa ympäristölle vähiten haittaa aiheuttaen. Ilmoitusvelvollisuudella poikkeuksellisista tilanteista sekä vuosiraportoinnilla mahdollistetaan toiminnan valvonta. Jyrkkäreunaiset kaivannot voivat aiheuttaa haittaa porotalouden harjoittamiselle, minkä estämiseksi on annettu määräys luiskien loiventamisesta tai kaivantojen aitaamisesta. Määräys on tarpeen, koska alueella oletettavasti tulee liikkumaan poroja ja on siten mahdollista, että haittoja syntyy, ellei niitä pyritä estämään. Kiertovesiperiaatteen käytöllä rajoitetaan hienoaineksen kulkeutumista ja sen aiheuttamia haittoja alapuolisessa vesistössä. Kiertovesialtaiden käytön voidaan katsoa olevan parasta taloudellisesti käytettävissä olevaa tekniikkaa koneellisen kullankaivun kiintoainepäästöjen rajoittamiseen. Annetuilla rajoituksilla varmistetaan, että kiertovesijärjestelmä toimii tehokkaasti ja riskit ympäristön pilaantumiselle ovat mahdollisimman pienet. Veden imeyttämisellä maaperään rajoitetaan kiintoainepäästöjä vesistöön. Sade- ja valumavesien johtamisella selkeytysaltaaseen varmistetaan, ettei toiminta-alueelta pääse runsassateisenakaan vuotena haitallisessa määrin

kiintoainetta vesistöön ja lisävedenotto prosessiin Vuijeminhaarasta vähenee. Biohajoavan öljyn käyttäminen hydrauliikkaöljynä vähentää letkurikoista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Varastointimääräyksellä vähennetään maaperän ja ympäristön pilaantumisen riskejä. Määräyksessä on otettu huomioon palavien nesteiden haitallisuus ympäristölle, toiminnan sijainti ja alueen luonnon ominaispiirteet. Alueella on määrätty pidettäväksi imeytysturvetta noin 200 öljylitran imeyttämiseen. Määrä vastaa yhden varastoinnissa käytettävän polttoainetynnyrin sisältöä. Kaivukausittaisella maisemoinnilla vähennetään hienoaineksen huuhtoutumista ja nopeutetaan alueen paluuta takaisin luonnontilaan. Pintamaiden hyödyntäminen maisemoinnissa nopeuttaa oleellisesti alueen kasvittumista. Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeisellä maisemoinnilla alue saatetaan luonnonmukaiseksi. Toiminnan käyttöseurannalla vähennetään erilaisten poikkeustilanteiden ja niiden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen riskiä. Vesistötarkkailulla seurataan toiminnan vaikutuksia. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen toiminnan ja sen vaikutusten seuraamiseksi. 13 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lapin ympäristökeskuksen ja Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa ilmenevästi huomioon. LUVAN VOIMASSAOLO Lupa on voimassa 31.12.2010 asti. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta. Korvattavat päätökset Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 31/02/1 31.5.2002 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla.

14 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Sitä ennen on noudatettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöstä nro 31/02/1. SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti, 46 1,3 ja 4 momentti, 52 1 momentti ja 55 1 momentti Vesilaki 1 luku 15, 2 luku 3, 6 1 momentti, 9 luku 2 Jätelaki 4 ja 6 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 637 euroa. Perustelut Kun vuotuinen kaivumäärä on enintään 1 000 m 3, on käsittelymaksu 980 euroa. Veden johtamista (enintään 500 m 3 /d) koskevan asian käsittelymaksu on 490 euroa. Jos päätösasiakirja sisältää useita alla mainitun ympäristöministeriön päätöksen maksutaulukossa maksullisiksi säädettyjä päätöksiä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu. Asian käsittelyn vaatima työmäärä on muun muassa aiemman päätöksen vuoksi taulukossa mainittua pienempi, joten maksu on 35 % alempi. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)

15 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Matti Hepola Simo Perkkiö Mikko Keränen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristölupaviraston johtaja Matti Hepola sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö ja Mikko Keränen (esittelijä). Tiedustelut: asian esittelijä, puh. (08) 5348 500. MK/es Liite Valitusosoitus

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 10.7.2006, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: vaihde (08) 5348 500; telekopio (08) 5348 550 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.