TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Dnro ESA 2006 Y ASIA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä Savon ympäristökeskukseen ILMOITUKSEN TEKIJÄ Marja Leena Vartiainen Lohilahdentie Telakanava TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA ILMOITUS Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesti pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle. Pilaantuneen alueen sijainti Sulkavan kunta kiinteistötunnus Lohilahdentie Telakanava Kiinteistöjen omistaja Marja Leena Vartiainen Lohilahdentie Telakanava Alueen kaavoitustilanne ja rajautuminen Alueelle ollaan laatimassa rantaosayleiskaavaa. Ensimmäinen viranomaisneuvottelu on käyty Alueella on tehty ympäristöselvitys ja määritelty mitoitusvyöhyketavoitteet. Nykyiseen toimintaan ei ole suunnitteilla muutosta. Lähin ulkopuolinen asuinkiinteistö sijaitsee peruskartan mukaan kiinteistöltä noin 60 metriä luoteeseen. Tämä kiinteistö sijaitsee Telataipaleen kanavan toisella puolen, joten ennalta arvioiden vanhalta jakelualueelta ei ole hydraulista yhteyttä ko. kiinteistölle. Toinen asuinkäytössä oleva lähikiinteistö sijaitsee vanhalta jakelualueelta noin 160 metriä kaakkoon. Ympäristössä on metsää ja asuintaloja. Jääkärinkatu Mikkeli Jääkärinkatu 14 FI St. Michel, Finland

2 Käyttöhistoria alueella ja nykytilanne 2/8 Polttoaineen jakelua harjoitettiin kiinteistöllä vuosina Tutkimusalue on kaupparakennuksen ja entisen säiliö ja jakelualueen ympäristö. Kiinteistöllä on kaupparakennuksen lisäksi aittoja. Säiliöt ja jakelutoimintaan liittyneet rakenteet on poistettu kiinteistöltä. Kiinteistöllä toimii nykyisin kauppa ja baari. Kunnostuskohteen maaperän, pohja ja pintavesitietojen kuvaus Maaperätiedot Pihan pinnoitteena on hiekka. Maaperäkairausten perusteella kohteen maaperän pintarakenteen tai humuskerroksen alla on moreenia. Syvin maaperäkairaus ulotettiin 1,4 metrin syvyyteen, koska käytettävissä olleella kalustolla ei päästy syvemmälle. Kalliopinta on ilmeisesti noin 0,6...1,4 metrin syvyydessä. Kalliota ei varmistettu, mutta kairaukset päättyivät kiveen tai kallioon. Kairauspisteiden lukumäärästä johtuen, niiden perusteella ei voi tehdä riittävän luotettavia päätelmiä kallion viettosuunnista. Pinta ja pohjavesitiedot Kohteen lähin pintavesi on Telakanava, jonka rannassa kohde sijaitsee. Sadevedet johtuvat maastoon ilman viemäröintiä. Kiinteistöllä ei ole salaojitusta. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue on Siikalahdenkangas II luokan pohjavesialue V, noin 4,5 kilometrin etäisyydellä kohteesta itään. Kairauspisteissä ei tavattu orsi tai pohjavettä. Kiinteistöllä on rengaskaivo, joka on kastelukäytössä ja talousvesikäytössä oleva porakaivo. Kiinteistön jätevedet johdetaan umpisäiliöön muoviputkella. Puhdistussuunnitelma Tehdyt tutkimukset Alueen maaperää on tutkittu SOILI ohjelmassa Tutkimuksen toteutti Ramboll Finland Oy. Tutkimusraportin mukaan kiinteistön talousvesikaivo sijaitsee vanhalta säiliöalueelta noin 40 metriä lounaaseen. Kiinteistön rengaskaivo sijaitsee vanhalta säiliöalueelta noin 50 metriä luoteeseen. Tehty tutkimus käsitti kaikki tutkimuksen yhteydessä tietoon tulleet kiinteistöllä sijanneet polttonesteiden varastointi ja jakelualueet. Kiinteistöllä ei ole tiettävästi tapahtunut öljyonnettomuuksia. Kohteessa tehtiin maaperäkairauksia yhteensä 6 pisteessä. Lisäksi kiinteistön pora ja rengaskaivosta otettiin vesinäytteet. Maanäytteet otettiin kustakin pisteestä kokoomanäytteinä 0,5 metrin välein. Maanäytteet tutkittiin kentällä aistinvaraisesti ja osittain PetroFlagkenttämittarilla. Kenttähavaintojen ja mittausten perusteella näytteistä valittiin 2 maanäytettä, joista analysoitiin laboratoriossa hiilivetypitoisuudet jakeittain (C 4 C 10, C 11 C 23 ja C 24 C 39 ) sekä BTEX yhdisteet, MTBE ja TAME. Suurin laboratorioanalyysissä havaittu öljyhiilivetypitoisuus (C 4 C 39, 620 mg/kg) havaittiin näytteessä S6/1,0 1,4 metriä. Kenttämittarilla saman näytteen pitoisuus oli 1550 mg/kg. Hiilivedyt koostuivat lähinnä keskitisleistä. Kiinteistön kaivoissa ei havaittu polttoaineperäisiä haitta aineita.

3 Kunnostustarpeen arviointi ja puhdistuksen tavoitetaso 3/8 Tutkimusten mukaan kohteen maaperä on pilaantunut valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa keskitisleille annetun kynnys ja alemman ohjearvon ylittävin pitoisuuksin. Korkein keskitisleiden pitoisuus 610 mg/kg oli pisteessä S6. Pisteessä S2 havaittiin 190 mg/kg raskaita jakeita. Havaitut maaperän haittaainepitoisuudet aiheuttavat riskin terveydelle ja ympäristölle. Haitta aineet voivat levitä maaperässä veden mukana säiliöalueelta järveä kohti. Tutkimusten mukaan pilaantuminen rajoittuu entiselle säiliöalueelle kairauspisteen S6 ympäristöön. Poistetavaksi arvioitu pilaantunut massamäärä on noin 110 tonnia ja pilaantuneen alueen pinta alaksi 50 m 2. Kohteessa on maaperän kunnostustarve. VnA:n kynnys ja ohjearvot ovat (mg/kg): Aine Kynnysarvo Alempi ohjearvo Ylempi ohjearvo MTBE TAME 0,1 5 (t) 50 (t) Bensiinijakeet C 5 C Keskitisleet > C 10 C Raskaat öljyjakeet, C 21 C Öljyjakeet, C 10 C Bentseeni (p) 0,02 0,2 (t) 1 (t) Tolueeni (p) 5 (t) 25 (t) Etyleenibentseeni (p) 10 (t) 50 (t) Ksyleenit (p) 10 (t) 50 (t) TEX 1 MTBE ja TAME käsitellään VnA:ssa summapitoisuutena. TEX on tolueenin, etyylibentseenin ja ksyleenien summapitoisuus. Aineen nimen perässä (p) merkitsee tavanomaista suurempaa pohjaveden pilaantumisriskiä alempaa ohjearvoa alemmissa pitoisuuksissa. Ohjearvopitoisuuden perässä (t) merkitsee pitoisuustason määräytymistä terveysriskien perusteella. Kunnostuksen toteutus Kunnostusmenetelmä Koska kohde on pilaantunut pääasiassa keskitisleillä, esitetään kohdetta kunnostettavaksi massanvaihdolla. Maaperän ja haitta aineiden laadusta johtuen massanvaihto on paras kunnostusmenetelmä tässä kohteessa. Massanvaihto toteutetaan poistamalla pilaantunut maa muualla käsiteltäväksi. Käsittelypaikka ratkaistaan kustannus ja kapasiteettitilanteiden perusteella kunnostustyön alkaessa. Poistetut maamassat korvataan pilaantumattomilla rakennuskelpoisilla maamassoilla. Kaivettavat maa alueet rakennetaan vastaamaan kunnostusta edeltänyttä tilaa. Pilaantuneet maa massat kuormataan suoraan kuorma autoihin ja toimitetaan käsiteltäväksi valvojan osoittamalle ao. luvat omaavalle jäteasemalle, joka ilmoitetaan ennen kunnostuksen aloittamista valvoville ympäristöviranomaisille. Alueelta kuljetettavista maa aineksista laaditaan siirtoasiakirjat. Malli siirtoasiakirjoista liitetään loppuraporttiin ja kaikki siirtoasiakirjat säilytettään valvovan konsultin varastossa vähintään kolmen vuoden ajan. Kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneita maamassoja ei välivarastoida lukuun ottamatta massojen mahdollista lajittelua pitoisuuksien mukaan. Urakoitsijan on myös huomioitava kenttämittauksiin kuluva ai

