Yrittäminen ja yritysmuodot Oma nimesi Tutkielma x.xx.20xx
Sisällys 1 Yrittäminen... 1 1.1 Yritysrakenne Suomessa... 1 1.2 Mitä yrittäjältä vaaditaan... 2 2 Yritysidea... 2 3 Yritysmuodon valinta... 3 3.1 Yksityiset elinkeinonharjoittajat... 3 3.1.1 Ammatinharjoittajat... 3 3.1.2 Liikkeenharjoittaja eli yksityinen toiminimi... 4 3.2 Yhtiömuodot... 5 3.2.1 Avoin yhtiö... 5 3.2.2 Kommandiittiyhtiö... 6 3.2.3 Osakeyhtiö... 6 4 Yrityksen tunnusluvut... 7 Lähteet... 9
1 Yrittäminen Yritystä voidaan luonnehtia yhteiskunnan perussoluksi kuten perhe. Joudumme päivittäin tekemisiin huomaamattamme erilaisten yritysten kanssa esim. kaupassa käydessämme, soittaessamme puhelimellamme, matkustaessamme bussilla, katsoessamme televisiota ym. Nämä tarjoavat meille erilaisia tavaroita ja palveluita. Yrityksiä on myös hyvin monenlaisia. Yritys voi olla yhden ihmisen oma yritys, joka työllistää ehkä pari työntekijää tai keskisuuri yritys, jossa on alle 50 työntekijää tai tuhansia työntekijöitä työllistävä suuryritys kuten Nokia Oy tai suuri valtionyhtiö kuten Veikkaus. Valtionyhtiö on joko osakeyhtiö (oy) tai julkinen osakeyhtiö (oyj), jossa valtiolla on määräysvalta. Valtio on yhtiössä enemmistöomistaja, toisin sanoen sen osuus on yli puolet osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Yrityksen omistajilla ja sen johdolla on vastuu yrityksen toiminnasta, sen menestymisestä ja toiminnan jatkuvuudesta. Mutta tänä päivänä yrittäjyyttä edellytetään heidän lisäksi myös kaikilta yrityksen työntekijöiltä. On yhä tärkeämpää, että yritysten palveluksessa olevat tiedostavat, että yrityksen etu on myös työntekijöiden etu. Työntekijöiden työpaikat säilyvät sitä varmemmin, mitä enemmän he ovat itse valmiita yrittämään omalta osaltaan ja toimimaan yhteistyössä yrityksen parhaaksi. Yrityksen henkilöstöllä on suuri merkitys yrityksen menestymiseen. 1.1 Yritysrakenne Suomessa Suomessa yrittäjyydellä on ollut hyvin tärkeä merkitys vaikeina aikoina ja näin on myös tulevaisuudessa. 1990-luvulla maastamme on kadonnut taloudellisen kriisin seurauksena n. 400 000 työpaikkaa. Suurin osa työpaikoista on kadonnut teollisuudesta. Siitä huolimatta, että avainalat ovat selvinneet kriisin ohi ja niiden tuotanto on alkanut kasvaa, ei uusia työpaikkoja ole juuri syntynyt. Lisäksi julkisen sektorin ja maatalouden supistuminen vapauttavat kymmeniätuhansia ihmisiä työmarkkinoille. Tämä muuttaa olennaisesti työpaikkajakauman rakennetta ja avainasemaan tulevaisuudessa nousevat yhä enemmän keskisuuret ja pienet yritykset työllistäjinä. Suomessa yritysrakenne poikkeaa kahdessa suhteessa EU:n yleisestä rakenteesta. Suomessa yritykset ovat ensinnäkin suurempia kuin EU:ssa keskimäärin. Toiseksi Suomessa on lukumääräisesti vähemmän yrityksiä kuin EU:ssa keskimäärin. Suomessa on siis vähemmän pieniä ja keskisuuria yrityksiä kuin EU:n alueella keskimäärin. 1
