LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 171/2006/4 Dnro LSY 2005 Y 280 Annettu julkipanon jälkeen 15.12.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Pallonevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kauhajoki Kauhanummi Oy TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ALUEEN OMISTUS JA KAAVOITUSTILANNE Pallonevan turvetuotantoalue sijaitsee Kauhajoen kaupungin Harjan kylässä Kauhajoen keskustasta noin 20 km itään Ikkeläjärven valuma alueella. Turvetuotanto jo toiminnassa olevalla tuotantoalueella on alkanut vuonna 1998. Tuotantokunnossa oleva pinta ala on nykyisin noin 50 ha ja suunniteltujen laajennusalueiden pinta ala on noin 65,2 ha. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa ympäristö ja jyrsinpolttoturvetta. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Ikkelänjokeen. Turvetuotannon arvioidaan kestävän vuoteen 2030. Kauhanummi Oy on 27.9.2005 Länsi Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella ja myöhemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Pallonevan jo toiminnassa olevan 50 ha:n suuruisen turvetuotantoalueen toiminnalle ja sen noin 65,2 ha:n suuruisen laajennusalueen kuntoonpanolle ja toiminnalle Kauhajoen kunnassa. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c) kohta Kauhanummi Oy omistaa Pallonevan hankealueen lukuun ottamatta tilaan RN:o 2:19 kuuluvaa 22 ha:n suuruista aluetta, jonka hakija on vuokrannut maanomistajalta turvetuotantoa varten 31.12.2025 saakka.
TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö 2 Pallonevan aluetta ei ole kaavoitettu. Etelä Pohjanmaan 23.5.2005 vahvistetussa maakuntakaavassa Kyrönjoen valuma aluetta koskee suunnittelumääräys III, jonka mukaan turvetuotannon suunnittelussa on otettava huomioon vesistövaikutukset siten, että vesistökuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Länsi Suomen ympäristökeskus on 3.8.1998 antanut vesiensuojelun ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen mukaisen lausunnon, jossa se muun ohella on todennut, että tuotantoalueelta lähtevien vesien puhdistuksesta tuli vuoden kuluessa esittää suunnitelma Kauhajoen kunnan ympäristönsuojelulautakunnalle ja ottaa parempi puhdistusmenetelmä käyttöön vuoden 1999 loppuun mennessä. Hakija on aloittanut turvetuotannon vuonna 1998. Tuotantokunnossa on 50 ha. Hanke sijoittuu Pallonevan luoteisosaan Vapo Oy:n tuotantoalueiden pohjoispuolelle. Suo on saarekkeiden pirstoma ja rajoittuu saarekkeiden välistä toisiin soihin ja lännessä Sikasaloon. Turvekerroksen keskimaatuneisuus on 5,5, josta heikosti maatuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 3,4 ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 6,3. Turvekerrostumien keskipaksuus on 1,7 m, josta heikosti maatuneen turpeen osuus on 0,6 m. Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyys on 2,0 m ja yli 2,0 m syvän alueen keskisyvyys on 2,2 m. Suurin havaittu turpeen paksuus alueella on 2,8 m. Suon pohjamaalaji on hiekka, paikoin kivinen moreeni. Lähin vakituinen asutus on noin 3 km:n etäisyydellä turvetuotantoalueesta lounaaseen. Hankealueen lähiympäristössä ei ole yleisiä ulkoilu tai virkistysalueita, joihin hankealueilla olisi vaikutusta. Pallonevan tuotantoalueen luonne metsästysmaana on muuttunut, kun alueen kunnostus turvetuotantoon on aloitettu. Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä nro 133/2005/4 Vapo Oy:lle on myönnetty turvetuotantolupa Pallonevan alueella. Hakijan ja Vapo Oy:n tuotantoalueiden kuivatusvedet poistuvat samaa laskuojaa pitkin Ikkelänjokeen. Vapo Oy:n toiminnassa olevan Kontionevan ja Pallonevan tuotantoalueen pinta ala on 597,2 ha. Pallonevan tuotantoalueen lähistöllä harjoitetaan maa ja metsätaloutta.
Suojelukohteet ja pohjavesialueet 3 Pallonevan lähiympäristössä ei ole pohjavedenottamoita tai pohjavesialueita eikä luonnonsuojelualueita. Vesistön tila ja käyttö Palloneva kuuluu Kyrönjoen vesistöalueeseen ja Ikkelänjoen valuma alueeseen. Kuivatusvedet johdetaan laskuojan kautta Ikkelänjokeen. Ikkelänjoki saa alkunsa 350 ha:n suuruisesta matalasta ja humuspitoisesta Ikkeläjärvestä. Järvi on jonkin verran rehevöitynyt ja sen vesi on laadultaan ravinteikasta ja humuspitoista. Ikkelänjoki laskee aluksi kapeana ja kaivettuna ojana, kunnes siihen yhtyy Myllyluoma ja sen jälkeen Isoluoma. Ikkelänjoen valuma alueelta ei ole saatavissa virtaamamittaustietoja riittävän pitkältä ajanjaksolta. Virtaamat on arvioitu sen vuoksi käyttämällä vertailuvesistönä Koskutjoen alaosan aluetta yhdessä sen yläpuolisten alueiden kanssa. Lasketut virtaamat ovat seuraavat: Koskutojan alaosa Ikkelänjoki (tuotantoalueen vesien purkukohdassa) Pinta ala (km 2 ) alarajalla 107,46 161 Järvisyys alarajalla 2,76 % 2,60 % Alivirtaama 0,01 m 3 /s 0,01 m 3 /s Keskialivirtaama 0,12 m 3 /s 0,18 m 3 /s Keskivirtaama 0,98 m 3 /s 1,47 m 3 /s Keskiylivirtaama 7,81 m 3 /s 11,7 m 3 /s Ylivirtaama 13,8 m 3 /s 20,68 m 3 /s Vuoden 2004 elokuussa ja marraskuussa otettujen näytteiden mukaan Ikkelänjoen yläosalla kokonaisfosfori oli 45 ja 26 µgp/l sekä kokonaistyppi 440 ja 910 µgn/l. Ikkelänjoen alaosalla vastaavana aikana otetuissa näytteissä kokonaisfosfori oli 45 ja 27 µgp/l sekä kokonaistyppi 783 ja 930 µgn/l. Kalasto ja kalastus Ikkeläjärvessä on mm. haukea, ahventa ja särkeä. Ikkelänjoki on latvaosaltaan melko vaatimatonta, hiekkapohjaista ja hidasvirtaista luomaa. Sikasalontien alapuolisella osuudella luomaa voidaan kutsua joeksi. Joki on yläosasta alkaen hyvin mutkaista ja oikomatonta. Taimenta tavataan ainakin Isoluomaan saakka. Isoluoman haaran yläpuolella on joitakin erittäin huonokuntoisia virtapaikkoja ja alueella tavataan vain satunnaisia taimenyksilöitä. Lamminmaasta alaspäin joki on hidasvirtaamaista, mutkaista ja hiekkapohjaista. Koskialueet alkavat Asuulin yläpuolelta päättyen Pakkolankosken alapuolelle
4 Rahikankoskeen lähes 3 km alempana. Alueelta tavataan pääosin haukea, ahventa sekä vähän taimenta ja rapua. Kantatien 67 yläpuolella on lyhyehkö koskipaikka (Aronkoski), jossa on taimenille sopivaa aluetta. Vähävetisimpänä kesäaikana kalastus Ikkelänjoella ei ole mielekästä, vaan kalastus keskittyy syvemmille osuuksille. Ikkelänjokeen on istutettu lähes vuosittain Karvianjoen kantaa olevaa yksivuotiasta taimenta. Alueelle on istutettu myös 0 vuotiasta harjusta. Istutukset on tehty pääosin Asuulin ja Pietarinkosken alueilla. Sotkanluoma on ainoa sivuhaara, johon on satunnaisesti istutettu taimenta. TURVETUOTANTO Tuotannossa oleva pinta ala on noin 50 ha. Tuotantoalue on tarkoitus laajentaa 115 ha:iin. Alueella tuotetaan ympäristö ja jyrsinpolttoturvetta. Tuotantomenetelmänä käytetään mekaanista vaunua ja imuvaunua. Vuotuinen tuotantomäärä Pallonevalla on vuosina 1998 2005 ollut noin 137 000 m³ turvetta ja vuosina 2005 2030 tuotantomäärä on arvioitu 1,1 miljoonaksi suokuutiometriksi. Jälkikäytön muodosta päättää kussakin tapauksessa alueen omistaja tuotannon päättymisajankohdan, tarpeiden ja olosuhteiden mukaan. Yleisimpinä käyttömuotoina ovat metsä tai maatalous tai ruokohelpiviljely. Osa pohjasta voidaan soistaa uudelleen tai allastaa lintujärveksi. Myös muut vaihtoehdot ovat tutkittavina. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Päästöt vesistöön Kuivatusvesien käsittelyssä käytetään sihdeillä varustettuja päisteputkia sarkaoja altaineen, laskeutusaltaita ja virtaamansäätöä. Turvetuotantoalueen ja sen laajennusalueiden kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaiden jälkeen tuotantoalueen länsipuolella sijaitsevan 4,4 ha:n suuruisen pintavalutuskentän kautta sulan maan ajan. Pintavalutuskentän osuus tuotantoalueesta on 3,8 %. Pallonevan tuotantoalueen (115 ha) kuivatusvesien pintavalutuskentältä vesistöön johdettava kuormitus vuorokaudessa on seuraava: Kiintoaine Fosfori Typpi Orgaaninen aines 2,5 kg 22 g 630 g 23 kg
5 Pintavalutuskentältä vesistöön johdettava kuormitus sulan maan aikana (1.5. 31.10.) on seuraava: Kiintoaine Fosfori Typpi Orgaaninen aines 455 kg 3,9 kg 114 kg 4 100 kg Pöly, melu ja liikenne Turvetuotantoalue sijaitsee noin 3 km:n etäisyydellä vakituisista asunnoista, joten pölystä, melusta ja pakokaasuista aiheutuvat haitat ovat minimaaliset. Meluarvot jäävät valtioneuvoston päätöksessä nro 1992/993 esitettyjen ohjearvojen alapuolelle. Turpeen jatkokuljetus tapahtuu yleistä tietä pitkin. Tien kunnossapidosta vastaa Kauhajoen kaupunki. Hakijan mukaan turpeen kuljetusmäärä Pallonevalta on arviolta 50 000 m 3 vuodessa. Turverekkaan mahtuu 100 120 m 3 turvetta, minkä mukaan laskettuna tuotantoalueelta lähtee vuodessa enimmillään 500 rekkakuormaa. Varastointi ja jätteet Tuotannossa käytetään traktoreita, joiden kevyen polttoöljyn kulutus on tuotantokauden aikana 50 000 l, kun kaikki tuotantokelpoiset pinta alat (115 ha) ovat tuotannossa. Lisäksi voiteluöljyjä käytetään yhteensä 360 l ja muita voiteluaineita 80 kg. Aumansuojamuovia käytetään vuodessa noin 3 000 kg. Polttoöljy varastoidaan irrallisissa ja siirrettävissä farmarisäiliöissä niille työmaan varikkoalueella osoitetussa paikassa siten, että aineet eivät pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen vahinkotapauksissa. Tuotantoalueella varastoissa säilytettävän polttoaineen määrä on enintään 6 000 l. Määräykset eivät siten edellytä öljysäiliöiden säilyttämistä suojavallitilassa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Hakija toimittaa jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen yrityksen huoltokiinteistölle, jonne on järjestetty asianmukaiset säiliöt. Sekajätteen noutaa kunnallinen jätteenkerääjä viikoittain ja jäteöljyt yms. noutaa kerran vuodessa Ekokem Oy. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Hanke ei aiheuta muutoksia nykytilanteeseen. Alueelle kaivetut ojat ja altaat ovat lisänneet vesilintujen pesimismahdollisuuksia. Tuotantokauden ulkopuolella metsästys on mahdollista ja sallittua. Alueella viihtyviä metsästettäviä lajeja ovat hirvi, jänis, teeri, telkkä, sinisorsa ja tavi. Marjastus on mahdollista tuotantoalueiden reunoilla. Marjastusta voi edelleen harrastaa lähiympäristön suo ja metsäalueilla. Kuormituksen alapuolisiin pintavesiin aiheuttaman vaikutuksen kannalta kriittisin aika on uuden suon ojituksen jälkeinen vuosi, jolloin
Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Ympäristöriskit 6 vuosivalunta on noin kolmanneksen suurempi normaaliin verrattuna. Myöhemmin valunta tasoittuu ja lähenee ojitusta edeltävään tilaan. Osa Pallonevan tuotantoalueesta on jo tuotantotoiminnassa, jolloin kuormituksen määrä lähivuosina on esitettyä kuormituslaskelmaa pienempi. Pallonevan lähiympäristössä ei ole pohjavedenottamoita eikä pohjavesialueita. Hakijan mukaan hankkeesta ei aiheudu pöly tai meluhaittaa. Turpeen jatkokuljetus tapahtuu yleistä tietä pitkin. Paloturvallisuusriskin minimoimiseksi turvetyömaalle on laadittu palosuojelusuunnitelma, joka on toimitettu paloviranomaiselle. Suunnitelmasta ja ohjeista on annettu koulutusta ja ne on jaettu työmaalla toimivalle henkilöstölle. Työmaiden henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään jatkuvasti. Ympäristöviranomaiset tarkastavat työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Pallonevan turvetuotantoalueelle rakennetaan 11 palokaivoa ja alueella on käytössä tuulipussi ja mittari. Kovan tuulen aikana työskentelyä pyritään välttämään. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon esityksen käyttö ja päästötarkkailuohjelmaksi sekä tuotantovaiheen jälkeiseksi tarkkailuohjelmaksi. Pallonevan syrjäisen sijainnin vuoksi erillisiä pöly ja melumittauksia ei tehdä ja arvio pöly ja meluvaikutuksista tehdään tarkkailuraporteissa kirjallisuusselvitysten perusteella. HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN JA EHKÄISEMINEN Kalatalousmaksu/ velvoitteet Hakija ei ole esittänyt kalatalousmaksua tai kalatalousvelvoitteita.
KORVAUKSET 7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakija ei ole esittänyt maksettavaksi korvauksia. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Kauhajoen kaupungissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 20.1. 20.2.2006 välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on 13.1.2006 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Kauhajoen kaupungilta 7.3.2006 mennessä. Asian kuuluttamisesta on julkaistu ilmoitus Kauhajoen Kunnallislehtinimisessä sanomalehdessä 20.1.2006. 1) Länsi Suomen ympäristökeskuksen mukaan ympäristölupa voidaan myöntää, mikäli vesiensuojelurakenteet ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hanke laajenee suoalueelle, joka ei ole ollut aiemmin tuotannossa. Hakijan on selvitettävä kyseisen alueen luonnonarvot ja laadittava arvio siitä, mitä vaikutuksia hankkeella on lähiympäristöön. Hakijan on myös selvitettävä, miten ympäristövaikutuksia voidaan vähentää. Hakijan on toimitettava valuma alueen maankäyttöselvitys. Alueen kokonaiskuormituksen määrittämiseksi on tärkeä tietää valumaalueen muu maankäyttö kuten turvetuotanto. Länsi Suomen ympäristökeskus on katsonut, että käyttötarkkailu voidaan toteuttaa hakijan esittämällä tavalla. Päästötarkkailuun on lisättävä yksi ajankohta talvella alivaluman aikana, mikäli näyte voidaan ottaa. Näytteiden analysoinnista vastaavan laboratorion kanssa voidaan sopia hälytysrajasta. Lisäksi käyttötarkkailuun on lisättävä alapuolisen uoman sedimentaatioseuranta kiintoainekuormituksen selvittämiseksi. Kiintoainekuormituksen määrää ja laatua on arvioitava joen pohjaan kiinnitettyjen laskeutumisputkien ja mittaasteikkojen perusteella. Laskeutumisputkien sisältö on mitattava neljästi vuodessa ja niistä on tutkittava laboratoriossa kiintoaineen määrä ja laatu. Tarkkailu on toistettava määrävuosina viiden vuoden välein. Hankkeen valmistelutöitä ei voida aloittaa ennen Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymää vesistötarkkailuohjelmaa. Vesistötarkkailu on tarkoituksenmukaista suorittaa yhteistarkkailuna.
8 Pölyämisen estämiseksi tulee turvetuotannon eri vaiheissa käyttää parasta mahdollista tekniikkaa. Turvetuotanto oheistoimintoineen ei saa aiheuttaa asumiseen ja oleskeluun käytettävillä alueilla sellaisia pölyhaittoja, että voimassa olevat valtioneuvoston antamat ohjearvot (VNp 480/96) ylittyvät. Tuotantoalueen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriytyvissä kohteissa valtioneuvoston antamia ohjearvoja (VNp 993/92). Jos lähialueella koetaan pöly tai meluhaittoja, hakijan on suoritettava pöly ja melutarkkailua. Hakijan on toimitettava ympäristökeskukselle sähköisesti (TYVIpalvelimen) kautta vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista raportointivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Perustason vesiensuojelurakenteisiin kuuluvan lietesyvennyksen on oltava noin 10 m pitkä ja sen on oltava hieman sarkaojaa leveämpi. Virtaamahuippuja pienentämällä varmistetaan muiden vesiensuojelumenetelmien riittävä puhdistuskapasiteetti. Laskeutusaltaat on tyhjennettävä mieluiten heti tuotantokauden ja syyskunnostusten jälkeen sekä tarpeen mukaan muulloinkin. Tyhjennettävälle lietteelle on varattava riittävästi pengerrettyä läjitysaluetta laskeutusaltaan välittömään läheisyyteen. Laskeutusaltaan mitoituksessa hakijan esittämien suureiden lisäksi laskeutusaltaan lietetilan tulee olla vähintään 4 m 3 /ha. Pintavalutuskentän on oltava vähintään 3,8 % valuma alueesta eli 4,4 ha. Pintavalutuskenttä on suunniteltava Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (19.9.2003) mukaisesti. Pumpun ja sen lisälaitteiden sekä pumppukaivojen yms. suunnittelu ja toteutus on tehtävä siten, että laitteet kestävät mahdollisen painumisen eikä käyttökatkoja tule tällaisista syistä. Pumpun on oltava lämpöeristetty, että alueelta tulevat vedet voidaan pumpata pintavalutuskentän kautta myös talviaikaan. Pintavalutuskentän toimivuuden kannalta oleellista on veden tasainen leviäminen koko kentän alueelle. Vesi jaetaan kentälle jakoojan tai putkiston avulla. Oikovirtaukset kentällä on estettävä. Poltto ja voiteluaineet on sijoitettava katettuun reunallisella suojarakenteella varustettuun tilaan ja jäteöljyjen säilyttämiseen käytetty katettu tila on varustettava reunallisella suojarakenteella. Vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta on ilmoitettava ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta vasten. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että Ikkelänjoki on vuoden 1985 Vaasan läänin seutukaavaliiton seutusuunnitelmassa luokiteltu kalatalouden tuotantoalueiden kartoituksessa kalatalouden kannalta merkittäviin ja kehityskelpoisiin latvavesistöihin. Ikkelänjoki on säilynyt hyvin luonnontilaisena uomana, sillä uomaa ei ole juurikaan perattu ja sen vedenlaatu on kohtalai
9 nen. Vuoden 1987 Kyrönjoen vanhan käyttö ja hoitosuunnitelman mukaan Ikkelänjoen kalastoon kuuluu purotaimen, kivennuoliainen, hauki, ahven, kiiski, kivisimppu ja made. Sähkökoekalastuksissa Ikkelänjoesta on saatu purotaimenia. Taimen lisääntyy Ikkelänjoessa, mutta kannan alkuperäisyydestä ei ole varmuutta, sillä alueen jokiin ja puroihin on toteutettu useita purotaimen ja taimenistutuksia. Lisäksi Ikkelänjoessa tavataan rapua, jonka kannasta ei ole varmuutta. TE keskuksen mukaan lupa Pallonevan turvetuotannolle voidaan myöntää, koska hankkeessa sovelletaan tavanomaista parempia vesienkäsittelyratkaisuja. Kuivatusvesien aiheuttama kuorma alapuolisessa vesistössä on kuitenkin pidettävä mahdollisimman alhaisella tasolla, mikä edellyttää hakemuksen mukaisten tehostettujen vesienkäsittelytoimenpiteiden käyttöönottoa välittömästi ja sarkaojien puhtaanapitoa, lietesyvennysten ja altaiden tyhjentämistä ja vesienkäsittelyrakenteiden kunnostuksia sekä toiminnan tarkkailua ja välitöntä puuttumista havaittuihin puutteisiin. Luvansaajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan TEkeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TE keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailuohjelmassa on huomioitava myös alueen rapukanta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Tarkkailutarve jatkossa arvioidaan saatujen tulosten perusteella. 3) Kauhajoen kaupungin ympäristö ja rakennusvalvontajaoston mukaan laskeutusaltaat on varustettava myös pintapuomein. Altaiden putkipatojen on oltava kunnolliset ja vedenkorkeutta säätelevät. Pintavalutuskentän eliniäksi arvioidaan 10 15 vuotta ja tuotannon arvioitu päättymisaika on vuonna 2030, minkä vuoksi lupa on aiheellista myöntää toistaiseksi voimassaolevana ja hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulisi tehdä 31.12.2018 mennessä. Tuolloin tulee esittää tuotantoalueen jälkihoitotoimenpiteet tuotannon päättymisen jälkeen ja jätevesien käsittelyjärjestelmä tuotantoajan lopulle ja varsinaisen tuotannon jälkeisille vuosille. Mikäli lupa myönnetään määräaikaisena, päätöksessä tulisi ratkaista myös jälkihoitovelvoitteet, jotka koskevat ainakin vesienkäsittelyrakenteita. Ympäristön kannalta noin viisi vuotta on kohtuullinen aika, jossa vanha tuotantokenttä ottaisi suojaavaa kasvustoa pintaansa. Reuna ja kokoojaojissa olevat lietesyvennykset ja altaat on tyhjennettävä vuosittain. Altaiden puhdistustyöt on suoritettava ajankohtana, jolloin siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle. Uusilla turvetuotantoalueilla ojitus on aloitettava vesiensuojelurakenteista ja altaita on puhdistettava tehostetusti kentän aukaisun yhteydessä ja kahden seuraavan kuivatusvuoden aikana. Virtaamansäätöön perustuvat vesienkäsittelyrakenteet on pidettävä hyvin toimintakuntoisina, koska pintavalutuskenttä toimii ainoastaan sulan maan aikana.
10 Aumojen peittomuovit on kerättävä mahdollisimman puhtaana sekä paalattava ja toimitettava hyötykäyttöön. Alueella säilytettävä polttoaine on varastoitava suoja altaallisessa tai sitä vastaavassa kuljetussäiliössä. Jos polttoaineen kokonaismäärä ylittää 10 m 3, se on luvitettava ympäristönsuojelulain mukaisesti. Muille öljytuotteille ja jäteöljylle on oltava katteellinen suojarakennettu katos tai tila, josta ei pääse tapahtumaan valuntoja maaperään. Hakijan on tarkkailtava tuotantotoimintaansa hakemuksen mukaisesti. Vaikutustarkkailu Ikkelänjoessa olisi suotavaa hoitaa yhteistarkkailuna ainakin vesistö ja kalataloustarkkailun osalta samaa laskuojaa käyttävien toimijoiden kanssa. Ikkelänjoki on Kyrönjoen latvavesistönä alkuperäisen tammukan kasvu, elin ja kutuvesi, joten seuranta on tarpeen. Hakijan vastine YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Hakija on vastineessaan toimittanut Länsi Suomen ympäristökeskuksen 1) lausunnossa edellytettyjä lisäselvityksiä. Hakija ei ole pitänyt kannattavana asentaa joen pohjaan kiintoaineputkia, koska joki sijaitsee kaukana turvesuosta. Lisäksi kiintoaineputket rikkoontuvat hyvin helposti ja menetelmä tulee kohtuuttoman kalliiksi pienen yksityisen turvetuotannon kannattavuutta ajatellen. Jokea kuormittaa myös maa ja metsätalous, joten hakijaa ei voida velvoittaa kyseisiin toimenpiteisiin yksin. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen 2) lausunnosta. Tarkkailu pyritään toteuttamaan yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa Kauhajoen kaupungin ympäristö ja rakennusvalvontajaoston 3) lausunnosta. Hakija on esittänyt näkökantansa jälkikäytöstä, joka on selostettu tämän päätöksen resiitin asianomaisessa kohdassa. Ympäristölupavirasto myöntää Kauhanummi Oy:lle luvan Pallonevan jo toiminnassa olevan noin 50 ha:n tuotantoalueen turvetuotantoon ja sen noin 65 ha:n laajennusalueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon Kauhajoen kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten rajoitettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä.
Lupamääräykset 11 Tuotanto 1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta noin 115 ha:n suuruiselta alueelta, joka sisältää noin 65 ha:n suuruisen laajennusalueen. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. Vesienkäsittely 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, pintapuomein varustettujen laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Aumaalueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä ennen laajennusosan kuntoonpanon aloittamista, kuitenkin viimeistään vuoden 2007 elokuun loppuun mennessä. Vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan
12 päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Mataloituvilla kentillä, joiden turvepaksuus on alle puoli metriä, sarkaojat sekä reuna ja kokoojaojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Varastointi ja jätteet 7) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 8) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Siirrettävät polttoainesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse ojiin eikä maaperään. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Häiriö ja poikkeustilanteet 9) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana.
13 11) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. Tarkkailut 12) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle sekä Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 14) Luvan saajan on osallistuttava laskuojan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 15) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana toiminnassa olevan alueen osalta 400 euroa ja uuden alueen osalta 390 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Toiminnassa olevan alueen osalta ensimmäinen maksu vuodelta 2006 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta ja uuden alueen osalta kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan.
14 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesien käsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Pallonevan turvetuotantoalueesta 50 ha on jo toiminnassa olevaa tuotantoaluetta ja noin 65 ha:n suuruinen alue kuntoonpantavaa laajennusaluetta. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka on turvetuotannon kuivatusvesien käsittelyssä yleensä pintavalutus tai teholtaan sitä vastaava menetelmä. Kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaiden jälkeen ympärivuotisesti 4,4 ha:n suuruisen pintavalutuskentän kautta ja kentän mitoitus on ympäristöministeriön 19.9.2003 antaman turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen mukainen. Kun otetaan huomioon Pallonevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta.
Lupamääräysten perustelut 15 Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Määräykset 7) ja 8) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 9), 12) ja 13) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 10) ja 11). Lupamääräys 15) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto ottaa tarkkailua koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksissä 12) ja 13), mutta toteaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen 1) vaatimukseen alapuolisen uoman sedimentaatioseurannasta, että tässä asiassa vesienkäsittelymenetelmät ja Pallonevan ympäristön tila huomioon ottaen ei ole tarpeen velvoittaa luvan saajaa asennuttamaan joen pohjaan laskeutumisputkia ja mitta asteikkoja. Pöly ja melutarkkailuvelvoitteen asettamiseen ei ole tarvetta, koska turvetuotantoalue sijaitsee kaukana asutuksesta. Ympäristökeskuksen vesienkäsittelyrakenteiden mitoitusvaatimusten osalta ympäristölupavirasto toteaa, että pintavalutuskentän mitoitus on riittävä kuivatusvesien käsittelyä varten. Laskeutusaltaan lietetilan mitoituksesta ympäristölupavirasto ei anna erillistä määräystä, mutta toteaa, että vesienkäsittelyrakenteet on lupamääräyksessä 2) määrätty esittämään Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi. Ympäristölupavirasto ottaa Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen 2) vaatimukset huomioon asianomaisissa lupamääräyksissä. Ympäristölupavirasto ottaa Kauhajoen kaupungin ympäristö ja rakennusvalvontajaoston 3) vaatimuksen laskeutusaltaiden varustamisesta pintapuomilla huomioon lupamääräyksessä 2). LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.
Lupamääräysten tarkistaminen 16 Luvan saajan on viimeistään 30.11.2016 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä ja kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön sekä arvio mahdollisesti aiheutuvista korvattavista vahingoista. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Uusien tuotantoalueiden kuntoonpano saadaan aloittaa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55, 56 ja 90 Jätelain 4 ja 6 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 2 940 euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003) 2
17 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailu Leena Simpanen Jukka Leinonen Pertti Seppänen Anne Valjakka Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Jukka Leinonen (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt esittelijä Anne Valjakka. AV/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 15.1.2007. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde 020 490 121 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2 Kartta
Liite 3 PALLONEVAN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pölyja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis toukokuu, kesäheinäkuu, syys lokakuu ja joulu helmikuu) kahden vuoden ajan pintavalutuskentän valmistumisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P,kok N ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa.
Raportointi Laadunvarmistus Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta alojen suhteessa. Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.