PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 15.05.2008 Dnro ESA 2006 Y 231 114 ASIA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä Savon ympäristökeskukseen 12.2.2008. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Pentti ja Raili Härkönen Kolmantie 273 79630 Kolma TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA ILMOITUS Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesti pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle. Pilaantuneen alueen sijainti Joroisten kunta kiinteistötunnus 171 404 2 17 Kolmantie 273 79630 Kolma Kiinteistöjen omistaja Pentti ja Raili Härkönen Kolmantie 273 79630 Kolma Alueen kaavoitustilanne ja rajautuminen Kiinteistö on nykyään asuinkäytössä. Kiinteistö sijaitsee kaavoittamattomalla hajaasutusalueella. Asuinkäyttöön tai alueen kaavoitukseen ei ole suunnitteilla muutosta. Lähin naapuri on noin 40 metrin etäisyydellä kohteesta kaakkoon. Ympäristössä on asuntoja, metsää ja peltoja. Lähin suojelualue (Natura 2000, FI0500023, SCI, Tervaruukinsalo) sijaitsee kohteesta noin 5 kilometriä luoteeseen. Jääkärinkatu 14 50100 Mikkeli www.ymparisto.fi/esa Jääkärinkatu 14 FI 50100 St. Michel, Finland www.miljo.fi/esa
Käyttöhistoria alueella ja nykytilanne 2/8 Kiinteistöllä on toiminut Joroisten Osuuskaupan Kolman myymälä vuosina 1949 1983 ja Osuuskauppa Suur Savo vuosina 1983 84. Asemalla on ollut varastoituna ja myytävänä bensiiniä (2 m 3 ) sekä kevyttä polttoöljyä (3,2 m 3 ) maanpäällisissä terässäiliöissä. Säiliöiden täyttö on tapahtunut säiliöalueella. Säiliöt on poistettu toiminnan loputtua. Kiinteistön lämmitys on tapahtunut kevyellä polttoöljyllä. Kiinteistön pilaantuneisuutta ei ole tutkittu aiemmin. Kiinteistön ovat omistaneet vuodesta 1985 alkaen Raili ja Pentti Härkönen. Omistajat eivät ole harjoittaneet kiinteistöllä polttonesteiden varastointia tai vähittäismyyntiä. Kiinteistöllä sijaitsee vuonna 1949 rakennettu kellarillinen asuinrakennus, varasto, saunarakennus sekä vuonna 2005 rakennettu huvimaja. Kunnostuskohteen maaperän, pohja ja pintavesitietojen kuvaus Maaperätiedot Kohteen pintamaat ovat nurmikkoa ja sorapihaa. Maaperäkairausten perusteella kohteen maaperä on hiekkaa. Kalliopinnan taso ei ole tiedossa. Kairaukset päättyivät määräsyvyyteen. Syvin maaperäkairaus oli pohjavedenhavaintoputken asennus, joka ulotettiin 10 metrin syvyyteen. Pinta ja pohjavesitiedot Kohteen lähin pintavesi on Kolmanjoki, n. 300 metrin etäisyydellä kohteesta. Tutkimusalueen sadevedet imeytyvät maastoon ilman viemäröintiä. Kohde sijaitsee I luokan pohjavesialueen (Kolma, 0617102) varsinaisella pohjavesialueella. Kairauspisteissä ei tavattu orsi tai pohjavettä. Kiinteistöllä on rengaskaivo, joka ei ole talousvesikäytössä. Pohjavedenpinta kiinteistön kaivossa oli 4,85 m syvyydellä maanpinnasta ja kiinteistölle asennetussa pohjavedenhavaintoputkessa 4,37 syvyydessä maanpinnasta. Naapurustossa on kaivoja, joiden käytöstä ei ole tietoja. Kiinteistö ottaa talousvetensä kunnallisesta vesijohdosta. Kiinteistön WC jätevedet johdetaan umpisäiliöön, harmaat jätevedet imeytetään saostuksen jälkeen. Puhdistussuunnitelma Tehdyt tutkimukset Alueen maaperä tutkimuksen on tehnyt Ramboll Finland Oy Öljyalan Palvelukeskuksen toimeksiannosta 15.5.2007. Tutkimus käsitti kaikki tutkimuksen yhteydessä tietoon tulleet kiinteistöllä sijainneet polttonesteiden varastointiin ja jakeluun liittyvät riskikohteet, joissa on käsitelty polttoaineita ja öljyä. Tutkimusalue on ollut asuinrakennuksen ja entisen säiliöalueen ympäristö. Kohteessa tehtiin maaperäkairauksia neljässä (4) näytepisteessä syvimmillään 3,4 metrin syvyyteen. Näytteet otettiin kokoomanäytteinä kustakin tutkimuspisteestä 0,5 metrin välein. Kairauspisteistä otettiin maanäytteet, jotka tutkittiin kentällä aistinvaraisesti ja osittain PetroFlag kokonaishiilivetyanalysaattorilla. Kenttähavaintojen ja mittausten perusteella valittiin 2 maanäytettä, joista analysoitiin laboratoriossa hiilivetypitoisuudet jakeittain (C 4 C 10, C 11 C 23 ja C 24 C 39 ) sekä BTEX yhdisteet, MTBE, TAME, 1,2 dikloori
3/8 etaani ja 1,2 dibromietaanipitoisuudet. Lisäksi kiinteistöllä olevasta kaivosta otettiin vesinäyte samoin kuin kiinteistölle asennetusta pohjaveden havaintoputkesta. Laboratorioanalyyseissä maanäytteissä havaittu korkein öljyhiilivetypitoisuus 3 200 mg/kg todettiin kairauspisteessä KOL3/1,9 1,6 m. Korkein keskitisleiden pitoisuus oli 2 900 mg/kg ja korkein raskaiden öljyjakeiden pitoisuus oli 280 mg/kg. Kunnostustarpeen arviointi ja puhdistuksen tavoitetaso Keskitisleiden pitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) määritellyn alemman ja ylemmän ohjearvopitoisuuden. Havaittujen keskitislepitoisuuksien perusteella arvioiden kohteessa on maaperän kunnostustarve. Havaitut maaperän haitta ainepitoisuudet aiheuttavat riskin terveydelle ja ympäristölle, koska haitta aineet voivat levitä maaperässä veden mukana säiliöalueelta sen ympäristöön ja pohjaveteen. Pilaantuminen rajoittuu tutkimuksen mukaan pisteen KOL3 ympäristöön. Poistettavaksi arvioitu pilaantunut maaainesmäärä on noin 90 tonnia (50 m 2 ). Koska kiinteistö on asuinkäytössä ja sijaitsee I luokan pohjavesialueella pilaantunut maaperä esitetään kunnostettavaksi massanvaihdolla valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitettyyn alempaan ohjearvotasoon saakka (aromaattiset hiilivedyt, öljyhiilijakeet ja oksygenaatit). Kiinteistöllä olevassa kaivossa tai pohjaveden havaintoputkessa ei havaittu laboratorioanalyyseissä polttoaineperäisiä haitta aineita. VnA:n kynnys ja ohjearvot ovat (mg/kg): Aine Kynnysarvo Alempi ohjearvo Ylempi ohjearvo MTBE TAME 0,1 5 (t) 50 (t) Bensiinijakeet C 5 C 10 100 500 Keskitisleet > C 10 C 21 300 1 000 Raskaat öljyjakeet, C 21 C 40 600 2 000 Öljyjakeet, C 10 C 40 300 Bentseeni (p) 0,02 0,2 (t) 1 (t) Tolueeni (p) 5 (t) 25 (t) Etyleenibentseeni (p) 10 (t) 50 (t) Ksyleenit (p) 10 (t) 50 (t) TEX 1 MTBE ja TAME käsitellään VnA:ssa summapitoisuutena. TEX on tolueenin, etyylibentseenin ja ksyleenien summapitoisuus. Aineen nimen perässä (p) merkitsee tavanomaista suurempaa pohjaveden pilaantumisriskiä alempaa ohjearvoa alemmissa pitoisuuksissa. Ohjearvopitoisuuden perässä (t) merkitsee pitoisuustason määräytymistä terveysriskien perusteella. Kunnostuksen toteutus Kunnostusmenetelmä Koska kohde on pilaantunut pääasiassa keskitisleillä, esitetään kohdetta kunnostettavaksi massanvaihdolla. Maaperän ja haitta aineiden laadusta johtuen massanvaihto on paras kunnostusmenetelmä tässä kohteessa. Massanvaihto toteutetaan poistamalla pilaantunut maa muualla käsiteltäväksi. Käsittelypaikka ratkaistaan kustannus ja kapasiteettitilanteiden perusteella kunnostustyön alkaessa.
4/8 Poistetut maamassat korvataan pilaantumattomilla rakennuskelpoisilla maamassoilla. Kaivettavat maa alueet rakennetaan vastaamaan kunnostusta edeltänyttä tilaa. Pilaantuneet maamassat kuormataan suoraan kuorma autoihin ja toimitetaan käsiteltäväksi valvojan osoittamalle ao. luvat omaavalle jäteasemalle, joka ilmoitetaan ennen kunnostuksen aloittamista valvoville ympäristöviranomaisille. Alueelta kuljetettavista maa aineksista laaditaan siirtoasiakirjat. Malli siirtoasiakirjoista liitetään loppuraporttiin ja kaikki siirtoasiakirjat säilytettään valvovan konsultin varastossa vähintään kolmen vuoden ajan. Kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneita maamassoja ei välivarastoida lukuun ottamatta massojen mahdollista lajittelua pitoisuuksien mukaan. Urakoitsijan on myös huomioitava kenttämittauksiin kuluva aika. Maa aineksen lajittelun likaiseksi tai puhtaaksi suorittaa työn valvoja työnaikaisten havaintojen perusteella. Jätteiden käsittely Kaikki käytöstä poistettu ja purettu jäte kuten metalli, muovi ja betonijäte erotellaan ja toimitetaan soveltuvin osin ensisijaisesti hyötykäyttöön tai kaatopaikalle. Mahdollisesti purettava puhdas betoni esitetään käytettäväksi täytön yhteydessä alustäyttönä < 150 mm paloina. Pilaantuneet maamassat toimitetaan välittömästi valvojan osoittamalle jätteenkäsittelylaitokselle, mikä ilmoitetaan ennen kunnostustyön aloittamista valvoville ympäristöviranomaisille. Pilaantuneen maan käsittelyssä huomioidaan työ ja ympäristönsuojelulliset seikat. Mahdolliset säiliöt ja putkistot kuljetetaan poistamisen jälkeen mahdollisimman pikaisesti ensisijaisesti hyötykäyttöön. Kaivantoihin kerääntyvä mahdollisesti öljyinen vesi pumpataan uppopumpulla siirrettävän öljynerottimen kautta maastoon. Öljy voidaan myös poistaa vedestä öljyä absorboivaan materiaaliin. Vaihtoehtoisesti vesi imetään suoraan imuautolla ja toimitetaan edelleen käsiteltäväksi. Mikäli öljynerotuskaivo tarvitaan, tilaa valvoja sen paikalle tilaajan laskuun. Urakoitsija vastaa öljynerottimen asianmukaisesta käytöstä. Urakoitsija toimittaa uppopumpun. Mikäli kaivantoihin kertyvässä vedessä havaitaan haitta aineita, joita ei voida erotuskaivolla poistaa, pumpataan pilaantunut vesi erikseen käsiteltäväksi. Selvitys kunnostustavoitteen toteamisesta ja laadunvalvonnasta Massanvaihtotyö suoritetaan maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuuden perusselvitysraportissa (24.7.2007) esitettyjä analyysituloksia, sekä työnaikaisten lisäanalyysien tuloksia hyväksikäyttäen. Kunnostuksen päättyminen todetaan kenttämittausten (Petro Flagkokonaishiilivetyanalysaattori) avulla. Kenttämittauksessa alle tavoitepitoisuuksien todetuista rajapinnoista otetaan koontimaanäytteet, joista osasta analysoidaan laboratoriossa öljyhiilivedyt jakeineen ja tarvittaessa haihtuvat hiilivedyt. Mikäli joistakin kunnostusta rajoittavista tekijöistä johtuen maaperään on jätettävä tavoitearvot ylittäviä pitoisuuksia haitta aineita, ilmoitetaan tilanne kiinteistön omistajalle, SOILI ohjelman projekti päällikölle ja valvoville ympäristöviranomaisille. Kohteesta laadittavassa riskinarviossa huomioidaan alueelle jääneiden haitta aineiden vaikutukset ympäristöön ja terveyteen. Mikäli haittaa ei esiinny, kunnostusta ei ole tarvetta jatkaa ja se esitetään hyväksyttäväksi.
Kunnostustyön laadunvalvonta hoidetaan seuraavasti: 5/8 Pilaantuneen maan arvioinnissa käytetyt kenttämittarit kalibroidaan laitteen valmistajan ohjeiden mukaisesti. Maa ja vesi näytteiden tutkimuksissa käytetään hyvälaatuista, SOILI ohjelman hyväksymää ympäristölaboratoriota. Työmaan valvojaksi nimetään riittävän kokemuksen omaava henkilö. Urakoitsija laatii ennen kunnostuksen aloittamista riski ja niiden hallintatarkastelun, minkä valvoja tarkistaa ennen kunnostustöiden aloittamista. Valvoja käyttää laadunvalvonnan välineenään MVR mittaria. Selvitys ympäristövaikutuksista ja ympäristöhaittojen ehkäisystä Kunnostuksella poistetaan päättyneen polttoaineen jakelun aiheuttamat haitat ympäristölle ja terveydelle. Kunnostustyössä mahdollisesti esiintyvät terveys ja ympäristöhaitat huomioidaan seuraavasti: Pilaantunut maa kuormataan kaivun jälkeen välittömästi kuorma autoihin mikä minimoi mahdollisten haju ja pölyhaittojen muodostumista. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä pilaantunut vesi pumpataan uppopumpulla siirrettävän tai alueella sijaitsevan öljynerottimen kautta maastoon tai vaihtoehtoisesti imetään imuautolla ja toimitetaan välittömästi käsiteltäväksi. Pilaantuneet maat peitetään kuljetuksen ajaksi, mikä estää jätteen leviämisen ja pölyämisen. Työntekijöiden terveyden kannalta kunnostustöissä noudatetaan Öljyalan Palvelukeskus Oy:n (Maaperän kunnostusohjelma SOILI) maaperän puhdistusurakan laatu ja turvallisuusohjetta. Kunnostuskaivun aikana noudatetaan säädettyjä työsuojeluohjeita, jotka sisältävät mm. seuraavaa: työmaa alue on merkittävä selvästi ja ulkopuolisten pääsy kaivantoihin ja työmaaalueelle on kiellettävä tupakanpoltto ja avotulen teko on kielletty ja yli 3 m syvissä kaivannoissa tai kaivoissa ei työskennellä ilman maan pinnalla olevaa toista henkilöä. Lisäksi työntekijöiden henkilökohtaisiksi suojavarusteiksi suositellaan: turvaliivit, hattu/kypärä, käsisuojat, haalarit, teollisuusjalkineet (turvakengät, öljynkestävät) ja hengityssuojaimet (vähintään luokkaa A2P3) Aikataulu Kunnostustyö on suunniteltu tehtäväksi vuoden 2008 aikana, ottaen kuitenkin huomioon öljysuojarahaston käytettävissä olevat varat. Työn kestoajaksi arvioidaan 1 2 päivää. Raportointi
6/8 Työmaan valvoja pitää kunnostustöiden aikana kirjaa kaikesta työmaalle ja työmaalta pois liikkuvasta materiaalista kuten pois viedyt pilaantuneet maat, putkistot, betoni ja asfaltti. Työmaan massoista pidetään erikseen reaaliaikaista kirjanpitoa, jonka päivitysväli on yksi viikko. Lisäksi työmaan valvoja kirjaa karttapohjalle kunnostetut alueet, näytteenottopisteet ja kaivantojen koot sekä arvioi mahdollisesti pois pumpattavan veden määrän. Yhteenveto kirjanpidosta liitetään kohteen loppuraporttiin. Raportti sisältää mm. seuraavat tiedot: kunnostussuunnitelman ja ympäristökeskuksen päätöksen toteutuminen alueelta viedyt maamassat otetut näytteet alueelle jäävän maa aineksen analyysitulokset ja sijainnit, tiedot työskentelyolosuhteista erikoiset havainnot ja poikkeamat suunnitelmista sekä syyt poikkeamiin pohjaveden laadun seurantatulokset ja esitys jälkitarkkailutarpeesta. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen ja lausunnot Ilmoituksesta ei ole tiedotettu eikä pyydetty kirjallisia lausuntoja. ETELÄ SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä Savon ympäristökeskus hyväksyy Joroisten kunnassa osoitteessa Kolmantie 273 sijaitsevan kiinteistön 171 404 2 17 pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen ja antaa siinä esitetyn lisäksi kiinteistön puhdistamista varten seuraavat määräykset: Maaperän puhdistaminen 1. Alueelta on puhdistettava pilaantuneet maat, joiden mineraaliöljypitoisuus ylittää raskaiden jakeiden osalta 600 mg/kg ka, keskiraskaiden jakeiden osalta 300 mg/kg ka ja kevyiden jakeiden osalta 100 mg/kg ka. Bentseenin osalta maaperä puhdistetaan arvoon 0,2 mg/kg, tolueenin osalta arvoon 5 mg/kg, etyleenibentseenin osalta arvoon 10 mg/kg, ksyleenien osalta arvoon 10 mg/kg ja MTBE TAME:n osalta arvoon 5 mg/kg. Maan puhdistaminen on tehtävä niin laajalti, että mainittuihin ohjearvopitoisuuksiin päästään. Maaperän puhtaus varmistetaan riittävällä määrällä maanäytteitä. (YSL 75 ja 78 ) 2. Puhdistustyön aloittamisesta on ilmoitettava sähköpostitse ennen työn aloittamista ja lopettamisesta välittömästi puhdistustyön loputtua Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon sekä Joroisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 3. Hakijan on nimettävä asiantunteva henkilö, joka vastaa alueen puhdistamisesta, päätöksen ehtojen noudattamisesta ja kiinteistön valvonnasta puhdistuksen aikana. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava viikkoa ennen kunnostustyöhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon, Joroisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä jätteet vastaanottavalle laitokselle. (YSL 78 )
Jätteen käsittely ja kuljetus Puhdistushankkeen seuranta 7/8 4. Maaperän puhdistuksen yhteydessä on varauduttava vesien käsittelyyn. Puhdistustyön aikana kaivantoihin kertyvä vesi on poistettava kaivannoista kokonaan ja toimitettava, mikäli todetaan saastuneeksi, käsiteltäväksi asianomaiseen käsittelyluvan omaavaan laitokseen tai käsiteltävä ilmoituksessa esitetyllä tavalla. (YSL 78 ) 5. Massanvaihdolla poistettava pilaantunut maa aines, jonka haittaainepitoisuus ylittää kohdassa 1 mainitut ohjearvot, voidaan käsitellä asianmukaiset luvat omaavalla pilaantuneiden maiden käsittelypaikalla. Muu jätemateriaalisiksi luokiteltava jäte tulee myös toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai loppusijoitukseen kaatopaikalle. (YSL 78 ) 6. Kunnostustyön yhteydessä tulee kunnostuksesta vastaavan varautua esittämään tiedot, joista ilmenee, että pilaantuneiden maiden vastaanottajalla ja/tai käsittelijällä on lupa ja kapasiteettia käsitellä ko. pilaantuneet massat. Tämän lisäksi lupa ja kapasiteettitiedot on esitettävä kohdan 14 tarkoittamassa loppuraportissa. Jätteiden kuljetuksesta on sovittava ennen kuljetukseen ryhtymistä jätteet vastaanottavan laitoksen kanssa. (YSL 78 ) 7. Jätteet on kaivettava ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäristölle. Työ on suunniteltava ja toteutettava siten, että maan ja haittaaineiden leviäminen ympäristöön kaivun ja kuljetuksen sekä pölyäminen aikana estetään. Poistettavat maamassat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. (YSL 78 ) 8. Kaivettujen ja käsittelyyn vietävien maamassojen haitta ainepitoisuuksia on seurattava kenttämittareiden avulla. Kenttämittaukset varmennetaan riittävällä määrällä laboratorionäytteitä. Maamassojen määristä ja haitta ainepitoisuuksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 78 ) 9. Alueelle jäävien maiden haitta ainepitoisuudet on selvitettävä laboratorionäyttein. Tutkimustulokset on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 78 ) 10. Näytteenotto ja kenttäanalyysit on tehtävä asiantuntevasti. Näytteenottajan yhteystiedot sekä käytettävät näytteenotto, käsittely ja kenttäanalyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Joroisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 11. Laboratorioanalyysit on tehtävä riittävän asiantuntemuksen omaavassa laboratoriossa. Käytettävän laboratorion nimi ja sen yhteystiedot sekä käytettävät analyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Joroisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 12. Tutkimustulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua lyhyesti kommentoituina tiedoksi Etelä Savon ympäristökeskukseen. (YSL 78 )
Päätöksen perustelut 8/8 13. Toteutuneista kunnostustoimenpiteistä ja tehdystä seurannasta samoin kuin kunnostustyön vaikutuksista maaperän laatuun on laadittava loppuraportti asetettujen kunnostustavoitteiden saavuttamisen jälkeen. Loppuraporttiin on sisällytettävä tutkimusraportit, työn aloitus ja lopettamisilmoitus, siirtoasiakirjat ja mahdolliset työmaapöytäkirjat. Loppuraportti on toimitettava kirjallisena Etelä Savon ympäristökeskukseen sekä Joroisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolme kuukautta kunnostustyön päättymisen jälkeen. (YSL 78 ) 14. Jos tehtävä seuranta osoittaa tai muutoin ilmenee, että tehdyt kunnostustoimenpiteet ovat olleet riittämättömiä ja alueelle on jäämässä kohdassa 1 esitettyjä pitoisuuksia suurempia pitoisuuksia pilaantunutta maata, on alueen puhdistamisesta vastaavan esitettävä riskinarviointi tai tarkistettu suunnitelma puhdistuksen jatkamiseksi Etelä Savon ympäristökeskukselle. (YSL 78 ) Etelä Savon ympäristökeskuksen käsityksen mukaan kiinteistöllä olevan pilaantuneen maan käsittely ilmoituksessa esitetyllä tavalla ja edellä mainituin ehdoin täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain pilaantuneen maaperän puhdistamiselle asettamat vaatimukset eikä työstä tai kiinteistön maaperästä aiheudu jatkossa terveyshaittaa tai vaaraa ympäristölle tässä päätöksessä kunnostettavaksi määrätylle alueelle. Kohteen maaperä on pilaantunut tehdyn selvityksen perusteella pitkän ajan kuluessa polttoaineiden jakelutoiminnan seurauksena. Alueen maaperän pilaantuminen on tapahtunut pitkän ajan kuluessa. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain (113/2000) 22.1 :n mukaan maaperän pilaantumiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain (86/2000) 12 luvun säännöksiä. Lisäksi ennen ympäristönsuojelulain voimaantuloa tapahtuneeseen maaperän pilaantumiseen sovelletaan voimaanpanolain 22.2 :n nojalla ympäristönsuojelulain 14 :n nojalla annettavia säännöksiä. Tällainen säännös on valtioneuvosten asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007). Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) on määrätty eri maankäyttötarkoituksiin hyväksyttäviä maaperän haitallisten aineiden suurimpia pitoisuuksia. Asuinkiinteistöille asetuksessa on annettu alemmat ohjearvot määräyksessä 1 lueteltujen aineiden osalta siinä esitetyt arvot. Kunnostustoimenpiteet poistavat huomattavan osan maaperän haitta aineista, eikä maaperään jäävistä, pitoisuuksiltaan ohjearvot alittavista haitta ainemääristä ennalta arvioiden aiheudu haittaa jatkossa ympäristölle tai terveydelle. (Määräys 1) Asianmukaisen jätehuollon ja viranomaisvalvonnan järjestämiseksi on tarpeen määrätä kunnostustyön aloittamisen ja lopettamisen ilmoittamisesta, kunnostustyöstä vastaavista ja toteuttavista henkilöistä, heidän yhteystietojensa ja asiantuntemuksensa selvittämiseen liittyvien tietojen toimittamisesta sekä jätteiden käsittelystä ja kuljetuksesta. Samoin on ollut tarpeen määrätä jätteiden kuljetuksesta tiedottamisesta vastaanottavalle laitokselle. (Määräykset 2 7) Jätehuolto on mahdollisuuksien mukaan hoidettava siten, että jätteet voidaan käyttää uudelleen tai muutoin hyödyksi ja ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle. Syntyvien jätteiden toimittaminen alueille tai laitoksiin, joilla on asianmukaiset luvat käsittelylle, varmistavat, ettei jätteistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. ( Määräys 6)
9/8 Jätehuollon järjestämiseksi siten, ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle, on ollut tarpeen määrätä kunnostusalueella tapahtuvasta sekä loppusijoitukseen ja muualle käsittelyyn menevien jätteiden laadun ja määrän seuraamisesta. Loppuraportointi on osa seurantaa. (Määräykset 8 14) ONGELMAJÄTTEEN SIIRTOASIAKIRJA Etelä Savon ympäristökeskus toteaa, että hakijan on huomioitava jätelain (1072/93) 18 :n nojalla annettu valtioneuvoston päätös (659/96), jonka mukaan toimitettaessa ongelmajätettä, kuten pilaantuneita maamassoja, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi on ongelmajätteen haltijan (luovuttajan) laadittava ongelmajätettä koskeva siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjasta tulee ilmetä seuraavat asiat: ongelmajätteen tuottajan, haltijan (luovuttaja), kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot; kuljetusajankohta sekä pakkaus ja kuljetustapa; ongelmajätteen nimi, tunnusnumero, määrä, koostumus, olomuoto ja ominaisuudet; jätteen hyödyntämis ja käsittelypaikka sekä käsittelymenetelmä; ongelmajätteen haltijan vakuutus annettujen tietojen oikeellisuudesta ja allekirjoitus ja päiväys. Ongelmajätteen vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto asiakirjaan tehdyllä päivätyllä allekirjoituksellaan. Luovuttajan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 63, 75, 78 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Jätelaki (1072/1993) 77 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) MAKSU 344 euroa Ympäristöministeriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista säädetään, että pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 43 euroa/h. Tämän päätöksen käsittelyyn on kulunut aikaa 8 tuntia. PÄÄTÖKSEN JAKELU Päätös Öljyalan Palvelukeskus Oy Kohdenumero 79630 9 146 PL 1405 00101 Helsinki lasku mukana
Tiedoksi Joroisten kunta, kunnanhallitus Joroisten kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pentti ja Raili Härkönen Suomen ympäristökeskus, sähköisesti 10/8 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Päätös kuulutetaan Joroisten kunnan ilmoitustaululla. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden etua asia saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Muutosta voidaan hakea myös pelkästään käsittelymaksua koskevaan päätökseen. Käsittelymaksun muutosta haetaan Vaasan hallinto oikeudelta liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupainsinööri Ari Liimatainen Ympäristöinsinööri Keijo Lindberg LIITTEET Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Asiakaskysely
VALITUSOSOITUS LIITE Etelä Savon ympäristökeskuksen päätökseen 15.05.2008 DIAARINUMERO ESA 2005 Y 125 114 Valitusviranomainen Valituksen toimittaminen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto oikeudelle osoitetulla kirjallisella valituksella. Valitus on jätettävä Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon. Käynti ja postiosoite: Jääkärinkatu 14, 50100 MIKKELI Telefax: 020 490 4509 Puhelin: 020 490 106 Aukioloaika: klo 8.00 16.15 Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valitusaika Päätös on annettu 15.05.2008. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusaika päättyy 16.06.2008 kello 16.15. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmän liitteet Oikeudenkäyntimaksu Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa.