1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Kunnanjohtaja Mika Vieremän kunta Mika Suomalainen Suomalainen, Vieremän kunta, Myllyjärventie 1, 74200 Vieremä 7.11.2016 Vieremän kunnanvaltuusto 2. Onko vastaaja kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhtstoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhtstoimintaelin valtion viranomainen järjestö joku muu 3. 1. Voidaanko esityksellä kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaistasaatavuutta? Jos, niin miten ehdotusta tulisi siltä osin muuttaa? - Voidaan parantaa. On kuitenkin rehellisesti tuotava esille, että kolmen miljardin säästövelvoite edellyttää palvelurakenteen tehostamista ja tarkentamista. Tätä kuitenkaan voidaan tehdä harvaanasuttujen aluden asukkaiden palvelunsaannin kustannuksella. Se, miten valinnanvapausmalli käytännössä toteutuu, on suuressa roolissa kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumisessa. On nähtävissä, että yksityisen sektorin toimijat vät ole välttämättä kiinostunta toimimaan harvaanasutuilla alulla, joissa markkinanäkymät ovat rajalliset. Maakunnalla on oltava riittävät resurssit turvata julkisen sektorin palvelut koko maakunnan alueella. Edellä mainitussa tapauksessa julkisen sektorin palvelut ja yksityisen sektorin palvelut vät saa johtaa kahden eritasoisen palvelujärjestelmän muodostumiseen, sillä se vaikuttaisi yhdenvertaisuuteen palvelujen laadussa sekä vaikeuksiin henkilöstön rekrytoinnissa.
4. 2. Antaako esitys riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite? Jos, miten tavoitteen saavuttamisen edellytyksiä voitaisiin parantaa? - Esitys antaa riittävät edellytykset, mutta onnistuminen riippuu käytännön toteutuksesta. Lainsäädännön on oltava yhdenmukainen kaikkia maakuntia kohtaan. Mikäli liennytyksiä ja räätälöityjä ratkaisuja eri maakunnille tehdään, säästötavoitteeseen päästä. Kustannusten kasvun hillintään vaikuttaa olennaisesti se onnistutaanko niin sosiaali- ja terveydenhuollon kuin perus- ja eritystason integraatiossa. Lisäksi kustannusten kasvun hillitsemiseksi sosiaalihuollon toimintoja on kehitettävä uudistuksessa tasaveroisesti terveydenhuollon kanssa, sillä tällä hetkellä uudistusta tehdään terveydenhuoltolähtöisesti. 5. 3. Toteutuuko demokratia esityksessä riittävällä tavalla? Jos, miten esityksen kansanvaltaisuutta voisi vahvistaa? - Maakunnan ylin johtava elin on suorilla vaallla valittava valtuusto, mikä mahdollistaa maakunnan kansalaisten vaikuttamisen ja demokratian toteutumisen ainakin periaatteellisesti. Ongelma on kuitenkin se, että maakunnan itsehallintoasema on hkko verrattuna peruskunnan itsehallintoasemaan. Kunnilta maakunnalle siirtyvien tehtävien osalta kansalaisten vaikutusvalta suhteessa valtion ohjausrooliin hkkenee. Mikäli tavoitteena on ollut valtion ohjausroolin selkeä vahvistaminen, ollaan siinä onnistumassa. Hallinnon ja kuntalaisten osalta on tärkeää, että peruskuntien ja maakunnan välinen keskusteluyhteys turvataan. On mahdollista, että pienemmät kunnat vät välttämättä saa yhtään edustajaa maakunnan valtuustoon. On luonnollista, että vaallla valitut edustajat pyrkivät editämään kotikuntansa asioita, vaikka pääpainona olisikin maakunnan kehittäminen. 6. 4. Muodostaako maakuntalaki tarkoituksenmukaisen ylslain tulevien maakuntien hallinnon ja talouden järjestämiselle? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - Muutoksessa valtion ohjausrooli maakuntiin ja sitä kautta kuntiin vahvistuu merkittävästi. Maakuntalakiin tulee lisätä säännös, joka mahdollistaa maakunnan ja kuntien välisen yhtstyön ja sopimisen sekä tehtävien hoitamisen samaan tapaan kuin yhtstyö kuntien kesken on kuntalain mukaan mahdollista. Kunnilla tulee olla
mahdollisuus sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauden piirissä olevien palveluiden tuottamiseen omistamissaan yhtiöissä. 7. 5. Maakuntalain 2 luvussa määritellään maakunnan tehtävät. Onko maakunnalle esitetty tehtäväkokonaisuus uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: - Maakunnan tehtäviä koskeva eritysilainsäändäntö on vielä valmistlla. Jatkovalmistelutyössä on kiinnitettävä huomiota siihen, että kuntien ja maakuntien väliseen tehtäväjakoon synny turhia päällekkäisyyksiä. Ympäristöhallinnon luvat, ympäristövalvonta ja luonnonsuojelu tulisi säilyttää maakunnilla tai ympäristöluvissa päätösvaltaa voisi siirtää kunnille tai kuntien yhtstyössä vastattavaksi. Ympäristöasioiden kokonaisuus, maaseudun kehittäminen, aluden kehittäminen ja käyttö sekä elinvoiman kehittäminen ovat osa maakunnan ja kuntien toiminnan kokonaisuutta. valtiolla olevien ja sinne siirrettävien tehtävien osalta lähtökohtana täytyy olla, että palvelupisteet ovat kuntalaisten saavutettavissa esim. TE-palveluissa ja yhtspalveluissa. 8. 6. Maakuntalain 5 luvussa säädetään maakunnan asukkaiden osallistumisoikeuksista. Ovatko osallistumisoikeudet turvattu esityksessä riittävällä tavalla? pääosin pääosin kantaa
Avoimet vastaukset: - Vastaa kuntalain sääntelyä tältä osin 9. 7. Maakuntalain 9 luvussa säädetään maakunnan palvelulaitoksesta. Onko siitä esitetty säädettäväksi tuottamisen organisoinnin näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - Palvelulaistosten osalta on varmistuttava, että ne ovat vaallla valitun maakunnan valtuuston riittävässä ohjauksessa. On vaarana, että palvelulaitokset ovat suoraan valtion ohjauksessa ja välillinen valtuuston ohjaus jää hkoksi. 10. 8. Maakunnan talouden ohjaus perustuu erityisesti maakuntalakiin ja maakuntien rahoituslakiin. Ohjaavatko maakuntien rahoitusmalli ja maakuntalain mukainen taloudenohjausmekanismi maakuntien taloudenhoitoa tarkoituksenmukaisella tavalla? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset:
11. 9. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntalaista. - Palvelukeskusten asemaa ja toimivaltaa hankinnoissa ja toimitila- ja kiintstöhallinnossa tulee vielä määritellä tarkemmin. 12. 10. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 4 :ssä säädettäisiin palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin. Onko säännös palvelujen saatavuuden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - Pykälän muotoilu antaa maakunnalle hyvin vapaat puitteet päättää palvelujen sijoittumisesta ja saatavuudesta. Palvelujen saatavuutta arvioitaessa on tärkeää huomioida ihmisten todellinen sijoittuminen maakunnan alueella kä laskea etäisyyksiä vain kuntakeskusten välillä.huomioitavaa on lisäksi, että maakuntalain yksityiskohtaisissa perusteluissa yhdenvertaisella saatavuudella tarkoitetaan, että kaikilla palveluita tarvitsevalla pitää olla mahdollisuus saada palvelua samojen objektiivisten perustden mukaisesti. Digitaalisten/sähköisten palveluiden toteuttamisen osalta on huomioitava, että kaikilla ole sähköisten palveluiden edellyttämiä tietoliikenneyhteyksiä tai he vät kykene niitä käyttämään.
13. 11. Maakunnat muodostavat 5 yhtstyöaluetta, joista kussakin on 3 4 maakuntaa. Yhtstyöalueeseen kuuluvat maakunnat laativat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaisen yhtstyösopimuksen. Siinä maakunnat sopivat keskinäisestä yhtstyöstä palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa. Sopimus on oikeudellisesti maakuntia sitova. Onko sopimuksen sitovuus perusteltua? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: - Sitovuus on perusteltua, koska sopimuksen alaiset palvelut ovat kalliita ja edellyttävät merkittäviä panostuksia maakunnan taloussuunnittelussa. 14. 12. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaan laadittavassa yhtstyösopimuksessa on sovittava toimenpiteet palvelujen integraation varmistamiseksi. 23 :n mukaisesti palvelun tuottajan velvollisuutena on valmistaa palveluketjujen integraation toteutuminen ja toimittava integraation edellyttämässä yhtstyössä muiden toimijoiden kanssa. Ovatko säännökset riittäviä asiakaslähtöisen integraation toteutumiseksi? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin
- Potilastietojen tietoturvallinen vaihto eri toimijoiden välillä muodostuu integraation avaintekijäksi. Tuottajien määrän kasvu aiheuttaa haasteen integraation toteutumiselle. 15. 13. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan valtion ohjausta vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa (19, 4 luku, 6 luku). Onko tämä uudistuksen tavoittden näkökulmasta perusteltua? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - Valtion tehostuva ohjausrooli on ongelmallinen kuntien ja maakuntien itsehallinnon näkökulmasta, mutta se on välttämätön asetettujen taloudellisten tavoittden saavuttamisen kannalta. Tavoitetila on, että valtion vahvaa ohjausta tarvita ja maakunnat pystyvät yhtstyösopimuksilla järkeyttämään sote-palvelurakenteen. 16. 14. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Onko järjestämisen ja tuottamisen erottaminen uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukaista? pääosin pääosin kantaa
Avoimet vastaukset: pääosin - Pykälän tarkoituksena lieneen turvata vapaata kilpailua sote-palveluiden alalla. Maakunnan palvelulaitos on täysin uudentyyppinen toimija, josta Suomessa ole juurikaan kokemusta. On tärkeää, että uudistuksen toteuttamiselle annetaan riittävä siirtymäaika. Liian nopeasti tehtävä palveluiden yhtiöittäminen voi johtaa taloudellisesti ja oikeudellisesti vaiksiin tilantsiin. Kesksenä muutosajurina pitää olla palveluiden taso ja saatavuus. 17. 15. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnalla on yhtiöittämisvelvollisuus maakunnan hoitaessa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai jos palvelut ovat valinnanvapautta koskevissa säännöksissä tarkoitetun laajan valinnanvapauden piirissä. Onko ratkaisu tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - Valinnanvapaus on käsitteenä vielä kelluva. Erityistä tarkennusta tarvitaan julkisen vallan käyttöön palveluiden tarjonnassa. Myös kunnilla tulee olla mahdollisuus toimia yhtiömuodossa palvelujen tuottajina. Esitysehdotukseen sisältyvä ratkaisu, jossa kunnilta evätään mahdollisuudet perustaa tai omistaa valinnanvapauden piirissä olevia palveluita tuottavia yhtiöitä on kestämätön, koska julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kaikki tuotannontekijät (omaisuus, henkilöstö ja osaaminen) ovat kuntien hallussa. 18. 16. Muut vapaamuotoiset huomiot sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista. 19. 17. Kysymys vain kunnille: Voimaanpanolaissa on tarkoitus säätää siitä, mihin maakuntaan kunnat kuuluvat uudistuksen tullessa voimaan. Katsotaanko kunnassanne, että sen tulee kuulua voimaanpanolain 5 :ssä esitettyyn maakuntaan?
kantaa Avoimet vastaukset: 20. 18. Kysymys vain kunnille: Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen, mihin maakuntaan kunnan tulisi kuulua ja miksi? (Kunnan tulee toimittaa valtuuston päätösasiakirja sosiaali- ja terveysministeriöön) 21. 19. Väliaikaishallinnosta sekä väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävistä ja toimivallasta säädetään voimaanpanolain 2 luvussa. Onko väliaikaishallinnosta säädetty riittävällä tavalla? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: - Kuntia velvoitetaan 8 mukaisesti osallistumaan valmistelutyöhön. Valmistelutyöstä kertyvät kustannukset on korvattava kunnille. Maakunnan liitolle varattava valmistelumääräraha (11 ) on jätetty avoimeksi. Sen on oltava suuruudeltaan sellainen, että tämän erittäin suuren muutoksen perusteellinen valmistelutyö on mahdollista.