Lisäksi Suomelle on tyypillistä, että meillä on vähemmän palveluyrityksiä, koska julkinen valta on huolehtinut pitkälle palveluiden tuottamisesta. Tulevaisuudessa julkisen sektorin palveluita tullaan yhtiöittämään, ja se tulee lisäämään yritysten tarvetta. 1.2 Mitä yrittäjältä vaaditaan Yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi voi periaatteessa ryhtyä kuka tahansa. Jos olet oma-aloitteinen, työtä pelkäämätön ja valmis pitkäjänteiseen puurtamiseen ja jos sinulla on idea, mitä tuotetta tai palvelua ja kenelle pystyisit myymään, niin mikä ettei! Yleensä yrittäjille on tyypillistä, että he haluavat tehdä sitä, mitä osaavat. He haluavat toteuttaa yrityksen kautta itseään ja tehdä työtä menestyäkseen. Yrittäjänä toimiminen antaa haasteita ja takaa itsenäisen aseman. Perinteisesti yrityksen perustaneiden koulutustaso on ollut matala, mutta nyttemmin koulutustaso on nousussa, kun koulutus ja kokemus ovat yhä tärkeämpiä varsinkin korkean teknologian alueella. Tutkimuksissa, joissa on selvitetty hyvän yrittäjän ominaisuuksia, on korostunut mm. seuraavat omanaisuudet - luovuus ja itsenäisyys - päättäväisyys ja päätöksentekokyky - itseluottamus ja usko omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin - riskinottokyky ja -halu - aloitekyky ja tarmokkuus - halu saada aikaan tuloksia - halu ja kyky oppia jatkuvasti uutta jne. 2 Yritysidea Kun suunnittelee ammatti- tai liiketoiminnan aloittamista, täytyy olla selvillä yritysidea. Hyvä yritysidea lähtee yrittäjän omasta osaamisesta sekä asiakkaiden tarpeiden ja kilpailutilanteen selvittämisestä. Yrittäjän pitää tuottaa tai tehdä jotain sellaista, jota asiakas tarvitsee eli jotakin, mitä asiakas ei itse osaa, halua tai voi tehdä. Tuotteen tai palvelun on oltava jotain uutta, paremmin tai eri tavalla tehtyä kuin toimialalla nyt olevat yritykset ovat huomanneet tuottaa. Onnistumiseen tarvitaan hyvän yritysidean lisäksi runsaasti yrittäjyyttä, taloudellisia resursseja ja yrittäjän osaamista. 2
Yritysidea voi perustua mm. - omaan osaamiseen esim. valokuvaaja, ohjemoija, parturi. Bill Gates perusti omalle osaamiselleen atk-ohjelmistoyritys Microsoftin, joka on tällä hetkellä maailman johtava Windows-ohjelmistoyritys - jäljittelemiseen eli esim. lainataan idea yritykseltä, jos huomataan, että se menestyy hyvin jonkin tuotteen valmistamisessa tai välittämisessä - markkina-aukkojen etsiminen eli etsitään sellaisia tuotteita tai palveluita, joille ei ole olemassa tarjontaa esim. viime aikoina lisääntyneet yksityisten henkilöiden tarjoamat kotisairaanhoitopalvelut 3 Yritysmuodon valinta Kuka tahansa meistä siis voi ryhtyä harjoittamaan elinkeinotoimintaa. Elinkeinotoimintaan voi harjoittaa yksityisesti ilman yritystä tai perustaa yrityksen. Kaupallisessa yritystoiminnassa tavallisia yhtiömuotoja ovat avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö sekä osakeyhtiö. Yritystoimintaa voi harjoittaa myös perustamalla osuuskunnan, joka on taloudellinen yhdistys. Sen tavoitteena on jäsentensä taloudenpidon ja elinkeinon tukeminen. Tässä keskitymme esittelemään kaupallisen yritystoiminnan muodot. Siihen, missä muodossa elinkeinotoimintaa kannattaa harjoittaa, vaikuttavat monet seikat. Olennainen on itse yritysidea ja se miten paljon toiminta perustuu yrittäjän omaan ammattitaitoon. Valintaan vaikuttaa mm. harjoitetaanko toimintaa yksin vai yhdessä muiden kanssa, toiminnan laatu ja laajuus, ulkopuolisen työvoiman tarve ja kuinka paljon toimintaan tarvitaan pääomaa. 3.1 Yksityiset elinkeinonharjoittajat Ne, jotka harjoittavat elinkeinotoimintaa ilman yritystä, ovat yksityisiä elinkeinonharjoittajia. He toimivat omissa nimissään ja vastaavat sitoumuksistaan kuin he toimisivat yksityishenkilöinä. Yksityiset elinkeinonharjoittajat jaetaan ammatinharjoittajiin ja liikkeenharjoittajiin. Liikkeenharjoittajan toiminnasta käytetään usein nimitystä yksityisliike tai yksityinen toiminimi. 3.1.1 Ammatinharjoittajat Yksinkertaisin tapa harjoittaa elinkeinotoimintaa, on ryhtyä ammatinharjoittajaksi. Henkilö, joka harjoittaa pienimuotoista elinkeinotoimintaa esim. tekee kotona käsitöitä ja myy niitä torilla, on ammatinharjoittaja. Ammatinharjoittajan 3
toiminta perustuu omaan ammattitaitoon eli hänen liikeideana on omien ammattipalvelusten tarjoaminen asiakkaille. Kuvio 1. Tyypillisiä ammatinharjoittajia ovat autoilijat, kirjailijat, suutarit, ompelijat. Ammatinharjoittajan toiminnan aloittamiselle on tunnusomaista aloittamisen helppous. Toiminta aloitetaan usein kotoa käsin ilman pääomasijoituksia ja hankintoja. Ammatinharjoittajan ei tarvitse tehdä ilmoituksia eikä hän tarvitse toiminimeä, sillä hän voi toimia omalla nimellään. Toiminimen käyttö saattaa kuitenkin edistää toiminnan vakuuttavuutta ja kannattavuutta. Ammatinharjoittajalta peritään verot ennakkoon, jota varten täytyy hankkia verotoimistosta ennakkoverolippu. 3.1.2 Liikkeenharjoittaja eli yksityinen toiminimi Elinkeinonharjoittajat, jotka harjoittavat liiketoimintaa käyttäen avoin toimipaikka tai ulkopuolista työvoimaa, katsotaan liikkeenharjoittajiksi. Liikkeenharjoittajista käytetään myös nimitystä yksityinen toiminimi. Liikkeenharjoittaja omistaa yksin yrityksensä, päättää yksin kaikista toimintaansa liittyvistä asioista ja toimii omissa nimissään suoraan asiakkaittensa ja viranomaisten kanssa. Tällainen voi olla esim. kioski, kauppa tms., jota varten ei haluta perustaa yhtiömuotoista yritystä. Liikkeenharjoittaja on velvollinen pitämään kirjaa yrityksensä liiketapahtumista, mutta ei omista tuloistaan ja menoistaan. Hänen on pidettävä liikkeen omaisuus ja velat erillään omasta henkilökohtaisesta omaisuudestaan. Vaikka yrityksen varallisuus on pidettävä erillään yrittäjän varallisuudesta, vastaa hän siitä huolimatta yrityksen veloista kaikella omaisuudellaan, myös henkilökohtaisella omaisuudellaan. Toisaalta myös yrityksen omaisuutta voidaan käyttää yrittäjän "yksityisten" velkojen maksuun. 4
Liikkeenharjoittajalla tulee olla toiminimi, joka yksilöi liikkeenharjoittajan yrityksen ja sen oikeudellisen muodon yksityisliikkeenä. Yksityisen elinkeinonharjoittajan toiminimessä ei saa olla muun henkilön kuin liikkeenhaltijan nimi. 3.2 Yhtiömuodot Jos elinkeinotoimintaa varten haluaa perustaa yrityksen, voi valita kolmesta yhtiömuodosta: avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö, joita sanotaan henkilöyhtiöiksi sekä osakeyhtiö. Yhtiömuodossa harjoitettavaa toiminta perustuu yhteistoimintaan, ja sille on tyypillistä - sopimus, joka perustuu osapuolten yhteisesti hyväksymille pelisäännöille - valta- ja vastuusuhteisiin perustuva organisaatio 3.2.1 Avoin yhtiö Avoimen yhtiön perustamiseen tarvitaan vähintään kaksi perustajaa, joita kutsutaan yhtiömiehiksi: ne voivat olla joko luonnollisia henkilöitä (yksityiset kansalaiset) tai juridisia henkilöitä (yritykset ja yhteisöt). Avoin yhtiö syntyy sopimuksella, joka voi olla suullinen tai kirjallinen. Käytännössä tehdään kirjallinen sopimus, koska avoin yhtiö on rekisteröitävä kaupparekisteriin ja yhtiösopimus tarvitaan ilmoituksen liitteeksi. Sopimuksessa on mainittava mm. toimiala, yhtiömiesten sijoitukset yhtiöön, keskinäinen työnjako ja mahdolliset vastuualueet. Voitto jaetaan yhtiömiesten sijoitusten suhteessa, ellei sopimuksessa ole muuta sovittu. Kunkin yhtiömiehen asema on kuten yksityisliikkeessä. Yhtiömies voi vapaasti edustaa yhtiötä sen toimialaan kuuluvissa asioissa ja tehdä yhtiötä sitovia päätöksiä ja sopimuksia. Avoin yhtiö edellyttää yhtiömiehiltä vahvaa keskinäistä luottamusta, koska yhtiömiehillä on henkilökohtainen vastuu yhtiön veloista ja sitoumuksista, myös toisten yhtiömiesten tekemistä sitoumuksista. Yhtiömiesten vastuu on solidaarinen eli he vastaavat yhtiön velasta omasta ja toisten yhtiömiesten puolesta. Velkoja voi siis periä velkaa ensin yhtiöltä ja ellei se pysty maksamaan, voi velkoja periä suoraan keneltä tahansa yhtiömieheltä. Yhtiömies, joka maksaa velan, voi tämän jälkeen periä muilta yhtiömiehiltä näiden osuudet velasta. 5
3.2.2 Kommandiittiyhtiö Kommandiittiyhtiön perustajina on oltava vähintään kaksi luonnollista tai juridista henkilöä kuten avoimessa yhtiössä. Kommandiittiyhtiössä on oltava kahdenlaisia yhtiömiehiä - sellaisia kuten avoimessa yhtiössä eli vastuunalaisia yhtiömiehiä ja - sellaisia, jotka sijoittavat vain pääomaa yritykseen eli äänettömiä yhtiömiehiä Vastuunalaisen yhtiömiehen asema on samanlainen kuin avoimen yhtiön yhtiömiehen eli hänellä on oikeus päättää yhtiön asioista sekä henkilökohtainen vastuu yhtiön sitoumuksista ja veloista. Äänettömällä yhtiömiehellä ei ole oikeutta osallistua yhtiön päätöksentekoon eikä hän ole henkilökohtaisesti vastuussa yhtiön sitoumuksista ja veloista. Äänetön yhtiömies on vastuussa sijoittamallaan pääomalla eli menettää ainoastaan sijoittamansa pääoman, jos yhtiö menee konkurssiin. 3.2.3 Osakeyhtiö Suurin osa suomalaisista yrityksistä on osakeyhtiöitä, mikä johtuu paljolti siitä, että osakeyhtiöön on helpompi saada pääomaa kuin henkilöyrityksiin. Osakeyhtiö on itsenäinen yhtiö. Osakkaiden henkilökohtainen omaisuus on erillään yhtiön varoista ja veloista. Osakeyhtiön voi perustaa yksi tai useampi perustaja, luonnollinen tai juridinen henkilö. Osakeyhtiöitä on kahdenlaisia: julkisia ja yksityisiä. Yksityisen osakeyhtiön pääoma on oltava vähintään 2500 euroa. Sen osakkeilla ei voida käydä kauppaa julkisilla arvopaperimarkkinoilla. Julkisen osakeyhtiön osakkaaksi pääsee ostamalla kyseisen osakeyhtiön osakkeita. Osakkeenomistaja voi osallistua suoraan yhtiön asioiden päättämiseen vuosittain pidettävässä yhtiökokouksessa, joka on osakeyhtiön korkein päättävä elin. Siinä jokaisella osakkaalla on yleensä yhtä monta ääntä kuin on osaketta. Osakkaat valitsevat yhtiökokouksessa hallituksen, jolle kuuluu yhtiön varsinainen johtaminen. Hallitus taas valitsee toimitusjohtajan, joka hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa. Lisäksi osakeyhtiöissä tulee olla vähintään yksi tilintarkastaja ja suurissa osakeyhtiöissä hallintoneuvosto. 6
4 Yrityksen tunnusluvut Pitkällä aikavälillä yrityksen on pystyttävä rahoittamaan toimintansa omilla tuloillaan sekä maksamaan lainaamansa vieras pääoma takaisin. Mikäli yrityksen tulot eivät riitä toiminnan rahoitukseen ja lainojen lyhentämiseen, yritys joutuu ottamaan lisää lainaa ja velkaantuu. Yrityksiä arvioitaessa kiinnitetään huomiota yrityksen oman pääoman ja vieraan pääoman määrään. Mitä enemmän yrityksellä on omaa pääomaa, sitä vakavaraisempi se on. Yhtiön omat varat koostuvat omistajien sijoittamasta osakepääomasta ja aikaisempina vuosina kertyneistä voitoista. Vakavaraisuutta mitataan mm. omavaraisuusasteella tai velkaantumisasteella. Omavaraisuusaste kertoo yrityksen omien varojen osuuden kaikista sen käytössä olevista varoista eli oma pääoma/koko pääoma. Seuraavasta taulukosta ilmenee omavaraisuusprosentin taso. Taulukko 1. Omavaraisuusprosentti Omavaraisuus-% Omavaraisuus >50 erinomainen > 35-50 hyvä 25-35 tyydyttävä 15-25 välttävä <15 heikko Korkea omavaraisuusaste on vakavaraisen yrityksen tunnusmerkki. Tällainen yritys saa luottoa alemmalla korolla ja se kestää myös jos yritys tuottaa tappiota. Jos yrityksellä on vähän omia varoja, tappiot aiheuttavat nopeammin sen lopettamisen. Velkaantumisaste lasketaan kaavalla vieras pääoma/oma pääoma. Taulukko 2. Velkaantumisaste Velkaantumisaste Rahoitusrakenne <2 hyvä 2,1-4 tyydyttävä 4,1-6 välttävä >6 heikko. Yhtiön on huolehdittava myös maksuvalmiudestaan. Varakaskin yritys voi joutua konkurssiin, jos sen käteisvarat eivät riitä laskujen maksamiseen. Yleensä 7
varakkaan yrityksen on kuitenkin helppo myydä omaisuutta tai ottaa lainaa laskujensa maksamiseen. 8
Lähteet Bordi R., Suolanen P., Vanhala V. 2000. Ekonomian perusteet. WSOY. Helsinki. Laki24fi. Osakeyhtiö: Yhtiömuoto. Luettavissa http://www.laki24.fi/yrit-osakeyhtio-yhtiomuoto.html. 9