YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro PSA-2008-Y-239-113 Annettu julkipanon jälkeen 28.11.2008 1 ASIA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa Vieremän kunnan Iisalmen kylän Jokiniemi-tilalla (kiinteistötunnus 925-404-22-55) sijaitsevan lypsykarjanavetan toiminnalle. 2 HAKIJAT Harri Hurskainen Palosenjärventie 535 74200 Vieremä 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Hakemuksen mukaan eläinsuojissa on nykyisin paikat 30 lypsylehmälle, 15 hieholle, 15 lihanaudalle ja 14 alle puolivuotiaalle vasikalle (40,5 nautayksikköä). Laajennuksen jälkeen paikkoja on 65 lypsylehmälle, 33 hieholle ja 25 vasikalle (77 nautayksikköä). Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan vähintään 30 lypsylehmän (nautayksikön) eläinsuojalla on oltava ympäristölupa. 4 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Alueellinen ympäristökeskus ratkaisee hakemuksen mukaisen yli 75 lypsylehmän eläinsuojaa vastaavan toiminnan ympäristöluvan. (Ympäristönsuojelulaki 31 :n 3 momentti ja ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a) 5 HAKEMUS 5.1 Asian vireille tulo Ympäristölupahakemus on toimitettu Pohjois-Savon ympäristökeskukseen 10.7.2008. 5.2 Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne sekä muut maankäyttörajoitukset Toiminnalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Ylä-Savon maakuntakaavassa tilan talouskeskuksen alue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (MT).
5.3 Sijaintipaikka ja sen ympäristö 2/14 Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella. Lähimmät naapurit ovat 130 metrin päässä idässä ja 200 metrin päässä uudesta navetan osasta pohjoiseen. Muihin naapureihin on matkaa yli 350 metriä. Olemassa olevat kaksi lietesäiliötä ovat 10-20 metrin päässä Palosenjärveen laskevasta Teerijoesta. Uudesta lietesäiliöstä on matkaa jokeen noin 15 metriä. Järven rantaan on navetasta matkaa 120 metriä. Lähistöllä ei ole luonnonsuojelualueita eikä muita suojeltavia tai häiriintyviä kohteita. Eläinsuoja lantavarastoineen sijaitsee Vuoksen vesienhoitoalueella Iisalmen reitin valuma-alueella ja siellä tarkemmin Iso-Iin alueen Teerijoen valuma-alueella (04.538 ). 5.4 Eläinsuojan toiminta Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään meneillään olevaksi tukikaudeksi. Vuonna 2009 tehdään navetan laajennus- ja muutostyöt sekä uusi lietesäiliö. Eläinmäärä on täysi arviolta vuoden 2010 aikana. Navetassa on paikat 65 lypsylehmälle, 33 hieholle ja 25 alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle. Tilalla on hakelämmitys. Navetassa sosiaalitilat ja toimisto, lypsyasema sekä pienten vasikoiden osasto ovat keskuslämmityksen piirissä. Navetassa on koneellinen ilmanvaihto. Navetassa on lietelantamenetelmä. Uuden lietesäiliön koko on 2000 m 3. Käyttöön jäävät talouskeskuksessa vanhan navetan yhteyteen entiset 600 m 3 :n ja 700 m 3 :n säiliöt. Lietekuilut ovat syvät. Lietteen varastointitilavuutta on yhteensä 3500 m 3. Lietesäiliöt on tehty betonista. Säiliöt ovat kattamattomia ja ne täytetään alta päin valuttamalla. Lannanluovutussopimuksella annetaan 250 m 3 lantaa vuosittain toiselle viljelijälle. Hoito- ja vasikkakarsinoissa syntyvä kuivalanta laitetaan pääosin lietelannan sekaan. Rehutähteitä ja kuivalantaa varten on betoninen kompostointialusta, jonka tilavuus on noin 20 m 3. Tilan eläimet laiduntavat 4 kuukautta vuodessa. Lehmät laiduntavat päivisin ja hiehot (noin 20 kpl) ovat ulkona myös öisin. Laidunalaa on noin 12 hehtaaria. Lehmien laitumella on juomavesi vesiputkiverkostosta ja hiehoille on juomapaikka joen rannassa. Kiertävä ruokintapaikka on käytössä 30-50 päivää. Sen paikka vaihdetaan 10 päivän välein. Eläinsuojasta tulee maitoisia jätevesiä noin 200 m 3 ja muita jätevesiä 220 m 3 vuodessa. Jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Vanhassa navetan osassa olevan WC:n vedet johdetaan myös lietesäiliöön. Hakija tekee esikuivattuna säilörehua 880 tonnia vuodessa laakasiiloon, 270 tonnia salvosiiloon ja 50 tonnia pyöröpaaleihin. Puristeneste johdetaan siiloista kokoojakaivoihin ja edelleen lietesäiliöön. Rehunteossa käytetään happoa säilöntäaineena. Rehut sekoitetaan rehuvarastossa. Hakija on esittänyt käyttävänsä lannan peltoviljelyssä lannoitteena. Tilalla on lannanlevitykseen käytettävissä peltoa noin 66 hehtaaria, josta omaa peltoa on noin 37 hehtaaria ja vuokrapeltoa noin 19 hehtaaria. Lannasta 90 % levitetään keväällä ja kesällä ja loppu syksyllä.
3/14 Polttoöljyä varastoidaan 1,6 m 3 :n säiliössä. Säiliö on sijoitettu katettuun valuma-altaalliseen varastoon. Tankkauspaikka on maapohjainen. Säiliössä on laponesto. Vuosittainen polttoaineenkulutus on noin 7 m 3. Muita öljytuotteita on enimmillään 500 litraa polttoainevarastossa. Tankkauspaikalla on turvetta imeytysaineeksi. Kasvinsuojeluaineet ja tarvittaessa haittaeläinten torjunta-aineet varastoidaan lukollisessa varastossa. Lypsykoneen pesuaineet ovat maitohuoneessa. Rehuhapot ovat varastossa ulkona 200 litran tynnyreissä. Suurin varastoitava määrä on 4 m 3. Keinolannoitteet varastoidaan sisätiloissa suursäkeissä. Tuotannossa käytetään Kauppilanmäen vesiosuuskunnan verkostovettä. 5.5 Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Eläinsuojan toiminnassa syntyy seuraavia jätteitä: Luokitus 1) jätelaji määrä/v hyödyntäminen ja käsittely 02 01 06 lietelanta 2155 m 3 2) säiliöt, pelloille lannoitteeksi 02 01 06 kuivikelanta kompostilaatta, pelloille lannoitteeksi 02 01 02 kuolleet eläimet 1 t nautojen keräily, Honkajoki 02 01 06 tuotantoon kelpaamaton maito 0,5 t sonneille ja lietesäiliöön 20 03 01 yhdyskuntajäte 1,5 t jätteenkeräys 20 01 01 paperi ja pahvi 0,2 t kierrätys, poltto uunissa 13 03 08 voiteluaineet 0,2 t ongelmajätekeräys 20 01 33 akut 0,02 t ongelmajätekeräys 20 01 21 loisteputket 10-20 kpl ongelmajätekeräys 02 01 08 lääkkeet apteekki 02 01 08 torjunta-aineet ongelmajätekeräys 02 01 04 muovi 0,1 t keräys 02 01 10 metalli 0,1 t romunkeräys 02 01 03 pilaantunut rehu 10 m 3 kompostilaatta, pellolle lannoitteeksi 1) Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) mukainen luokitus 2) Määrä arvioitu eläinmäärän perusteella ns. nitraattiasetuksen (931/2000) liitteen 2 mukaisesti Kuolleiden eläinten kuljetus hakee raadot viimeistään kolmen päivän kuluessa ilmoituksesta. Raadot säilytetään betonisella kompostointialustalla pressulla peitettynä odottamassa kuljetusta. Yhdyskuntajätteen keräys käy tilalla kerran kuukaudessa talvella ja kesäisin kahden viikon välein. Tilalla on biojätteen käsittelyä varten kompostori. Ongelmaja metallijätteet varastoidaan sisätiloissa kalustevajassa. Muovi- ja metallijäte varastoidaan sisätiloissa. Jätteet toimitetaan vuosittain keräykseen. Eläinsuojan toimintaan liittyviä kevyen ja raskaan liikenteen käyntejä on viidestä kymmeneen viikossa. 5.6 Toiminnan tarkkailu Karjarakennusten, varastorakennusten, rehuvaraston, lantaloiden sekä polttoainevaraston rakenteita tarkkaillaan säännöllisesti ja tarkkailusta pidetään kirjaa. Kirjanpitoon merkitään tarkastuspäivämäärä, tarkastuksen tekijä, havaitut puutteet ja tarvittavat korjaustoimet. Lantavarastot tarkastetaan vuosittain tyhjennyksen yhteydessä. Polttoainesäiliötä tarkkaillaan aina käytön yhteydessä. Tarvittavat huollot tehdään välittömästi. Viranomaiset tarkastavat säiliön aina palotarkastuksen yhteydessä. Tuotantotiloja tarkkaillaan päivittäin karjantarkkailun yhteydessä. Korjaukset tehdään välittömästi. Toiminnan päästöjä ei tarkkailla.
Ympäristökeskukselle raportoidaan merkittävistä muutoksista, esimerkiksi peltolohkojen muuttumisesta ja ilmoitettujen toimenpiteiden valmistumisesta. 4/14 5.7 Arvio ympäristövaikutuksista Eläinsuojasta ei johdeta jätevesiä maaperään tai ympäristöön vaan ne johdetaan lietesäiliöön. Karjarakennukset ja lantavarastot ovat tiiviitä eikä niistä tule valumia vesistöön. Lanta käytetään pelloilla lannoitteena nitraattiasetuksen, viljelysuunnitelman ja ympäristötuen ehtojen mukaisesti. Lannasta ei aiheudu niin suuria päästöjä pintavesiin tai ympäristöön, että niillä olisi vaikutusta pintaveden laatuun. Karjarakennuksesta, lantaloista ja säilörehuvarastosta tulee hajupäästöjä. Haju leviää noin 50 metrin etäisyydelle, mutta hakijan arvion mukaan siitä ole haittaa naapureille. Arvio on tehty aistinvaraisesti normaalioloissa. Melua aiheutuu tilan autojen ja koneiden käytöstä sekä muiden autojen käynneistä tilalla. Melusta ei ole haittaa ympäristölle. Toiminnalla ei ole vaikutusta maaperään tai pohjaveteen, koska tila ei sijaitse pohjavesialueella eikä toiminnasta aiheudu päästöjä maaperään. Häiriötilanteiden aikana syntyy poikkeuksellisia päästöjä. Tulipalosta aiheutuu hajua, savua ja nokea sekä kiinteitä jätteitä ja palaneita eläimiä ja polttoainevuodosta öljyistä imeytysainetta. Lietesäiliön tai vaunun rikkoontuessa lantaa valuu ympäristöön. Eläinten massakuoleman sattuessa muodostuu taudin saastuttamaa eläinjätettä. 5.8 Poikkeustilanteisiin varautuminen ja toiminta häiriötilanteissa Riskejä aiheutuu tulipaloista, tuotantotilojen ja varastojen vuodoista sekä eläintautien leviämisestä karjaan. Tila ei sijaitse pohjavesialueen lähellä. Vesistöön on matkaa noin 50 metriä, joten vesistöön liittyvä riski on mahdollinen. Riskiä pienennetään rakenteiden tiiviyden lisäksi huolellisella ja tarkkaavaisella toiminnalla. Polttoainesäiliö on rakennuksessa, jossa on tiivis betonista valettu kaukalo. Samassa rakennuksessa on turvetta mahdollisen vuodon imeyttämiseksi. Uusi lietelantasäiliö rakennetaan K30 teräsbetonista, joten se kestää ankariakin oloja. Vuoto tapahtunee hitaasti ajan myötä. Vanhat säiliöt on rakennettu vesitiiviistä K30 betonista ja seinät vesitiiviistä betonielementeistä. Lietelantasäiliön tyhjentäminen on vuodon sattuessa ensisijainen toimenpide. Lannalle etsitään tilapäinen varasto lähinaapurista. Tulipaloon on varauduttu sijoittamalla jauhesammuttimet navettaan, lämpökeskukseen, korjaamohalliin ja asuinrakennukseen. Päävirtakatkaisija on asuinrakennuksessa ja lisäksi rakennuskohtaiset virtakytkimet navetassa, korjaamohallissa, lämpökeskuksessa ja konehalli/rehuvarastossa.. Sähkökatkojen varalle on aggregaatti.
5/14 Mahdollisista vuodoista ilmoitetaan ympäristöviranomaisille. Samoin eläinten massakuolemassa ja tulipalossa palaneiden ruhojen käsittelemisessä noudatetaan eläinlääkärin ja ympäristöviranomaisen ohjeita. 5.9 Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen Tilalla on hyvälaatuinen maatalouskonekanta. Se takaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan lannan levityksessä, peltoviljelyssä ja kasvinsuojeluaineiden käytössä. Tilan rakenteissa on otettu huomioon mm. raaka-aineiden varastointi ja pilaantuneiden rehujen väliaikainen varastointi. Tilan navettarakennus pyritään rakentamaan niin, että eläinten ja niiden hoitajien hyvinvointi huomioidaan. Rehu tehdään esikuivattuna ja puristeneste johdetaan lietesäilöön. Eläinsuojan ja siihen liittyvien rakenteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti ja tilat pidetään kunnossa. 6 ASIAN KÄSITTELY 6.1 Asian vireilläolosta tiedottaminen 6.2 Lausunnot Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti kuuluttamalla 16.7. 15.8.2008 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja Vieremän kunnanhallituksen ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa sekä Vieremän kunnanvirastolla kuulutusajan. Hakemuskuulutus on julkaistu Miilu-lehdessä 16.7.2008. Hakemuksen vireilläolosta on 14.7.2008 päivätyllä kirjeellä tiedotettu naapurikiinteistöjen haltijoita. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Vieremän kunnanhallitukselta ja Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunnalta. Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristönsuojelusihteeri 14.5.2008 4 Eläinsuoja ja lietesäiliöt sijaitsevat 100-150 metrin päässä Palosenjärvestä ja vain kymmenien metrien päässä Teerijoesta. Tämän vuoksi on tärkeää, että lietesäiliöt ovat hyväkuntoisia ja tiiviitä ja että puristenesteet saadaan varmasti talteen. Lietesäiliöt on tyhjennettävä vuosittain, missä yhteydessä säiliöiden rakenteiden tiiviys on tarkastettava. Salaojavesien laatua tulee tarkkailla säännöllisesti mahdollisten vuotojen havaitsemiseksi. Paalimuoveja voidaan käyttää rankakasojen peitteenä, mutta sen jälkeen ne on toimitettava muovien erilliskeräykseen tai kaatopaikalle. Muovien polttaminen niiden polttoon soveltumattomassa kattilassa tai avopolttona on kielletty. Polttoainesäiliöiden sijainti- ja tankkauspaikkojen tulee olla tiiviitä siten, että mahdolliset vuodot ja valumat on mahdollista poistaa ennen kun ne pääsevät maaperään. Säiliöissä tulee olla ylitäytönestin. Toiminnassa tulee käyttää sijaintipaikan olosuhteissa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa.
Vieremän kunnanhallitus 28.7.2008 6/14 Kunnanhallituksella ei ole huomauttamista ympäristölupahakemuksen johdosta ja kunnanhallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Harri Hurskaiselle. 6.3 Muistutukset ja mielipiteet sekä esitetyt vaatimukset Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia. 6.4 Tarkastukset ja neuvottelut Hakijan tilalla on hakemuksen johdosta pidetty tarkastus 14.8.2008. Tarkastuskäynnistä on laadittu pöytäkirja. Se on liitetty asiakirjoihin. Tarkastuksella tarkennettiin tietoja rakentamisen aikataulusta, toiminnassa syntyvistä jätteistä, polttoaineiden varastoinnista, poikkeustilanteisiin varautumisesta sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä. 6.5 Hakijan vastine Hakijalle on 12.9.2008 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus esittää vastineensa annetuista lausunnoista. Hakija ei ole jättänyt vastinetta. 7 RATKAISU Ympäristökeskus myöntää Harri Hurskaisen eläinsuojan toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja jäljempänä seuraavia lupamääräyksiä. 7.1 Vastaus yksilöityihin lausuntoihin Lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä. 7.2 Lupamääräykset 7.2.1 Lantavarastojen tyhjennys ja lietteen kuljetus Lietelantasäiliöt on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Havaitut viat on korjattava välittömästi. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lantaa ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Jos vuotoja aiheutuu esimerkiksi lietteen pumppauksessa tai kuivalantaa tippuu ajoväylille, on varastojen ympäristö ja siirtotiet siistittävä. (YSL 7-8, 43, JäteA 7, VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemiseksi 4 ) Perustelu: Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Säiliön pohjalle kertyneet mahdolliset saostumat poistetaan. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta. Lietesäilöt
sijaitsevat lähellä Teerijoen rantaa. Erityisesti tästä syystä säiliöiden kuntoa ja niiden ympäristön siisteyttä tulee tarkkailla ja tehdä tarvittavat korjaukset. 7/14 7.2.2 Päästöt ilmaan Eläinten valkuaisruokinta tulee optimoida niin, että lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä on mahdollisimman vähäinen. Eläinsuojan sisätilojen siisteydellä ja sisäilman mahdollisimman alhaisella lämpötilalla on hajujen muodostuminen ja muiden ilmapäästöjen määrä pidettävä mahdollisimman vähäisenä. (YSL 43 ) Perustelu: Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen, ammoniakin ja metaanin muodostumista ja haihtumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja puhtaana ja viileänä. 7.2.3 Raaka-aineiden, polttonesteiden ja jätteiden varastointi Rehut, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet mukaan lukien lanta on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Tankkauspaikka tulee tehdä määräyksen mukaiseksi 30.9.2009 mennessä. Polttoainesäiliöissä tulee olla lukitus, lapon- ja ylitäytönesto. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta vuotojen varalle. (YSL 7, 8, 43, 45 ) Perustelut: Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Ympäristöön leviävät muovin palat hajoavat hitaasti ja aiheuttavat epäsiisteyttä ja roskaantumista. Maaperän pilaamiskieltoa koskevan ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Polttoöljysäiliöiden tiiviin alustan ja tiiviin tankkauspaikan vaatimuksella ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Imeytysainetta voidaan käyttää öljyvahinkojen ensitorjunnassa ja siten estää öljyvuodosta aiheutuvia enempiä haittoja. Säiliön varustus pienentää säiliön täyttämisen ja tankkaamisen yhteydessä syntyvää öljyvuotoriskiä. 7.2.4 Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Ongelmajätteet, esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen vähintään kerran vuodessa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden avopoltto on kielletty. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 12, 15 )
8/14 Perustelu: Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. Jätteiden avopoltto ei täytä jätelain 6 :n edellyttämiä jätteenkäsittelyvaatimuksia. Lämmityskattilassa poltettavaksi soveltuvat jätteet, esimerkiksi paperi, pahvi ja käsittelemätön, puhdas puujäte, voidaan polttaa. 7.2.5 Paras käyttökelpoinen tekniikka Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5, 43, YSA 19 ) Perustelu: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. 7.2.6 Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava ympäristökeskukselle. (YSL 28, 43, 46, 83, 90, YSA 30 ) Perustelu: Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. 7.2.7 Häiriö- ja poikkeustilanteet Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Vieremän ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 4-5, 43 1 mom. kohta 3, 76, JäteL 4 ja 6 ) Perustelu: Toiminnassa on meneteltävä toiminnan edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Toiminnassa tulee ottaa huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen. Haitalliset ympäristövaikutukset tulee ehkäistä ennakolta. Milloin niitä ei voida ehkäistä kokonaan ennakolta, ne on rajoitettava mahdollisimman vähäisiksi. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: lietesäiliön rikkoontuminen tai ylivuoto, polttoainesäiliön rikkoutuminen, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä.
7.2.8 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 9/14 Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - lannanlevityspeltojen mahdollisten vuokra- ja lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset - toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma - lietteestä ja lannasta tehtyjen lanta-analyysien tulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) vähintään viiden vuoden välein - jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat - eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailu - polttoainevaraston tarkkailu - eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen salaojavesien tarkkailu aistinvaraisesti vuosittain - toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. Jätetiedot, eläinmäärä, kuolleiden eläinten määrä, syntyneen lannan määrä ja lannanlevitysala on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovan ympäristöviranomaisen tarkastettavissa tilalla. (YSL 4, 5, 43, 46, YSA 30, Jäte 51, 52 ) Perustelu: Toiminnanharjoittajalle on annettu kirjanpito- ja raportointivelvoite laitoksen toiminnan osalta viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. 8 RATKAISUN PERUSTELUT 8.1 Luvan laajuus Hurskaisen eläinsuojan toiminnalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa, mistä syystä nyt annettavaan ympäristölupaan on sisällytetty koko eläinsuojan toiminta. 8.2 Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset (YSL 41 ). Luvan myöntämisen edellytykset ovat (YSL 42, Jäte 6 ): 1. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, naapurille, ympäristön tai kiinteistön asukkaille
10/14 tai omistajille kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, asta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muusta vastaavasta vaikutuksesta. 2. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. 3. Toiminnassa käytetään parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätteet hyödynnetään, jos se on teknisesti mahdollista eikä aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Sanottu lainkohta koskee sijoituspaikan valintaa. Tämän mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumisen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon: 1. Toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski. 2. Alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. 3. Muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. 8.3 Luvan myöntämisen yleiset perustelut Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle alueelle. Karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Hakemus koskee talouskeskuksessa olemassa olevan eläinsuojan toiminnan laajentamista. Tilalla on harjoitettu karjanhoitoa jo pitkään ja kyseessä on olemassa olevan karjarakennuksen laajennus siten, että siihen voidaan sijoittaa suurempi eläinmäärä. Lähimpään naapuriin on matkaa eläinsuojan laajennusosasta 130 metriä. Toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa tai kohtuutonta muuta haittaa. Luvan myöntämisen edellytyksenä ei ole, että toiminta olisi täysin haitatonta. Luvan saaja velvoitetaan lupamääräyksellä 7.2.3 toimimaan siten, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta haju- tai muutakaan haittaa naapureille. Voimakkain hajuhaitta syntyy yleensä lannan käsittelystä lannanlevityksen yhteydessä. Tämä haitta kestää muutamia päiviä vuodessa. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon mm. tuulensuunta, jolloin haitat naapureille jäävät mahdollisimman pieniksi. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on laskettu tässä siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari puoltatoista lypsylehmää, neljää hiehoa ja kahdeksaa alle kahdeksan kuukauden ikäistä nautaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa, vuokrattua tai sopimuspeltoa noin 66 hehtaaria. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa noin 55 hehtaaria. Käytettävissä oleva peltoala on riittävä eläinsuojassa syntyvän lantamäärän hyödyntämiseen. (YSL 43, 45, YSA 4 )
11/14 Rannoilla tai ojien varsilla olevilta pelloilta ei huuhtoudu ravinteita vesistöön tai pohjaveteen, kun levityksessä noudatetaan nitraattiasetuksen määräyksiä. tyspeltojen läheisyydessä mahdollisesti olevien talousvesikaivojen ympärille jätettävät nitraattiasetuksen mukaiset suojavyöhykkeet ehkäisevät talousveden pilaantumista. Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Varastointitilojen mitoituksessa on otettu huomioon myös navetan jätevedet ja kattamattomien lietesäiliöiden sadevedet sekä säilörehun puristeneste. Hakemuksen mukaan hakijoilla on lietelannan varastotilaa käytettävissä 3500 m 3. Eläinmäärien perusteella laskettuna lietelantaa syntyy vuosittain 2155 m 3. Tähän määrään sisältyvät navetasta syntyvät muut kuin maitoiset jätevedet. Kattamattomiin lietesäiliöihin kertyy sadeja sulamisvesiä noin 350 m 3 vuodessa, maitoisia vesiä noin 120 m 3 ja puristenestettä 60 m 3. Kuivalannasta osa menee lietelannan sekaan ja loppu varastoidaan kompostointialustalla. Lannan varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden aikana syntyvän lannan ja varastoihin johdettavien vesien varastointiin. Kuolleet eläimet tulee toimittaa hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Hakijoiden eläinsuojasta raadot toimitetaan Honkajoen eläinjätteenkäsittelylaitokseen. Kuljetusta odottavat raadot säilytetään suojatussa säilytyspaikassa. Muut jätteet toimitetaan asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Polttoainesäiliö varustetaan ja tankkausalueesta tehdään tiivis lupamääräyksen 7.2.3 mukaisesti. Säiliöiden kuntoa tarkkaillaan niiden käytön yhteydessä. Tankkauspaikan läheisyyteen sijoitetaan imeytysainetta öljyvuotojen ensitorjuntaan. Polttonestevuodot maaperään estetään. Eläinsuojan rakenteet ja lietesäiliöt rakennetaan tiiviiksi maa- ja metsätalousministeriön antamien rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM-RMO-C4, 7.1.2001) mukaisesti. Rakenteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Salaojavesistä seurataan lietesäiliöistä tulevia vuotoja. Poikkeuksellisista tilanteista, esim. polttonestevuodosta tai lietesäiliön vaurioitumisesta ilmoitetaan ympäristönsuojeluviranomaisille, että viranomaiset voivat antaa ohjeet ympäristövahinkojen rajoittamiseksi. Pohjaveden ja pintavesien pilaantuminen estetään. Eläinsuojan rakentamisessa ja toiminnassa on käytössä alan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa esimerkiksi rehujen valmistuksessa, eläinsuojan kunnon tarkkailussa, lannan levityksessä sekä raaka-aineiden ja jätteiden varastoinnissa. Lupamääräyksellä 7.2.5 velvoitetaan luvan saaja ottamaan käyttöön toimialan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tilalle soveltuvassa laajuudessa. Edellä olevan perusteella ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää. 9 LUVAN VOIMASSAOLO Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Uusi lupahakemus tulee jättää, jos toiminnan päästöt tai ympäristövaikutukset lisääntyvät olennaisesti. (YSL 55, 57 )
9.1 Lupamääräysten tarkistaminen 12/14 Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä 30.11.2018 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, eläinmääristä, lannanlevitysalasta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä, energiatehokkuudesta ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista. 9.2 Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ). Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, 7.1.2001) annettuja ohjeita. 10 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 41-43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 103, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/92) 8 Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1387/2006) Lisäksi on otettu huomioon Ympäristöministeriön ohje Kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 sekä Maa- ja metsätalousministeriön ohje Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, 7.1.2001). 11 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Toiminnanharjoittajalta peritään tästä päätöksestä valtion maksuperustelain (150/92) ja ympäristöministeriön asetuksen (1387/2006) perusteella suoritemaksua 1570 euroa. Perustelu: Hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan käsittelymaksu on ympäristöministeriön asetuksen maksutaulukon mukaan 1570 euroa.
12 MUUTOKSENHAKU 13/14 Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta voi hakea myös pelkästään käsittelymaksun määräämiseen. Valitus on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukseen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Ossi Tukiainen Ylitarkastaja Raili Pärjälä 13 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Harri Hurskainen Jäljennös päätöksestä (maksutta) Vieremän kunnanhallitus Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset Ilmoittaminen ilmoitustaululla Tästä päätöksestä ilmoitetaan Vieremän kunnanhallituksen ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla valitusajan. Liitteet Valitusosoitus Eläinsuojan käyttötarkkailu lomake
VALITUSOSOITUS 14/14 Liite Pohjois-Savon ympäristökeskuksen antamaan ympäristölupapäätökseen Dnro PSA-2008-Y-239 Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusaika Päätös on annettu 28.11.2008. Valitus aika on 30 päivää tästä päivästä tätä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy 29.12.2008. Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon. Käyntiosoite: Sepänkatu 2 B, 70100 Kuopio Postiosoite: PL 1049, 70101 Kuopio Sähköpostiosoite: kirjaamo.psa@ymparisto.fi Telefax: 020 610 1777 Asiakaspalvelu: 020 690 167 Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä (aukioloaika klo 8.00-16.15). Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä (sähköisesti jätetyssä valituksessa ei tarvita allekirjoitusta). Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa.