Osaamisrakenteet murroksessa 14.8.2014 KASVUA LUONNONVAROJEN TUTKIMUKSESTA JA VERKOSTOISTA Erkki Alasaarela
TAHDONILMAISUT Valtakunnallinen tahto: Suomesta biotalouden edelläkävijä ja cleantechin suurvalta (VN 2014) kaksi ehkä lupaavinta alaa Suomen elinkeinojen uudistumisen ja talouden nousun vauhdittaminen Suomi on mineraalien kestävän hyödyntämisen globaali edelläkävijä ja mineraaliala on yksi kansantaloutemme tukipilareista (Mineraalistrategia 2013) Toimintaohjelma Suomi arktisen alueen kestävän kehityksen edelläkävijäksi (VN 2013) Maakunnallinen tahto: Pohjois-Pohjanmaan liitto haluaa jatkaa energiatoimialan kehittämistä kasvualaksi ja maakunnan yhteiseksi menestystekijäksi.
Luonnonvaroista liiketoimintaa Biotalous: Uusiutuvilla luonnonvaroilla tuotetaan ravintoa ja energiaa sekä tuotteita ja palveluja Kaivannaisteollisuus: Metallit, mineraalit ja kiviainekset ja niihin liittyvä jatkojalostus, tuotteiden, palvelujen ja infrastruktuurin tuottaminen Cleantech: Tuotteet, palvelut ja prosessit, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät päästöjä Luontokokemukset: Luonnosta hyvinvointia, palveluja ja liiketoimintaa
Talouden aallot ja pääajurimuutokset 1970-2010 ICT 2010-2050 Älykäs teknologia Kodratieff Wilenius & Kurki 2013
Paradigmamuutos Vuonna 2030 maailmassa tarvitaan ihmisten käyttöön 50 prosenttia nykyistä enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä. Monien raaka-aineiden niukkuus johtaa niiden hinnan nousuun Koveneva kilpailu tuo raaka-aineiden käytön tehokkuuden keskeisemmäksi menestystekijäksi Voimistuvan ympäristötietoisuuden ja lainsäädännön yhteisvaikutus pakottaa yritykset kiinnittämään huomiota resurssien käyttöön ja toimintansa ympäristövaikutuksiin Tekes 2013
Suomen biotalousstrategian strategiset päämäärät 1. Kilpailukykyinen biotalouden toimintaympäristö, 2. Uutta liiketoimintaa biotaloudesta, 3. Vahva osaamisperusta biotaloudelle, 4. Biomassojen käytettävyys ja kestävyys. Mineraalistrategian tavoitteet 1. Ratkaisuja globaaleihin mineraaliketjun haasteisiin, 2. Kotimaisen kasvun ja hyvinvoinnin edistäminen, 3. Ympäristöhaittojen vähentäminen,
Suomen arktinen strategia Visio: Suomi on aktiivinen arktinen toimija, joka osaa kestävällä tavalla sovittaa yhteen arktisen ympäristön reunaehdot ja liiketoimintamahdollisuudet kansainvälistä yhteistyötä hyödyntäen. 1. Suomen arktinen väestö: turvata väestön terveyden ja hyvinvoinnin riittävät edellytykset, varmistetaan alkuperäiskansojen osallistuminen heitä koskevien asioiden käsittelyyn. 2. Koulutus ja tutkimus: Vahvistetaan arktista tutkimusta sekä ylläpidetään ja kehitetään arktista osaamista. 3. Arktinen liiketoiminta: Suomi haluaa olla mukana avautuvan arktisen alueen luonnonvarojen hyödyntämisessä ja sitä tukevien palveluiden ja infrastruktuurien kehittämisessä ja rakentamisessa kuitenkin huomioiden kestävän kehityksen periaatteet. Energia-ala, arktinen meriteollisuus ja varustamotoiminta, uusiutuvia luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen, kaivosteollisuus: ekotehokkaan mineraalitalouden edelläkävijä vuoteen 2020 mennessä", puhdas teknologia, liikennejärjestelmät 4. Ympäristö ja vakaus: Tavoitteena on tunnistaa keskeiseksi osaksi Suomen toimintaa arktisen ympäristön asettamat reunaehdot, ihmisen toiminnan riskien arviointi ja saastumisen ehkäisy. 5. Kansainvälinen arktinen yhteistyö
Kasvua pohjoisista luonnonvaroista
Lähtökohdat Pohjois-Pohjanmaalla Pohjois-Pohjanmaan vahvuutena on olosuhteet (puhtaus, luonnonvarojen runsaus) ja jo olemassa oleva maakunnallinen vahva tahtotila ja yhteistyörakenteet eri sektoreilla. Sektoritutkimuslaitosten yhdistäminen ja entistä voimakkaammin esiin tuleva velvoite eri toimijoiden yhteistyöhön vahvistaa luonnonvaroihin liittyvää tutkimusta ja verkostoitumista tulevaisuudessa.
Työpaikat kaivannaistoiminnassa vuonna 2011 Pohjois-Pohjanmaa Turpeen nosto 132,2 44,2 457,3 Metallimalmien louhinta 158,6 111,4 386,6 Muu kaivostoiminta ja louhinta 0,4 0,1 2,6 Soran, murskeen hiekan ja saven otto 53,3 12,6 215,5 Kaivostoimintaa palveleva toiminta 12,0 7,2 119,2 1 181,2
Pohjoisen älykkään erikoistumisen pilarit Metsä- ja mineraalivarat Luonto ja ekosysteemipalvelut Pohjoinen ja arktinen osaaminen Jalostusketjut Uusiutuvan energian tuotantopotentiaali Kaivostoiminnan elinkaarihallinta Ruokaturvallisuus Luontomatkailu Kestävyyden arviointi ja ympäristövaikutusten vähentäminen Liiketoimintaosaaminen Pohjoinen yhteistyö Valtakunnallinen ja kansainvälinen profiloituminen
YHTEISTYÖ JA VERKOSTOT
Ympäristö- ja luonnonvara-alan yhteistyö NorNet CEE Oulun vuoriklusteri OIA / CEE NorNet-verkosto Maaseutu- ja ammattiopistot
Ympäristö- ja luonnonvara-alan yhteistyö Oulussa 1997 YM ja MMM pyyntö pohjoisen tutkimusyhteistyön toimintasuunnitelmasta 1999 Sopimus yhteistyöstä: toiminnalle varataan yhteiset tilat yliopiston Linnanmaan alueelta. Tavoitteena on Oulun yliopiston ja eri tutkimuslaitosten yhteinen ympäristötalo, jossa edistetään monitieteistä ongelmakeskeistä pohjoista ympäristötutkimusta. NorNet-yhteistyö (OY, MTT, RKTL, METLA, EVIRA, SYKE ) 2002 Yliopiston painoalaksi ja Oulun elinkeinoelämän kasvualaksi 2009 LYNET-yhteistyö 2011 Yhteisiin tiloihin
Luonnonvara- ja ympäristöalan tutkimusverkostot NorNet JA LYNET CEE Ympäristö ja energia innovaatiokeskittymä Northern Environmental Research Network METLA, RKTL, MTT (Luonnonvarakeskus) SYKE, EVIRA, IL ja OY Pohjoinen, sopimuksella perustettu vuonna 1999 Yhteiset professuurit: 5 Yhteisiä hankkeita noin 40-50 Hankkeiden yhteisrahoitus 17-20 euroa Tohtoriksi valmistuneita vuosittain 15-25 IL Oulun yliopisto NorNet LYNET pohjoinen edelläkävijä SYKE, METLA, RKTL, MTT, EVIRA GTK VTT MIKES Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä LYNET-verkosto Laajenee 2015: VTT, GTK, IL SYKE, METLA, RKTL, MTT, EVIRA, GL Valtakunnallinen, asetuksella perustettu vuonna 2009 Tutkimusohjelmat: 4 Yhteiset professuurit: yli 30 Mukana satoja asiantuntijoita LYNET SYKE, METLA, RKTL, MTT, EVIRA, GL
Luonnonvarakeskus aloittaa 2015 Oulusta yksi päätoimipaikka MTT, METLA ja RKTL samoissa tiloissa (lisäksi SYKE, yliopisto, CEE-innovaatiokeskittymä ja samalla kampuksella EVIRA, VTT, Business Oulu ja yrityksiä) Monitieteinen ympäristö- ja luonnonvara-alalle suuntautunut yliopisto, jolle OKM on ainoana yliopistona osoittanut eritystehtäväksi yhteistyön tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa Tiloja on toiminnan oleelliselle laajentamiselle Biotalouden monitieteinen osaaminen on koulutuksen ja tutkimuksen keskeinen kohde Maatalouden, metsätalouden ja kalatalouden työpaikkojen määrässä Pohjois-Pohjanmaa on valtakunnan ykkönen Sijainti Suomen luonnonvarojen ja tutkimuslaitosten alueverkoston keskellä
Yhteistyön teema-alueet Green ICT informaatioteknologian sovellutukset ympäristö- ja luonnonvara-alalla Ekosysteemimuutokset pohjoisessa systeemien perustoiminta ja vuorovaikutukset Biotalous - pohjoiset olot ja ilmastonmuutoksen hallinta Ihmisen hyvinvointi pohjoisessa yhteiskunnallinen murros ja luonnonvarojen käytön konfliktit
Oulu Mining School (OMS) Vuorialan koulutus- ja tutkimusverkosto, jonka ydintoimijoita ovat geotieteiden laitos, prosessi- ja ympäristötekniikan osasto sekä täydentävien opintojen keskus tavoitteena muodostaa kansallisesti johtava vuorialan yhteistyöverkosto. Vastaa vuorialalle erikoistuvien geologien ja diplomiinsinöörien perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksesta sekä edistää alan tutkimustoimintaa Nordic Mining School Pohjoismainen Koulutus- ja tutkimusyhteistyöhanke, joka on toiminut Luleån ja Oulun yliopistojen välisenä ja on nyt laajentumassa koko Pohjoismaiselle alueelle. Kaivosalan tiedekunta
Kaivosalaa tukeva opetus ja tutkimus Oulun yliopistossa Oulu Mining School - kaivosalan tiedekunta
Oulun yliopisto Ympäristötietotalo
Oulun yliopisto Tutkimusta ja innovaatioita ihmisestä teknologiaan Yhdessä tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa YMPÄRISTÖ IHMINEN TEKNOLOGIA Painoalat Ympäristö, luonnonvarat ja materiaalit Biotieteet ja terveys Kulttuurinen identiteetti ja vuorovaikutus Informaatioteknologia Kehittämisalat Kaivos- ja vuoriala Terästutkimus Liiketoiminta ja talous Tutkimusperustainen opettajankoulutus P o h j o i s u u s Tutkimuskohteina ovat ihminen, ympäristö ja teknologia sekä niiden vuorovaikutussuhteet
Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013: Tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyön syventäminen Synnytetään valtakunnallisesti ohjattu useampivuotinen kehittämisprosessi, jossa tutkimuslaitokset ja korkeakoulut muodostavat asteittain aitoja osaamisen keskittymiä (sopimusperusteiset yhteenliittymät): yhteisiä tutkimuslaitteita, laboratorioita ja tietovarantoja, tiivis yhteistyö tutkimuksessa ja opetuksessa (mm. toisiaan täydentävien osaamisten yhdistäminen, yhteiset professuurit, tehtävät ja yhteistä henkilökuntaa). Yhteenliittymissä tutkimuslaitokset ja korkeakoulut muodostavat alueellisesti yhteisiä kampusalueita, joilla on yhteisiä toimintoja (mm. fyysisten voimavarojen ja tutkimusinfrastruktuurin yhteiskäyttö).
Tiekartta älykkääseen arktiseen erikoistumiseen SMARCTIC Arktinen konteksti TP 1 Osaaminen ja yhteistyö, politiikka ja arktisen alueen painopisteet, muutoksen ajurit Ympäristöinformaatio ja mobiilitekniikka TP 2 Yksilölliset, vuorovaikutteiset palvelut, sensorit, green ICT Älykäs logistiikka, infra ja elinympäristö - TP 3 Älykkäät alueet, järjestelmät ja verkot, integraatio Luonnonvarojen hallinta ja talous TP 4 Synergiset materiaalivirrat, älykkäät energiaverkot, tietojen siirto ja optimointipalvelut Ihminen pohjoisessa TP 5 Hyvinvointi, turvallisuus, ympäristömuutosten ja konfliktien hallinta Tiekartat arktiseen osaamiseen - TP 6 - Nousevat teknologiat, systeeminen muutos, mahdollistavat teknologiat Skenaario A Skenaario E Skenaario B Skenaario D Skenaario G Skenaario C Skenaario F Strategiset avaukset ja liiketoimintamahdollisuudet TP 7 Liiketoimintamahdollisuudet ja skenaariot Liiketoimintamallit ja ekosysteemit Liiketoiminnan arviointi Politiikkaohjaus ja toimintaympäristö Ohjaava skenaarioprosessi
NordForsk 2013 Arktiseen tutkimukseen liittyvät julkaisut 2010-2011 Helsingin yliopisto (23 % julkaisuista), Oulun yliopisto (16 %) Ilmatieteen laitos (16 %). Nämä kolme yksikköä tuottivat 55 % kaikista arktista aluetta koskevista julkaisuista. Muiden laitosten osuus jäi 5 %:iin tai alle
Kiitos!