22. 20. Voimaanpanolain 14 :n mukaan kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavissa organisaatioissa työskentelevä henkilöstö siirtyisi maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattden mukaisesti. Lisäksi henkilöstö, joka muualla kunnan hallinnossa tai tukipalveluissa tekee pääasiallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä, siirtyisi maakuntien palvelukseen. Onko henkilöstön siirtymisestä esitetty säädettäväksi henkilöstön aseman näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: 23. 21. Voimaanpanolain 4 luvun mukaan lakisäätsten kuntayhtymien koko omaisuus sekä kuntien irtain omaisuus siirtyy maakunnille. Kuntien toimitilat ja kiintstöt jäävät kuntien omistukseen. Onko omaisuusjärjestelyjä koskeva ratkaisu hyväksyttävä? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - Luonnoksen mukaan kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat toimitilat siirtyvät maakunnan hallintaan 1. päivänä tammikuuta 2019. Maakunnan ja kunnan välillä solmitaan toimitilojen hallinnasta vuokrasopimus siten, että se on voimassa vähintään 31 päivään joulukuuta 2021 saakka. On kuitenkin huomiotava, että kysset tilat on rakennettu
nimenomaisesti sote- ja pelastuspalveluiden tuottamiseksi kä niiden käyttäminen muuhun toimintaan ole ilman muutoksia mahdollista. Tästä syystä olisi tärkeää, että mikäli maakunta jatka tilojen vuokraamista 2021 jälkeen, tuetaan kuntia tilojen purkamisessa tai muutostyössä. Mikäli toimitilojen purkamisesta tai muutoksista aiheutavat poistot aiheuttavat alijäämän muodostumisen, on se huomioitava kuntien alijäämän kattamisvelvollisuudessa. 24. 22. Jos vastasitte edelliseen kysymykseen tai pääosin, millä tavoin omaisuusjärjestelyt pitäisi toteuttaa? 25. 23. Voimaanpanolain 41 :ssa säädettäisiin kunnan tuloveroprosentista vuosina 2019 2021. Pidättekö veronmaksajien yhdenvertaisen aseman näkökulmasta perusteltuna, että kuntien veroprosentteja esitetään rajoitettavaksi kolmen vuoden määräajaksi? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - Kunnan oikeus päättää veroprosentistaan kuuluu perustuslaissa turvatun kunnallisen itsehallinnon ytimeen. Ei ole oikn, että maakuntauudistuksessa puututtaisiin kunnan oikeuteen päättää tuloveroprosentistaan, sillä kunnille jää kuitenkin alijäämän kattamisvelvollisuus sekä lakisäätnen velvollisuus huolehtia kunnille jäävistä tehtävistä. Kaikenlainen kunnan verotusoikeuteen puuttuminen nostaa riskiä, että kunnille myönnettyjen lainojen korko nousee. Kuntasektorin erinomainern luottoluokitus perustuu pitälti juuri verotusoikeuteen, mikä ilmenee luottoluokittajien jatkuvasti myös luottoluokittajien arvioista. 26. 24. Voimaanpanolain 42 :n mukaan maakunnan on perustettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain tarkoittamat maakunnan palvelulaitoksen tytäryhtiöt, jotka tuottavat lailla erikseen säädetyn laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita siten, että yhtiöittäminen on toteutettu 31.12.2020. Onko esitetty siirtymäaika riittävä maakunnan yhtiömuotoisen tuotannon organisoimiseksi?
kantaa Avoimet vastaukset: - Oikeudellisten ja taloudellisten riskien minimoimiseksi siirtymisajan pitää olla pidempi, esimerkiksi viisi vuotta. 27. 25. Muut vapaamuotoiset huomiot voimaanpanolaista. 28. 26. Valtio rahoittaa perustettavien maakuntien toiminnan, eli vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamisesta osoitetaan valtiolle. Onko ratkaisu uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - On maakunnan itsehallinnon kannalta ongelmallista, että rahoitus on täysin valtion varassa. Kun maakuntahallinto ajan kuluessa vakiintuu, lienee paikallaan pohtia maakunnan veroitusoikeutta.
29. 27. Maakuntien tuloja ovat valtion rahoitus (3 ) sekä asiakas- ja käyttömaksutulot (4 ). Lisäksi maakunnat voivat ottaa lyhytaikaista lainaa (3 ). Valtion rahoituksen kasvua rajoitetaan vuosittaisessa tarkistuksessa julkisen talouden kantokyvyn turvaamiseksi (6 ja 29 ). Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisäätsistä tehtävistä? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - Maakuntaan kohdistuu tiukka velvoite alijäämän kattamisesta, mikä voi aiheuttaa ongelmia joillekkin maakunnille. Toisaalta sote-rakenteen uudistaminen vaatii maakunnilta tiukkaa talouskuria. Uudistuksen tässä vaiheessa on lähes mahdoton avioida luotettavasti sitä, onko maakunnalla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakiäätsistä tehtävistä. 30. 28. Ovatko maakuntien valtion rahoituksen määräytymisessä käytettävät palvelujen käyttöä kuvaavat tarvetekijät (luku 3, ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin) ja niiden painokertoimet perusteltuja? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset:
31. 29. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa siirrytään astttain menoperustsesta rahoituksesta tarveperustseen rahoitukseen. Onko maakuntien rahoitukselle vuosille 2019 2023 esitetty siirtymäaika (27 28 ) riittävä? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: 32. 30. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntien rahoituslaista. 33. 31. Pidättekö esitettyjä tapoja maakuntajaon muuttamiseksi tarkoituksenmukaisena? (erityisesti maakuntajakolain 2 ja 10 ) pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset:
34. 32. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntajakolaista. 35. 33. Ovatko valtionosuusjärjestelmään esitetyt, sote-uudistuksesta aiheutuvien merkittävien kuntakohtaisten muutosten lieventämiseksi esitetyt tasausjärjestelyt ja muut muutokset hyväksyttäviä ja riittäviä (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 24, 27 27 b ja 55 )? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: - Luonnos huomioi riittävällä tavalla kuntien erityispiirteet. 36. 34. Ovatko valtionosuuskriteerit (ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen -kriteeri) sekä niiden painotukset perusteltuja (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, luku 2 sekä luonnos valtioneuvoston asetukseksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 3 )? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: - On hyvä, että peruskuntien tehtävien uudet painotukset on huomioitu.
37. 35. Vapaamuotoiset huomiot hallituksen esityksen valtionosuuskokonaisuudesta. 38. 36. Pidättekö maakuntien rahoituksen keräämiseksi esitettyjä valtion verojärjestelmän muutoksia hyväksyttävinä? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - Kuntien yhtsövero-osuuden pienentämistä voida pitää hyväksyttävänä. 39. 37. Vapaamuotoiset huomiot verolasta. 40. 38. Kunnallista henkilöstöä koskevan lainsäädännön soveltamisalaa ehdotetaan muutettavaksi koskemaan myös maakuntien henkilöstöä. Maakuntien työnantajaedunvalvontaa hoitaisi uudella lailla säädettävä Kunta- ja maakuntatyönantajat KT. Onko henkilöstön asemasta ja työnantajaedunvalvonnasta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin kantaa
Avoimet vastaukset: - Lakiesitysten mukaan perustettavien maakuntien henkilöstöön ehdotetaan sovellettavaksi kuntasektorin työ- ja virkasuhdelainsäädäntöä, joka muuttuu koskemaan myös maakuntia. Muun muassa yhtstoiminnan ja viranhaltijan palvelussuhteen ehtojen osalta säätelyn taso pysyy siis samana. 41. 39. Onko eläkkden rahoittamisesta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: 42. 40. Vapaamuotoiset huomiot henkilöstön asemasta ja/tai työnantajaedunvalvonnasta sekä eläkkstä. 43. 41. Miten arvioitte uudistuksen vaikuttavan oman taustaorganisaationne asemaan? - Vieremän kunta suhtauu uudistukseen luottavaisesti. Suurimmat epävarmuudet liittyvät sote-palveluiden saatavuuteen tulevaisuudessa sekä sote-palveluihin varattujen kiintstöjen tulevaisuuden käyttöasteeseen ja kuluvastuuseen. Kunta on huolissaan siitä, miten sen ääni kuuluu tulevaisuuden maakuntahallinnossa. Kuntalaisten etu pitäisi toteutua vaallla valitun valtuuston kautta, mutta mitkä ovat kunnan mahdolliset vaikutuskanavat. Maakuntahallinnon ja kuntien viranhaltijoiden välillä tulisi olla vakioitu yhtstyöverkosto, jotta vuorovaikutus maakunnan ja kunnan välillä voidaan turvata. Kunnan taloudellinen suorituskyky jää nähtäväksi verosiirron jälkseen aikaan. Todellisia vaikutuksia on vaikea tällä hetkellä arvioida.
44. 42. Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisäätsistä tehtävistä uudistuksen voimaan tultua? - Tähän kysymykseen on mahdoton vastata, koska käytettävissä olevan tiedon perusteella tulevien maakuntien (ja kuntien) tulo- ja menorakennetta on mahdoton arvioida tässä vaiheessa luotettavasti. 45. 43. Mihin aiheeseen/aihsiin liittyvää valtakunnallista tukea katsotte tarvitsevanne sote- ja maakuntauudistusten alueelliseen toteutukseen (voitte valita usemman vaihtoehdon)? sote-integraatio talous hallinto ja johtaminen omaisuusjärjestelyt tietohallinto ja ICT viestintä ja osallisuus henkilöstösiirrot palvelutarpeen arviointi, tilaaminen muuta, mitä? 46. 44. Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta.
47. 45. Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset.