YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTAVASTUU- RAPORTOINNIN KILPAILU 2003

YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTAVASTUU- RAPORTOINNIN KILPAILU 2003 Tulosten yhteenveto 8.10.2003 Kilpailun järjestäjät: Suomen ympäristötiedotuksen seura - Elinkaari ry Ympäristöministeriö Taloussanomat Kauppa- ja teollisuusministeriö KHT-yhdistys ry Finnish Business & Society Ympäristöjohtamisen yhdistys Arviointityö: LTT-Tutkimus Oy Helsingin kauppakorkeakoulu

Lukijalle Suomalaisten yritysten ja julkisten organisaatioiden ympäristöraportointia on arvioitu vuosittain vuodesta 1996 lähtien. Vuonna 2001 arviointi laajennettiin koskemaan ympäristöasioiden raportoinnin ohella muitakin yritysten yhteiskuntavastuun alueeseen kuuluvia asioita. Vertailussa arvioidaan nimenomaan raportoinnin tasoa, ei itse toimintaa ja sen kehitystä. Kilpailun tavoitteena on kehittää organisaatioiden raportointia entistä avoimempaan suuntaan ja siten lisätä yhteiskuntavastuun toteutumisen läpinäkyvyyttä organisaatioissa. Luonnollisesti kilpailun tavoitteena on myös lisätä sekä osallistuvien organisaatioiden että myös muiden tahojen kiinnostusta ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportointia kohtaan. Vuonna 2003 arvioitiin yritysten erillisiä ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportteja, vuosikertomuksia ja www-sivuja sekä EMAS-sertifikaatin saaneiden toimipaikkojen ympäristöselontekoja. Arvioinnin kohteena olivat kaikki pörssin päälistan yritykset sekä siihen kuulumattomat suuryritykset sekä lähes 30 muuta yritystä tai julkista organisaatiota. Tässä raportissa julkaistaan arviointityön tulosten yhteenveto. Ympäristö- ja yhteiskuntavastuun raportoinnin vertailu 2003 -kilpailun järjestivät Suomen ympäristötiedotuksen seura Elinkaari ry, Finnish Business & Society ry, KHTyhdistys ry, Taloussanomat, kauppa- ja teollisuusministeriö, Ympäristöjohtamisen yhdistys sekä ympäristöministeriö. Ministeriöiden lisäksi arviointityön kustannusten kattamiseen osallistuivat myös muut järjestävät tahot. Arviointityön tulokset käsitteli ja palkittavat yritykset valitsi palkintolautakunta, johon kuuluivat toimitusjohtaja Jukka Koivisto (Taloudellinen Tiedotustoimisto, puheenjohtaja), ympäristönsuojeluasiamies Benny Hasenson (Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto), toiminnanjohtaja Jouko Ilola (KHT-yhdistys ry), vanhempi hallitussihteeri Jorma Immonen (kauppa- ja teollisuusministeriö), pääsihteeri Esko Joutsamo (Suomen Luonnonsuojeluliitto ry), projektijohtaja Sirpa Juutinen (Finnish Business & Society), hallituksen puheenjohtaja Jarmo Leppiniemi (Osakesäästäjien keskusliitto ry), professori Raimo Lovio (Helsingin kauppakorkeakoulu), toimitusjohtana Timo Löyttyniemi (Valtion eläkerahasto), toimituspäällikkö Tapani Pitzen (Taloussanomat), ylitarkastaja Sirpa Salo-Asikainen (ympäristöministeriö), pääsihteeri Sinikka Turunen (Kuluttajaliitto) sekä projektipäällikkö Henrik Österlund (Ympäristöjohtamisen yhdistys ry). Projektipäällikkö Markku Tenkamaa (Taloudellinen Tiedotustoimisto) toimi lautakunnan sihteerinä. Palkintolautakunnalle ehdotuksen palkittaviksi yrityksiksi teki LTT-Tutkimuksen ja HKKK:n arviointityöryhmä, jonka vastuullisena vetäjänä toimi johtaja Mika Vaihekoski LTT:ltä. Työryhmän jäsenet olivat tutkijat Mika Kuisma (EMAS-selonteot), Iikka Kuosa (erilliset raportit) sekä Marjut Lovio (vuosikertomukset, erilliset raportit ja www-sivut). Helsingissä 8.10.2003 Mika Vaihekoski 2

SISÄLTÖ 1. Yleistä...4 2. Parhaat raportoijat 2003...6 3. Vertailun kohdejoukko, kriteerit ja toteuttaminen...9 4. Parhaat raportoijat toimialoittain ja medioittain...10 5. EMAS-rekisteröityjen toimipaikkojen ympäristöselontekojen arviointi...12 Liite 1. Arvioidut yritykset ja organisaatiot...16 Liite 2. Erillisten raporttien arviointikriteerit...20 Liite 3. Suomen EMAS-toimipaikat...22 Liite 4. EMAS-selontekojen arviointikriteerit...23 Liite 5. Palauteraportin tilauslomake...26 3

1. Yleistä Vertailu 2003:n tulokset osoittavat, että raportointi on edellisiin vuosiin verrattuna jälleen jonkin verran parantunut. Tänäkin vuonna parantuminen on ollut sekä laadullista että määrällistä. Raportoivien yritysten ja muiden organisaatioiden määrä on jälleen hieman kasvanut. Erillisiä ympäristö- ja yhteiskuntavastuun raportteja arvioitiin tänä vuonna ennätykselliset 53 kappaletta, kun viime vuonna arvioitiin 46 raporttia ja vertailujen alkaessa vuonna 1996 arvioitiin vain 12 raporttia (ks. kuva 1). Kuva 1. Vuosittain arvioitujen ympäristöraporttien määrä sekä EMASrekisterissä olevien toimipaikkojen lukumäärä. 60 50 Ympäristöraportteja EMAS-selontekoja 40 30 20 10 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Vertailujen alkaessa pörssin päälistan yritysten selvä enemmistö ei raportoinut ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasioistaan lainkaan tutkituissa muodoissa, nyt raportoimattomien osuus on laskenut jo 12 prosenttiin. Pörssin päälistan yrityksistä näistä asioista raportoi vuosikertomuksessa 82 % yrityksistä, www-sivuillaan 55 %, erillisessä raportissa 17 % ja toimipaikkojen EMAS-selontekojen muodossa 7 %. Parhaiten raportoivia toimialoja raporttien lukumäärällä mitattuna ovat energia-ala, metsäteollisuus, jäte- ja vesihuolto, elintarviketeollisuus, metallin perusteollisuus, liikenne sekä kauppa. Julkisella sektorilla muutamat kaupungit, mutta myös muut organisaatiot ovat tuottaneet korkeatasoisia raportteja. Raportointi on edelleen vähäistä kevyessä teollisuudessa ja palvelualoilla muutamia ilahduttavia poikkeuksia lukuun ottamatta. Erityinen ongelma on pk-yritysten vähäinen raportointi. Suomalaisissa yrityksissä on yhä laajemmin yleistymässä tapa, jossa raportoinnin kattokäsitteeksi on tulossa yrityksen yhteiskuntavastuu tai kestävä kehitys, joka pitää sisäl- 4

lään ympäristönäkökohdat, sosiaaliset näkökohdat ja taloudelliset näkökohdat. Tämä kolmijako vastaa kansainvälisen Global Reporting Initiativen (GRI) kestävän kehityksen raportointimallia, jota jo useat yritykset sanovat seuraavansa soveltuvin osin. Muutamassa raportissa esitetään myös tarkka vertailu GRI-suositukseen. Enemmistö vertailun raporteista, 30 kappaletta, on kuitenkin edelleen perinteisiä ympäristöasioihin keskittyviä raportteja, joskin niihinkin on usein sisällytetty suppea henkilöstö-osuus. Sosiaalisista näkökohdista yritysten raporteissa ovat laajimmin esillä henkilöstön hyvinvointiin sekä erilaiseen sidosryhmäyhteistyöhön liittyvät asiat. Aikaisempien vuosien vertailuissa on erikseen arvioitu raportointia erillisissä raporteissa, vuosikertomuksissa ja www-sivuilla. Vuonna 2001 vertailussa siirryttiin käytäntöön, jossa päähuomio kiinnitettiin kokonaisraportointiin kaikki mediat huomioon ottaen. Erityisesti internetin merkitys on kasvanut raportoinnissa joko siten, että yritys julkaisee ympäristö- tai yhteiskuntavastuun raportin vain internetissä, tai siten, että paperilla julkaistu raportti sisältää vain tiivistelmän internet-sivujen kokonaissisällöstä. Lisäksi on yrityksiä, jotka keskittyvät nimenomaan vuosikertomusraportoinnin kehittämiseen. Tänä vuonna vertailussa oli myös raportteja, joissa GRI-suosituksen mukainen kolmikantaraportti on rakennettu vuosikertomuksen ympärille. Tällöin yritys julkaisee toiminnastaan vain yhden raportin, joka kattaa kaikki yhteiskuntavastuun osa-alueet. Näyttääkin siltä, että vaikka ympäristö- ja yhteiskuntavastuun raportoinnin sisällöstä vallitsee yhä suurempi yksimielisyys, yritykset ovat hyvin luovia kehittäessään yhä uusia raportointimuotoja. Kokonaisraportoinnin lisäksi vertailussa valittiin paras erillinen raportti, koska ympäristö- ja yhteiskuntavastuun raportoinnin eurooppalainen kilpailu, johon Suomen KHTyhdistys lähettää oman ehdokkaansa, perustuu edelleen erillisten paperilla julkaistujen raporttien vertailuun. Viime vuonna Suomen edustajina Eurooppa-kilpailussa olivat Keskon, Rautaruukin, MasaOilsin ja Salcompin raportit. Kilpailussa palkittiin seuraavat yritykset: The Co-operative Bank (UK), SCA (Ruotsi), Canary Wharf Group plc (UK) ja Neumarkter Lammsbräu (Saksa). Suomen vertailussa valittiin lisäksi paras EU:n asetuksen mukaisten ympäristöasioiden hallintajärjestelmien (EMAS) selonteko. Suomi sijoittuu kansainvälisissä vertailuissa ympäristöasioiden hallintajärjestelmien (EMAS ja ISO 14001) soveltamisen kärkimaihin. Sertifioitu ympäristöjärjestelmä on jo yli 800 toimipaikalla Suomessa. EMASrekisterissä organisaatioita on 40 kpl. EMAS-rekisteröintien yleistyminen on Suomessa kuitenkin ollut selvästi hitaampaa kuin muissa Pohjoismaissa. EMAS-rekisteröintejä oli heinäkuussa 2003 Ruotsissa 205, Tanskassa 124 ja Norjassa 76 kpl. Kun Suomessa oli kesään 2003 mennessä myönnetty noin 20 ISO14001-sertifikaattia yhtä EMASrekisteröintiä kohti, oli esimerkiksi Norjassa viittä ISO-sertifikaattia kohti jo yksi EMAS-rekisteröinti. 5

2. Parhaat raportoijat 2003 Tehdyn analyysin pohjalta palkintolautakunta päätyi palkitsemaan eri sarjoissa seuraavat yritykset. Paras kokonaisraportoija -sarjassa palkittaan kaksi yritystä. Ensimmäinen sija menee Fortum Oyj:lle. Toisena palkittaan Kesko Oyj. Palkintolautakunta toteaa seuraavaa Fortumin ja Keskon raportoinnista. Fortum raportoi yhteiskuntavastuuasioistaan pääosin internetissä. Edellisvuosiin verrattuna suuri tietomäärä on saatu jäsennettyä selkeämmin, ja sivujen käytettävyys on näin kohentunut todella hyväksi. Fortum tekee myös erillisen paperinen tiivistetyn yhteiskuntavastuuraportin, joka sisältää olennaiset asiat lyhyessä muodossa ja toimii hyvin itsenäisenäkin. Yhteiskuntavastuuasiat näkyvät Fortumin vuosikertomuksen tärkeissä osissa, kuten toimitusjohtajan katsauksessa. Niitä on myös käsitelty erikseen muutamalla sivulla. Kesko julkaisi tänä vuonna kolmannen GRI-suositukseen perustuvan yhteiskuntavastuun raportin. Raportti noudattaa sekä ulkoasultaan että sisällöllisesti edellisvuosien linjaa. Tämän vuoden raportissa henkilöstö on nostettu esiin yhteiskuntavastuuseen liittyvän tiedon kerääjänä. Raportin pääteemat ovat verrattain laajasti esillä myös yhtiön vuosikertomuksessa ja www-sivuilla. Parhaan erillisraportin laatijana palkitaan Wärtsilä. Toiseksi tässä sarjassa tulevat tasatuloksella UPM-Kymmene ja Ekokem. Palkintolautakunta toteaa seuraavaa voittajien raportoinnista. Wärtsilän raportti täyttää lähes kaikki GRI-vaatimukset. Raportin rakenne on erittäin selkeä, mikä on huomattava etu näin pitkässä raportissa. Raportin pääinformaatio on jaettu kahteen lukuun, joista ensimmäinen käsittelee tuotteiden ympäristöominaisuuksia ja toinen yhtiön taloudellista, ympäristöllistä ja sosiaalista suorituskykyä. Tuotteiden elinkaaritieto on seikkaperäistä. Wärtsilän raportointia voidaan kiittää erityisesti siitä, että se on edelleen kehittynyt yhtiön edellisestä, varsin korkeatasoisesta raportista. Samoin on huomattava, että raportti on järjestyksessä vasta yhtiön toinen. Ainoana miinuksena palkintolautakunta pitää sitä, että raporttia ei ole saatavilla suomeksi, ja sitä, että lähes satasivuisena, tiiviinä esityksenä raportti puhuttelee todennäköisesti asiantuntijayleisöä, mutta ei välttämättä avaudu kovin helposti maallikkolukijalle. UPM-Kymmene jatkaa raportointiperinnettään julkaisemalla ensimmäisen yritysvastuuraporttinsa. Raportti on laadittu GRI:n ohjeita soveltaen. Raportti on kattava ja tarkka olennaisten kysymysten osalta. Jokaisen asiakokonaisuuden jälkeen on listattu asioita, joissa on kehitettävää ja parannettavaa. Tämä konkretisoi yhtiön tekemää työtä. Raporttiin on sisällytetty caseja, jotka kertovat monipuolisesti yhtiön toiminnasta yritysvastuun alueella. Myös yhtiön kohtaamaa kritiikkiä käsitellään. UPM-Kymmenen raportin pienenä puutteena voidaan pitää sitä, että missään ei esitetä tiivistetyssä muodossa yhtiön ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia. Myös sosiaalisten vaikutusten esittäminen on suppeaa. Ekokemin ympäristöraportti on samalla yrityksen EMAS-selonteko. Ympäristötiedon lisäksi raportti sisältää informaatiota henkilöstöstä ja yhtiön yhteiskuntasuhteista. Eri- 6

tyisen hyvin on selostettu yhtiön ympäristöseuranta. Ekokemin raportista välittyy sitoutuminen ympäristöasioihin ja jatkuvaan parantamiseen. Pyrkimys avoimeen viestintään näkyy muun muassa erinomaisissa yhteystiedoissa ja raportin sisältämissä monipuolisissa sidosryhmähaastatteluissa. Ekokemin raporttia voidaan kritisoida siitä, että siinä ei esitetä juuri lainkaan negatiivista informaatiota, tai se on sulautettu muun tiedon joukkoon. Lisäksi raportin rakenne voisi olla selkeämpi: nyt esimerkiksi ympäristötaloustieto esitetään erillisessä luvussaan raportin lopussa. EMAS-selontekojen sarjassa palkitaan kaksi organisaatiota. Parhaaksi arvioitiin Hartmannin Varkauden tehtaan raportti. Toiseksi tässä sarjassa tuli UPM-Kymmenen Jämsänkosken ja Kaipolan tehtaiden raportti. Palkintolautakunta toteaa seuraavaa voittajien raportoinnista. Hartmann Varkauden ympäristöselonteko parani edelleen vuotta aiemmin ilmestyneeseen selontekoon verrattuna. Hartmannin selontekoon on ladattu tiiviiseen pakettiin kunnioitettava määrä tietoa, tuotteen (kananmunakennot) elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten merkittävyyden arviointi mukaan lukien. Selonteko ei konstaile pitkillä periaatejulistuksilla tai komeilla kuvilla, mutta tiivistää ja visualisoi tietoa grafiikan ja värien avulla erinomaisesti. Tilastoluvut on Hartmannin selonteossa kaiken lisäksi esitetty yleensä lukijaystävällisesti sekä diagrammeina että numeroina. UPM-Kymmenen Jämsänkosken ja Kaipolan ympäristöselonteko keskittyi perinteiseen tapaan lähinnä ympäristökysymyksiin, mutta sen runsas ja ennennäkemättömän yksityiskohtainen tilasto- ja taulukkoaineisto antaa lukijalle hyvin läpinäkyvän kuvan organisaation toiminnasta. Sivu- ja tietomäärältään se on erittäin kattava; sitä voi jo kritisoida liiallisesta laajuudesta. Palkintolautakunta on perinteisesti jakanut lisäksi kunniamaininnat parhaalle pkyritykselle, julkiselle organisaatiolle ja vuoden tulokkaalle. Julkisista organisaatioista päätettiin parhaana palkita Senaatti-kiinteistöt. Palkintolautakunta toteaa seuraavaa Senaatti-kiinteistön raportista. Senaatti-kiinteistöjen ensimmäinen, GRI-suositusta seuraava raportti on samalla ensimmäinen kiinteistöalalla julkaistu raportti. Rakenteeltaan raportti on selkeä ja se sisältää toiminnan kannalta olennaiset asiat. Raportti käsittelee melko tasapuolisesti niin ympäristöä, taloutta kuin sosiaalisiakin asioita. Lisäksi raportti sisältää kiinnostavat katsaukset muun muassa Senaatti-kiinteistöjen kestävän kehityksen visioon ja strategiaan, sidosryhmiin ja kehitystoimintaan. Raportin kuvituksena on käytetty Senaatti-kiinteistöjen rakennuttamia ja sen hallinnassa olevista kiinteistöjä, joista monet ovat arkkitehtuuriltaan mielenkiintoisia ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä. Pienenä puutteena voidaan mainita esimerkiksi se, että raportissa ei esitetä konkreettista ympäristöohjelmaa ja tavoiteaikatauluja. Pk-yrityksistä parhaana palkitaan Proventia Group Oy. Palkintolautakunta toteaa seuraavaa Proventia Groupin raportista. Proventia Group on nuori ympäristöliiketoimintaan erikoistunut yritysrypäs, jonka liiketoiminta-alueeseen kuuluu myös ympäristöraportoinnin konsultointi. Yritys on laatinut nyt myös itsestään GRI-suosituksen mukaisen raportin. Englanninkielinen raportti kattaa hyvin tarvittavat asiat ja luo yleisemminkin 7

mallia, miten pääsääntöisesti ei-tuotannollinen yritys voi laatia raportin. Tämän ensimmäisen raportin puutteina voidaan pitää visuaalisen ilmeen vaatimattomuutta sekä sitä, että teksti paikkapaikoin muistuttaa tuote-esittelyä. Vuoden tulokas -palkinto menee Saarioinen Oy:lle. Palkintolautakunta toteaa seuraavaa Saarioisten raportista. Saarioisen ensimmäinen ympäristöraportti nousee heti toimialansa kärkeen. Raportti noudattaa soveltaen GRI-mallia. Vaikka pääpaino on ympäristöasioissa, myös henkilöstöä ja sidosryhmiä käsitellään, samoin vastuullista tuotepolitiikkaa. Raportin alkupäässä on selkeä yhteenveto kuluneesta vuodesta kestävän kehityksen näkökulmasta. Visuaaliselta ilmeeltään raportti on rauhallinen ja miellyttävä. Raportista jää puuttumaan muun muassa ympäristötaloustieto sekä ympäristönäkökohtien ja -vaikutusten selvittäminen. Raportissa mainitaan, että vaikka Saarioisella toimintaa ohjataan yhteiskuntavastuun näkökulmasta, sosiaalisen vastuun alaan kuuluva aineisto vain taustoittaa ympäristötietoa. Tälle ei kuitenkaan esitetä sen kummempia perusteluja, eikä käsitellä myöskään sitä, mikä tulee olemaan Saarioisen raportointipolitiikka tulevaisuudessa. Yhteenvetona tämän vuoden kilpailusta ja nyt palkituista voidaan todeta, että raporttien taso on noussut vuosi vuodelta ja kaikkien palkittujen organisaatioiden raportit ovat hyviä esimerkkejä myös muille tulevina vuosina. 8

3. Vertailun kohdejoukko, kriteerit ja toteuttaminen Kilpailu toteutettiin nyt siis kahdeksannen kerran. Kilpailussa on kolme sarjaa: 1) erilliset ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportit (painetut tai pdf-muotoiset), 2) kokonaisraportointi (internet, vuosikertomus ja erilliset raportit yhdessä) ja 3) EMAS-selonteot. Organisaatio voi osallistua kaikkiin sarjoihin. Osallistuvat organisaatiot jaetaan kolmeen ryhmään: suuret yritykset, pk-yritykset sekä julkiset organisaatiot. KHT-yhdistys lähettää edellisten vuosien tapaan Suomen parhaat erilliset raportit Eurooppa-kilpailuun. Kilpailusta tiedotettiin Taloussanomissa sekä useilla internet-sivuilla. Kilpailussa arvioitavaksi tuleminen ei edellyttänyt vielä tänä vuonna virallista ilmoittautumista, mutta noin kolmasosa arvioiduista organisaatioista aktiivisesti ilmoittautui kilpailuun. Koska kilpailun tavoitteena on mahdollisimman hyvä kattavuus, loput raportit etsittiin arvioitavaksi tutkijoiden toimesta. Kaikkiaan kilpailussa arvioitiin tällä kertaa runsaan 160 yrityksen tai muun organisaation raportointia eri muodoissa. Joukkoa voidaan pitää hyvin kattavana. Arvioidut yritykset ja organisaatiot on lueteltu liitteessä 1. Arviointi perustui aiempien vuosina luotuihin kriteereihin. Tänä vuonna kriteerit kuitenkin kirjattiin virallisesti ylös. Liitteessä 2 on annettu keskeiset kriteerit. Kriteereiden luomisessa on hyödynnetty aiemmin käytettyä Tuokko Deloitte & Touche Oy:n kriteeristöä, KPMG Wideri Oy:n kehittämää mallia, Euroopan ympäristöraportointipalkinnon viime vuoden kriteeristöä, Global Reporting Initiativen (GRI) luonnosta kestävän kehityksen raportoinniksi sekä Ympäristöministeriön julkaisemaa opasta. Vuosikertomusten ja www-sivujen arviointi perustui soveltuvin osin samaan kriteeristöön. EMASselonteot arvioitiin EMAS-asetuksen vaatimusten valossa. Erillisten ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraporttien vertailussa nostettiin sosiaalisten kysymysten painoarvoa 20 prosentista 30 prosenttiin taloudellisten asioiden painoarvon vastaavasti supistuessa 20 prosentista 10 prosenttiin. Ympäristöasioiden painoarvo säilyi 40 prosentissa, samoin yleisten viestinnällisten näkökohtien painoarvo oli entiset 20 prosenttia. Kokonaisraportoinnin arvioinnissa erillisten raporttien painoarvo oli 40 %, vuosikertomuksen 30 % ja www-sivujen 30 %. Vertailun kannalta on olennaista, että kaikki kriteeristöt tuottavat suurin piirtein saman lopputuloksen: hyvät raportit erottuvat huonoista raporteista lähes samalla tavalla kaikilla kriteeristöillä. Yksittäisten raporttien sijoittuminen samantasoisiin raportteihin nähden voi tietysti vaihdella käytettävästä kriteeristöstä ja arvioijasta riippuen. Vertailu toteutettiin edellisvuoden tapaan siten, että yrityksiä verrattiin aluksi oman toimialansa muihin yrityksiin ja sitten toimialojen parhaita yrityksiä verrattiin keskenään kokonaisjoukon parhaimpien löytämiseksi. Koska raportoinnin tarpeet ja aiheet ovat voimakkaasti sidoksissa yrityksen toimialaan, julkistetaan seuraavassa tulokset yleisen kokonaistuloksen lisäksi toimialoittain. Yrityskohtaisia pisteitä ei enää julkaista tässä raportissa, vaan jokainen yritys saa halutessaan tarkat tiedot mediakohtaisista pisteistään erillisestä, maksullisesta palauteraportista (kolme, neljä sivua perustuen arviointityöhön). Näin saadaan katettua osa arviointityön kustannuksista. 9

4. Parhaat raportoijat toimialoittain ja medioittain Hyviä erillisiä ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportteja oli useilla aloilla ja kärki oli poikkeuksellisen tasainen. Taulukkoon 1 on koottu arvioinnin tulosten perusteella parhaat yritykset toimialoittain kunkin raportointimuodon ja kokonaisraportoinnin osalta. Kaikilla toimialoilla ei valittu parasta kokonaisraportoijaa, koska alan yritysten raportointi on yleensä niin vähäistä. Julkisella sektorilla arvioitiin tarkasti vain erilliset ympäristö- tai yhteiskuntavastuuraportit. Taulukko 1. Parhaita raportoijia toimialoittain eri medioissa ja kokonaisraportoinnissa (.. = alalla ei yhtään erillistä raporttia,... = parasta kokonaisraportoijaa ei arvioitu). Toimiala (lkm kilpailussa) Paras erillinen raportti Paras vuosikertomus Parhaat www-sivut Paras kokonaisraportoija Elintarvike (9) Saarioinen, Raisio Raisio Atria, Raisio Raisio, Saarioinen Tekstiili (2).. Tamfelt Tamfelt... Metsä (6) UPM-Kymmene, M-real, Sunila Stora Enso M-real, Myllykoski, Stora Enso Kemia (4) Uponor Kemira Kemira, Orion Kemira M-real, UPM- Kymmene, Stora Enso Metalli (3) Outokumpu Outokumpu Componenta Outokumpu Konepaja (9) Wärtsilä, Metso KCI Konecranes Wärtsilä, Metso Wärtsilä, Metso (18) Nokia Okmetic Nokia, ABB, Elcoteq Moniala (5) Proventia Group Hackman Ahlstrom... Muu teollisuus (11) (12) Jäte ja vesi (4) MasaOils Finland, Saint-Gobain Isover Teollisuuden Voima, Vantaan, Fortum Ekokem, Turun vesilaitos Huhtamäki Helsingin Ekokem Saint-Gobain Isover, Huhtamäki Fortum, Pohjolan Voima, Helsingin, Vantaan Helsingin Vesi, Ekokem Rakennus (4).. YIT Yhtymä Skanska, Lemminkäinen Kuljetus (7) Silja, Suomen Posti VR Viking Line, Birka Line Tietoliikenne (9) Lännen Puhelin Sysopen TeliaSonera... Viestintä (6).. SanomaWSOY..... Nokia, Okmetic... Fortum, Teollisuuden Voima, Helsingin Ekokem, Helsingin Vesi... Viking Line, Birka Line Kauppa (9) Kesko, Shell Kesko Kesko, Shell Kesko, Shell Rahoitussektori (15) Muut palvelut (9) Julkinen (14) sektori Sampo Tapiola Sampo, Tapiola Sampo Viestintätoimisto Pohjoisranta Senaattikiinteistöt, Lahti, Pori Veikkaus Jaakko Pöyry............ 10

Taulukko 2 näyttää tulokset vielä medioittain paremmuusjärjestyksessä. Kokonaisraportoinnin ja erillisten raporttien arvioinnissa kärki oli hyvin tasainen. Vuosikertomusten osalta parhaaksi nousi YIT-yhtymä selkeällä erolla seuraaviin organisaatioihin. Internetsivujen arvioinnissa keskityttiin erityisesti siihen tietoon, joka on selailtavissa erikseen yrityksen kotisivuilla. PDF-muotoisten ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraporttien sisältöä ei tässä osiossa tarkasteltu. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota ympäristöä, henkilöstöä ja sidosryhmiä koskevan tiedon määrään ja kattavuuteen sekä sivujen löytymiseen ja käytettävyyteen. Fortumin ja Nokian sivut osoittautuivat arvioinnissa parhaiksi jo toisena vuonna peräkkäin. Fortumin sivut ovat vertailun valossa kattavat sekä ympäristö- että sosiaaliseen vastuuseen liittyvän tiedon kohdalla. Myös sivujen käytettävyys on erinomainen. Nokian sivut sisältävät nekin erittäin paljon informaatiota, mutta ovat hivenen sekavat. Koko Nokian sivuston laajuuden vuoksi kokonaisuus ei hahmotu käyttäjälle helposti. Yhtiöiden www-sivujen esimerkillisyyttä selittää se, että kumpikin käyttää verkkoa raportointinsa pääkanavana. Taulukko 2. Parhaita raportoijia medioittain. Kokonaisraportointi Erilliset raportit Vuosikertomus Internet-sivut Fortum Wärtsilä YIT-Yhtymä Fortum Kesko UPM-Kymmene ja Ekokem Helsingin Nokia Wärtsilä Kesko VR ja Kemira Wärtsilä M-real Outokumpu Stora Enso M-real Raisio Turun vesilaitos Fortum Pohjolan Voima, Skanska ja Kesko UPM-Kymmene Saarioinen Raisio ja Kesko Myllykoski Stora Enso M-real ja Silja Shell Atria, Raisio ja Saarioinen Shell Saarioinen, Ekokem Sunila ja Proventia Group 11

5. EMAS-rekisteröityjen toimipaikkojen ympäristöselontekojen arviointi Suomen yrityksissä on ympäristöasioiden hallintajärjestelmiä laadittu ISO 14001 - standardin ja EMAS-järjestelmän (EC Eco Management and Audit Scheme) mukaan. EMAS:n erottaa ISO 14001:stä erityisesti se, että siinä mukana olevan organisaation tulee tehdä julkinen selonteko, jonka sisällön vahvistaa päteväksi todettu eli akkreditoitu ympäristötodentaja. EMAS-järjestelmään rekisteröinnistä vastaa Suomen ympäristökeskus (SYKE), joka myös ilmoittaa EMAS-toimipaikat EU:n komission rekisteriin. ISO 14001 -sertifiointeja myöntää Suomessa kuusi organisaatiota. Vuoden 2003 heinäkuussa Suomeen oli myönnetty jo 800 ISO 14001 -sertifikaattia. EMAS-rekisteröintejä oli Suomessa tähän nähden vielä hyvin vähän, sillä elokuun 2003 alussa niitä oli SYKE:n listalla 1 40 kappaletta. Kun Suomen EMAS-rekisteristä on poistettu yritysjärjestelyjen takia toimipaikkoja, oli viimeisin tulokas elokuun 2003 alussa kuitenkin rekisterissä numerolla FIN-000046. Perustiedot Suomen EMAS-rekisterin organisaatioista on esitetty liitteessä 3. Vuonna 2003 EMAS-selonteot olivat mukana ympäristö- ja yhteiskuntavastuun raporttien kilpailussa viidettä kertaa. Uusia, 1.8.2002 jälkeen julkistettuja EMAS-selontekoja oli mukana 14 kappaletta. Näistä vain yksi organisaatio oli arvioinnissa mukana ensimmäistä kertaa. Lisäksi 18:lta organisaatiolta oli ilmestynyt vanhan selonteon tietoja täydentävä välivuosikatsaus. Aiemmissa vertailuissa mukana olleista toimipaikoista kahdeksan ei julkaissut uutta selontekoa tai välivuosiraporttia 1.8.2002 1.8.2003 aikana. Vanhoja selontekoja ei enää arvioitu uudelleen, koska kilpailu koskee vain tuon vuoden aikana julkaistuja dokumentteja. Käytännössä näiden vanhojen ja päivitettyjen välivuosiselontekojen pisteet pysyivät samoina. Kun EMAS-selontekojen vertailun kriteerit pysyivät edellisvuoteen nähden muuttumattomina, viimevuotiset pisteet olivat vertailukelpoiset uusien selontekojen pisteisiin. Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston maaliskuussa 2001 antama asetus organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta EMAS-järjestelmään sisältää liitteenä ympäristöselonteossa raportoitujen tietojen vähimmäisvaatimukset. Ympäristöselontekoja arvioitiin seitsemän asiasisältöön liittyvän näkökohdan osalta (0 10 pistettä kullekin), joita EMAS-asetuksen vaatimusten mukaan tulisi käsitellä yleisölle suunnatussa ympäristölausunnossa. Näiden lisäksi kahdeksantena näkökohtana selonteoille voitiin antaa lisäpisteitä niiden luettavuutta, ymmärrettävyyttä ja tietosisältöä lisäävistä tekijöistä, kuten havainnollistavista kuvioista, kaavioista ja sanastoista sekä sidosryhmäsuhteiden ja sosiaalisen vastuun käsittelystä selonteossa. Arviointikriteereitä on esitelty tarkemmin liitteessä 4. Parhaiten ympäristöselonteoissa oli käsitelty totuttuun tapaan päästöjen ja jätteiden sekä raaka-aineiden, energian ja veden kulutuksen määriä ym. merkittäviä ympäristönäkökohtia (arvion kohdat 3 ja 5). Toimiala ja toimipaikan koko huomioon ottaen kaikki ympäristöselonteot olivat ympäristönäkökohtien ja päästökehityksen tarkastelun alueella kohtuullisen hyviä. Tosin arvio toimipaikan toimintaan liittyvistä merkittävistä ympäristöasioista jää joissakin tapauksissa epäselväksi, kun lukija joutuu itse päättelemään ne 1 http://www.vyh.fi/palvelut/yritys/emas/mukana/rekisteri.htm 12

esimerkiksi päästökehitystä esitteleviltä sivuilta. EMAS-asetuksessa puhutaan myös epäsuorista ympäristövaikutuksista, mikä laajentaa tarkastelua toimipaikalta tuotteen elinkaaren aikaisiin (hankintojen, käytön, hävityksen) vaikutuksiin. Vain muutamissa selonteoissa oli elinkaarinäkökulma otettu kunnolla huomioon. Useissa selonteoissa keskityttiin toimipaikan välittömien vaikutusten tarkasteluun. Lähes kaikki selonteot olivat onnistuneet kohtalaisen hyvin myös ympäristöpolitiikan ja järjestelmän (arvion kohta 2), ympäristöpäämäärien (kohta 4) ja sopeutumisen (kohta 6) käsittelyssä. Toiminnan kuvauksessa (kohta 1) näyttäisi olevan edelleen aika usein toivomisen varaa. Vaikka selontekoa lukevat useimmiten ne, jotka jo tuntevat toimipaikan tuotannon, voi aina lukijajoukossa olla asiaa huonommin tuntevia, joita palvelisivat erilaiset vuokaaviot ym. toimintaa ja prosesseja esittelevät kuvaukset. Määräpäivä seuraavan lausunnon esittämiselle sekä päteväksi todetun ympäristötodentajan nimi ja päiväys (arvion kohta 7) olivat selonteoissa useimmiten hyvin selkeästi esillä. Ympäristöselonteoille annettiin lisäpisteitä, mikäli niissä oli esitetty ylimääräistä tietoa, jolla saattaa olla lisäarvoa lukijalle (mm. ympäristösanasto, sidosryhmien puheenvuoroja, ohjeita asiakkaille ja kuluttajille). Lukijaa palvelevat esitystekniset ratkaisut kuten selonteon sisällön selkeys ja kuvioiden havainnollisuus antoivat myös mahdollisuuden lisäpisteeseen. Tänäkin vuonna arvioinnin parhaimmistoon noustiin juuri näitä tehokeinoja hyödyntäen. EMAS-selontekojen arvioinnissa saama keskimääräinen pistemäärä nousi vuodesta 2002. Vastaava kehitys oli havaittavissa myös jo vuodesta 2001 vuoteen 2002. Muutos antaa viitteitä siitä, että jatkuva parantaminen on käynnissä raportoinnin saralla. Uusin selontekojen sukupolvi erottuikin muista selvästi korkeammin pistein (ks. taulukko 3). Taulukko 3. EMAS-selontekojen laajuus ja pistemäärä kilpailuissa 2002 ja 2003. EMAS-selontekojen laajuus (sivua) EMAS-selontekojen pistemäärä Kilpailussa 2002 Kilpailussa 2003 Kilpailussa 2002 Kilpailussa 2003 Uudet (N=25) Kaikki (N=37) Uudet (N=14) Kaikki (N=39) Uudet (N=25) Kaikki (N=37) Uudet (N=14) Kaikki (N=39) Keskiarvo 25,3 25,0 29,8 25,9 59,5 58,5 66,4 60,6 Mediaani 21 24 26 24 58 58 69 58 Suurin 52 52 52 52 73 73 75 75 Pienin 15 12 15 12 43 43 53 43 Edellisvuosien tapaan toimipaikat ryhmiteltiin niiden selontekojen arvioinnissa saamien yhteispisteiden mukaan kolmeen luokkaan, A, B ja C. Mukana oli siis vain 14 täysin uutta selontekoa. Luokka A: parhaat ja monipuolisimmat selonteot Nämä selonteot ylsivät pääsääntöisesti kaikilla arvioinnin alueilla vähintään kohtalaisen hyvään tasoon (vähintään 7 pistettä 10:stä), toisin sanoen ne edustavat lähes kaikilla 13

mittareilla selontekojen parhaimmistoa ja niiden saamat pistemäärät kohosivat useimmilla arviointialueilla selontekojen keskiarvon yläpuolelle. Luettelossa ovat myös vanhat selonteot edellisvuotisin (2001-2002) pistein. Rekisterinumero FIN-000002 FIN-000006 (vanha) FIN-000007 FIN-000019 (vanha) FIN-000020 (vanha) FIN-000021 FIN-000022 FIN-000028 FIN-000032 FIN-000034 (vanha) FIN-000035 FIN-000036 FIN-000039 FIN-000044 (vanha) FIN-000046 Organisaatio Ekokem Riihimäki Nokian Renkaat Nokia Rautaruukki Raahe Sicpa Tampere UPMK Pietarsaari Stora Enso Oulu UPMK Kuusankoski Stora Enso Packaging UPMK Jämsänkoski ym. UPMK Rauma Stora Enso Pankakoski Hartmann Varkaus Teollisuuden Voima UPMK Kaukas Sunila Kotka A-luokassa kärkeen nousivat (rekisterinumerojärjestyksessä) Stora Enson Oulun, UPM- Kymmenen Jämsänkosken ja Kaipolan sekä Hartmann-Varkauden selonteot. Kärjen tuntumaan ylsivät myös Ekokemin sekä Rautaruukin Raahen terästehtaan selonteot. Näiden kahden viime mainitun organisaation selonteoille on annettu kunniamainintoja aiemmissa ympäristö- ja yhteiskuntavastuun raportoinnin kilpailuissa: Rautaruukki Raahe sai palkinnon parhaasta EMAS-selonteosta vuonna 1999 ja Ekokem palkittiin parhaana raportoijana pk-yrityskokoluokassa 2001. Vuoden 2002 kilpailun voittajat, Hartmann Varkauden ja Stora Enso Oulun EMAS-selonteot nousivat uusituin versioin myös vuoden 2003 kilpailun kärkikolmikkoon, johon uutena tuli mukaan UPM- Kymmenen Jämsänkosken ja Kaipolan ympäristöselonteko. Stora Enson Oulun tehtaan selonteon informaatiosisältö oli monipuolistunut ja laajentunut esimerkiksi sosiaalisen vastuun aihepiirissä. Ympäristövaikutuksista oli tehty täsmäesitys tuotteen (paperin) lähes koko elinkaarelta, hiilidioksidiongelmaa unohtamatta. UPM-Kymmenen Jämsänkosken ja Kaipolan selonteko parantui edellisvuoteen nähden kärkikolmikosta selvimmin. Se keskittyi perinteiseen tapaan lähinnä ympäristökysymyksiin, mutta selonteon runsas ja ennennäkemättömän yksityiskohtainen tilasto- ja taulukkoaineisto antaa lukijalle hyvin läpinäkyvän kuvan organisaation toiminnasta. Sivu- ja tietomäärältään selonteko alkaa varmasti olla jo niin tekijöiden kuin lukijoiden sulatuskyvyn ylärajoilla. Myös Hartmann Varkauden ympäristöselonteko parani edelleen vuotta aiemmin ilmestyneeseen selontekoon verrattuna. Hartmannin selontekoon on ladattu tiiviiseen pakettiin kunnioitettava määrä tietoa, tuotteen (kananmunakennot) elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten merkittävyyden arviointi mukaan lukien. Selonteko ei konstaile pitkillä periaatejulistuksilla tai komeilla kuvilla, mutta tiivistää ja visualisoi tietoa grafiikan ja värien avulla erinomaisesti. Tilastoluvut on Hartmannin selonteossa kaiken lisäksi esitetty yleensä lukijaystävällisesti sekä diagrammeina että numeroina. Luokka B: vaatimukset hyvin täyttävät selonteot 14

Nämä selonteot ylsivät useimmilla arvioinnin alueilla vähintään kohtalaisen hyvään tasoon (vähintään 7 pistettä 10:stä), mutta jollakin tai joillakin arvioinnin alueilla niillä olisi selvästi parantamisen varaa (tällöin niiden pistemäärä yleensä jäi alle 7:n). Tässäkin luettelossa ovat myös vanhat selonteot vuoden 2001 tai 2002 pistein. Rekisterinumero FIN-000003 (vanha) FIN-000004 FIN-000008 FIN-000009 (vanha) FIN-000011 (vanha) FIN-000012 (vanha) FIN-000015 (vanha) FIN-000016 (vanha) FIN-000018 (vanha) FIN-000024 (vanha) FIN-000025 (vanha) FIN-000026 (vanha) FIN-000027 (vanha) FIN-000031 (vanha) FIN-000033 (vanha) FIN-000037 FIN-000038 (vanha) FIN-000040 FIN-000041 (vanha) FIN-000042 FIN-000043 Organisaatio Freudenberg Salo Stora Enso Enocell Stora Enso Veitsiluoto Stora Enso Imatra Metsä-Botnia Kemi Outokumpu Porin yhtiöt Stora Enso Varkaus Stora Enso Kotka Stora Enso Anjalankoski Stora Enso T Honkalahti Stora Enso T Tolkkinen Stora Enso T Kitee Stora Enso T Uimaharju Stora Enso Corenso Pori Stora Enso Kemijärvi Stora Enso Metsä UPM-Kymmene Metsä M-real Savon Sellu Stora Enso Summa M-real Äänekoski M-real Kangas Jyväsk. Luokka C: eniten kehittämismahdollisuuksia tarjoavat selonteot Nämä selonteot ylsivät pääsääntöisesti kaikilla arvioinnin osa-alueilla kaikkien selontekojen keskiarvon alle jäävään tasoon. Niillä olisikin useimmilla arvioinnin osa-alueilla selvästi parantamisen varaa verrattuna selontekojen parhaimmiston edustamaan tasoon. Joskus voi käydä myös niin, että muuten selontekojen keskitasoa edustavasta raportista puuttuu ympäristötodennus (arvion kohta 7) mikä riittää pudottamaan sen C-sarjaan. 15

LIITE 1. KILPAILUSSA ARVIOIDUT ORGANISAATIOT Yritys Atria Oyj Chips Oyj Oyj Hartwall Abp HK Ruokatalo Oyj Lännen Tehtaat Oyj Olvi Oyj Raisio Yhtymä Oyj Saarioinen Oy Valio Oy Suominen Yhtymä Oyj Tamfelt Oyj Abp* ML M real Oyj Myllykoski Paper Stora Enso Oyj Stromsdal Oyj Sunila Oy UPM Kymmene Oyj Kemira Oyj* Nokian Renkaat Oyj Orion yhtymä Oyj Uponor Oyj Componenta Oyj Outokumpu Oyj Rautaruukki Oyj Fiskars Oyj Abp KCI Konecranes International Oyj Kone Oyj Metso Oyj Nordic Aluminium Oyj Ponsse Oyj Raute Oyj Rocla Oyj Wärtsilä Oyj Abp ABB-yhtymä Aspocomp Group Oyj Eimo Oyj Elcoteq Network Oyj Elektrobit Group Oyj Evox Rifa Group Oyj Instrumentarium Oyj Nokia Oyj Okmetic Oyj Perlos Oyj PKC Group Oyj PMJ Automec Oyj Scanfil Oyj Toimiala Elintarvike Elintarvike Elintarvike Elintarvike Elintarvike Elintarvike Elintarvike Elintarvike Elintarvike Tekstiili Tekstiili Metsä Metsä Metsä Metsä Metsä Metsä Kemia Kemia Kemia Kemia Metalli Metalli Metalli Konepaja Konepaja Konepaja Konepaja Konepaja Konepaja Konepaja Konepaja Konepaja 16

Tecnomen Oyj Tekla Oyj Teleste Oyj Vacon Oyj Vaisala Oyj Ahlstrom Corporation Aspo Oyj Hackman Oyj Abp Lassila & Tikanoja Oyj Proventia Group Amer yhtymä Oyj Exel Oyj Huhtamäki Oyj Kyro Oyj Abp Lafarge Tekkin Oyj Leo Longlife Plc Marimekko Oyj MasaOils Finland Oy Rapala VMC Oyj Saint Gobain Isover Oy Sanitec Group Atro Oyj Espoon Sähkö Oyj Etelä Savon Oy Fortum Oyj Gasum Oy Helsingin * Jyväskylän Oy Pohjolan Voima Oy* Suur Savon Sähkö Oy Teollisuuden Voima Oy Turku Vantaan Oy* Ekokem Yhtiöt Helsingin Vesi Kiertokapula Oy* Turun vesilaitos Lemminkäinen Oyj Skanska Oy Tulikivi Oyj YIT Yhtymä Oyj Birka Line Abp Finnair Oyj Finnlines Abp* Silja Oyj Abp Suomen Posti Oyj Viking Line Abp VR Yhtymä Oy Comptel Oyj Elisa Oyj Moniala Moniala Moniala Moniala Moniala Muu teollisuus Muu teollisuus Muu teollisuus Muu teollisuus Muu teollisuus Muu teollisuus Muu teollisuus Muu teollisuus Muu teollisuus Muu teollisuus Muu teollisuus Jäte ja vesi Jäte ja vesi Jäte ja vesi Jäte ja vesi Rakennus Rakennus Rakennus Rakennus Kuljetus Kuljetus Kuljetus Kuljetus Kuljetus Kuljetus Kuljetus Tietoliikenne Tietoliikenne 17

F Secure Oyj Lännen Puhelin Oy SSH Communication Security Oyj Stonesoft Oyj Sysopen Oyj TeliaSonera Oyj TJ Group Oyj Alma Media Oyj Ilkka Yhtymä Oyj Janton Oyj Keskisuomalainen Oyj SanomaWSOY Oyj Talentum Oyj Aldata Solution Oyj Jaakko Pöyry Group Oyj Novo Group Oyj PIC Engineering Oyj Rakentajain Konevuokraamo Oyj Ramirent Oyj TietoEnator Oyj Oy Veikkaus Ab Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy Alko Oy Beltton Yhtiöt Oyj Inex Partners Oy Kesko Oyj Oy Shell Ab SOK yhtymä Stockmann Oyj Abp Tamro Oyj Tradeka yhtymä* Capman Oyj Ilmarinen Nordea AB OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Pohjola Yhtymä Vakuutus Oyj Sampo Oyj Tapiola ryhmä Ålandsbanken Abp Citycon Oyj Interavanti Oyj Julius Tallberg Kiinteistöt Oyj Norvestia Oyj Polar Kiinteistöt Oyj Tietoliikenne Tietoliikenne Tietoliikenne Tietoliikenne Tietoliikenne Tietoliikenne Tietoliikenne Viestintä Viestintä Viestintä Viestintä Viestintä Viestintä Muut palvelut Muut palvelut Muut palvelut Muut palvelut Muut palvelut Muut palvelut Muut palvelut Muut palvelut Muut palvelut Kauppa Kauppa Kauppa Kauppa Kauppa Kauppa Kauppa Kauppa Kauppa Pankit, rahoitus ja vakuutus Pankit, rahoitus ja vakuutus Pankit, rahoitus ja vakuutus Pankit, rahoitus ja vakuutus Pankit, rahoitus ja vakuutus Pankit, rahoitus ja vakuutus Pankit, rahoitus ja vakuutus Pankit, rahoitus ja vakuutus Sijoitus Sijoitus Sijoitus Sijoitus Sijoitus 18

Sponda Oyj Sijoitus Technopolis Oyj Sijoitus Helsingin Satama Helsinki Hämeenlinnan kaupunki Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä Ilmailulaitos Ilmavoimat Lahti Metsähallitus Pori Riihimäki Senaattikiinteistöt Turku Turun Satama YTV 19

LIITE 2. ERILLISTEN YMPÄRISTÖRAPORTTIEN ARVIONTIKRITEERIT Osa-alue Painoarvo Alakohdat Raportin tuoteseloste 20! Yrityksen kuvaus! Rajaukset ajankohdan, organisaation ja vaikutusten mukaan! Raportointi- ja laskentaperiaatteet! Ylimmän johdon hyväksyntä ja ulkopuolinen verifiointi! Yhteystiedot ja palautemahdollisuus Luettavuus! Rakenteellinen selkeys ja keskittyminen olennaisiin asioihin! Kattavuus olennaisten asioiden ja kriittisten kysymysten osalta! Vuoden yhteenveto ja avainluvut (trendi ja tavoitteet)! Ymmärrettävyys (sanasto)! Visuaalisuus! Luovuus Visio, strategia, politiikka 20! Arvot! Sitoutuminen ja ympäristöasioiden merkitys (ympä- ristöpolitiikka ja muut sitoumukset, esim. RCohjelma, ympäristöjärjestelmät)! Ympäristöasioihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet Ympäristöjohtaminen ja sen kehittyminen sekä strategia! Organisaatio ja vastuut! Ohjelma, tavoitteet ja aikataulut! Henkilöstön osallistuminen, kouluttaminen ja sitoutuminen! Tutkimus- ja kehitystoiminta! Muut kehittämistoimenpiteet Sidosryhmät! Tuoteketjuyhteistyö ja elinkaaren hallinta (informointi, vaatimukset, yhteistyö)! Aloitteellisuus ja osallistuminen yhteishankkeisiin alaa koskevissa asioissa! Vuoropuhelu sidosryhmien kanssa yrityksen ympäristönäkökohdista ja vaikutuksista (monipuolisuus ja avoimuus) Ympäristönäkökohdat ja -vaikutukset 20! Yrityksen toiminnan ympäristönäkökohdat elinkaarinäkökulmasta: - Kerrottu - Perustelut - Tärkeysjärjestys - Materiaalitase 20

Ympäristön-suojelun taso Taloudellinen informaatio - Tuotteittain! Yrityksen ympäristövaikutukset elinkaarinäkökulmasta: - Kerrottu - Tärkeysjärjestys - Tuotteittain - Globaalit, alueelliset, paikalliset! Tuotannon resurssien käyttö (aikasarjat, suhdeluvut, suhde tavoitteisiin ja yleiseen tasoon, vaikutusten muutokset)! Tuotannon päästöt (aikasarjat, suhdeluvut, suhde tavoitteisiin, lupaehtoihin ja yleiseen tasoon, vaikutusten muutokset)! Alihankinta ja kuljetukset! Tuoteperusteinen informaatio, tuotteiden käyttö ja hävitys! Vahingot ja onnettomuudet, lupaehtojen ylitykset, oikeustapaukset, kiistat 10! Ympäristönsuojelun menot - Käyttömenot - Investoinnit - Vastuut, varaukset, verot ja maksut! Ympäristösuojelun tuotot - Vaikutukset tulokseen yleensä - Erityinen ympäristöliiketoiminta! Yleinen taloudellinen kestävyys - Yrityksen taloudellinen tulos kuluneella kaudella - Yrityksen vakavaraisuus - T&K panostus tulevaisuuteen - Maksetut verot Sosiaalinen vastuu 30! Henkilöstön hyvinvointi! Tuotteiden ja tuotantolaitosten terveys- ja turvallisuusnäkökohdat! Kannanotot alaa koskeviin kiistanalaisiin eettisyhteiskunnallisiin kysymyksiin (esim. geenimanipulaatio)! Globaalit periaatteet (esim. sijoittumisperiaatteet)! Panos yhteiskunnalle ja paikallisyhteisöille 21

LIITE 3. SUOMEN EMAS-ORGANISAATIOT 1.8.2003 Rekisterin:o Organisaatio (Toimipaikka) Henkilöstön määrä Toimiala Ympäristötodentaja Selonteon uutuus Selonteon laajuus (sivu) Seuraavan selonteon ilmestyminen viimeistään 01 Tikkurila Oy, Vantaa 800 kemia SFS-Sertifiointi Oy V 24 Kevät 2004 02 Ekokem Oy Ab, Riihimäki 310 kemia/jäteh. SFS-Sertifiointi Oy U 52 Kevät 2004 03 Freudenberg Household, Salo 42 siivous DNV Certification Oy V+ 16 Kevät 2005 04 Stora Enso Enocell, Eno 320 metsä SFS-Sertifiointi Oy U 20 Kevät 2006 05 POISTETTU REKISTERISTÄ 06 Nokian Renkaat Nokia 1310 kumi DNV Certification Oy V+ 40 Kevät 2004 07 Rautaruukki Raahen terästehdas 3700 metalli Lloyd s Register QA U 24 Kesä 2004 08 Stora Enso Veitsiluoto, Kemi 1570 metsä DNV Certification Oy U 20 Kevät 2004 09 Stora Enso Imatra ja Karhula 2100 metsä SFS-Sertifiointi Oy V+ 24 Kesä 2004 10 POISTETTU REKISTERISTÄ 11 Metsä-Botnia Kemi 750 metsä SFS-Sertifiointi Oy V 20 Kevät 2004 12 Outokumpu Porin yhtiöt 1550 metalli DNV Certification Oy V+ 20 Kevät 2004 13 POISTETTU REKISTERISTÄ 14 UPC-Print Oy Ab, Vaasa 20 graafinen Bureau Veritas BVQi V 8.. 15 Stora Enso Varkaus 1400 metsä SFS-Sertifiointi Oy V+ 24 Kesä 2004 16 Stora Enso Kotka 800 metsä SFS-Sertifiointi Oy V+ 24 Kevät 2004 17 Kiertokapula Oy, Hyvinkää 37 jätehuolto Bureau Veritas BVQi V+ 12 Kevät 2004 18 Stora Enso Anjalankoski 1290 metsä SFS-Sertifiointi V+ 16 Syksy 2004 19 Sicpa Oy, Tampere 140 kemia DNV Certification Oy V+ 24 Kevät 2005 20 UPM-Kymmene Pietarsaari 1550 metsä SFS-Sertifiointi Oy V 40 Kesä 2005 21 Stora Enso Oulu 830 metsä DNV Certification Oy U 36 Kesä 2005 22 POISTETTU REKISTERISTÄ 23 UPM-Kymmene Kymi ja Voikkaa 2300 metsä SFS-Sertifiointi Oy U 34 Syksy 2005 24 Stora Enso T Honkalahti, Joutseno 260 metsä SFS-Sertifiointi Oy V+ 20 Kevät 2005 25 Stora Enso T Tolkkinen, Porvoo 75 metsä SFS-Sertifiointi Oy V+ 19 Kevät 2005 26 Stora Enso Timber Kitee 145 metsä SFS-Sertifiointi Oy V+ 21 Kevät 2005 27 Stora Enso T Uimaharju, Eno 140 metsä SFS-Sertifiointi Oy V+ 17 Kevät 2005 28 Stora Enso Packaging, Lahti ym. 800 pap. jatkojal. SFS-Sertifiointi Oy U 20.. 29 POISTETTU REKISTERISTÄ 30 POISTETTU REKISTERISTÄ 31 Stora Enso Corenso Pori 104 pakkaus SFS-Sertifiointi Oy V+ 26 Kesä 2003 32 UPM-Kymmene Jämsänkoski ja K. 1800 metsä DNV Certification Oy U 44 Kesä 2006 33 Stora Enso Kemijärven Sellu 170 metsä DNV Certification Oy V+ 20 Kesä 2003 34 UPM-Kymmene Rauma 1200 metsä DNV Certification Oy V+ 32 Kevät 2004 35 Stora Enso Pankakoski, Lieksa 320 metsä SFS-Sertifiointi Oy U 20 Kevät 2006 36 Hartmann Varkaus Oy 50 pakkaus SFS-Sertifiointi Oy U 28 Kesä 2004 37 Stora Enso Metsä 810 metsä DNV Certification Oy U 20 Kesä 2006 38 UPM-Kymmene Metsä 2940 metsä DNV Certification Oy V+ 24.. 39 Teollisuuden Voima Olkiluoto 520 energia DNV Certification Oy U 44 Kevät 2004 40 M-real Savon Sellu 270 metsä SFS-Sertifiointi Oy U 15 Kevät 2004 41 Stora Enso Summa 700 metsä SFS-Sertifiointi Oy V+ 20 Kevät 2004 42 M-real Äänekoski Paper 300 metsä SFS-Sertifiointi Oy V 20 2004 43 M-real Kangas, Jyväskylä 400 metsä SFS-Sertifiointi Oy V 20 2004 44 UPM-Kymmene Kaukas L:ranta 2300 metsä SFS-Sertifiointi Oy V+ 48 Kesä 2005 45 UPM-Kymmene Kajaani 800 metsä DNV Certification Oy V 24 2005 46 Sunila Kotka 320 metsä DNV Certification Oy U 40 2005 22

LIITE 4. EMAS-SELONTEKOJEN ARVIOINTI EMAS-selontekojen arviointi perustuu EUROOPAN PARLAMENTIN JA EUROO- PAN UNIONIN NEUVOSTON asetukseen (EY) N:o 761/2001, annettu 19. päivänä maaliskuuta 2001, organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (ns. EMAS-järjestelmä). Mainitun asetuksen liitteessä III on esitetty ympäristöselonteon sisältämien tietojen vähimmäisvaatimukset, jotka sisältävät seitsemän asiakohtaa. Kukin näistä kohdista vastaa yhtä selontekojen arviointialuetta. ARVIO 1: Kuvaus toiminnasta Vaatimus: Tavoite: Selkeä ja yksiselitteinen kuvaus EMAS-järjestelmään rekisteröitävästä organisaatiosta ja yhteenveto sen toiminnasta, tuotteista ja palveluista sekä tarpeen vaatiessa suhteista mahdolliseen emo-organisaatioon. Selkeän kuvan antaminen organisaatiosta ja sen toiminnasta, tuotteista ja palveluista. Enimmäispistemäärä: 10 ARVIO 2: Ympäristöpolitiikka ja -järjestelmät Vaatimus: Tavoite: Organisaation ympäristöpolitiikka ja lyhyt kuvaus organisaation ympäristöasioiden hallintajärjestelmästä. Organisaation ympäristösitoumusten esille tuominen ja suunnitelma niiden täytäntöönpanosta organisaation kaikilla tasoilla. Enimmäispistemäärä: 10 ARVIO 3: Ympäristönäkökohdat Vaatimus: Tavoite: Kuvaus organisaation kaikista huomattavista suorista ja epäsuorista ympäristönäkökohdista, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia, ja selitys kyseisiin näkökohtiin liittyvien vaikutusten luonteesta. (Tässä tarkoitettuja välittömiä ja välillisiä ympäristönäkökohtia sekä niiden merkittävyyttä on luonnehdittu tarkemmin asetuksen liitteessä VI.) Yleiskuvan antaminen organisaation keskeisistä ympäristönäkökohdista ja organisaation toiminnan, tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten selvittäminen (= tuotteiden elinkaari). Tärkeimpänä tavoitteena on saada lukija ymmärtämään organisaation toiminnan ja sen mahdollisten huomattavien ympäristövaikutusten väliset yhteydet. 23

Enimmäispistemäärä: 10 ARVIO 4: Päämäärät Vaatimus: Tavoite: Kuvaus merkittäviin ympäristönäkökohtiin ja vaikutuksiin liittyvistä ympäristöpäämääristä ja -tavoitteista. Niiden toimien esitteleminen, joita organisaatio suunnittelee ympäristönsuojelun tason parantamiseksi. Organisaation olisi pystyttävä osoittamaan selkeästi merkittävimpinä pitämiensä näkökohtien ja niiden parantamiseksi laadittujen suunnitelmien välinen yhteys. Enimmäispistemäärä: 10 ARVIO 5: Päästöjen ja muiden ympäristövaikutusten kehitys (Päästökehitys) Vaatimus: Yhteenveto saatavilla olevista tiedoista, joissa organisaation ympäristövaikutuksia verrataan merkittäviin ympäristövaikutuksia koskeviin päämääriin ja tavoitteisiin. Yhteenvetoon voi sisältyä numerotietoja päästöistä, jätteistä, raaka-aineiden, energian ja veden kulutuksesta, melusta sekä muista asetuksen liitteessä VI mainituista näkökohdista. Tietojen perusteella olisi voitava tehdä vertailu edellisvuosiin nähden organisaation ympäristönsuojelun tason kehittymisen arviointia varten. Tavoite: organisaation ympäristönsuojelun tasoa koskevien tietojen sekä päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneen kehityksen esitteleminen. Lisäksi esitellään organisaation ympäristönsuojelun tasossa pitkällä aikavälillä tapahtuneet muutokset. Enimmäispistemäärä: 10 ARVIO 6: Vaatimusten täyttäminen (Sopeutuminen) Vaatimus: Tavoite: Muut ympäristönsuojelun tasoon liittyvät tekijät, mukaan luettuna lainsäädännön vaatimusten täyttäminen merkittävien ympäristövaikutusten kannalta. Kun organisaatio antaa tietoja siitä, miten sen ympäristönsuojelun taso täyttää lainsäädännössä asetetut ympäristövaikutuksia koskevat vaatimukset, sen on ilmoitettava suojelun taso vaadittuun lakisääteiseen tasoon nähden. Organisaatio voi liittää selontekoon myös muuta ympäristönsuojelun tasoon liittyvää tietoa, esimerkiksi yksityiskohtaiset tiedot ympäristön- 24

Enimmäispistemäärä: 10 suojelun tason parantamiseksi tehdyistä investoinneista sekä tietoja paikallisille ympäristöryhmille annetusta tuesta ja sidosryhmien välisen vuoropuhelun edistämiseksi toteutetuista toimista. Organisaatiot voivat antaa selvityksen myös käytössä olevista turvasuunnitelmista. ARVIO 7: Ympäristötodentaja ja päivämäärä (Todentaja) Vaatimus: Tavoite: Ympäristötodentajan nimi ja akkreditointinumero sekä vahvistuksen päivämäärä. Ympäristöselonteon todentajaa ja todentamisajankohtaa koskevien tietojen antaminen. Enimmäispistemäärä: 10 ARVIO 8: Ekstrat Vaatimus: EMAS-asetuksessa mainittujen tekijöiden lisäksi selonteoille voidaan antaa lisäpisteitä niiden luettavuutta, ymmärrettävyyttä ja tietosisältöä lisäävistä tekijöistä. Näitä ovat erityisesti havainnollistavat kuviot, kaaviot ja sanastot mutta myös esimerkiksi sosiaalisen vastuun ja turvallisuuskysymysten käsittely selonteossa. Enimmäispistemäärä: 10 LÄHTEET Euroopan Parlamentin ja Neuvoston Asetus (EY) N:o 761/2001. Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. L114. 24.4.2001. European Sustainability Reporting Award (ESRA). Internet: http://www.acca.co.uk/sustainability/awards/esra Global Reporting Initiative: 2002 Sustainability Reporting Guidelines. Internet: http://www.globalreporting.org/ Ympäristöselontekoa koskevat ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän (EMAS) ohjeet. EMAS-asetuksen 19 artiklan mukaisen komitean kokousasiakirja. 19.4.2001. 25

LIITE 5. PALAUTERAPORTIN TILAUSLOMAKE TILAUSLOMAKE Tilaan palauteraportin organisaatiomme raportointia koskevista arviointihavainnoista YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTAVASTUU 2003 -kilpailussa hintaan 250 euroa (+ alv 22%). Tämän palauteraportin (n. 4 sivua) tavoitteena on tarjota tilaajaorganisaatiolle tietoa oman ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportoinnin kehittämiseen. Voitte vaihtoehtoisesti nitoa käyntikorttinne tähän Yritys: Nimi: Tehtävä/asema: Osoite: Puhelinnumero: Sähköposti: Päivämäärä: Allekirjoitus: Tämän tilauslomakkeen ja/tai kilpailuun osallistuvat raportit voitte toimittaa tutkija Iikka Kuosalle: Fax: (09) 408 417 Posti: LTT-Tutkimus Oy Puh: (09) 4313 8637 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B E-mail : iikka.kuosa@hkkk.fi 00100 Helsinki 26