4 4/8 ka. Maa aineksen lajittelun likaiseksi tai puhtaaksi suorittaa työn valvoja työnaikaisten havaintojen perusteella. Jätteiden käsittely Kaikki käytöstä poistettu ja purettu jäte kuten metalli, muovi ja betonijäte erotellaan ja toimitetaan soveltuvin osin ensisijaisesti hyötykäyttöön tai kaatopaikalle. Mahdollisesti purettava puhdas betoni esitetään käytettäväksi täytön yhteydessä alustäyttönä < 150 mm paloina. Pilaantuneet maamassat toimitetaan välittömästi valvojan osoittamalle jätteenkäsittelylaitokselle, mikä ilmoitetaan ennen kunnostustyön aloittamista valvoville ympäristöviranomaisille. Pilaantuneen maan käsittelyssä huomioidaan työ ja ympäristönsuojelulliset seikat. Mahdolliset putkistot kuljetetaan poistamisen jälkeen mahdollisimman pikaisesti ensisijaisesti hyötykäyttöön. Kaivantoihin kerääntyvä mahdollisesti öljyinen vesi pumpataan uppopumpulla siirrettävän öljynerottimen kautta maastoon. Öljy voidaan myös poistaa vedestä öljyä absorboivaan materiaaliin. Vaihtoehtoisesti vesi imetään suoraan imuautolla ja toimitetaan edelleen käsiteltäväksi. Mikäli öljynerotuskaivo tarvitaan, tilaa valvoja sen paikalle tilaajan laskuun. Urakoitsija vastaa öljynerottimen asianmukaisesta käytöstä. Urakoitsija toimittaa uppopumpun. Mikäli kaivantoihin kertyvässä vedessä havaitaan haitta aineita, joita ei voida erotuskaivolla poistaa, pumpataan pilaantunut vesi erikseen käsiteltäväksi. Selvitys kunnostustavoitteen toteamisesta ja laadunvalvonnasta Massanvaihtotyö suoritetaan maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuuden perusselvitysraportissa ( ) esitettyjä analyysituloksia, sekä työnaikaisten lisäanalyysien tuloksia hyväksikäyttäen. Kunnostuksen päättyminen todetaan kenttämittausten (Petro Flagkokonaishiilivetyanalysaattori) avulla. Kenttämittauksessa alle tavoitepitoisuuksien todetuista rajapinnoista otetaan koontimaanäytteet, joista osasta analysoidaan laboratoriossa öljyhiilivedyt jakeineen ja tarvittaessa haihtuvat hiilivedyt. Mikäli joistakin kunnostusta rajoittavista tekijöistä johtuen maaperään on jätettävä tavoitearvot ylittäviä pitoisuuksia haitta aineita, ilmoitetaan tilanne kiinteistön omistajalle, SOILI ohjelman projekti päällikölle ja valvoville ympäristöviranomaisille. Kohteesta laadittavassa riskinarviossa huomioidaan alueelle jääneiden haitta aineiden vaikutukset ympäristöön ja terveyteen. Mikäli haittaa ei esiinny, kunnostusta ei ole tarvetta jatkaa ja se esitetään hyväksyttäväksi. Kunnostustyön laadunvalvonta hoidetaan seuraavasti: Pilaantuneen maan arvioinnissa käytetyt kenttämittarit kalibroidaan laitteen valmistajan ohjeiden mukaisesti. Maa ja vesi näytteiden tutkimuksissa käytetään hyvälaatuista, SOILI ohjelman hyväksymää ympäristölaboratoriota. Työmaan valvojaksi nimetään riittävän kokemuksen omaava henkilö. Urakoitsija laatii ennen kunnostuksen aloittamista riski ja niiden hallintatarkastelun, minkä valvoja tarkistaa ennen kunnostustöiden aloittamista. Valvoja käyttää laadunvalvonnan välineenään MVR mittaria.

5 Selvitys ympäristövaikutuksista ja ympäristöhaittojen ehkäisystä 5/8 Kunnostuksella poistetaan päättyneen polttoaineen jakelun aiheuttamat haitat ympäristölle ja terveydelle. Kunnostustyössä mahdollisesti esiintyvät terveys ja ympäristöhaitat huomioidaan seuraavasti: Pilaantunut maa kuormataan kaivun jälkeen välittömästi kuorma autoihin mikä minimoi mahdollisten haju ja pölyhaittojen muodostumista. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä pilaantunut vesi pumpataan uppopumpulla siirrettävän tai alueella sijaitsevan öljynerottimen kautta maastoon tai vaihtoehtoisesti imetään imuautolla ja toimitetaan välittömästi käsiteltäväksi. Pilaantuneet maat peitetään kuljetuksen ajaksi, mikä estää jätteen leviämisen ja pölyämisen. Työntekijöiden terveyden kannalta kunnostustöissä noudatetaan Öljyalan Palvelukeskus Oy:n (Maaperän kunnostusohjelma SOILI) maaperän puhdistusurakan laatu ja turvallisuusohjetta. Kunnostuskaivun aikana noudatetaan säädettyjä työsuojeluohjeita (Liite 8), jotka sisältävät mm. seuraavaa: työmaa alue on merkittävä selvästi ja ulkopuolisten pääsy kaivantoihin ja työmaaalueelle on kiellettävä tupakanpoltto ja avotulen teko on kielletty ja yli 3 m syvissä kaivannoissa tai kaivoissa ei työskennellä ilman maan pinnalla olevaa toista henkilöä. Lisäksi työntekijöiden henkilökohtaisiksi suojavarusteiksi suositellaan: turvaliivit, hattu/kypärä, käsisuojat, haalarit, teollisuusjalkineet (turvakengät, öljynkestävät) ja hengityssuojaimet (vähintään luokkaa A2P3) Aikataulu Kunnostustyö on suunniteltu tehtäväksi vuoden 2008 aikana, ottaen kuitenkin huomioon öljysuojarahaston käytettävissä olevat varat. Työn kestoajaksi arvioidaan 1 2 päivää. Raportointi Työmaan valvoja pitää kunnostustöiden aikana kirjaa kaikesta työmaalle ja työmaalta pois liikkuvasta materiaalista kuten pois viedyt pilaantuneet maat, putkistot, betoni ja asfaltti. Työmaan massoista pidetään erikseen reaaliaikaista kirjanpitoa, jonka päivitysväli on yksi viikko. Lisäksi työmaan valvoja kirjaa karttapohjalle kunnostetut alueet, näytteenottopisteet ja kaivantojen koot sekä arvioi mahdollisesti pois pumpattavan veden määrän. Yhteenveto kirjanpidosta liitetään kohteen loppuraporttiin. Raportti sisältää mm. seuraavat tiedot: kunnostussuunnitelman ja ympäristökeskuksen päätöksen toteutuminen

6 alueelta viedyt maamassat otetut näytteet alueelle jäävän maa aineksen analyysitulokset ja sijainnit, tiedot työskentelyolosuhteista erikoiset havainnot ja poikkeamat suunnitelmista sekä syyt poikkeamiin pohjaveden laadun seurantatulokset ja esitys jälkitarkkailutarpeesta 6/8 ILMOITUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen ja lausunnot Ilmoituksesta ei ole tiedotettu eikä pyydetty kirjallisia lausuntoja. ETELÄ SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä Savon ympäristökeskus hyväksyy Sulkavan kunnassa osoitteessa Lohilahdentie 1039 sijaitsevan kiinteistön pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen ja antaa siinä esitetyn lisäksi kiinteistön puhdistamista varten seuraavat määräykset: Maaperän puhdistaminen Jätteen käsittely ja kuljetus 1. Alueelta on puhdistettava pilaantuneet maat, joiden mineraaliöljypitoisuus ylittää raskaiden jakeiden osalta 600 mg/kg ka, keskiraskaiden jakeiden osalta 300 mg/kg ka ja kevyiden jakeiden osalta 100 mg/kg ka. Bentseenin osalta maaperä puhdistetaan arvoon 0,2 mg/kg, tolueenin osalta arvoon 5 mg/kg, etyleenibentseenin osalta arvoon 10 mg/kg, ksyleenien osalta arvoon 10 mg/kg ja MTBE TAME:n osalta arvoon 5 mg/kg. Maan puhdistaminen on tehtävä niin laajalti, että mainittuihin ohjearvopitoisuuksiin päästään. Maaperän puhtaus varmistetaan riittävällä määrällä maanäytteitä. (YSL 75 ja 78 ) 2. Puhdistustyön aloittamisesta on ilmoitettava sähköpostitse ennen työn aloittamista ja lopettamisesta välittömästi puhdistustyön loputtua Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon sekä Sulkavan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 3. Hakijan on nimettävä asiantunteva henkilö, joka vastaa alueen puhdistamisesta, päätöksen ehtojen noudattamisesta ja kiinteistön valvonnasta puhdistuksen aikana. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava viikkoa ennen kunnostustyöhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon, Sulkavan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä jätteet vastaanottavalle laitokselle. (YSL 78 ) 4. Maaperän puhdistuksen yhteydessä on varauduttava vesien käsittelyyn. Puhdistustyön aikana kaivantoihin kertyvä vesi on poistettava kaivannoista kokonaan ja toimitettava, mikäli todetaan saastuneeksi, käsiteltäväksi asianomaiseen käsittelyluvan omaavaan laitokseen tai käsiteltävä ilmoituksessa esitetyllä tavalla. (YSL 78 ) 5. Massanvaihdolla poistettava pilaantunut maa aines, jonka haittaainepitoisuus ylittää kohdassa 1 mainitut ohjearvot, voidaan käsitellä asianmukaiset luvat omaavalla pilaantuneiden maiden käsittelypaikalla.

7 Puhdistushankkeen seuranta 7/8 Muu jätemateriaalisiksi luokiteltava jäte tulee myös toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai loppusijoitukseen kaatopaikalle. (YSL 78 ) 6. Kunnostustyön yhteydessä tulee kunnostuksesta vastaavan varautua esittämään tiedot, joista ilmenee, että pilaantuneiden maiden vastaanottajalla ja/tai käsittelijällä on lupa ja kapasiteettia käsitellä ko. pilaantuneet massat. Tämän lisäksi lupa ja kapasiteettitiedot on esitettävä kohdan 14 tarkoittamassa loppuraportissa. Jätteiden kuljetuksesta on sovittava ennen kuljetukseen ryhtymistä jätteet vastaanottavan laitoksen kanssa. (YSL 78 ) 7. Jätteet on kaivettava ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäristölle. Työ on suunniteltava ja toteutettava siten, että maan ja haittaaineiden leviäminen ympäristöön kaivun ja kuljetuksen sekä pölyäminen aikana estetään. Poistettavat maamassat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. (YSL 78 ) 8. Kaivettujen ja käsittelyyn vietävien maamassojen haitta ainepitoisuuksia on seurattava kenttämittareiden avulla. Kenttämittaukset varmennetaan riittävällä määrällä laboratorionäytteitä. Maamassojen määristä ja haitta ainepitoisuuksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 78 ) 9. Alueelle jäävien maiden haitta ainepitoisuudet on selvitettävä laboratorionäyttein. Tutkimustulokset on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 78 ) 10. Näytteenotto ja kenttäanalyysit on tehtävä asiantuntevasti. Näytteenottajan yhteystiedot sekä käytettävät näytteenotto, käsittely ja kenttäanalyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Sulkavan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 11. Laboratorioanalyysit on tehtävä riittävän asiantuntemuksen omaavassa laboratoriossa. Käytettävän laboratorion nimi ja sen yhteystiedot sekä käytettävät analyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon Sulkavan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 12. Tutkimustulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua lyhyesti kommentoituina tiedoksi Etelä Savon ympäristökeskukseen. (YSL 78 ) 13. Toteutuneista kunnostustoimenpiteistä ja tehdystä seurannasta samoin kuin kunnostustyön vaikutuksista maaperän laatuun on laadittava loppuraportti asetettujen kunnostustavoitteiden saavuttamisen jälkeen. Loppuraporttiin on sisällytettävä tutkimusraportit, työn aloitus ja lopettamisilmoitus, siirtoasiakirjat ja mahdolliset työmaapöytäkirjat. Loppuraportti on toimitettava kirjallisena Etelä Savon ympäristökeskukseen sekä Sulkavan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolme kuukautta kunnostustyön päättymisen jälkeen. (YSL 78 ) 14. Jos tehtävä seuranta osoittaa tai muutoin ilmenee, että tehdyt kunnostustoimenpiteet ovat olleet riittämättömiä ja alueelle on jäämässä kohdassa 1 esi

8 Päätöksen perustelut 8/8 tettyjä pitoisuuksia suurempia pitoisuuksia pilaantunutta maata, on alueen puhdistamisesta vastaavan esitettävä riskinarviointi tai tarkistettu suunnitelma puhdistuksen jatkamiseksi Etelä Savon ympäristökeskukselle. (YSL 78 ) Etelä Savon ympäristökeskuksen käsityksen mukaan kiinteistöllä olevan pilaantuneen maan käsittely ilmoituksessa esitetyllä tavalla ja edellä mainituin ehdoin täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain pilaantuneen maaperän puhdistamiselle asettamat vaatimukset eikä työstä tai kiinteistön maaperästä aiheudu jatkossa terveyshaittaa tai vaaraa ympäristölle tässä päätöksessä kunnostettavaksi määrätylle alueelle. Kohteen maaperä on pilaantunut tehdyn selvityksen perusteella arvioiden polttoaineiden jakelutoiminnan seurauksena. Alueen maaperän pilaantuminen on tapahtunut pitkän ajan kuluessa. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain (113/2000) 22.1 :n mukaan maaperän pilaantumiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain (86/2000) 12 luvun säännöksiä. Lisäksi ennen ympäristönsuojelulain voimaantuloa tapahtuneeseen maaperän pilaantumiseen sovelletaan voimaanpanolain 22.2 :n nojalla ympäristönsuojelulain 14 :n nojalla annettavia säännöksiä. Tällainen säännös on valtioneuvosten asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007). Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) on määrätty eri maankäyttötarkoituksiin hyväksyttäviä maaperän haitallisten aineiden suurimpia pitoisuuksia. Asuinkiinteistöille asetuksessa on annettu alemmat ohjearvot määräyksessä 1 lueteltujen aineiden osalta siinä esitetyt arvot. Kunnostustoimenpiteet poistavat huomattavan osan maaperän haitta aineista, eikä maaperään jäävistä, pitoisuuksiltaan ohjearvot alittavista haitta ainemääristä ennalta arvioiden aiheudu haittaa jatkossa ympäristölle tai terveydelle. (Määräys 1) Asianmukaisen jätehuollon ja viranomaisvalvonnan järjestämiseksi on tarpeen määrätä kunnostustyön aloittamisen ja lopettamisen ilmoittamisesta, kunnostustyöstä vastaavista ja toteuttavista henkilöistä, heidän yhteystietojensa ja asiantuntemuksensa selvittämiseen liittyvien tietojen toimittamisesta sekä jätteiden käsittelystä ja kuljetuksesta. Samoin on ollut tarpeen määrätä jätteiden kuljetuksesta tiedottamisesta vastaanottavalle laitokselle. (Määräys 2 7) Jätehuolto on mahdollisuuksien mukaan hoidettava siten, että jätteet voidaan käyttää uudelleen tai muutoin hyödyksi ja ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle. Syntyvien jätteiden toimittaminen alueille tai laitoksiin, joilla on asianmukaiset luvat käsittelylle, varmistavat, ettei jätteistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. ( Määräys 6) Jätehuollon järjestämiseksi siten, ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle, on ollut tarpeen määrätä kunnostusalueella tapahtuvasta sekä loppusijoitukseen ja muualle käsittelyyn menevien jätteiden laadun ja määrän seuraamisesta. Loppuraportointi on osa seurantaa. (Määräys 8 14) ONGELMAJÄTTEEN SIIRTOASIAKIRJA Etelä Savon ympäristökeskus toteaa, että hakijan on huomioitava jätelain (1072/93) 18 :n nojalla annettu valtioneuvoston päätös (659/96), jonka mukaan toimitettaessa ongelmajätettä, kuten pilaantuneita maamassoja, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi on ongelmajätteen haltijan (luovuttajan) laadittava ongelmajätettä koskeva siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjasta tulee ilmetä seuraavat asiat: ongelmajätteen tuottajan, haltijan (luo

9 9/8 vuttaja), kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot; kuljetusajankohta sekä pakkaus ja kuljetustapa; ongelmajätteen nimi, tunnusnumero, määrä, koostumus, olomuoto ja ominaisuudet; jätteen hyödyntämis ja käsittelypaikka sekä käsittelymenetelmä; ongelmajätteen haltijan vakuutus annettujen tietojen oikeellisuudesta ja allekirjoitus ja päiväys. Ongelmajätteen vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto asiakirjaan tehdyllä päivätyllä allekirjoituksellaan. Luovuttajan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 63, 75, 78 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Jätelaki (1072/1993) 77 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) MAKSU 344 euroa Ympäristöministeriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista säädetään, että pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 43 euroa/h. Tämän päätöksen käsittelyyn on kulunut aikaa 8 tuntia. PÄÄTÖKSEN JAKELU Päätös Tiedoksi Öljyalan Palvelukeskus Oy Kohdenumero PL Helsinki lasku mukana Sulkavan kunta, kunnanhallitus Sulkavan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Marja Leena Vartiainen Suomen ympäristökeskus, sähköisesti Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla MUUTOKSEN HAKU Päätös kuulutetaan Sulkavan kunnan ilmoitustaululla. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden etua asia saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua.

10 10/8 Muutosta voidaan hakea myös pelkästään käsittelymaksua koskevaan päätökseen. Käsittelymaksun muutosta haetaan Vaasan hallinto oikeudelta liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Valitusosoitus on liitteenä. Yli insinööri Tapani Aura Ympäristöinsinööri Keijo Lindberg LIITTEET Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Asiakaskysely

11 VALITUSOSOITUS LIITE Etelä Savon ympäristökeskuksen päätökseen DIAARINUMERO ESA 2006 Y Valitusviranomainen Valituksen toimittaminen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto oikeudelle osoitetulla kirjallisella valituksella. Valitus on jätettävä Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon. Käynti ja postiosoite: Jääkärinkatu 14, MIKKELI Telefax: Puhelin: Aukioloaika: klo Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valitusaika Päätös on annettu Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusaika päättyy kello Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmän liitteet Oikeudenkäyntimaksu Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa.