PÄÄTÖS. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Dnro ESA-2006-Y ASIA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta. ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä-Savon ympäristökeskukseen ILMOITUKSEN TEKIJÄ Asiamies Mikkelin kaupunki yhteyshenkilö Hannu Rautio PL Mikkeli Öljyalan Palvelukeskus Oy, SOILI-ohjelma Kohdenumero PL HELSINKI TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA ILMOITUS Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesti pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle. Pilaantuneen alueen sijainti Mikkelin kaupunki kiinteistötunnus /21 Vanhanpappilantie 2 Kiinteistön omistaja Mikkelin kaupunki Alueen kaavoitustilanne ja rajautuminen Ilmoitus koskee Mikkelin kaupungin Anttolan taajamassa osoitteessa Vanhanpappilantie 2 sijaitsevaa vanhaa veneiden tankkauspistettä. Kiinteistön omistaa Mikkelin kaupunki. Kiinteistö on tullut Mikkelin kaupungin omistukseen vuonna 2002 Anttolan kunnan liittyessä Mikkelin kaupunkiin. Lähimmät kiinteistön ulkopuoliset rakennukset ovat noin 40 metrin päässä idässä sijaitsevalla naapurikiinteistöillä. Jääkärinkatu Mikkeli Jääkärinkatu 14 FI S:t Michel, Finland

2 2/9 Kiinteistö sijaitsee Anttolan taajamassa. Kohteen kaavamerkintä on LV eli venesatama. Alueella ei ole juurikaan enää käytettävissä rakennusoikeutta. Kiinteistön välittömässä läheisyydessä ei sijaitse yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue, Korsijärvi (I-luokka), sijaitsee lähes 9 km päässä. Lähin vesistö (Saimaa) on kohteesta noin 10 metrin päässä. Käyttöhistoria alueella ja nykytilanne Jakeluasematoiminta on käynnistynyt kiinteistöllä hakemuksen mukaan vuonna 1965 ja päättynyt vuonna Toimintaa on harjoittanut hakemuksen mukaan Reijo Korhonen, Markku ja Leena Tiusanen sekä Seppo Kokkonen. Kiinteistön nykyinen omistaja ei ole hakemuksen mukaan harjoittanut kiinteistöllä polttonesteiden vähittäismyyntiä tai varastointia. Jakelualueella on ollut 3 säiliötä, joista on myyty bensiiniä, kevyttä polttoöljyä sekä petrolia. Kaikkien säiliöiden koko on ollut 3 m 3. Säiliöt on poistettu. Alueen pilaantuneisuutta ei ole tutkittu aiemmin. Lähiympäristössä ei ole todettu ympäristöhaittoja. Kiinteistöllä jakelutoiminnan aikana sijainnut rakennus on purettu. Kiinteistölle vuonna 1996 rakennettu uusi rakennus on toimitilana (kahvila-ravintola, melontayritys). Kiinteistöllä oleva rakennus sijaitsee noin 15 metrin päässä pilaantumasta lounaaseen. Kiinteistö on liitetty kunnalliseen vesijohto- ja viemäriverkostoon. Naapurustossa ei tiettävästi ole kaivoja. Pihan sadevedet johdetaan maastoon. Pihan pinta on soraa. Kunnostuskohteen maaperän, pohja- ja pintavesitietojen kuvaus Maaperätiedot Tutkimusalue on nykyisin viher- ja piha-alueina. Maaperäkairausten perusteella kohteen maaperä on hiekkaa noin 0-1,4... 2,2 ja turvetta 1,4... 2,2 metriä maanpinnasta. Turpeen alla havaittiin hiekkaa ja savea tutkimussyvyydelle 3,0 metriä maanpinnasta (aistinvaraiset arviot). Kairaukset päättyivät määräsyvyyteen, koska ko. syvyydellä ei havaittu maaperän pilaantuneisuutta. Pinta- ja pohjavesitiedot Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kiinteistöllä ei ole kaivoa. Naapurustossa ei tiettävästi ole kaivoja. Kairauspisteissä havaittiin vettä 0,5... 1,0 metrin syvyydellä maanpinnasta. Saimaan vesistöön kuuluva Kirkonlahti on lähimmillään 2 metrin etäisyydellä tutkimuspisteestä (A6) länteen. Tutkimusalueen sadevedet imeytyvät maastoon ilman viemäröintiä. Puhdistussuunnitelma Tehdyt tutkimukset Kiinteistön maaperän tilaa on tutkittu Ramboll Finland Oy:n toimesta Öljyalan palvelukeskuksen toimeksiannosta. Selvitykseen liittyvät maastotyöt tehtiin Maanäytteenotto tehtiin 6 pisteestä DualTube- ympäristönäytteenottimella varustetulla GM50 monitoimikairalla. Tutkimukset ulotettiin syvimmillään noin 3,0 metrin syvyyteen. Maanäytteet otettiin jatkuvana näytesarjana enintään yhden metrin kokoomanäytteinä. Kaikista näytteistä tehtiin näytteenoton yhteydessä maalajia ja mahdollista haitta-aineiden esiinty-

3 3/9 mistä koskevat aistinvaraiset havainnot. Lisäksi 7 näytteestä määritettiin hiilivetyjen kokonaispitoisuus PetroFlag -kenttäanalyysein. Suurin kokonaishiilivetypitoisuus (920 mg/kg) havaittiin näytteessä A6/0-1,0 m. Laboratoriossa analysoitiin 2 näytettä. Suurin öljyhiilivetypitoisuus (C 10 -C 40 ) havaittiin näytteessä A6/0-1,0 m. Pitoisuus oli mg/kg. Näytteessä havaittiin öljyhiilivetyjen raskaita jakeita (1 200 mg/kg) sekä keskijakeita (290 mg/kg). Kiinteistön pohjavettä ei tutkittu. Tutkimuksen perusteella entisellä polttoaineiden jakelu-/säiliöalueella on öljyhiilivedyillä (C 10 -C 40 ) pilaantuneita maa-aineksia, joiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) asettamat alemmat ohjearvot raskaiden jakeiden osalta. Öljyhiilivedyillä pilaantuneita maa-aineksia esiintyy syvyydellä 0-1 metriä. Pilaantuneen alueen laajuus on noin 30 m 2, jossa pilaantuneeksi luokiteltuja maa-aineksia on noin 45 m 3 itd. Kunnostustarpeen arviointi ja puhdistuksen tavoitetaso Tehtyjen havaintojen ja mittausten perusteella kiinteistöllä on maaperän kunnostustarve, koska maaperässä ylittyy raskaiden öljyjakeiden alempi ohjearvotaso. Kunnostuksen rajaarvoiksi esitetään valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) asetettuja alempia ohjearvoja: Raskaat öljyjakeet (<C 21 -C 40 ) 600 mg/kg Keskitisleet (<C 10 -C 21 ) 300 mg/kg Bensiinijakeet (C 5 -C 10 ) 100 mg/kg Tolueeni 5 mg/kg Ksyleenit 10 mg/kg Bentseeni 0,2 mg/kg Etyylibentseeni 10 mg/kg MTBE-TAME 5 mg/kg Mikäli joistakin kunnostustöitä rajoittavista tekijöistä johtuen maaperään on jätettävä tavoitearvot ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita, arvioidaan tilannetta riskiarvioinnilla. Kunnostuksen toteutus Koska kohde on pilaantunut pääasiassa raskailla öljyjakeilla sekä pilaantuneisuus on pienialainen eikä alueella ole kunnostusta vaikeuttavia rakenteita, esitetään kohde kunnostettavaksi massanvaihdolla. Maaperän ja haitta-aineiden laadusta johtuen massanvaihto arvioidaan parhaaksi ja kustannustehokkaimmaksi kunnostusmenetelmäksi tässä kohteessa. Massanvaihto toteutetaan poistamalla pilaantunut maa muualla käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi. Käsittelypaikka ratkaistaan kustannus- ja kapasiteettitilanteiden perusteella kunnostustyön alkaessa. Poistetut maamassat korvataan pilaantumattomilla rakennuskelpoisilla maamassoilla. Kaivettavat maa-alueet rakennetaan vastaamaan kunnostusta edeltänyttä tilaa. Kaikki käytöstä poistettu ja purettu jäte kuten metalli, muovi- ja betonijäte erotellaan ja toimitetaan soveltuvin osin ensisijaisesti hyötykäyttöön tai kaatopaikalle. Pilaantuneet maamassat toimitetaan välittömästi valvojan osoittamalle jätteenkäsittelylaitokselle, mikä ilmoitetaan ennen kunnostustyön aloittamista valvoville ympäristöviranomaisille. Pilaantuneen maan käsittelyssä huomioidaan työ- ja ympäristönsuojelulliset seikat.

4 4/9 Mikäli kunnostuskaivantoihin kertyy pilaantunutta vettä, pumpataan se siirrettävään tai kiinteistöllä sijaitsevan öljynerottimen kautta maastoon tai öljy poistetaan vedestä muulla menetelmällä. Valvoja tilaa öljynerottimen tai vastaavan laitteiston tarvittaessa tilaajan varoin. Urakoitsija vastaa öljynerottimen asianmukaisesta käytöstä. Pilaantuneet maamassat kuormataan suoraan kuorma-autoihin ja toimitetaan käsiteltäväksi valvojan osoittamalle ao. luvat omaavalle jäteasemalle, joka ilmoitetaan ennen kunnostuksen aloittamista valvoville ympäristöviranomaisille. Alueelta kuljetettavista maa-aineksista laaditaan siirtoasiakirjat. Malli siirtoasiakirjoista liitetään loppuraporttiin ja kaikki siirtoasiakirjat säilytettään valvovan konsultin varastossa vähintään kolmen vuoden ajan. Kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneita maamassoja ei välivarastoida lukuun ottamatta massojen mahdollista lajittelua pitoisuuksien mukaan. Urakoitsijan on myös huomioitava kenttämittauksiin kuluva aika. Maa-aineksen lajittelun kiinteistöitä poistettavaksi tai kiinteistölle jätettäväksi suorittaa työn valvoja työnaikaisten havaintojen perusteella. Mahdolliset säiliöt ja putkistot kuljetetaan poistamisen jälkeen mahdollisimman pikaisesti ensisijaisesti hyötykäyttöön. Selvitys kunnostustavoitteen toteamisesta ja laadunvalvonnasta Kunnostustyön laadunvalvonta hoidetaan mm. seuraavasti: pilaantuneen maan arvioinnissa käytetyt kenttämittarit kalibroidaan dokumentoidusti laitteen valmistajan ohjeiden mukaisesti. maa- ja vesinäytteiden tutkimuksissa käytetään hyvälaatuista, SOILI -ohjelman hyväksymää ympäristölaboratoriota. työmaan valvojaksi nimetään riittävän kokemuksen omaava henkilö. Kunnostustöitä valvoo ja ohjaa valvoja, jonka tehtäviin kuuluvat näytteenotot, kenttämittaukset ja havainnot, pois kuljetettavan maa-aineksen sijoituskohteiden osoittaminen ja vastaanotosta sopiminen sekä massamäärien kirjanpito ja yhteydenpito valvoviin ympäristöviranomaisiin. Valvoja ottaa yhteyttä valvovaan ympäristöviranomaiseen, mikäli työn aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita. Massanvaihtotyö tehdään maaperän- ja pohjaveden pilaantuneisuuden perusselvityksen yhteydessä saatuja analyysituloksia hyväksikäyttäen. Pilaantuneet maat rajataan kenttämittalaitteiden (PetroFlag -kokonaishiilivetyanalysaattori ja PID-fotoionisaattori) avulla. Pois kuljetettava öljyinen maa-aines lajitellaan öljyhiilivetypitoisuuksien perusteella vastaanottavan laitoksen ohjeiden mukaisesti. Maan kaivua jatketaan alle tavoitetasojen todettuihin tai viranomaisten hyväksymiin rajapintoihin asti. Kunnostuksen päätteeksi rajapinnoista otetaan koontimaanäytteet joista analysoidaan laboratoriossa öljyhiilivedyt jakeineen (C 5 -C 10, >C 10 -C 21, >C 21 -C 40 ) sekä tarvittaessa BTEX -yhdisteet. Kunnostustoimet todetaan päättyneeksi siinä vaiheessa kun tavoitetaso on kenttämittauksin ja aistivaraisin arvioin riittävän luotettavasti varmistettu. Ennen kaivantojen täyttää rajapinnoista otetaan koontimaanäytteet (lopetusnäytteet) laboratorioanalyysejä varten. Selvitys ympäristövaikutuksista ja ympäristöhaittojen ehkäisystä Kunnostuksella poistetaan päättyneen polttoaineen jakelun aiheuttamat haitat ympäristölle ja terveydelle. Maaperän kunnostustyö toteutetaan massanvaihtona. Kunnostustyössä mahdollisesti esiintyvät terveys- ja ympäristöhaitat huomioidaan mm. seuraavasti:

5 pilaantunut maa kuormataan kaivun jälkeen välittömästi kuorma-autoihin, mikä minimoi mahdollisten haju- ja pölyhaittojen muodostumista. kaivantoihin mahdollisesti kertyvä pilaantunut vesi pumpataan uppopumpulla siirrettävän tai alueella sijaitsevan öljynerottimen kautta maastoon tai vaihtoehtoisesti imetään imuautolla ja toimitetaan välittömästi käsiteltäväksi. pilaantuneet maat peitetään kuljetuksen ajaksi, mikä estää jätteen leviämisen ja pölyämisen. työntekijöiden terveyden kannalta kunnostustöissä noudatetaan Öljyalan Palvelukeskus Oy:n maaperän puhdistusurakan laatu- ja turvallisuusohjetta. Aikataulu Kunnostustyö on suunniteltu tehtäväksi vuoden 2009 aikana, ottaen kuitenkin huomioon öljysuojarahaston käytettävissä olevat varat. Työn kestoajaksi arvioidaan 1 päivä. Raportointi Työmaan valvoja pitää kunnostustöiden aikana kirjaa kaikesta työmaalle ja työmaalta pois liikkuvasta materiaalista kuten pois viedyt pilaantuneet maat, putkistot, betoni ja asfaltti. Lisäksi työmaan valvoja kirjaa karttapohjalle kunnostetut alueet, näytteenottopisteet ja kaivantojen koot sekä arvioi mahdollisesti pois pumpattavan veden määrän. Yhteenveto kirjanpidosta liitetään kohteen loppuraporttiin. Kunnostustöiden päätyttyä tiedot työstä kootaan raporttiin, joka toimitetaan rakennuttajalle sekä rakennuttajan toimesta hyväksyttäväksi Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja tiedoksi kiinteistön omistajalle ja Mikkelin seudun ympäristöpalvelulle. Raportti sisältää mm. seuraavat tiedot: kunnostussuunnitelman ja ympäristökeskuksen päätöksen toteutuminen, alueelta viedyt maamassat (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta), otetut näytteet (ajankohta, sijainti, tutkimusmenetelmä ja mittaustulokset), alueelle jäävän maa-aineksen analyysitulokset ja sijainnit, tiedot työskentelyolosuhteista, erikoiset havainnot ja poikkeamat suunnitelmista sekä syyt poikkeamiin 5/9 ILMOITUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen ja lausunnot Ilmoituksesta ei ole tiedotettu eikä pyydetty kirjallisia lausuntoja. ETELÄ-SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä-Savon ympäristökeskus hyväksyy Mikkelin kaupungissa osoitteessa Vanhanpappilantie 2 sijaitsevan kiinteistön /21 pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen ja antaa siinä esitetyn lisäksi kiinteistön puhdistamista varten seuraavat määräykset: Maaperän puhdistaminen 1. Alueelta on puhdistettava pilaantuneet maat, joiden mineraaliöljypitoisuus ylittää raskaiden jakeiden osalta 600 mg/kg, keskiraskaiden jakeiden osalta

6 Jätteen käsittely ja kuljetus Puhdistushankkeen seuranta 6/9 300 mg/kg ja kevyiden jakeiden osalta 100 mg/kg. Bentseenin osalta maaperä puhdistetaan arvoon 0,2 mg/kg, tolueenin osalta arvoon 5 mg/kg, etyleenibentseenin osalta arvoon 10 mg/kg, ksyleenien osalta arvoon 10 mg/kg ja MTBE-TAME:n (summa) osalta arvoon 5 mg/kg. Pitoisuudet määritetään kokonaispitoisuutena kuiva-ainetta kohti. Maan puhdistaminen on tehtävä niin laajalti, että ohjearvopitoisuuksiin päästään. Maaperän puhtaus varmistetaan riittävällä määrällä maanäytteitä. (YSL 75 ja 78 ) 2. Puhdistustyön aloittamisesta on ilmoitettava sähköpostitse ennen työn aloittamista ja lopettamisesta välittömästi puhdistustyön loputtua Etelä-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon sekä Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 3. Hakijan on nimettävä asiantunteva henkilö, joka vastaa kiinteistön puhdistamisesta, päätöksen ehtojen noudattamisesta ja kiinteistön valvonnasta puhdistuksen aikana. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava viikkoa ennen kunnostustyöhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon, Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä jätteet vastaanottavalle laitokselle. 4. Maaperän puhdistuksen yhteydessä on varauduttava vesien käsittelyyn. Puhdistustyön aikana kaivantoihin kertyvä vesi on poistettava kaivannoista kokonaan ja toimitettava, mikäli todetaan pilaantuneeksi, käsiteltäväksi asianomaiseen käsittelyluvan omaavaan laitokseen tai käsiteltävä ilmoituksessa esitetyllä tavalla. 5. Massanvaihdolla poistettava pilaantunut maa-aines, jonka haittaainepitoisuus ylittää kohdassa 1 mainitut ohjearvot, voidaan käsitellä asianmukaiset luvat omaavalla pilaantuneiden maiden käsittelypaikalla. Muu jätemateriaalisiksi luokiteltava jäte tulee myös toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai loppusijoitukseen kaatopaikalle tai maankaatopaikalle. 6. Kunnostustyön yhteydessä tulee kunnostuksesta vastaavan varautua esittämään tiedot, joista ilmenee, että pilaantuneiden maiden vastaanottajalla ja/tai käsittelijällä on lupa ja kapasiteettia käsitellä ko. pilaantuneet massat. Tämän lisäksi lupa- ja kapasiteettitiedot on esitettävä kohdan 13 tarkoittamassa loppuraportissa. Jätteiden kuljetuksesta on sovittava ennen kuljetukseen ryhtymistä jätteet vastaanottavan laitoksen kanssa. 7. Jätteet on kaivettava ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäristölle. Työ on suunniteltava ja toteutettava siten, että maan ja haittaaineiden leviäminen ympäristöön kaivun ja kuljetuksen aikana estetään. Poistettavat maamassat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. 8. Kaivettujen ja käsittelyyn vietävien maamassojen haitta-ainepitoisuuksia on seurattava haitta-aineille soveltuvien kenttämittareiden avulla. Kenttämittaukset varmennetaan riittävällä määrällä laboratorionäytteitä. Maamassojen

7 Päätöksen perustelut 7/9 määristä ja haitta-aine-pitoisuuksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. 9. Alueelle jäävien maiden haitta-ainepitoisuudet on selvitettävä laboratorionäyttein. Tutkimustulokset on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. 10. Näytteenotto ja kenttäanalyysit on tehtävä asiantuntevasti. Näytteenottajan yhteystiedot sekä käytettävät näytteenotto-, käsittely- ja kenttäanalyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä- Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11. Laboratorioanalyysit on tehtävä riittävän asiantuntemuksen omaavassa laboratoriossa. Käytettävän laboratorion nimi ja sen yhteystiedot sekä käytettävät analyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12. Tutkimustulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua lyhyesti kommentoituina tiedoksi Etelä-Savon ympäristökeskukseen. 13. Kunnostustoimenpiteistä ja seurannasta samoin kuin kunnostustyön vaikutuksista maaperän laatuun on laadittava loppuraportti asetettujen kunnostustavoitteiden saavuttamisen jälkeen. Loppuraporttiin on sisällytettävä tutkimusraportit, työn aloitus- ja lopettamisilmoitus, siirtoasiakirjat ja mahdolliset työmaapöytäkirjat. Loppuraportti on toimitettava kirjallisena Etelä- Savon ympäristökeskukseen sekä Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolme kuukautta kunnostustyön päättymisen jälkeen. 14. Jos tehtävä seuranta osoittaa tai muutoin ilmenee, että tehdyt kunnostustoimenpiteet ovat olleet riittämättömiä ja kiinteistölle on jäämässä kohdassa 1 esitettyjä pitoisuuksia suurempia pitoisuuksia pilaantunutta maata, on kiinteistön puhdistamisesta vastaavan esitettävä riskinarviointi tai tarkistettu suunnitelma puhdistuksen jatkamiseksi Etelä-Savon ympäristökeskukselle. Etelä-Savon ympäristökeskuksen käsityksen mukaan kiinteistöllä olevan pilaantuneen maan käsittely ilmoituksessa esitetyllä tavalla ja edellä mainituin ehdoin täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain pilaantuneen maaperän puhdistamiselle asettamat vaatimukset eikä työstä tai kiinteistön maaperästä aiheudu jatkossa terveyshaittaa tai vaaraa ympäristölle tässä päätöksessä kunnostettavaksi määrätylle kiinteistölle. Kohteen maaperä on pilaantunut tehdyn selvityksen perusteella pitkän ajan kuluessa polttoaineiden jakelutoiminnan seurauksena. Alueen maaperän pilaantuminen on tapahtunut pitkän ajan kuluessa. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain (113/2000) 22.1 :n mukaan maaperän pilaantumiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain (86/2000) 12 luvun säännöksiä. Lisäksi ennen ympäristönsuojelulain voimaantuloa tapahtuneeseen maaperän pilaantumiseen sovelletaan voimaanpanolain 22.2 :n nojalla ympäristönsuojelulain 14 :n nojalla annettavia säännöksiä. Tällainen säännös on valtioneuvosten asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007).

8 Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) on määrätty eri maankäyttötarkoituksiin hyväksyttäviä maaperän haitallisten aineiden suurimpia pitoisuuksia. Asuinkiinteistöille asetuksessa on annettu alemmat ohjearvot. Määräyksessä 1 lueteltujen aineiden osalta on annettu siinä esitetyt arvot. Kunnostustoimenpiteet poistavat huomattavan osan maaperän haittaaineista, eikä maaperään jäävistä, pitoisuuksiltaan ohjearvot alittavista haitta-ainemääristä ennalta arvioiden aiheudu haittaa jatkossa ympäristölle tai terveydelle. (Määräys 1) Asianmukaisen jätehuollon ja viranomaisvalvonnan järjestämiseksi on tarpeen määrätä kunnostustyön aloittamisen ja lopettamisen ilmoittamisesta, kunnostustyöstä vastaavista ja toteuttavista henkilöistä, heidän yhteystietojensa ja asiantuntemuksensa selvittämiseen liittyvien tietojen toimittamisesta sekä jätteiden käsittelystä ja kuljetuksesta. Samoin on ollut tarpeen määrätä jätteiden kuljetuksesta tiedottamisesta vastaanottavalle laitokselle. (Määräykset 2-7) Jätehuolto on mahdollisuuksien mukaan hoidettava siten, että jätteet voidaan käyttää uudelleen tai muutoin hyödyksi ja ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle. Syntyvien jätteiden toimittaminen alueille tai laitoksiin, joilla on asianmukaiset luvat käsittelylle, varmistavat, ettei jätteistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. ( Määräys 6) Jätehuollon järjestämiseksi siten, ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle, on ollut tarpeen määrätä kunnostusalueella tapahtuvasta sekä loppusijoitukseen ja muualle käsittelyyn menevien jätteiden laadun ja määrän seuraamisesta. Loppuraportointi on osa seurantaa. (Määräykset 8-14) ONGELMAJÄTTEEN SIIRTOASIAKIRJA Etelä-Savon ympäristökeskus toteaa, että hakijan on huomioitava jätelain (1072/93) 18 :n nojalla annettu valtioneuvoston päätös (659/96), jonka mukaan toimitettaessa ongelmajätettä, kuten pilaantuneita maamassoja, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi on ongelmajätteen haltijan (luovuttajan) laadittava ongelmajätettä koskeva siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjasta tulee ilmetä seuraavat asiat: ongelmajätteen tuottajan, haltijan (luovuttaja), kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot; kuljetusajankohta sekä pakkaus- ja kuljetustapa; ongelmajätteen nimi, tunnusnumero, määrä, koostumus, olomuoto ja ominaisuudet; jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikka sekä käsittelymenetelmä; ongelmajätteen haltijan vakuutus annettujen tietojen oikeellisuudesta ja allekirjoitus ja päiväys. Ongelmajätteen vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto asiakirjaan tehdyllä päivätyllä allekirjoituksellaan. Luovuttajan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 63, 75, 78 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Jätelaki (1072/1993) 77 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) 8/9

9 9/9 Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) MAKSU 430 euroa Ympäristöministeriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista säädetään, että pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 43 euroa/h. Tämän päätöksen käsittelyyn on kulunut aikaa 10 tuntia. PÄÄTÖKSEN JAKELU Päätös Tiedoksi Öljyalan Palvelukeskus Oy Kohdenumero PL Helsinki lasku mukana Mikkelin kaupunki, kaupunginhallitus Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen, c/o Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Mikkelin kaupunki, Hannu Rautio Etelä-Savon ympäristökeskuksen valvoja Suomen ympäristökeskus, sähköisesti MUUTOKSEN HAKU Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Päätös kuulutetaan Mikkelin kaupungin ilmoitustaululla. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden etua asia saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Muutosta voidaan hakea myös pelkästään käsittelymaksua koskevaan päätökseen. Käsittelymaksun muutosta haetaan Vaasan hallinto-oikeudelta liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöinsinööri Keijo Lindberg Ympäristöinsinööri Marjukka Kilpeläinen LIITTEET Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Asiakaskysely

10 VALITUSOSOITUS LIITE Etelä-Savon ympäristökeskuksen päätökseen DIAARINUMERO ESA-2006-Y Valitusviranomainen Valituksen toimittaminen Valitusaika Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelle osoitetulla kirjallisella valituksella. Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Käynti- ja postiosoite: Korsholman puistikko 43, Vaasa Faksi: Puhelin: Aukioloaika: klo Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Päätös on annettu Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusaika päättyy kello Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmän liitteet Oikeudenkäyntimaksu Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut. Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 89 euroa.