1 LUPAPÄÄTÖS Nro 31/08/1 Dnro PSY-2008-Y-47 Annettu julkipanon jälkeen 18.6.2008 ASIA Koneellinen kullankaivuu Tolosjokeen laskevan Katajaojan yläjuoksulla olevalla valtauksella Kataja nro 7412/1, Inari LUVAN HAKIJA Vilho Törmänen Seelannintie 23 90800 OULU
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 3 TOIMINTA... 3 Yleiskuvaus toiminnasta... 3 Polttoaineet ja jätehuolto... 4 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 4 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 5 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 6 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 6 Lausunnot... 7 Muistutus... 9 Hakijan vastine... 9 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 9 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 9 LUPAMÄÄRÄYKSET... 9 Yleiset toimintaa koskevat määräykset... 9 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 9 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet... 10 Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen... 10 Tarkkailu ja raportointi... 11 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALLE... 11 RATKAISUN PERUSTELUT... 11 Luvan myöntämisen edellytykset... 11 Lupamääräysten perustelut... 12 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 13 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 13 Päätöksen voimassaolo... 13 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 13 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 13 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 13 KÄSITTELYMAKSU... U 13 Ratkaisu... 13 Perustelut... 14 Oikeusohje... 14 MUUTOKSENHAKU... 15
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Vilho Törmänen on 14.3.2008 ympäristölupavirastoon toimitetulla hakemuksella pyytänyt lupaa koneelliseen kullankaivuun hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kultaa on tarkoitus koneellisesti kaivaa valtion maalla Ylä-Lapin luonnonhoitoalueella Saariselän länsipuolella Tolosjokeen laskevan Katajaojan yläjuoksulla sijaitsevalla Kataja-nimisellä valtauksella. Valtauksen pinta-ala on 7 ha. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7a) kohdan mukaisesti koneellisella kullankaivuulla on oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5a) kohdan mukaisesti ympäristölupavirasto ratkaisee koneellisen kullankaivuun ympäristölupaasian. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kauppa- ja teollisuusministeriö on 9.4.2002 myöntänyt Vilho Törmäselle valtauskirjan nro 7412/1 Kataja-nimiselle valtaukselle. Kauppa- ja teollisuusministeriö on antanut 5.3.2007 tutkimustyöajalle pidennystä kolme vuotta eli 31.12.2009 saakka. Mikäli tämän jälkeen valtausalueella osoitetaan järjestelmällisestä kullan huuhdonnasta huolimatta vielä esiintyvän huuhdottavaa kultaa, kauppa- ja teollisuusministeriö voi myöntää voimassaololle pidennystä enintään kaksi vuotta. Ivalon paliskunnan yleiskaavaehdotuksessa alue on merkitty osittain metsä- ja porotalousalueeksi (MP) ja osittain erämaa-alueeksi (Se). Katajaoja jakaa yleiskaavaehdotuksen mukaiset maankäyttömuodot. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Valtausalueella on tehty maaperätutkimuksia vuosina 2002 ja 2003 käsin kaivamalla ja vuosina 2004 ja 2005 koneella kairausnäytteistä. Lupaavilta näyttäviltä alueilta on tarkoitus kaivaa kultaa koneellisesti. Valtausalueelle
kuljetaan Kutturaan johtavalta tieltä Tolosjoen länsipuolelta lähtevältä tieuralta. Toiminnassa huuhdotaan rumpuseulalaitteistolla maa-aineksen joukossa olevaa irtokultaa. Työssä käytetään minikaivinkonetta, minikuormaajaa, dieselaggregaattia, rumpuseulaa, ränniä ja vesipumppua (teho 1 000 l/min). Vuosittain käsiteltävä maamassa on keskimäärin 200 m 3 ja enimmillään 500 m 3. Valtauksella työskentelee 2 4 henkilöä kaivukaudessa pääasiassa viikonloppuisin ja enintään muutaman viikon jakson 15.5. 31.10. Huuhdonnassa käytetään kiertovesijärjestelmää, johon vesi otetaan sähköllä toimivalla pumpulla Katajaojasta. Hakijan arvion mukaan vettä tarvitaan 150 m 3 /kausi. Koska osa vedestä saattaa imeytyä maahan ja haihtua, ojasta voidaan tarvita lisävettä muutaman kerran kaivukauden aikana. Myös kaivumontusta tihkuva vesi pumpataan uppopumpulla kiertovesijärjestelmään. Huuhdontavettä pumpataan kiertovesialtaasta ränniin keskimäärin 800 litraa ja enimmillään 1 000 litraa minuutissa. Kiertovesiallas (120 m 3, reunaluiskat 1:2 tai loivemmat) kaivetaan valtausalueen alapäähän Katajaojan suuntaisesti. Kaivupaikan ja kiertovesialtaan välille kaivetaan väliallas (30 m 3, reunaluiskat 1:2 tai loivemmat). Katajaojan ja kiertovesialtaan väliin jätetään noin 20 metrin levyinen suojavyöhyke. Kiertovesi- ja välialtaat yhdistetään avo-ojalla tai tarvittaessa rumpuputkella. Rumpuseula asetetaan lähelle väliallasta, joten seulasta tuleva vesisora menee ränniä myöten välialtaaseen. Kaivusta syntyneet maamassat läjitetään valtausalueelle ja käytetään myöhemmin kaivualueiden täyttämiseen. Hakijan mukaan toiminta edustaa parasta mahdollista tekniikkaa ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista. Hakija pyrkii kehittämään halvan tutkimusmenetelmän, jolla voidaan ympäristöä turmelematta ja luotettavasti etsiä valtaukselta alueet, joissa kullanhuuhdonta olisi kustannustehokasta. Tällöin vältytään turhilta kaivu- ja huuhdontatöiltä ja säilytetään osa maista luonnontilaisina. 4 Polttoaineet ja jätehuolto Toiminnassa käytetään noin 50 litraa kevytpolttoöljyä työpäivässä. Öljytuotteita varastoidaan valtauksella noin viikon kulutukseen tarvittava määrä kerrallaan: kevyt polttoöljy enintään 400 litraa, biohajoava hydrauliikkaöljy enintään 50 litraa ja moottoriöljy enintään 10 litraa. Talven ajaksi koneet tavallisesti viedään pois valtaukselta, joten moottoriöljyä ei tarvitse vaihtaa valtausalueella, vaan lisäysöljy riittää. Polttoaineet ja öljyt varastoidaan tiiviillä alustalla tiiviissä astioissa sateelta suojattuna. Pieniä määriä voidaan varastoida kuomullisessa perävaunussa. Valtauksella työskennellään yleensä viikonloppuisin ja enintään viikon jaksoissa, joten yhdyskuntajätettä syntyy hyvin vähän. Jätteet viedään Inarin kunnan osoittamiin vastaanottopisteisiin. Jäteöljyt viedään tuotteiden myyjien kierrätysjärjestelmään. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Valtaus ja sen ympäristö kuuluu Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalueeseen. Hammastunturin erämaa-alue kulkee valtauksen kohdalla Katajaojaa pitkin ja noin puolet valtausalueesta on erämaa-alueella. Valtauk-
selta on tietä myöten matkaa Kakslauttasen tunturikeskukseen noin 12 kilometriä ja Saariselän matkailukeskukseen noin 15 kilometriä. Valtauksen lähialueella on kaivettu ja kaivetaan edelleen kultaa koneilla ja lapioilla. Valtausalue on loivarinteinen laakso, jonka keskellä virtaa pieni oja. Kolme neljäsosaa valtausalueesta on kuivaa kangasmetsää, jonka aluskasvillisuus on vähäistä ja karikekerros ohut. Myös hienoksi rapautunutta pintamaata on niukasti. Pintakerroksen alla on granuliittiselle alueelle tyypillistä tiukkaan iskostunutta kivisoraa. Alueen kallioperän muoto vaihtelee, mutta pääsuuntaisesti se kuitenkin viettää ojaan. Joissakin kohdissa kallionpinta on rapautunut pehmeäksi. Valtausalueen kohdalla Katajaojan uoma on paikoin 2 3 metriä leveä. Kesäaikaan ojan vesialueen leveys on 0,5 1,5 metriä ja syvyys noin 0,1 metriä. Virtaama on silmämääräisesti arvioituna vähäinen. Lumen sulamisvesien aiheuttama uomaeroosio näyttäisi olevan valtauksen kohdalla vähäinen, koska vanhoista tutkimuskuopista osa on vieläkin havaittavissa. Valtauksen yläpäässä Katajaojaan liittyy luoteesta vanha uoma, joka on merkitty karttoihin vesiojana, mutta kesäisin uoma on täysin kuiva. Katajaojan latvoilta pohjoisesta virtaa kesälläkin hieman vettä. Keskikesällä valtauksen keskialueella uoma on usein kokonaan kuiva, mutta muutaman kymmenen metrin päässä vettä on jälleen uomassa. Vesi virtaa todennäköisesti maanalaisia onkaloita jonkin matkaa. Valtauksen alapään jälkeen Katajaojan uoma kapenee ja rinteet jyrkkenevät. Lähellä Tolosjokea Katajaojaan liittyy pohjoissuunnasta virtaava Vihasen Seppäsen oja, jonka virtaama on ojien liittymäkohdassa silmämääräisesti samaa suuruusluokkaa Katajaojan kanssa. Alue kuuluu Ivalon paliskunnan poronhoitoalueeseen. 5 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Kaivulla ei ole vaikutusta vesistöön tai sen käyttöön, koska toiminnasta ei synny jätevesiä eikä maa-ainesta sisältävää vettä pääse Katajaojaan. Katajaojassa ei ole kaloja eikä siinä voi liikkua kanootilla tai muilla kulkuvälineillä. Huuhdonnassa syntyvä vesi käsitellään kiertovesijärjestelmässä, jossa kaikki huuhdonnassa käytettävät vedet kiertävät väli- ja kiertovesialtaiden kautta uudelleen käyttöön. Välialtaan käyttö estää karkean aineksen pääsyn kiertovesialtaaseen, joten sen tilavuus ei pienene. Väliallasta tyhjennetään kaivinkoneella aika ajoin. Altaisiin ei varastoida vettä niin paljon, että runsaiden sateiden aikana ja valumisvesien vuoksi aiheutuisi ylitulvimisen vaaraa. Jos altaita on tarkoitus käyttää seuraavana kaivukautena, selkeytynyt vesi pumpataan tarvittaessa kaivukauden lopulla altaista pois ja sadetetaan maastoon. Kiertovesialtaan pohjalle levitetään tarvittaessa karkeampaa maa-ainesta. Näin lumien sulamisvedet sopivat altaisiin eikä ylitulvimisen vaaraa ole. Kaivumontut tyhjennetään niihin tihkuneesta vedestä juuri ennen niiden täyttämistä. Näin niistä ei pääse täytön yhteydessä maa-ainesta Katajaojaan. Hakemuksen mukaan kierrätysveden ottamisella Katajaojasta on ainoastaan lyhytaikainen vaikutus ojan vedenkorkeuteen ja virtaamaan. Tästä ei
kuitenkaan ole haittaa, koska valtaukselta alavirtaan ei ole vedenkäyttäjiä. Jos vedenkäyttäjiä on, altaiden täyttöajankohtaa voidaan siirtää. Päästöt ilmaan aiheutuvat koneiden pakokaasuista ja ovat määrältään pienen henkilöauton luokkaa. Melua syntyy polttomoottoreista, joiden ääni voi kuulua sääoloista riippuen muutamasta kymmenestä metristä pariinsataan metriin. Myös erityisen kivisen maa-aineksen pyöriessä seularummussa voi kivien kolahtelua kuulua. Toiminnasta ei aiheudu haitallista ja häiritsevää tärinää. Valtausalue ja sen ympäristö ovat asumattomalla alueella, joten toiminnalla ei ole vaikutusta yleiseen viihtyvyyteen. Toiminnan vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin ovat vähäisiä ja koskevat lähinnä luonnon koskemattomuus- ja kauneusarvoja. Valtauksen sulkemisen ja alueen maisemoinnin jälkeen luonnon kauneusarvot palautuvat. Hakijan mukaan toiminnalla ei ole merkitystä Hammastunturin erämaa-alueeseen. Toiminnalla ei ole vaikutusta maaperän ja pohjaveden tilaan, koska toiminnasta ei aiheudu vaarallisia päästöjä. 6 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Toiminnan käyttötarkkailua on silmämääräinen tarkkailu huuhdontapäivinä ja aina koneilla työskenneltäessä. Tarkkailtavia kohteita ovat muun muassa koneet ja laitteet, kiertovesialtaat, kaivumontut ja polttoainevarasto. Myös päästöjä tarkkaillaan silmämääräisesti päivittäin ja varaudutaan niiden estämiseen. Toiminnan vaikutuksista pidetään päiväkirjaa, jonka tiedoista laadittu yhteenveto toimitetaan kaivukauden päätyttyä Lapin ympäristökeskukseen. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Öljyvuototilanteisiin on varauduttu imeytysmatolla ja 40 litralla imeytysturvetta. Koneiden tulipaloihin on varauduttu jauhesammutuskalustolla. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Inarin kunnassa 17.4. 19.5.2008 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt lausunnon Lapin ympäristökeskukselta, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Inarin kunnalta sekä sen ympäristönsuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu suomeksi, pohjoissaameksi ja inarinsaameksi paikallislehti Inarilaisessa 23.4.2008.
7 Lausunnot 1. Lapin ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, ettei alueella ole ympäristöhallinnon tiedossa olevia uhanalaisten lajien esiintymiä tai suurten petolintujen pesiä. Valtausalue sijaitsee kuitenkin osittain Hammastunturin erämaa-alueella (FI 1300203) sekä Natura 2000 -alueen välittömässä läheisyydessä. Hammastunturin erämaa-alue on luontodirektiivin (92/94/ETY) mukainen yhteisön tärkeänä pitämänä alue (SCI). Alueen valinnan perusteena ovat olleet siellä esiintyvät yhteensä 13 luontodirektiivin liitteen I mukaista luontotyyppiä ja yhteensä 6 liitteen II lajia. Kaikessa toiminnassa on huolehdittava, ettei toiminnalla merkittävästi heikennetä alueen valinnan perusteena olevia luontotyyppejä tai lajien elinympäristöjä. Lisäksi erämaalain 5 :ssä kielletään teiden rakentaminen erämaa-alueille. Hammastunturin erämaaalueen hoito- ja käyttösuunnitelma on vahvistettu vuonna 1996. Ympäristölupapäätöksessä on otettava huomioon hoito- ja käyttösuunnitelman asettamat rajoitukset alueelle. Hakijan esittämään toimintaan voidaan myöntää ympäristölupa. Lupapäätöksessä tulee ottaa huomioon seuraavat seikat: - Kaivannot on luiskattava kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmiksi tai aidattava. - Huuhdonnassa on käytettävä suljettua kiertovesijärjestelmää, jonka altaiden kokonaistilavuuden on oltava vähintään käytettävien pumppujen kahden tunnin tuottoa vastaava tilavuus. Kierrosta poistettava vesi on imeytettävä maaperään. Huuhdonta-alueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava vesijärjestelmään. - Huuhdonnasta ei saa aiheutua samentumaa alapuoliseen vesistöön. - Vesiensuojelurakenteisiin ja niiden sijoitukseen saadaan tehdä Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla muutoksia, jotka eivät vaaranna niiden toimivuutta. - Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteen käsittelymääräysten mukaisesti. Syntyvät jätteet on toimitettava kunnan jätehuoltomääräysten mukaisiin jätteiden vastaanottopisteisiin. - Polttoaineiden ja öljytuotteiden käsittelyssä on noudatettava asiaan kuuluvaa varovaisuutta. Poltto- ja voiteluaineet ja jäteöljyt on valtausalueella varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna. Polttoöljyä sisältävät irtosäiliöt on varastoitava tiiviillä alustalla, josta vuodon sattuessa polttoaine voidaan kerätä talteen tai imeyttää. - Luvan saajan tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavat imeytysominaisuudet omaavaa materiaalia mahdollisten öljy- tai polttoainevuotojen imeyttämiseksi. - Kaivukoneiden hydrauliikkaöljynä tulee käyttää biologisesti hajoavaa öljyä tai ominaisuuksiltaan vastaavaa öljyä. Markkinoilla on myös hydrauliöljylaatuja, jotka eivät ole täysin biologisia, mutta luokitellaan helposti biologisesti hajoaviksi (OECD 301 B -menetelmä). - Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista (mm. vesistön samentumat) ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä päästöistä on ilmoitettava välittömästi myös alueen pelastuslai-
tokselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen ja vastaisten vahinkojen estämiseksi. - Kaivualueilta poistettavat pintamaat on varastoitava erillään muista massoista sulkemis- ja maisemointitöitä varten. Valtausalueella tulvarajan alapuolella olevat kiertovesialtaat ja kaivualueet on kaivukauden päätteeksi peitettävä karkealla maa-aineksella. Peittämistä ei tarvitse tehdä, jos altaita käytetään seuraavana vuonna ja ne on suojattu penkereillä siten, että tulvallakaan vesi ei pääse kulkemaan altaisiin. - Käytöstä kokonaan poistettavat kaivualueet ja kiertovesialtaat on kaivukauden päätteeksi tasattava ympäristöön sopeutuvaksi. - Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeen luvan saajan on saatettava alue lähiympäristöön sopeutuvaksi siten, että hienoaineksen huuhtoutumisvaara Katajaojaan estyy ja maaston muodot sekä kasvittuminen vastaavat mahdollisimman hyvin luonnontilaista aluetta. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava välittömästi Lapin ympäristökeskukselle. - Luvan saajan on huuhdontapäivinä seurattava kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä kirjaa kaivualueista, -määristä ja -ajoista, muodostuvista jätteistä ja muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. - Luvan saajan on osallistuttava vesistön yhteistarkkailuun. - Luvan saajan on toimitettava yhteistarkkailun toteuttajalle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto harjoitetusta toiminnasta ja toteutetusta ympäristövaikutusten tarkkailusta ympäristökeskuksen määräämällä tavalla. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) ja niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. - Mikäli valtaus vaihtaa omistajaa tai toiminnanharjoittaja vaihtuu, tästä tulee välittömästi ilmoittaa Lapin ympäristökeskukselle. Myös toiminnanharjoittajan yhteystietojen muutokset tulee ilmoittaa Lapin ympäristökeskukselle. 8 2. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskuksella ei ollut huomautettavaa hakemuksesta. Huuhdonnassa käytetään kiertovesijärjestelmää, jolloin vesistölle aiheutuvien haittojen voidaan katsoa olevan vähäiset. 3. Inarin kunta Kunnanhallitus on todennut, että Ivalon paliskunnan yleiskaavaehdotuksessa alue on merkitty osittain metsä- ja porotalousalueeksi (MP) ja osittain erämaa-alueeksi (Se). Katajaoja jakaa yleiskaavaehdotuksen mukaiset maankäyttömuodot. Hanke ei ole yleiskaavaehdotuksen vastainen. 4. Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Ympäristönsuojeluviranomainen on todennut, että selkeytys- ja välialtaat tulisi täyttää etenkin kuivina kesinä siten, ettei vedenotto merkittävästi vähennä Katajaojan virtaamaa. Vaikka Katajaoja ei valtauksen kohdalla vesilain 1 luvun 2 :n mukaan välttämättä ole vesistö, 150 m 3 :n vesimäärän nopealla ottamisella ja ojan vähäisellä virtaamalla voi olla haitallisia vaikutuksia ojan alajuoksulle ja mahdolliseen kalastoon. Myös suurten selkeytysaltaiden täyttöön ja maisemointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.
9 Muistutus 5. Metsähallitus Metsähallitus on esittänyt, että toimintaan tarvitaan vastaavat ympäristölupamääräykset kuin ympäristölupavirasto on asettanut muillekin Ivalojoen alueen konekaivajille. Luvan saajan on liityttävä myös Lapin ympäristökeskuksen hyväksymään Ivalojoen koneellisen kullankaivun yhteistarkkailuohjelmaan tai muutoin järjestettävä vedenlaadun seuranta omalla kustannuksellaan. Toiminnasta ei saa aiheutua vahinkoa vesistön kalastolle. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kaivualueilta poistettavien pintamaiden erillään varastoimiseen kaivualueen sulkemis- ja maisemointitöitä varten. Metsähallitus on pyytänyt ympäristölupavirastoa kirjaamaan päätökseen, että luvan saajan on ennen toiminnan aloittamista oltava yhteydessä Metsähallitukseen kaivoslain 503/1965 15 :n mukaisen vakuuden asettamista varten. Hakijan vastine Hakija on 28.5.2008 puhelimitse ilmoittanut, ettei se anna vastinetta. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Vilho Törmäselle luvan hakemuksen mukaiseen ja laajuiseen koneelliseen kullankaivuun Kataja-nimisellä valtauksella (nro 7412/1) Inarin kunnassa. Ennalta arvioiden lupamääräysten mukainen toiminta ei aiheuta korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset toimintaa koskevat määräykset 1. Kultaa saa koneellisesti kaivaa ja huuhtoa valtauksella Kataja vuosittain 15.5. 15.10. 2. Valtausalueelle tehtävät kaivannot on ainakin yhdeltä sivulta luiskattava kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmaksi tai aidattava. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 3. Huuhdonnassa on käytettävä suljettua kiertovesijärjestelmää, jossa huuhdontavesi johdetaan selkeytysaltaan kautta takaisin kiertoon. Tarvittaessa Katajaojasta voidaan ottaa täydennysvettä, mutta siitä ei saa aiheutua haittaa alajuoksulle. Selkeytysaltaan tilavuuden tulee ol-
la vähintään käytettävän pumpun kahden tunnin tuottoa vastaava tilavuus, kuitenkin vähintään 120 m 3. Huuhdonnassa on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen veden kierrätykseen. Ylimääräistä huuhdontavettä ei saa johtaa suoraan Katajaojaan, vaan se on imeytettävä valtausalueen maaperään. Käytössä olevalla huuhdonta-alueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava vesijärjestelmään. Kaivutyön yhteydessä on huolehdittava, ettei paljastetusta maanpinnasta ja siirretyistä maamassoista pääse haitallisessa määrin huuhtoutumaan maa-ainesta Katajaojaan. 4. Koneiden hydrauliikkajärjestelmissä on käytettävä mahdollisuuksien mukaan biohajoavaa tai ominaisuuksiltaan vastaavaa öljyä. Polttoaineiden ja öljytuotteiden käsittelyssä on noudatettava asiaan kuuluvaa varovaisuutta. Ne on varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna sekä siten, että ulkopuoliset eivät pääse niihin käsiksi. Polttoaineen irtosäiliöt on varastoitava tiiviillä alustalla, josta vuodon sattuessa polttoaine voidaan kerätä talteen tai imeyttää imeytysaineella. 5. Toiminnassa on huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Inarin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. 6. Vesiensuojelurakenteisiin ja niiden sijoitukseen saadaan Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. 10 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 7. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista, esimerkiksi Katajaojan samentumisesta, ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarpeen mukaan alueelliselle pelastusviranomaiselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen ja tapahtuneen toistumisen estämiseksi ja järjestettävä tarpeellinen tarkkailu päästöjen selvittämiseksi. 8. Öljypäästöjen varalta luvan saajalla on oltava alueella vähintään 200 litraa imeytysturvetta tai vastaavat ominaisuudet omaavaa materiaalia. Polttoaine ja sillä pilaantunut maa-aines on vuodon sattuessa kerättävä talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen 9. Kaivualueilta poistettavat pintamaat on varastoitava erillään muista massoista sulkemis- ja maisemointitöitä varten. Tulvarajan alapuolella olevat altaat, joihin on kaivukauden aikana kertynyt hienojakoista maa-ainesta, ja kaivualueet on kaivukauden päätteeksi peitettävä karkealla maa-aineksella. Altaiden peittämistä ei tarvitse tehdä, jos niitä käytetään seuraavana vuonna ja ne on suojattu penkereillä siten, että tulvallakaan vesi ei pääse kulkemaan niihin.
10. Käytöstä kokonaan poistettavat kaivualueet, vesialtaat ja imeytysalueet on kaivukauden päätteeksi tasattava ympäristöön sopeutuviksi. Tasatuille alueille on levitettävä pintamaakerros, joka mahdollistaa alueen nopean kasvittumisen ja estää hienoaineksen huuhtoutumisen. 11. Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeen luvan saajan on saatettava alue lähiympäristöön sopeutuvaksi siten, että maaston muodot ja kasvittuminen vastaavat mahdollisimman hyvin luonnontilaista aluetta. Maisemoinnin valmistumisesta tulee ilmoittaa Lapin ympäristökeskukselle. 11 Tarkkailu ja raportointi 12. Luvan saajan on huuhdontapäivinä seurattava kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä kirjaa kaivualueista, -määristä ja -ajoista, muodostuvista jätteistä sekä muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. 13. Luvan saajan on osallistuttava kullankaivuun vaikutusten selvittämiseksi järjestettyyn vesistön yhteistarkkailuun. 14. Luvan saajan on toimitettava Lapin ympäristökeskukselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto toiminnasta ja aiheutuneista päästöistä sekä toteutetusta ympäristövaikutusten tarkkailusta ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Luvan saajalla on kaivosrekisteriin merkityn valtauskirjan nojalla oikeus valtausalueella olevan huuhdontakullan hyväksikäyttämiseen. Hakemuksen mukainen ja lupamääräyksiä noudattava toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteuttamista. Kiertovesialtaiden käytön voidaan katsoa olevan parasta taloudellisesti käytettävissä olevaa tekniikkaa koneellisen kullankaivuun kiintoainepäästöjen rajoittamiseen tässä tapauksessa. Lupamääräykset huomi-
oon ottaen toiminta ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maan tai pohjaveden pilaantumista tai eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Päästöjä ehkäisevien ja rajoittavien lupamääräysten asettamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaista pintavesien pilaantumisesta johtuvaa vahinkoa, josta on määrättävä ympäristönsuojelulain 11 luvussa tarkoitettuja korvauksia. Luvan saajalla on valtausoikeus 31.12.2009 asti. Kullanhuuhdontaa koskevaan valtausoikeuteen on kaivoslain perusteella mahdollista myöntää tässä tapauksessa vielä kahden vuoden jatkoaika. Koska toimintaa ei ole mahdollista harjoittaa ilman valtausoikeutta, jonka enimmäispituus on kaivoslain nojalla 10 vuotta, tämä lupa on myönnetty määräaikaisena. 12 Lupamääräysten perustelut Huuhdonta-aika on rajattu, jolloin toiminta on toteutettavissa ympäristölle vähiten haittaa aiheuttaen. Ilmoitusvelvollisuudella poikkeuksellisista tilanteista ja vuosiraportoinnilla mahdollistetaan toiminnan valvonta. Jyrkkäreunaiset kaivannot voivat aiheuttaa haittaa porotalouden harjoittamiselle, minkä estämiseksi on annettu määräys luiskien loiventamisesta tai kaivantojen aitaamisesta. Kiertovesijärjestelmällä rajoitetaan tehokkaasti hienoaineksen kulkeutumista ja sen aiheuttamia haittoja. Annetuilla rajoituksilla varmistetaan, että kiertovesijärjestelmä toimii tehokkaasti ja riskit ympäristön pilaantumiselle ovat mahdollisimman pienet. Veden imeyttämisellä maaperään rajoitetaan kiintoainepäästöjä Katajaojaan. Sade- ja valumavesien johtamisella selkeytysaltaaseen varmistetaan, ettei toiminta-alueelta pääse runsassateisenakaan vuotena haitallisessa määrin kiintoainetta Katajaojaan. Biohajoavan öljyn käyttäminen hydrauliikkaöljynä vähentää letkurikoista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Polttoaineiden ja öljytuotteiden varastointimääräyksellä vähennetään maaperän ja ympäristön pilaantumisen riskejä. Määräyksessä on otettu huomioon palavien nesteiden haitallisuus ympäristölle, toiminnan sijainti ja alueen luonnon ominaispiirteet. Alueella on määrätty pidettäväksi riittävä määrä imeytysturvetta mahdollisen konerikon tai polttoainesäiliön vuodon seurauksena maaperään päässeen nesteen imeyttämiseksi. Kaivukausittaisella maisemoinnilla vähennetään hienoaineksen huuhtoutumista ja nopeutetaan alueen palautumista takaisin luonnontilaan. Pintamaiden hyödyntäminen maisemoinnissa nopeuttaa oleellisesti alueen kasvittumista. Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeisellä maisemoinnilla alue saatetaan luonnonmukaiseksi. Toiminnan käyttöseurannalla vähennetään erilaisten poikkeustilanteiden ja niiden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen riskiä. Alueella on aloitettu kullankaivuun vesistövaikutusten selvittämiseksi yhteistarkkailu. Muuta tarkkailua ei toiminnan laajuus, sijainti ja päästöt huomioon ottaen ole tar-
peen määrätä. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen toiminnan ja sen vaikutusten seuraamiseksi. 13 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa ilmenevästi huomioon. Metsähallituksen esittämä vaatimus vakuudesta ei kuulu ympäristöluvassa käsiteltäviin asioihin ja ympäristölupavirasto jättää sen toimivaltaansa kuulumattomana tutkimatta. Muut muistutuksen vaatimukset on otettu lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa ilmenevästi huomioon. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupa on voimassa 31.12.2011 asti. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti, 46 1 ja 3 momentti sekä 52 1 momentti Jätelaki 4 ja 6 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 1 100 euroa.
14 Perustelut Kun vuotuinen kaivumäärä on enintään 1 000 m 3, käsittelymaksu on 1 100 euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)
15 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Kristiina Toivila Simo Perkkiö Mikko Keränen Tarja Savela Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana johtaja Kristiina Toivila sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö (tarkastava jäsen) ja Mikko Keränen. Asian on esitellyt esittelijä Tarja Savela. Tiedustelut, asian esittelijä, puh. 020 690 182 TS/lk Liite Valitusosoitus
Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 18.7.2008, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: asiak.palv. 020 690 182; telekopio 020 490 6499 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.