JHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa

JHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa Versio: 28.2.2013 Julkaistu: 28.2.2013 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Soveltamisala... 5 3 Termit ja määritelmät... 6 4 Palvelujen tietomalli... 7 4.1 Tietomallin suhdetyypit... 9 4.2 Tietomallin tietotyypit... 9 4.3 Tietomallin kardinaliteetit... 10 4.4 Tietomallien luokkien kuvaukset... 10 4.4.1 Organisaatio... 10 4.4.2 Verkkosivu... 10 4.4.3 Palvelutarjous... 10 4.4.4 Palvelukanava... 11 4.4.5 Palvelu... 11 4.4.6 Sähköposti... 11 4.4.7 Puhelin... 11 4.4.8 Esteettömyyskuvaus... 11 4.4.9 Aukioloaika... 11 4.4.10 Osoite... 12 4.4.11 PaikallinenPalvelukanava... 12 4.4.12 Puhelinpalvelukanava... 12 4.4.13 SähköinenPalvelukanava... 12 4.4.14 Asiointilomake... 13 4.5 Esimerkkejä tietomallin käytöstä... 13 4.5.1 Organisaatiot... 13 4.5.2 Paikallinen palvelukanava... 13 4.5.3 Puhelinpalvelukanava... 14 4.5.4 Sähköinen palvelukanava... 14 4.5.5 Palvelut... 15 4.5.6 Verkkosivu... 15 5 Palvelujen ryhmittely... 16 5.1 Palvelujen ryhmittelyn fasetit... 16 5.1.1 Palvelutyyppi... 17 1/25

5.1.2 Kohderyhmä... 18 5.1.3 Toteutustapa... 18 5.2 Tuottajatyyppi... 19 6 Tietomallin ja ryhmittelyiden käyttäminen verkkopalveluissa... 19 6.1 Oman palveluluokituksen tekeminen... 21 6.1.1 Palvelutyyppien yhdistäminen... 22 6.1.2 Palvelutyyppien nimeäminen... 22 6.2 Oman palveluluokituksen kuvailu fasetein... 23 6.3 Rakenteisen tiedon tuottaminen palveluista... 23 6.4 Rakenteisen tiedon tuottaminen verkkosivuista... 24 6.5 Suosituksen käyttöönotto... 24 6.6 JUPO-ontologian hyödyntäminen... 24 7 Opastavat tiedot... 25 8 Liitteet... 25 2/25

1 Johdanto Tämä suositus sisältää julkisten palvelujen verkkopalvelujen yhtenäiseen kuvaamiseen tarkoitetun yleisen tietomallin ja julkisten palvelujen ryhmittelyn. Suosituksessa kuvattu tietomalli ja ryhmittely luovat yhtenäisen tavan palveluita koskevien tietojen tuottamiseksi julkisen hallinnon verkkopalveluissa. Suositus korvaa aiemmin käytössä olleen JHS 145 Palvelutietojen ryhmittely ja osoitteet asiointia varten monta toimialaa kattavissa julkisen sektorin portaaleissa -suosituksen. Suosituksen tavoitteena on edistää sähköistä asiointia tukea julkisen verkkopalvelun suunnittelu- ja uudistusprosesseja helpottaa palveluiden löydettävyyttä julkisen hallinnon verkkopalveluissa edistää sähköisten palvelujen ja palvelutietojen yhteentoimivuutta ja yhteiskäyttöisyyttä tukea kansalaisviestintää julkisista palveluista helpottaa julkisten verkkosivustojen arkistoimista tutkimuskäyttöön. Suositus koostuu kahdesta pääosasta: yleisestä tietomallista ja fasettiluokituksesta, jolla tarkoitetaan palveluiden yleistä luokittelua sekä tuottajatyyppi- ja kohderyhmäluokituksia. Yleistä tietomallia käytetään julkisten palvelujen ominaisuustietojen, kuten palvelun keskeisen sisällön, palvelumuodon, sijainnin, saatavuuden sekä yhteys- ja esteettömyystietojen tuottamiseen. Mallissa käytetään sekä vakiomuotoista että vapaana tekstinä tuotettavaa tietoa. Malli sisältää useita erilaisten palvelumuotojen kuvaamiseen sopivia tietokenttiä, joista vain osa soveltuu kunkin yksittäisen palvelun ominaisuuksien kuvaamiseen. Koko mallia ei siis ole tarkoitus soveltaa kokonaisuudessaan käytännössä yksittäisen palvelun tai palvelupisteen kuvaamiseen. Malli ja siitä johdettu XML-skeema helpottavat tietojen automaattista siirtoa verkkopalvelujen, monialaisten tai poikkihallinnollisten portaalien ja muiden tietojärjestelmien välillä. Tällaiset integraatiot parantavat ajantasaisen palvelutiedon saatavuutta, helpottavat tietojen yhteiskäyttöisyyttä eri toimijoiden välillä ja vähentävät tarvetta päivittää tietoja käsityönä eri tietojärjestelmiin. Fasettiluokitus sisältää ryhmittelyt ja termit, joilla ilmaistaan palvelun luokka (pääluokka/alaluokat), kohderyhmä(t) ja tuottajatyyppi. Luokitus mahdollistaa monipuolisia hakutoimintoja verkkopalveluissa ja tukee erilaisia käyttöliittymiä, kuten palvelukarttoja ja älykkäitä palveluhakemistoja. Tavoitetilassa julkisella sektorilla on käytössä kaikenlaisiin monitoimittajaportaaleihin sopiva yhteinen palveluiden ryhmittely- ja luokittelumalli. Mikäli organisaatiolla ei ole käytettävissä omaa kohderyhmään tai käyttötarkoitukseen tarkemmin suunniteltua palveluluokitusta, suositellaan käytettäväksi tämän suosituksen palveluiden ryhmittelyä ja fasettiluokitusta. Tämän suosituksen fasettiluokituksessa käytetyt käsitteet perustuvat suositustyön aikana toteutettuun Julkisen hallinnon palveluontologiaan JUPOon. Siihen on kerätty julkisen hallinnon palveluihin liittyviä käsitteitä, jotka on järjestetty hierarkioiksi. Palvelujen ryhmittelyn ja JUPOn avulla voidaan myös parantaa verkkosivujen käyttäjäystävällisyyttä, kun tiedonhaussa voidaan käyttää palvelukäsitteistä myös niiden ontologiaan kirjattuja synonyymeja. Tietojen yhdistelyssä apuna toimii suosituksen liitteenä oleva RDF-skeema, joka mahdollistaa eri lähteistä tulevan palvelutiedon yhdistelyn. 3/25

Suosituksen mukaisesti tuotettu palvelutieto voidaan esittää verkkopalvelussa käyttäjän näkökulmasta yksinkertaisesti ja intuitiivisesti. Tarvittaessa tieto voidaan kytkeä samassa tai muissa verkkopalveluissa oleviin, samaa aihepiiriä koskeviin tietoihin. Suositus auttaa suunnittelemaan verkkopalvelun siten, että tieto palveluista sijaitsee vain yhdessä paikassa ja se on helposti linkitettävissä tai automaattisesti kytkettävissä muualla verkossa olevaan tietoon. Suosituksen hyödyt Yhtenäinen palvelukuvailu ja keskeinen käsitteistö verkkopalvelujen tietorakenteissa Suositusta noudattamalla julkisen hallinnon verkkopalvelujen palvelukäsitteet yhdenmukaistuvat tietojen tuotannossa eli julkaisujärjestelmien ja tietovarantojen tasolla. Lisäksi, mikäli käsitteistöä hyödynnetään tilannekohtaisesti soveltaen myös navigaatiorakenteessa ja palveluteksteissä, myös palveluiden käyttäjien käyttämä kieli ja terminologia yhtenäistyvät. Näin toimittaessa palvelut toimivat paremmin yhteen ja löytyvät käyttäjän kannalta intuitiivisesti verkkoympäristöstä ja toimijasta huolimatta, mikä nopeuttaa ja varmistaa oikean palvelun saantia sekä parantaa viestinnän laatua. Yhtenäisten palvelukäsitteiden ja ontologioiden käyttäminen mahdollistaa mm. palveluiden kuvausten samankaltaisuuden organisaatioiden välillä, jolloin palvelun käyttäjän on helpompi vertailla eri palveluja. Tietomalli mahdollistaa myös semanttisten verkkosovellusten tekemisen sekä älykkäät palvelut (esim. ennakoiva sanahaku, kielten ja synonyymien hallinta). Tietojen integraatio Tietojen integraation avulla valtion ja kunnan palveluista on mahdollista tarjota tietoa saman käyttöliittymän kautta alustasta tai taustajärjestelmistä riippumatta. Palvelun sisältö-, päivämäärä- ja sijaintitiedoilla sekä yleisillä palvelukuvauksilla voidaan yhdistää paikalliset palveluhakemistot alueellisiksi tai valtakunnallisiksi palveluhakujärjestelmiksi. Tällöin käyttäjän tarvitsema palvelu löytyy suuremmasta kokonaisuudesta samoin kuin oman kotikunnan tai tietyn viranomaisen sivuilta. Lisäksi palveluita kuvailevien tietojen yhdenmukaisuus ja samankaltainen ryhmittely helpottavat myös verkkosivustojen säilyttämistä ja tallentamista. 4/25

Kuva 1 Palvelujen tietomalli ja ryhmittely 2 Soveltamisala Tämä suositus on tarkoitettu verkkopalvelujen sisällön suunnittelusta ja tuotannosta vastaaville kuntien ja valtion organisaatioissa työskenteleville sekä niille toimijoille, jotka toteuttavat näitä tehtäviä julkisen organisaation tilaamana. On suositeltavaa, että julkisen hallinnon toimijat vaativat verkkopalvelujen suunnittelusta tai toteuttamisesta vastaavilta yhteistyökumppaneiltaan tämän JHS-suosituksen noudattamista. Suosituksen kohderyhmiä ovat: sähköisestä asioinnista ja verkkopalvelujen kehittämisestä vastaavat henkilöt järjestelmäkehitysprojektien toteuttajat viestinnästä ja verkkoviestinnästä vastaavat tahot julkisen hallinnon palveluita järjestävät tahot muut tahot, jotka tuottavat julkisen hallinnon tilauksesta palveluita tai verkkopalveluita. Suosituksessa kuvataan tietomalli, jota verkkopalveluissa suositellaan käytettäväksi. Lisäksi suosituksella ohjeistetaan kunnan, valtion tai muun julkisen organisaation palvelujen ryhmittely verkkopalveluissa, erilaisissa portaaleissa tai sähköiseen asiointiin suunnitelluilla alustoilla. Suositus on rajattu koskemaan julkisen hallinnon palveluja ja niitä koskevaa tietoa verkossa. Tämän suosituksen tarkoittamia palveluja voidaan tuottaa fyysisissä palvelupisteissä sähköisinä asiointipalveluina 5/25

verkosta tulostettavien lomakkeiden avulla. Myös julkisista palveluista kertovat ja niiden käyttöön opastavat verkkosivut ja -sivustot kuuluvat soveltuvin osin tämän suosituksen piiriin. Sen sijaan julkisten organisaatioiden verkkosivuilla olevat sisällöt, jotka eivät koske palveluja, eivät ole suosituksen piirissä. Esimerkiksi hallinnonalan keskusviraston verkkosivusto ei sovellu tämän suosituksen tietomallilla kuvattavaksi. Kuitenkin ko. sivustolla saattaa olla asiointipalveluja tai palveluihin opastavia osioita, jotka kuuluvat suosituksen piiriin. Kukin organisaatio määrittelee itse, mitkä sen verkkopalveluista ja niiden osista on syytä kuvata suosituksen mukaisesti. Suositus koskee vain varsinaisten palvelujen (fyysisten tai sähköisten) tietoja ja niiden kuvailua sekä palvelujen käyttöön opastavia verkkosivuja tai -sisältöjä. Se ei ohjaa verkkopalvelun rakenteen suunnittelua tai kokonaiskäyttöliittymäsuunnittelua. Esimerkiksi yhden hallinnonalan tai palvelusektorin verkkopalvelut eivät lähtökohtaisestikaan voi käyttää palvelutyyppien luokitusta kokonaisuudessaan. Suositus korvaa aiemmin käytössä olleen JHS 145 Palvelutietojen ryhmittely ja osoitteet asiointia varten monta toimialaa kattavissa julkisen sektorin portaaleissa -suosituksen. Tätä suositusta täydentäviä ohjeita ja suosituksia ovat mm. JHS 129 Julkishallinnon verkkopalvelun suunnittelun ja toteuttamisen periaatteet. JHS 164 Tunnistautuminen ja maksaminen sähköisessä asioinnissa VETUMA-palvelun avulla. Suomen Kuntaliiton julkaisema Kuntien verkkoviestintäohje. Julkishallinnon verkkopalvelujen laatukriteeristö: http://www.suomi.fi/suomifi/tyohuone/laatua_verkkoon/laatukriteeristo/index.html Näistä lähteistä löytyy tietoa mm. verkkosivustojen hakutoimintoja, kielivalintoja, palautteen antamista, tunnistautumista ja yhteystietoja sekä sivustojen tietoja (mm. käyttöehdot, käyttäjien tietosuoja) koskien. 3 Termit ja määritelmät asiasanasto Ihmisen tulkittavaksi tarkoitettu asiasanojen ja ohjaustermien luettelo, jota käytetään aineistojen sisällönkuvailuun. fasetti Ominaisuus tai näkökulma, jonka perusteella aineisto voidaan luokitella. Kohderyhmä, palvelun sisältö ja maksullisuus ovat esimerkkejä faseteista sosiaali- ja terveysalan luokituksessa. fasettiluokitus Luokitustapa, jossa luokituksen kohteet kuvaillaan useiden, toisistaan riippumattomien fasettien avulla. hierarkia Hierarkkisiin käsitesuhteisiin perustuva käsitejärjestelmä. Hierarkkisessa käsitesuhteessa yhden käsitteen sisältö muodostuu toisen käsitteen sisällöstä sekä lisäksi vähintään yhdestä lisäpiirteestä. luokitus Looginen operaatio, jossa asiat tai esineet jaetaan luokkiin niiden yhteisten tunnusmerkkien ja eroavaisuuksien mukaisesti. ISO OID-yksilöintitunnus; OID-yksilöintitunnus; OID Kansainvälisesti vain yhteen kohteeseen liitettävä numeroiden ja pisteiden muodostama tunnus, joka yksilöi kyseisen kohteen yksiselitteisesti ISO/IEC 8824 1:2002 -standardin mukaisessa yksilöintijärjestelmässä. OID-tunnuksia voidaan käyttää mihin tahansa yksilöintitarpeeseen. 6/25

ontologia Koneen ja ihmisen tulkittavissa oleva, yhteisesti sovittu, täsmällinen kuvaus sovellusalueen käsitteistä ja näiden välisistä suhteista. palvelu Toiminta tai toimintojen yhdistelmä, jonka palveluntarjoaja toteuttaa vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa vastatakseen asiakkaan tarpeeseen. portaali Verkkopalvelu, joka omien toimintojensa lisäksi tarjoaa pääsyn useisiin muihin palveluihin. skeema Mallin määrämuotoinen esitys. Skeeman avulla voidaan esittää esimerkiksi tietomalli. Skeema voi olla esimerkiksi UML-kaavio tai XML-skeema. terminologinen sanasto Sanasto, joka sisältää erikoisalojen käsitteisiin ja niiden nimityksiin liittyvää tietoa. URI en Uniform Resource Indicator, URI URL tai URN. Yleisin URI-muoto on http-alkuinen URL-osoite. URI-tunnisteen ei kuitenkaan tarvitse viitata konkreettiseen sijaintiin internetissä, vaan se voi olla abstraktimpi tunniste. URL en Uniform Resource Locator, URL Tunnus, joka määrättyjä sääntöjä noudattaen kertoo ensisijaisen tavan paikantaa tietty resurssi. Useimmiten resurssilla tarkoitetaan internetissä olevaa tietoa tai palvelua. Resurssin URL voi muuttua tai poistua käytöstä, jolloin sitä ei enää löydä URL:n avulla. URN en Uniform Resource Name Resurssin ainutkertainen ja pysyvä tunnus. Useimmiten resurssilla tarkoitetaan internetissä olevaa tietoa tai palvelua. Käytettyä URN:ää ei koskaan anneta toiselle resurssille. verkkopalvelu Verkkosivuston kautta tarjottava palvelu. yhteentoimivuus Tietojärjestelmien kyky viestiä keskenään sellaisella tavalla tai siinä laajuudessa, että ne voivat rutiininomaisesti käyttää toistensa tietoja. Yleinen suomalainen asiasanasto; YSA Suomenkielinen, kaikki tieteen ja tiedonalat kattava yleissanasto, joka sisältää eri alojen yleisimmät termit. Allärs on YSAn ruotsinkielinen käännös. (www.kansalliskirjasto.fi). Yleinen suomalainen ontologia; YSO Yleiseen suomalaiseen asiasanastoon perustuva ontologia, jonka avulla voidaan linkittää yhteen eri alojen ontologioita. 4 Palvelujen tietomalli Palveluhakemistojen kehittäminen edellyttää yleensä tietojen koostamista eri palveluntarjoajilta. Jotta eri julkisen hallinnon organisaatioissa tuotetut palvelujen kuvaukset olisivat keskenään yhdistettävissä 7/25

laajemmiksi palveluhakemistoiksi, on kuvauksissa käytettyjen tietojen sekä käsitteistöjen ja luokitusten oltava semanttisesti yhteensopivia. Palveluiden tietomalli kuvailee ja suhteuttaa toisiinsa palvelut, palvelukanavat (kuten paikalliset toimipisteet ja verkossa tarjottavat sähköiset asiointipalvelut) sekä palvelua tarjoavat organisaatiot. Tähän suositukseen sisältyvä tietomalli on tarkoitettu helpottamaan palvelutietojen vaihtoa eri tietojärjestelmien välillä. Se on luonteeltaan abstrakti oliomalli, joka koostuu luokista ja niiden ominaisuuksista sekä suhteista. Se ei suoraan määrittele miten tiedot tulisi esittää kunkin tietojärjestelmän sisällä. Malli konkretisoituu kuitenkin XML- ja RDF-skeemoissa, jotka on esitetty tämän suosituksen liitteinä ja joita voidaan käyttää tietojärjestelmien väliseen tiedonsiirtoon (ks. liitteet 3-7). Tietomalli on pyritty tekemään laajennettavaksi. Se määrittelee joukon luokkia, niiden attribuutteja ja luokkien välisiä suhteita, mutta kussakin tietojärjestelmässä voi luonnollisesti olla myös omia laajennuksia, jotka eivät kuulu tässä suosituksessa lueteltuihin tietoihin. Tietomalli on myös kieliriippumaton: vaikka mallissa tietoalkioiden nimet on esitetty suomeksi JHS 170 Julkishallinnon XML-skeemat -suosituksen suosittamalla tavalla, voidaan kenttien arvot esittää useilla eri kielillä. Kaikki kielestä riippuvaiset kentät tietomallissa on määritelty tyypiltään monikielisiksi merkkijonoiksi (Teksti), jotka voivat saada useita erikielisiä arvoja. Tässä dokumentissa näistä monikielisistä merkkijonoista käytetään merkintätapaa teksti @kielikoodi. Esimerkiksi postitoimipaikka-kenttä voi saada arvon Helsinki @fi, Helsingfors @sv, Helsinki @en. Kielikoodit valitaan BCP 47:n mukaisesti, esimerkiksi fi=suomi, sv=ruotsi, en=englanti. Kaksikirjaimisia ISO 639-1 -koodeja käytetään ensisijaisesti, kolmikirjaimisia ISO 639-2 -koodeja vain, jos kaksikirjaimista ei ole määritelty. Tietomalli on esitetty UML-luokkakaaviona kuvassa 2. Kaaviossa esiintyvät merkintätavat, luokat ja ominaisuudet on kuvattu tarkemmin jäljempänä tässä luvussa. 8/25

Kuva 2 Palvelujen tietomalli 4.1 Tietomallin suhdetyypit Kuvassa 2 käytetään kolmenlaisia UML-merkintätavan mukaisia nuolia esittämään suhteita luokkien välillä: 1. Tavallinen nuoli kuvaa yksisuuntaista viittausta kahden luokan objektien välillä. Esimerkiksi Organisaatiolla on postiosoite-niminen suhde, jonka kohteena on Osoite. 2. Kolmionuoli kuvaa periytymissuhdetta. Esimerkiksi Puhelinpalvelukanava on eräänlainen Palvelukanava ja siten perii kaikki Palvelukanava-luokan ominaisuudet. 3. Vinoneliö- eli timanttinuoli kuvaa aggregaatiosuhdetta, jossa nuolen alkupäässä oleva luokka on alisteisessa asemassa nuolen osoittamaan luokkaan nähden. Esimerkiksi Sähköposti ja Puhelin kuuluvat Palvelukanava-luokalle. 4.2 Tietomallin tietotyypit Tietomallissa käytetään muutamia perustietotyyppejä, jotka vastaavat JHS 170:n ilmentymätermejä (Representation Terms). 9/25

4.3 Tietomallin kardinaliteetit Tietomallin kenttien kardinaliteetit (montako kertaa jokin tieto saa tai täytyy esiintyä) on tietomallissa esitetty UML-merkintätavan mukaisesti: Merkintä Selite 0..1 Valinnainen kenttä, joka saa enintään yhden arvon. 0 2 Valinnainen kenttä, joka saa enintään kaksi arvoa. * Valinnainen kenttä, joka voi saada useita arvoja. 1 Pakollinen kenttä, joka saa täsmälleen yhden arvon. 1..* Pakollinen kenttä, joka voi saada useita arvoja. Useimmat tietomallin kentät ovat valinnaisia, jotta tietomalli soveltuisi mahdollisimman laajalti olemassaolevien tietojärjestelmien tietosisällön esittämiseen. Suositeltavaa on kuitenkin käyttää mahdollisimman laajaa joukkoa tietomallin kentistä. 4.4 Tietomallien luokkien kuvaukset Tässä luvassa on kuvattu tarkemmin tietomallissa esiintyvät luokat. Ominaisuuksien tyypit on kuvattu JHS 170:n mukaisin ilmentymätermein silloin, kun ne eivät ole suhteita toiseen tietomallin luokkaan. Monilla luokilla on tunnus-kenttä, joka yksilöi kyseisen ilmentymän vähintään samantyyppisten ilmentymien keskuudessa. Tunnus voi olla mikä tahansa merkkijono, esimerkiksi juokseva numero. Suositeltavaa on käyttää tunnuksina globaalisti yksikäsitteisiä URI-tunnisteita. Myös esimerkiksi ISO OID -tunnisteita on mahdollista ilmaista URI-tunnisteina käyttämällä merkintätapaa urn:oid:<tunnistekoodi>. Verkkosivu- ja Asiointilomake-luokissa tunnisteena toimii kuitenkin aina niiden URL-osoite. Luokkien kentät on kuvattu yksityiskohtaisesti liitteen 1 Tietomalli taulukossa. Taulukossa pakolliset kentät on esitetty lihavoituina. 4.4.1 Organisaatio Organisaatio-luokka kuvaa palveluita tarjoavia tai niitä hallinnoivia organisaatioita. Nämä voivat olla esimerkiksi kaupunkeja ja kuntia, niiden virastoja, yrityksiä, yhteisöjä tai näiden osia. 4.4.2 Verkkosivu Verkkosivu on WWW:ssä näkyvissä oleva sivu, joka liittyy palveluihin tai niitä tarjoaviin organisaatioihin. 4.4.3 Palvelutarjous Palvelutarjous-luokka esittää kuvauksen tavasta, jolla organisaatio järjestää tai tuottaa palvelua tai joukkoa palveluita. 10/25

4.4.4 Palvelukanava Palvelukanava on abstrakti luokka, joka kokoaa yhteen eri palvelukanavatyyppinen yhteiset ominaisuudet. Palvelukanava ei koskaan esiinny sellaisenaan, vaan ainoastaan alaluokkina PaikallinenPalvelukanava, Puhelinpalvelukanava ja SähköinenPalvelukanava. 4.4.5 Palvelu Palvelu-luokka esittää palvelutiedon tuottajan omaa luokittelua siitä, mitä palveluita se tarjoaa. Kukin tämän tietomallin mukaista rakenteista tietoa tuottava organisaatio tai tietojärjestelmä voi siis määritellä oman palveluluokituksen, jotka esitetään Palvelu-luokan ilmentyminä. Suositeltavaa on kuitenkin rakentaa oma palveluluokitus siten, että se noudattaa tässä suosituksessa määriteltyä Palvelutyyppi-hierarkiaa. Palvelutyyppi-hierarkian soveltaminen on kuvattu tarkemmin tämän suosituksen luvuissa 5.1.1 ja 6. Palvelut voivat muodostaa hierarkian ylätason Palvelu-suhteen avulla. Näin palvelutiedon tuottaja voi laajentaa palveluhierarkiaansa tarkemmalle tasolle, kuin mitä tässä suosituksessa käytetty ja jäljempänä kuvattu Palvelutyyppi-hierarkia mahdollistaa. 4.4.6 Sähköposti Sähköposti-luokka kuvaa sähköpostiosoitteen, jonka kautta palvelukanavaan voi ottaa yhteyttä. 4.4.7 Puhelin Puhelin-luokka kuvaa puhelinnumeron, jonka kautta palvelukanavaan voi ottaa yhteyttä. 4.4.8 Esteettömyyskuvaus Esteettömyyskuvaus-luokan ilmentymillä kuvataan palvelukanavan esteettömyys. Esteettömyys kuvataan luonnollisen kielen lausein, joilla voi lisäksi olla otsikko. Esteettömyyskuvaus-ilmentymät voivat olla täysin palvelukanavakohtaisia, tai ne voivat muodostaa tietojärjestelmäkohtaisen luokituksen tai sanaston. Sähköisten asiointipalvelujen esteettömyyden arviointiin suositellaan Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.0 -suosituksen käyttöä. Ks. http://www.w3.org/translations/wcag20-fi/ 4.4.9 Aukioloaika Aukioloaika-luokalla kuvataan palvelukanavan aukioloajat. Palvelukanavalla voi olla useita Aukioloaikoja, jotka täydentävät toisiaan. Esimerkiksi yksi Aukioloaika voi kertoa, että palvelukanava on auki maanantaista perjantaihin klo 9 17 ja toinen Aukioloaika, että se on auki lauantaisin klo 10 14. Jos palvelukanava suljetaan keskellä päivää ja avataan jälleen myöhemmin päivällä, on tilanne kuvattava kahdella Aukioloajalla. Esimerkiksi ensimmäinen Aukioloaika kertoo, että palvelukanava on auki arkisin klo 09-12 ja toinen, että se on auki arkisin klo 14 18. Aina auki oleva palvelukanava kuvataan Aukioloajalla, jossa avaamisaika on 00:00:00 ja sulkemisaika 23:59:59. Yli keskiyön auki oleva palvelukanava kuvataan kahdella Aukiolotiedolla esimerkiksi siten, että se on auki perjantaisin klo 17:00:00 23:59:59 ja lauantaisin klo 00:00:00 03:00:00. Aukioloajalle on myös mahdollista määrittää tiedon voimassaolon alku- ja loppuhetki. Tällä tavoin voidaan ilmaista esimerkiksi tieto tulevaisuudessa muuttuvasta aukiolosta tai juhlapyhien poikkeusaukioloajoista. 11/25

Mahdolliset päällekkäisyydet Aukioloajoissa tulkitaan seuraavasti: 1. Ensisijaisesti käytetään Aukioloaikaa, jolle on määritelty voimassaoloalkamishetki ja voimassaolopäättymishetki. 2. Jos kahdelle päällekkäiselle Aukioloajalle on molemmille määritelty voimassaolo, käytetään ensisijaisesti sitä Aukioloaikaa, jonka voimassaolon pituus (ts. voimassaoloalkamishetken ja voimassaolopäättymishetken välinen erotus) on lyhyempi. Aukioloaikoihin sisältyvät aikamääreet voivat sisältää aikavyöhyketiedon XML Scheman tietotyyppien xsd:time ja xsd:datetime määrittelemällä tavalla ilmaistuna. Esimerkiksi 09:00:00+03:00 on klo 9 aamulla Suomen kesäajassa ja 2012-12-31T23:59:59+02:00 on vuoden 2012 päättymishetki Suomen talviajan mukaisesti. 4.4.10 Osoite Osoite-luokka on sijaintipaikan osoittavien tai muiden sijaintipaikkaan liittyvien tietojen kokonaisuus, joka kuvaa posti- tai käyntiosoitteen rakenteisessa muodossa. Vaikka luokan kaikki kentät on määritelty valinnaisiksi, suositeltavaa on käyttää vähintään seuraavia kenttiä: Käyntiosoite kuvataan vähintään kentillä lähiosoite ja kunta. Jos osoitteeseen liittyy tarkentava tieto, esimerkiksi kerros, kuvataan se erikseen kentällä osoitetarkenne. Postiosoite, joka ei ole postilokero-osoite, kuvataan vähintään kentillä lähiosoite, postinumero ja postitoimipaikka. Postilokero-osoite kuvataan vähintään kentillä postilokeroosoite, postinumero ja postitoimipaikka. Jos tietojärjestelmä tukee rakenteisia katuosoitteita (JHS 106) ja/tai rakenteisia huoneiston tunnisteita (JHS 109), voidaan tämä tieto esittää Osoite-luokkaan sisältyvillä lisäkentillä. Jos osoite on ulkomailla, ilmaistaan maa maatunnus-kentällä kaksikirjaimisin ISO 3166-1 -maakoodein. 4.4.11 PaikallinenPalvelukanava Paikallinen palvelukanava on tietyssä paikassa tai osoitteessa sijaitseva palvelukanava. PaikallinenPalvelukanava on Palvelukanava-luokan alaluokka, joten sillä on kaikki em. luokan ominaisuudet. 4.4.12 Puhelinpalvelukanava Puhelinpalvelukanava on pääasiallisesti puhelimitse (soittamalla, tekstiviestin tai faksin avulla) tarjottava palvelu. Puhelinpalvelukanava on Palvelukanava-luokan alaluokka, joten sillä on kaikki em. luokan ominaisuudet. 4.4.13 SähköinenPalvelukanava Sähköinen palvelukanava on verkossa tarjottava palvelu. Sähköiset asiointipalvelut voivat muodostaa kokonaisuuksia, joissa yksi palvelu on pääpalvelu (esim. tukihakemus) ja sen ohella tarjotaan muita tukevia palveluja (esim. laskuri, jolla voi laskea tuen määrän ennen hakemuksen tekemistä). Tämä ilmaistaan siten, että apupalvelu viittaa tuettusähköinenasiointipalvelu-suhteella pääpalveluun. SähköinenPalvelukanava on Palvelukanava-luokan alaluokka, joten sillä on kaikki em. luokan ominaisuudet. 12/25

4.4.14 Asiointilomake Asiointilomake on sähköinen lomake tai sovellus, joka toteuttaa sähköisen asiointipalvelun. Se voi olla HTML-muotoinen verkkolomake, mutta myös esimerkiksi PDF- tai Word-muotoinen ladattava tiedosto. Asiointilomake voi olla myös interaktiivinen sovellus, jota käytetään tietokoneella tai mobiililaitteella, kuten matkapuhelimella tai tabletilla. Tällöin URL-osoitteeksi asetetaan sellainen osoite, jonka kautta käyttäjä saa sovelluksen käyttöönsä. Tämä voi olla sovelluksen kotisivu tai suora linkki App Store -tyyppiseen verkkopalveluun. 4.5 Esimerkkejä tietomallin käytöstä Tässä on annettu esimerkkejä tietomallin käytöstä. Esimerkit on laadittu mahdollisimman pitkälle todellisten tietojen perusteella ja ne on esitetty UML-objektikaavioina. 4.5.1 Organisaatiot Tässä esimerkissä on annettu organisaatiolistaus, jossa on kuvattu Helsingin kaupunki sekä sen organisaatioyksiköt Sosiaalivirasto ja Opetusvirasto. Esimerkin tiedot perustuvat Pääkaupunkiseudun Palvelukartan REST-rajapintaan, josta ne on haettu 12.3.2012. 4.5.2 Paikallinen palvelukanava Tässä esimerkissä on kuvattu Päiväkoti Apila sekä sen yhteystiedot, sijainti, esteettömyystiedot ja palvelut. Esimerkin tiedot perustuvat pääosin Pääkaupunkiseudun Palvelukartan REST-rajapintaan. 13/25

4.5.3 Puhelinpalvelukanava Tässä esimerkissä on kuvattu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (09) 10023 -terveysneuvontapuhelin, sen aukioloajat, yhteystiedot sekä hallinnoija- ja toteuttajaorganisaatiot. Tiedot perustuvat pääasiassa puhelinpalvelun omiin verkkosivuihin. 4.5.4 Sähköinen palvelukanava Tässä esimerkissä on kuvattu Poliisin sähköinen rikosilmoitus. Tiedot perustuvat pääosin Suomi.fi -portaalin tietoihin. 14/25

4.5.5 Palvelut Tässä esimerkissä on kuvattu palvelu Veneily sekä sen alapalvelut Ulkoilusaaret ja Veneiden talvisäilytys. Esimerkin tiedot perustuvat Pääkaupunkiseudun Palvelukartan REST-rajapintaan. 4.5.6 Verkkosivu Tässä esimerkissä on kuvattu Kirkkonummen pääkirjastosta kertova verkkosivu ja ilmaistu, mistä palvelusta sivu kertoo. Tiedot perustuvat Kirkkonummen kunnan verkkosivuihin. 15/25

5 Palvelujen ryhmittely Palveluista kertovilla verkkosivuilla, palveluhakemistoissa ja palvelukartoissa palvelut on tavallisesti luokiteltu tai ryhmitelty käyttäen aiheryhmiin perustuvia luokituksia. Palveluhakemistosta palveluja etsivä käyttäjä hyötyy siitä, että palvelutietoa suodatetaan sekä käyttäjälle tarjotuin hakutekijöin että verkkopalveluun toteutettujen rakenteisten tietojen, palveluiden luokittelun ja ryhmittelyn avulla. Tällä tavalla käyttäjä voi hakea verkkosivustolta nopeasti tietyille kohderyhmille suunnatut palvelut, esimerkiksi kaikki nuorten tai vammaisten palvelut. Palveluita voidaan hakea myös erilaisilla yhdistelmillä, esimerkiksi koulutuspalvelut maahanmuuttajille. On kuitenkin vaikea muodostaa yhtä, kaikille organisaatioille ja kaikkiin käyttötilanteisiin sopivaa palveluryhmittelyä. Ryhmittelyn koostamiseen (mm. laajuus, syvyys, käytetty terminologia) vaikuttaa esimerkiksi se, kuinka laajaa palveluvalikoimaa kuvataan ja minkälaisessa käyttöliittymässä se näytetään. Tämän vuoksi suositus antaa palvelutiedon tuottajalle vapauden soveltaa palveluluokitusta omiin tarpeisiinsa. Näin syntyvä sovellettu palveluiden ryhmittely suositellaan kuitenkin kytkettäväksi tässä suosituksessa kuvattuihin fasetteihin, mikäli organisaatiolla ei ole käytettävissä omaa kohderyhmään tai käyttötarkoitukseen tarkemmin suunniteltua palveluluokitusta. Tällä parannetaan yhteentoimivuutta eri järjestelmien välillä. Tässä suosituksessa kuvattua palvelujen ryhmittelyä täydentävät Julkisen hallinnon palveluontologia JUPOssa esitetty palvelukäsitteistö sekä edellisessä luvussa kuvattu palvelujen tietomalli. Palveluiden ryhmittelyä varten palvelukäsitteistöstä on koottu neljä luokitusperustetta eli fasettia, joita ovat palvelutyyppi, kohderyhmä, toteutustapa ja tuottajatyyppi. Kaksi ensin mainittua fasettia ovat tietomallissa Palvelu-luokan attribuutteja, kun taas jälkimmäiset ovat Palvelukanava-luokan attribuuteja. Fasettien avulla voidaan palveluhakemistosta poimia valittua aihepiiriä koskevia palveluja niin, että esimerkiksi kaikki yrittäjien palvelut suodatetaan automaattisesti yrittäjille tarkoitetulle sivuston osalle. Lisäksi palveluhakemistoon voidaan toteuttaa personointi, joka näyttää palveluita esimerkiksi asuinpaikan, äidinkielen ja kohderyhmän perusteella. Fasettien sisältö ja käyttö on kuvattu tarkemmin kappaleessa 5.1 Palvelujen ryhmittelyn fasetit. 5.1 Palvelujen ryhmittelyn fasetit Tässä suosituksessa palvelut ryhmitellään käyttäen seuraavia luokitusnäkökulmia eli fasetteja. 1. Palvelutyyppi Tällä fasetilla kuvataan palvelun tyyppi. Palvelutyyppejä ovat mm. Opetus ja koulutus ja Työ, jotka toimivat palvelujen ryhmittelyn ylätasoina. Edellä mainittujen palvelutyyppien alaluokkia ovat esimerkiksi aikuiskoulutus ja työvoimapalvelut. Palvelutyypit on kuvattu luvussa 5.1.1 Palvelutyyppi. 2. Kohderyhmä Tällä fasetilla kuvataan palvelun kohderyhmä, esimerkiksi lapset, opiskelijat tai maahanmuuttajat. Palvelulla voi olla useita kohderyhmiä. Mikäli palvelua ei ole erityisesti suunnattu tietylle ryhmälle, valitaan kohderyhmäksi kaikki. Kohderyhmä-fasetin kuvaus löytyy luvusta 5.1.2 Kohderyhmät. 3. Toteutustapa Tällä fasetilla ilmaistaan palvelun toteutustapa, esimerkiksi itse tuotettu palvelu tai ostopalvelu. Toteutustapa-fasetin kuvaus löytyy luvusta 5.1.3 Toteutustapa. 16/25

4. Tuottajatyyppi Tällä fasetilla ilmaistaan palvelun tuottajan tyyppi, esimerkiksi kolmas sektori tai kunta. Tuottajatyyppi-fasetin kuvaus löytyy luvusta 5.1.4 Tuottajatyyppi. Fasettien sisältö on myös kuvattu liitteessä 2 Palvelujen ryhmittely. 5.1.1 Palvelutyyppi Tätä fasettia käytetään kuvaamaan palveluiden tyyppiä. Palvelutyypit on ryhmitelty hierarkkisesti pääluokkiin ja alaluokkiin. Tässä suosituksessa suositeltavat pääluokat on päivitetty ja täydennetty JHS 145 Palvelutietojen ryhmittely ja osoitteet asiointia varten monta toimialaa kattavissa julkisen sektorin portaaleissa -suosituksen pääluokkien pohjalta. Palvelutyyppien pääluokat ovat seuraavat: Asuminen Demokratia Elinkeinot Hallinto Kaavoitus Kartat Kiinteistöt Kulttuuri Liikenne Liikunta Matkailu Oikeusturva Opetus ja koulutus Perhe- ja sosiaalipalvelut Rakentaminen Talous ja verotus Terveys Turvallisuus Työ Viestintä Ympäristö. Yllä mainittuja pääluokkia täydentäviä palvelukäsitteitä löytyy Julkisen hallinnon palveluontologian hierarkian mukaan järjestettynä liitteestä 2 Palvelujen ryhmittely, Palvelutyypit-välilehdeltä. Liitteessä pääluokkia täydentävät palvelukäsitteet on listattu pääluokan alle aakkosjärjestyksessä. Palvelukäsitteistöön on kerätty julkisen hallinnon yleisimpiä palveluja ja palvelutyyppien pääluokkiin on liitetty muita käsitteitä, joita voidaan tarvita palveluiden kuvailussa varsinaisten palvelukäsitteiden lisäksi. Palvelukäsitteistö ei ole täysin kattava, vaan organisaatioissa voi olla myös sellaisia palveluita, joita luettelossa ei ole mainittu. Palveluluokituksen ja hierarkian muodostusperiaatteiden erojen vuoksi liitteessä 2 esitetty ontologian hierarkian mukainen rakenne ei ole täysin yhtenevä suosituksen pääluokkajaon kanssa, mutta erot luokituksen ja ontologian välillä on pyritty pitämään mahdollisimman pieninä. Lisäksi palvelutyyppien pääluokkiin on liitetty muita käsitteitä, joita voidaan tarvita palveluiden kuvailussa varsinaisten palvelukäsitteiden lisäksi. Alaluokkien luettelo ei ole täysin kattava, vaan organisaatioissa voi olla myös sellaisia palveluita, joita luettelossa ei ole mainittu ollenkaan. Alaluokissa kuvatut palvelut eivät 17/25

myöskään ole mittakaavaltaan täysin verrannollisia toisiinsa. Alaluokat on listattu kunkin pääluokan alle aakkosjärjestyksessä. 5.1.2 Kohderyhmä Kohderyhmien ryhmittelyssä käytetään kohderyhmä-fasettia. Ryhmittely kuvaa kohderyhmiä, joille palveluita voidaan suunnata. Fasetista löytyy myös käsite kaikki niihin tilanteisiin, joissa palvelua ei erityisesti ole suunnattu tietylle kohderyhmälle. Kohderyhmät löytyvät liitteestä 2 Palvelujen ryhmittely. Kohderyhmiä ovat: Kaikki Rajattu kohderyhmä - Ikääntyneet - Lapset - Maahanmuuttajat - Nuoret - Opiskelijat - Ulkosuomalaiset - Vammaiset - Yhdistykset ja yhteisöt - Yrittäjät. Organisaatio voi lisätä tarjoamiensa palveluiden kannalta olennaisia kohderyhmiä myös itse, mutta yllämainitun kohderyhmälistauksen hyödyntäminen on suositeltavaa. Kohderyhmäfasetin avulla voidaan kohdentaa valittuja palveluita tietylle kohderyhmälle. Kohderyhmätiedon avulla voidaan verkkosivuille rakentaa älykkäitä hakutoiminnallisuuksia ja automaattisia tietorakenteita, joiden avulla voidaan hakea tälle kohderyhmälle tarkoitettuja palveluja. Esimerkki: Verkkosivujen Nuorille tarkoitettuun osaan voidaan tarvittaessa tuoda automaattisesti kaikki nuorille tarjottavat liikuntaan ja ulkoiluun liittyvät palvelut. Mikäli palvelun (esimerkiksi ohjattu liikunta) kohderyhmiä ovat sekä Nuoret että Lapset, näkyy tieto automaattisesti sekä nuorille että lapsille kohdennettujen palveluiden joukossa. Palveluluokalle voidaan valita yksi tai useampi kohderyhmä. Jos kohderyhmä ei ole tarkasti rajattavissa tai kohderyhmiä tulee useita, valitaan kohderyhmäksi Kaikki. Esimerkki: Lapset merkitään kohderyhmäksi silloin, kun palvelu on erityisesti suunnattu lapsille. Jos taas palvelu sopii muiden kohderyhmien ohella myös lapsille, kohderyhmäksi merkitään Kaikki. Tämä käytäntö mahdollistaa erityisesti lapsille suunnattujen palveluiden suodattamisen hakutulokseksi. Mikäli organisaation palveluiden kannalta olennaista kohderyhmää ei tässä suosituksessa tarjotusta listauksesta löydy, käytetään silloin yläluokkana Rajattu kohderyhmä. 5.1.3 Toteutustapa Toteutustapa-fasetilla kuvataan palveluiden toteutustapaa. Palvelun toteutustavat ovat: itse tuotetut palvelut ostetut palvelut palvelusetelillä maksettavat palvelut tuetut palvelut. 18/25

Palvelun toteutustavat löytyvät lisäksi liitteestä 2 Palvelujen ryhmittely. 5.2 Tuottajatyyppi Tuottajatyyppi-fasetilla kuvataan taho, joka tuottaa palvelun, esimerkiksi kunta tai yksityiset tuottajat. Palvelun tuottajatyypit ovat: Julkiset tuottajat alueellinen yhteistoimintaorganisaatio - kuntayhtymä - kuntayhtymän liikelaitos kunta - kunnan liikelaitos valtio - valtion aluehallinto - valtion liikelaitos - valtion paikallishallinto Yksityiset tuottajat kolmas sektori (esim. järjestöt ja yhteisöt) yritykset. Palvelun tuottajatyypit löytyvät lisäksi liitteestä 2 Palvelujen ryhmittely. 6 Tietomallin ja ryhmittelyiden käyttäminen verkkopalveluissa Tässä luvussa kuvataan, kuinka tämän suosituksen mukaista tietomallia ja palveluiden ryhmittely- ja luokittelutapaa voidaan soveltaa ja ottaa käyttöön verkkopalveluissa. Tavoitteena on yhdenmukaistaa palveluiden kuvailua siten, että yhdenmukaiset palvelutiedot mahdollistavat rikkaat hakutoiminnot sekä palvelutiedon tuottajien verkkopalveluissa että tulevissa yhteisissä alueellisissa tai kansallisissa palveluhakemistoissa, -portaaleissa ja -kartoissa. Esimerkki palvelujen ryhmittelyn ja ontologian hyödyntämisessä on Pääkaupunkiseudun palvelukartta osoitteessa http://www.hel.fi/palvelukartta/ 19/25

Kuva 3. Esimerkki fasettiluokituksen käytöstä verkkopalvelun hakutoimintojen tukena. Kuvassa on käytetty esimerkinomaisesti Pääkaupunkiseudun Palvelukartasta 29.2.2012 otettua ruutukaappausta ja tietoja Espoon lukioista. Kuvassa 3 on esimerkki palveluhakemistosta, jossa on hyödynnetty useaa tämän suosituksen luokittelun mahdollistamaa hakuvaihtoehtoa. Esimerkissä kuvatuista hakuvaihtoehdoista fasettimalliin kuuluvat palvelutyyppi (koulut) ja kohderyhmä (kaikki ja nuoret). Metatietoihin on lisäksi mahdollisuus lisätä palvelun kieli ja sanahaun taustalla voidaan hyödyntää ontologiaa asiasanaston tapaan. Tässä esimerkissä on haettu Espoossa sijaitsevia kouluja. Hakijan on mahdollista tarkastella hakutulosta joko kartalla tai luettelona. 20/25