Erillinen liite nro. 3 / MH II 15.1.2007 KAINUUN MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTA, VÄLIRAPORTTI 1/2007 KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö 10.1.2007
2
Sisällys: 1. Johdanto...3 2. Maakuntaohjelman seuranta...3 3. Väliraportin laadintaprosessi...3 4. Kainuun kehitys tietyissä teemoissa...3 4.1. Väestö...4 4.2. Työllisyys ja työttömyys...4 4.3. Toimialojen kehitys...6 4.4. Avainklusterit, suhdannetiedot 1-6/2006...10 5. Aluebarometri 1-2/2006...17 1. Johdanto Aluekehittämislain perusteella maakuntien liitot (Kainuussa Kainuun maakunta kuntayhtymä 1.1.2005 alkaen) toimivat aluekehittämisviranomaisina. Niiden tehtävänä on yleinen aluepoliittinen suunnittelu, aluekehittämisohjelmien valmistelu, hyväksyminen ja toteutumisen seuranta sekä aluekehitystoimenpiteiden yhteensovittaminen. Maakunnalla on käytettävissään kolme lakisääteistä suunnitteluvälinettä: maakuntasuunnitelma, alueellinen kehittämisohjelma ja maakuntakaava. Nykyinen Kainuun maakuntaohjelma on hyväksytty Kainuun maakuntavaltuustossa 27.2.2006. 2. Maakuntaohjelman seuranta Kainuun maakuntaohjelmassa todetaan, että Kainuun maakunnallinen ennakointi- ja seurantaryhmä seuraa maakuntaohjelman toteutumista. Kehityksestä raportoidaan sovittujen teemojen mukaisesti kaksi kertaa vuodessa maakuntavaltuustolle. Laaja seurantaraportti valmistellaan tiedoksi vuosittain toukokuun loppuun mennessä. Vuodenvaihteen jälkeen toimitetaan viimeisimmät tiedot sisältävä väliraportti, jossa tuodaan esille keskeiset ja laajan raportin ilmestymisen jälkeen päivittyneet, Kainuun maakunnan viimeaikaista kehitystä kuvaavat tiedot. Tuoreimmat seurantatiedot löytyvät teemoittain myös Kainuun maakuntaportaalista (www.kainuu.fi > tilastoja). 3. Väliraportin laadintaprosessi Raporttiin on kirjoitettu tiivis kuvaus edelliseen, 12.6.2006 Kainuun maakuntavaltuustolle esitettyyn seurantaraporttiin pohjautuen keskeisistä uusista havainnoista. Osa indikaattoreista ei ole päivittynyt tämän raportin laatimiseen mennessä. Tämän raportin kokoamisesta on vastannut Kainuun maakunta kuntayhtymän suunnittelu- ja kehittämisyksikkö. Raportti on toimitettu tiedoksi Kainuun maakuntahallitukselle 15.1.2007 kokoukseen. 4. Kainuun kehitys tietyissä teemoissa Seuraaville sivuille on kerätty tiedot muutamista maakuntaohjelman eri teemojen indikaattoreista. Tiedot on esitetty pääosin v. 2000 alkavina sarjoina. Kuvissa on esitetty viimeisin saatavilla oleva tilastotieto, maakuntaohjelman tavoite ja, jos mahdollista, vertailuarvona suhde valtakunnalliseen kehitykseen. Tietoja on täydennetty lisäksi Suomen kuntaliiton ja sisäasiainministeriön aluebarometrin Kainuuta koskevilla tiedoilla sekä Suomen Yrittäjät ry:n ja Finnvera Oyj:n Pk-yritysbarometrin toimialakohtaisilla suhdannenäkymätiedoilla. 3
4.1. Väestö 91000 90000 89777 89000 88000 87000 86000 85000 84000 88473 87371 86573 85965 85303 85478 85098 84340 84718 84338 83958 83000 83578 82000 TAVOITE 81000 Väestö 80000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kainuun v. 2006 lopun väestömäärä oli reilusti ennakoitua alhaisempi Tilastokeskuksen joulukuussa 2006 tekemän arvion mukaan. Väestö pienenisi sen mukaan 963:lla hengellä (-1,1 %)! Koko maakunnan kannalta ongelmallista olisi edelleen Kajaanin väkimäärä lasku 110:lla (-0,3 %), kun tavoitteena on ollut maakuntakeskuksen asukasmäärän pitäminen vakaana. Suurin suhteellinen menettäjä olisi Vaala, jonka väestö vähenee ennakkotiedon mukaan 115:llä (-3,1 %). Maakunnan ainoana kuntana Sotkamon väestö lisääntyisi ennakkotiedon mukaan 13:lla (0,1 %). Kainuun keskussairaalassa syntyi v. 2006 746 lasta. Syntyneitä oli v. 2005 772, eli syntyneitä oli 26 vähemmän. 4.2. Työllisyys ja työttömyys (Lähde tässä osiossa: Työllisyys ja työttömyys Kainuussa 11/2006, Kainuun TE-keskus, työvoimaosasto, Juha Puranen, koko tiedote: www.mol.fi => http://www2dmz.te-keskus.fi/new/kai/tkatsaus/2006/marras%2006.pdf) Viime aikojen hyvä työllisyyskehitys jatkui Kainuussa edelleen marraskuussa 2006. Kainuun työttömyys on kutistunut yli 900 henkilöä vuoden takaisesta. Talven tullessa Kainuun työmarkkinoille aiemmin tavanomainen kausivaihtelu ei vielä kääntänyt työttömyyttä juurikaan kasvuun, vaan työttömyys pysyi myös marraskuussa kuta kuinkin syys- ja lokakuun tasolla. Työttömyys on nyt kutistunut yhä selvemmin vuoden takaisesta. Kainuun työvoimatoimistoihin oli kirjoittautunut marraskuun lopussa kaikkiaan 5 712 työtöntä työnhakijaa, joka on tosin 34 enemmän kuin lokakuussa, mutta kuitenkin peräti 916 vähemmän kuin vuosi sitten. Vuositasolla työttömyys onkin vähentynyt Kainuussa jopa ripeämmin kuin koko maassa keskimäärin. Erityisesti nuorisotyöttömyys on vähentynyt ilahduttavasti lähes neljänneksen vuoden takaisesta. Samoin Kainuun työttömyyttä leimaava vaikea rakenteellinen työttömyys on myös alkanut viime aikoina kohentua. Vuoden lopulla työttömyyden ennakoidaan kuitenkin kausivaihtelusta johtuen jälleen kasvavan, mutta kasvu jäänee kuitenkin edellisiä vuosia selvästi vähäisemmäksi. 4
Vuoden takaisesta paras kehitys on Hyrynsalmella ja Suomussalmella Marraskuussa työttömyys väheni Hyrynsalmella, Kajaanissa ja Ristijärvellä. Vuolijoella tilanne ei muuttunut, mutta muissa Kainuun kunnissa työttömyys kasvoi. Kainuun eri kunnissa työttömyyden kehitys on ajoittain aikalailla erilaista. Kun marraskuussa Hyrynsalmella työttömyys väheni lähes 10 %, niin samanaikaisesti Paltamossa työttömyys kasvoi lähes saman verran. Vuoden takaisesta tilanteesta työttömyys on vähentynyt Paltamoa lukuun ottamatta kaikissa muissa Kainuun kunnissa. Suhteellisesti eniten työttömyys väheni vuoden takaisesta tilanteesta Hyrynsalmella (-28 %) ja Suomussalmella (-21 %). Myös Kuhmossa kehitys vuoden takaisesta on hyvä (-17 %). Työttömyysasteella mitaten vaikein tilanne on nyt Puolangalla (18,8 %) ja Vaalassa (18,2 %). Vaala on viime aikoina noussut Kainuun vaikeimpien työttömyyskuntien joukkoon. Paras tilanne on edelleen Sotkamossa (12,3 %) ja Kajaanissa (13,4 %). 5
4.3. Toimialojen kehitys Kainuun kaikkien toimialojen suhdannekehitys v. 1/2000-6/2006 Tuoreimmat tiedot toimialojen liikevaihto- ja henkilöstön kehityksestä saadaan sisäasiainministeriön Tilastokeskukselta tilaamista maakunnittaisista päätoimialojen suhdannetiedoista. Niiden tiedot perustuvat samaan liikevaihtoverojen tilitysaineistoon, kuin mistä myös Kainuun avainklustereiden suhdannetiedot on laskettu. Suhdannetietojen käyttämisen etuna muihin seurantamenetelmiin on tietojen tuoreus: nyt saatavilla on jo vuoden 2006 kesä-heinäkuun tilanne, kun esim. työssäkäyntitilaston kautta on käytettävissä vasta v. 2004 lopun tilanne. Tilastokeskuksen suhdannetietojen mukaan 2000-luvun alussa kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi Kainuussa muuta maata hitaammin. V. 2003: sta lähtien liikevaihto on kasvanut samalla nopeudella 6
muun maan kanssa. Tuoreimman tiedon mukaan viimeisen vuoden aikana (06/2005-06/2006) Kainuussa kaikkien toimialojen yhteen laskettu liikevaihdon kasvu oli suhdannetietojen mukaan nopeaa, 15 % kuten myös koko maassa keskimäärin. Kainuun päätoimialojen suhdannekehitys 1/2000-6/2006 Suhdannetietojen mukaan Kainuun toimialoista on kasvanut jaksolla 6/2005-6/2006 teollisuuden liikevaihto, lähes 22%. Sen liikevaihto laski toukokuussa 2005, mutta nousi ripeästi loppuvuodesta ja vuoden 2006 alkupuolella. Rakentamisen kasvuvauhti on palautunut lähes aiempien vuosien tasolla v. 2005 hitaamman kasvun jälkeen. Kauppa on kehittynyt koko talouden kasvua hitaammin. Kaikki yht. Teollisuus RakentamineKauppa Palvelut 2005 Kesäkuu 110,06 88,85 137,49 112,59 134,28 Heinäkuu 110,7 89,69 137,35 112,9 135,08 Elokuu 111,86 91,46 137,97 113,19 135,79 Syyskuu 113,43 93,97 138,31 113,46 136,41 Lokakuu 115,03 96,51 138,53 113,73 137 Marraskuu 116,37 98,51 139,85 114,01 137,48 Joulukuu 117,44 100,02 141,78 114,32 138 2006 Tammikuu 118,38 101,21 143,32 114,69 138,57 Helmikuu 119,28 102,25 144,34 115,1 139,23 Maaliskuu 120,32 103,54 145,59 115,55 140,03 Huhtikuu 121,66 105,4 148,02 116,05 141,12 Toukokuu 123,25 107,81 150,81 116,54 142,29 Kesäkuu 125,03 110,69 152,62 117,03 143,55 muutos % 14,97 21,84 15,13 4,44 9,27 Lähde: Tilastokeskus 7
Päätoimialat yhteensä 32000 31000 30862 30000 30449 29399 29533 29948 29607 30362 30462 30562 30662 30762 29000 29165 28000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Päätoimialojen työllisten määrän arvioimiseksi tehtiin laskelma, jossa tuoreimmat, v. 2004 todelliset työssäkäyntitilaston työpaikkamäärät muunnettiin vuotta 2005 koskevaksi arvioksi suhdannetietojen kausitasoitetun muutoksen avulla. Yhteenlaskettu työpaikkakehitys näyttäisi menevän arvion mukaan lähes täsmälleen maakuntaohjelma tavoitteen mukaisesti. Teollisuus 6000 5500 5000 5198 4844 5116 4625 4500 4356 4332 4372 4412 4455 4497 4540 4582 4000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Suhdannetietojen pohjalta arvioitu teollisuustyöpaikkojen määrä tulisi nousemaan v. 2005 reilusti. Kasvua olisi yli 700 työpaikan verran. Tätä havaintoa tukee teollisten toimialojen vankka kasvu erityisesti v. 2005 lopussa. Rakennustoiminnassa ja kaupassa työpaikkojen määrä on kohtuullisen lähellä maakuntaohjelman tavoitetta. Muille päätoimialoille ei suhdannetietoja ole saatavana. Maakuntaohjelman tavoitteet työpaikoista päätoimialoilla ja toteuma v. 2004 työssäkäyntitilaston mukaan sekä muutaman toimialan arvio työpaikoista v. 2005 suhdannetietojen pohjalta laskettuna seuraavassa taulukossa. 8
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 A-B Alkutuotanto (TAVOITE) 2977 2780 2714 2637 2534 2430 2358 Alkutuotanto Kainuu 2977 2780 2714 2637 2556 C-E Teollisuus (TAVOITE) 5198 4844 4356 4332 4372 4412 4455 Teollisuus Kainuu 5198 4844 4356 4332 4364 5116 F Rakennustoiminta (TAVOITE) 1712 1411 1471 1482 1616 1750 1800 Rakennustoiminta Kainuu 1712 1411 1471 1482 1664 1655 G Kauppa (TAVOITE) 2895 2864 2895 2906 2978 3050 3060 Kauppa Kainuu 2895 2864 2895 2906 2965 2988 H Maj.- ja ravitsemistoim.(tavoite) 819 831 784 812 839 865 892 Maj.- ja ravitsemistoiminta Kainuu 819 831 784 812 822 I Liikenne (TAVOITE) 2003 1942 1872 1930 1915 1900 1940 Liikenne Kainuu 2003 1942 1872 1930 1891 J-K Muut yksit. palvelut (TAVOITE) 2658 2715 2770 2940 2935 2930 2990 Yksityiset palvelut Kainuu 2658 2715 2770 2940 2998 L-Q Yht.kunnall.palv. ja järj. (TAVOITE) 11512 11255 11440 11672 11849 12025 12006 Yhtteiskunnall.palv, ja järj. Kainuu 11512 11255 11440 11672 11628 Yhteensä (TAVOITE) 30449 29399 29165 29533 29948 30362 30462 Yhteensä Kainuu 30449 29399 29165 29533 29607 30356 9
4.4. Avainklusterit, suhdannetiedot 1-6/2006 Yleistä Kainuun maakuntaohjelman avainklustereiden toimialaryhmistä voimakkainta kasvua piti metalliala, jonka liikevaihto lisääntyi vuoden 2006 alkupuoliskolla 32 prosenttia. Kaivannaistoiminnan liikevaihto ylsi 16 prosentin ja metsä- ja puualan liikevaihto 14,5 prosentin kasvuun. ICT- ja elektroniikkatoimialan liikevaihdon kasvu oli ko. aikana 10,6 prosenttia, elämystuotannon ollessa 7,5 prosenttia. Maltillisinta kasvu oli elintarviketuotannossa, jossa lisäys edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna oli 5,7 prosenttia. Henkilöstömäärän kasvu oli merkittävää ainoastaan ICT- ja elektroniikka-alalla, jossa lisäystä kuluvan vuoden alkupuolella kertyi 6 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Metsä- ja puutoimialalla henkilöstömäärä lisääntyi vain hieman vertailuajankohdastaan, 0,3 prosenttia. Muilla toimialoilla henkilöstömäärä laski. Eniten vähentyi metallialan henkilöstö, 7,2 prosenttia. Elintarviketuotannossa henkilöstö väheni 2,7 prosenttia ja elämystuotannossa 2,6 prosenttia. Suhdannekehitys Kainuun maakunnassa tammi-kesäkuu 2006 Kaivannaistoiminta 16,0 % Metalli -7,2 % 32,0 % Elintarviketuotanto -2,7 % 5,7 % Metsä ja puu 0,3 % 14,5 % Elämystuotanto -2,6 % 7,5 % ICT ja elektroniikka 6,0 % 10,6 % -15 % -10 % -5 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % Muutosprosentti, tammi-kesäkuu 2006 verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan Liikevaihto Henkilöstömäärä Lähde: Tilastokeskus / Asiakaskohtainen suhdannepalvelu ICT, Elektroniikka ICT- ja elektroniikkaryhmän henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit Kainuussa vuodesta 1997 lähtien 180 160 Indeksi 2000=100 140 120 100 80 60 01/1997 01/1998 01/1999 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Henkilöstömäärä Vuoden 2006 alusta ICT- ja elektroniikkasektorin liikevaihdon kehitys on ollut pirteää. Vuoden ensimmäisen neljänneksen 8,3 prosentin kasvu kiihtyi kesäkuukausina 12,8 prosenttiin. 10
Maakuntaohjelman tavoitteena ollut liikevaihdon 10 % kasvu ICT:ssä ja 15 % elektroniikassa lähes saavutettiin. Vuonna 2005 henkilöstömäärä kasvoi lukuun ottamatta ensimmäistä vuosineljännestä, jolloin laskua kehkeytyi 1,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajan-jaksosta. Seuranneina kahtena vuosineljänneksenä kasvu pysytteli hieman yli 3 prosentissa, mutta voimistui vuoden kolmen viimeisen kuukauden aikana 7,4 prosenttiin. Sama kehitys näyttää jatkuneen vuoden 2006 alusta kasvun ollessa ensimmäisellä vuosineljänneksellä 6,5 prosenttia ja toisella 5,5 prosenttia. Maakuntaohjelman tavoitteena ollut työpaikkojen 2 % kasvu ICT:ssä ja 5 % elektroniikassa jopa ylitettiin alkuvuodesta 2006. Maakuntaohjelmassa arvioitiin, että käänne toimialojen työllisyydessä tapahtuisi v. 2005. Kasvu käynnistyi kuitenkin jo v. 2004 ja toteuman arvio v. 2005 lopussa on noin 2470 työpaikkaa. ICT, elektroniikka ja metalli 2800 2720 2600 2600 2400 2200 2479 2477 2409 2470 2359 2341 2305 2296 2251 2431 2386 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Pk-yritysbarometrin mukaan Kainuulaiset ICT-alan yritykset näkevät toimialan tulevankin kehityksen positiivisena. 11
Metalli 140 Metallialan henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit Kainuussa vuodesta 1997 lähtien 120 Indeksi 2000=100 100 80 60 40 20 01/1997 01/1998 01/1999 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 Liikevaihto Henkilöstömäärä Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Metallialan liikevaihdon vahva kasvukehitys jatkui myös vuoden 2006 alkupuoliskolla. Ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihdon kasvu ylsi viime vuoden lopun tasolle, ollen 43,1 prosenttia vuodentakaista vertailuajankohtaansa suurempi. Toisella vuosineljänneksellä kasvu tasoittui 22,3 prosenttiin. Maakuntaohjelman tavoitteena ollut liikevaihdon 15 % kasvu metallissa ylitettiin reilusti. Metallialan henkilöstömäärä kääntyi vuoden 2006 alusta laskuun. Ensimmäisellä neljänneksellä laskua oli 3,6 prosenttia ja toisella jo 10,7 prosenttia. Maakuntaohjelman tavoitteena ollut työpaikkojen 5 % kasvu. Toimialan suhdannenäkymät ovat parantuneet v. 2006 edelleen vuodesta 2005. 12
Elämystuotanto 130 Elämystuotannon henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit Kainuussa vuodesta 1997 lähtien 120 Indeksi 2000=100 110 100 90 80 70 60 01/1997 01/1998 01/1999 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Henkilöstömäärä Elämystuotannon liikevaihdon kehitys on ollut maltillista. Vuoden 2006 alkupuolella elämystuotannon liikevaihdon kehityksessä tapahtui muutos. Ensimmäisen neljänneksen reilun 4 prosentin kasvu kiihtyi toisella vuosineljänneksellä 11,3 prosenttiin. Maakuntaohjelman tavoitteena on toimialalla liikevaihdon 5 % kasvu. Elämystuotannon henkilöstömäärä laski vuoden 2005 loppupuolella alle prosentin. Vuoden 2006 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana elämystuotannon henkilöstömäärä kasvoi hieman, mutta kääntyi huhtikesäkuussa selvään 5,7 prosentin laskuun. Maakuntaohjelman tavoitteena olevaa työpaikkojen 3 % kasvu toivottavasti saavutetaan jatkossa liikevaihdon rajun kasvun myötä. Elämystuotannon työpaikkamäärä on jäänyt pahasti jälkeen maakuntaohjelmassa asetetusta tavoitteesta. Osaselityksenä on matkailun työpaikkojen syntyminen liikeelämän palveluihin esim. vuokratyövoimana. Nämä työpaikat eivät näy tilastoissa elämystuotannon työpaikkoina. Elämystuotanto 1900 1800 1795 1700 1707 1751 1600 1619 1663 1500 1400 1422 1444 1467 1489 1532 1575 1300 1334 1299 1312 1200 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Matkailuyritysten odotukset tulevaisuuden suhteen ovat edelleen positiiviset. 13
Metsä ja puu Metsä- ja puualan henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit Kainuussa vuodesta 1997 lähtien 120 Indeksi 2000=100 110 100 90 80 70 60 01/1997 01/1998 01/1999 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 Liikevaihto Henkilöstömäärä Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä metsä- ja puu-toimialaryhmän liikevaihto oli vakaassa 5,2 prosentin kasvussa. Saman vuoden toisen neljänneksen kovassa kasvussa (25,9 prosenttia) näkyy vielä viime vuodelle ajoittuneen paperialan työtaistelun vaikutus. Maakuntaohjelman tavoitteena on liikevaihdon kasvu 2 %:lla vuodessa koko jakson ajan metsäsektorilla. Vuoden 2005 aikana liikevaihto kuitenkin laski 5,4 %. Loppuvuoden nopea liikevaihdon kasvu kuitenkin ennakoi kokonaisuutena valoisampaa vuotta 2006. Vuoden 2006 alussa oli toimialaryhmän henkilöstömäärässä hienoista laskua. Kuluvan vuoden tammimaaliskuussa henkilöstömäärä laski 1,6 prosenttia, mutta kääntyi tämän jälkeen 2,4 prosentin kasvuun. Maakuntaohjelman arvio toimialan työpaikkojen vähenevän 2 %:lla koko jakson aikana metsäsektorilla. Toteuma on ollut arvioitua parempi. Metsä- ja puu -toimialaryhmän työllisten määrä Kainuussa ja 14
maakuntaohjelman tavoitteet ovat alla olevassa kaaviossa. V. 2004 koskeva luku on työssäkäyntitilaston lopullinen luku ja v. 2005 koskeva luku (2455) on suhdannetietojen pohjalta laadittu arvio Metsä ja puu 2800 2700 2600 2552 2500 2525 2499 2472 2488 2455 2400 2417 2362 2352 2341 2331 2320 2300 2200 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2310 Metsä- ja puu -toimialaryhmän yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat parantuneet työselkkausvuodesta 2005. Metsä- ja puu -toimialaryhmän yritysten yleiset suhdannenäkymät Kainuussa. 15
Elintarviketeollisuus Indeksi 2000=100 Elintarviketuotannon henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit Kainuussa vuodesta 1997 lähtien 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 01/1997 01/1998 01/1999 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Henkilöstömäärä Elintarvikealaa koskevat suhdannetiedot on saatavilla vain elintarviketeollisuuden osalta. Alkutuotannon kehityksestä ei tietoja ole saatavilla, koska tuottajat kuuluvat arvonlisäjärjestelmässä vuosi-ilmoittajien piiriin, jotka eivät näy käytetyssä aineistossa. Elintarviketuotannon liikevaihdon trendi on ollut pitkään laskeva. Vuoden 2006 alusta kasvuluvut vaihtelivat edelleen voimakkaasti neljänneksittäin. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä liikevaihto lisääntyi peräti 40,8 prosenttia, kun taas toisella supistui 16,2 prosenttia. Vuoden alkupuoliskolla kasvua oli yhteensä 5,7 prosenttia. Maakuntaohjelmassa tavoitteena on liikevaihdon kääntäminen nousuun, mikä näyttääkin toteutuneen. Elintarviketuotannon henkilöstömäärän väheneminen on hidastunut vuoden 2005 ensimmäisen neljänneksen jälkeen. Henkilöstömäärän lasku hiipui vuoden 2006 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana vajaaseen prosenttiin, mutta nopeutui hieman toisella neljänneksellä, ollen 4,4 prosenttia viimevuotista vertailuajankohtaansa pienempi. Henkilöstön kehitys on ollut ennakoidun laskevan trendin mukaista. Kivi Kaivannaistoiminta, liikevaihdon tiedot, Kainuu(tol 14,267) 200 180 Indeksi 2000=100 160 140 120 100 80 60 01/1995 01/1996 01/1997 01/1998 01/1999 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu 16
Vuoden 2006 kolmena ensimmäisenä kuukautena kaivannaistoiminnan liikevaihdon kasvu jäi maltilliseen 3,5 prosenttiin, mutta pyrähti voimakkaaseen 30,3 prosentin kasvuun toisella vuosineljänneksellä. Kaivannaistoiminnan liikevaihto on maakuntaohjelman mukaisella vahvalla ja jatkuvalla kasvu-uralla. (Lisätieto: Yllä olevassa kuvassa näkyy myös kaikkien aiemmin esitettyjen suhdannekuvien taustalla olevassa alkuperäisessä aineistossa olevaa vaihtelua, jota trendikäyrä tasaa. Tietojen esittämisessä käytetään trendikuviota, koska se näyttää selvimmin kehityksen suunnan. Trendikuvioiden tarkastelussa on kuitenkin muistettava, että erityisesti trendikuvaajan loppuosa saattaa revisoitua eli tarkistua tulevaisuudessa tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Viimeisimmän kuukauden korkea tai vastaavasti alhainen havainto ohjaa trendikuvaajan loppupään suuntaa voimakkaasti. Aikasarjan pidentyessä trendikuvaaja pyrkii jatkuvasti tasoittumaan.) 5. Aluebarometri 1-2/2006 Aluebarometri on sisäasiainministeriön ja Suomen Kuntaliiton kaksi kertaa vuodessa kunnille tehtävä internetkysely. Kyselyn suorittaa sisäasiainministeriön ja Kuntaliiton tilauksesta Tilastokeskus. (Koko aluebarometri : www.intermin.fi => julkaisut => julkaisusarjat => kunnat => Aluebarometri1-2/2006) Kuntien yleiset kehitysnäkymät Suomessa ovat v. 2006 lopulla aikaisempaa paremmat. Samalla erot maakuntien välillä, mutta myös niiden sisällä ovat kaventuneet. Kuntien rahoitusongelmat ovat hellittäneet, eikä kuntien taloustilanne ole yhtä huono kuin muutamana edellisvuonna. Kehityksen taustalla on verotulokehityksen paraneminen. Tulot lisääntyvät koko maassa, mutta varsinkin maakuntien keskusseuduilla kasvu on nopeaa. Tämä ei kuitenkaan ole poistanut velanoton tarvetta, jonka arvioidaan lisääntyvän edelleen koko maassa. Kuntien parantunut talouskehitys heijastuu peruspalvelujen järjestämiseen, jonka ongelmat näyttävät olevan pienentymässä. Luottamus kuntayhteistyöhön on aikaisempaa vähäisempää. Sen sijaan kuntaliitoksia suunnitellaan ympäri maata. Syksyn 2006 mittauksen perusteella puolet vastaajista arvioi oman kunnan tekevän yhdistymispäätöksen kymmenen vuoden kuluessa. Kajaanin seudulla arviot tulevaisuudesta ovat aikaisempaa varovaisemmat. Muualla maakunnassa toiveet paremmasta ovat lisääntyneet. Kajaanin seudun kuntien rahoitusasema on varsin hyvä, sen sijaan muualla maakunnassa kuntien taloustilanne pysyy kireänä. Verotulot lisääntyvät vuonna 2006 koko maakunnassa, vuonna 2007 lähinnä Kajaanin seudulla. Kajaanin seudun työllisyysnäkymät ovat valoisat. Kaikki vastaajat arvioivat työttömyyden laskevan. Vuonna 2007 tilanteen ei uskota muuttuvan huonommaksi. Peruspalvelujen järjestämisessä nähdään ongelmia. Erityisesti vanhusten hoidon ja terveyden hoidon edellytykset heikkenevät tulevaisuudessa. 17
Kuntien yhteistyö sujuu hyvin Kajaanin seudulla. Muualla maakunnassa arviot ovat nyt aikaisempaa varovaisemmat. Kainuussa korostetaan erityisesti suhteita elinkeinoelämään, mutta myös seutukunnallista yhteistyötä halutaan tiivistää. Vuoden 2007 alussa toteutuneen kuntaliitoksen jälkeen kuntien yhdistymisiä ei näyttäisi toteutuvan Kajaanin seudulla. Muualla maakunnassa yli ¾ vastaajista arvioi oman kunnan tekevän yhdistymispäätöksen kymmenen vuoden aikana. Pääosa liitoksista näyttäisi kuitenkin toteutuvan vasta vuosikymmenen vaihteen jälkeen. 18