TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Dnro ESA 2006 Y ASIA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta. ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä Savon ympäristökeskukseen ILMOITUKSEN TEKIJÄ Asiamies Aili Nykänen Heinävedentie 203 A VIHTARI Öljyalan Palvelukeskus Oy, SOILI ohjelma Kohdenumero PL HELSINKI TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA ILMOITUS Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesti pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle. Pilaantuneen alueen sijainti Heinäveden kunta kiinteistötunnus Heinävedentie 203 A VIHTARI Kiinteistön omistaja Aili Nykänen Heinävedentie 203 A VIHTARI Alueen kaavoitustilanne ja rajautuminen Kiinteistö sijaitsee Heinäveden järvialueiden rantayleiskaavan alueella. Kohteen kaavamerkintä on P eli palveluiden ja hallinnon alue. Alueen kaavaa ei olla muuttamassa. Kohde rajautuu pohjoisessa Heinävedentiehen, idässä rakentamattomaan kiinteistöön, etelässä Iso Vihtari järveen ja lännessä naapurikiinteistöön. Jääkärinkatu Mikkeli Jääkärinkatu 14 FI S:t Michel, Finland

2 2/9 Käyttöhistoria alueella ja nykytilanne Kiinteistöllä on harjoitettu polttonesteiden jakelutoimintaa kyläkaupan yhteydessä alkaen vuodesta 1945 vuoteen 1993 saakka. Jakelualueella on ollut kaksi polttoaineen jakelumittaria perustuksineen sekä 4 maanpäällistä teräksistä 2,7 m 3 polttoainesäiliötä (2*bensiini ja kevyt polttoöljy sekä dieselöljy), joiden täyttö on tapahtunut säiliöalueella. Säiliöt on poistettu. Kiinteistöllä on ollut oma maanpäällinen lämmitysöljysäiliö. Lämmitysöljysäiliö on poistettu 1990 luvun alussa. Kiinteistöllä ei ole ollut huolto tai pesualueita. Öljyvahinkoja ei tiedetä tapahtuneen. Nykyisin kiinteistö on asuinkäytössä. Kiinteistöllä toimii myös omistajan pitämä kyläkauppa. Kiinteistön käyttötarkoitukseen ei ole suunnitteilla muutosta. Kunnostuskohteen maaperän, pohja ja pintavesitietojen kuvaus Maaperätiedot Perusmaa kiinteistön alueella on silttistä hiekkamoreenia. Kiinteistön piha alueella pinnoitteena on asfaltti ja sora. Kallion pintaa ei havaittu maksimissaan noin 3,0 metrin syvyyteen ulotetussa maanäytteenotossa. Näytepisteessä NP6 syvyydellä 2,4 metriä havaittiin todennäköisesti kivi. Pinta ja pohjavesitiedot Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin 10 km etäisyydellä kohteesta (Mustaharju, III luokka). Naapurikiinteistöllä on porakaivo, josta otetaan talousvesi kohdekiinteistölle sekä naapurikiinteistölle. Näytepisteestä NP5 mitattuna pohjavedenpinnantaso oli n. 0,7 metrin syvyydellä maanpinnasta. Kiinteistöllä ei ole pintavesiä. Lähin pintavesistö (Iso Vihtari) sijaitsee noin 50 metriä kiinteistöltä etelään. Puhdistussuunnitelma Tehdyt tutkimukset Kiinteistön maaperän tilaa on tutkittu FCG IP Tekniikka Oy:n toimesta Öljyalan palvelukeskuksen toimeksiannosta. Selvitykseen liittyvät maastotyöt tehtiin Maanäytteenotto tehtiin 7 pisteestä keskiraskaan porakoneen avulla käyttäen maaputkikalustoa. Tutkimukset ulotettiin syvimmillään noin 3 metrin syvyyteen. Kaikista näytteistä tehtiin näytteenoton yhteydessä maalajia ja mahdollista haitta aineiden esiintymistä koskevat aistinvaraiset havainnot. Lisäksi yhdeksästä (9) näytteestä määritettiin hiilivetyjen kokonaispitoisuus PetroFlag kenttäanalyysein. Kenttäanalyysein suurin kokonaishiilivetypitoisuus (> mg/kg) havaittiin näytteissä NP5/0 1,0 m. Laboratorioanalyysissä samassa näytteessä todettiin öljyhiilivetyjen summapitoisuus (C 10 C 40 ) mg/kg. Tutkimuksen perusteella entisellä polttoaineiden jakelu /säiliöalueella on öljyhiilivedyillä (pääasiassa C 10 C 22 ) pilaantuneita maa aineksia, joiden öljyhiilivetypitoisuus ylittävät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) asettamat kynnysarvot sekä osin alemmat ohjearvot. Säiliöalueella esiintyy öljyhiilivedyillä pilaantuneita maa aineksia syvyydellä 0 2 metriä. Pilaantuneen alueen laajuus on noin 50 m 2, jossa pilaantuneeksi luokiteltuja maa aineksia on noin 190 m 3 itd.

3 3/9 Kiinteistön talousvedestä, joka otetaan naapurikiinteistöllä olevasta porakaivosta, otettiin vesinäyte. Vesinäyte otettiin myös alueen pohjavedestä (maanäytepiste NP5). Vesinäytteistä analysoitiin laboratoriossa kevyiden (C 5 C 10 ), keskiraskaiden (C 10 C 22 ) ja raskaiden (C 22 C 40 ) öljyhiilivetyjakeiden sekä BTEX yhdisteiden, MTBE:n, TAME:n, 1,2 dikloorietaanin ja 1,2 dibromietaanin pitoisuudet. Talousvesinäytteessä ei todettu tutkituilta osin analyysimenetelmän määritysrajat ylittäviä haitta ainepitoisuuksia. Alueen pohjavedestä otetussa näytteessä havaittiin bentseenipitoisuus 1,1 µg/l, etyylibentseenipitoisuus 0,35 µg/l sekä ksyleenipitoisuus 2,0 µg/l. Kunnostustarpeen arviointi ja puhdistuksen tavoitetaso Tutkimusten perusteella kohteen maaperässä on lievästi keskiraskailla ja raskailla öljyhiilivetyjakeilla pilaantuneita maa aineksia. Pilaantuneet maa ainekset sijaitsevat kiinteistön piha alueella kaupparakennuksen ja Heinävedentie välisellä, osin pysäköintiin varatulla, alueella. Pilaantuneisuuden alkaa olemassa olevan maanpinnan tasosta asfalttipäällysteen alapuolelta. Pilaantuneet maa ainekset ovat helposti poistettavissa massanvaihdolla, joten haitta aineiden leviämisriskin (maaperässä ja kiinteistön talousveteen), kohteen maankäytön sekä pilaantuneen maaperän käsittelyn rajoituksen poistamiseksi kohteen maaperä esitetään kunnostettavaksi. Maaperän kunnostuksen tavoitteena on alentaa maaperän haitta ainepitoisuuksia siten, että päättyneestä polttoaineen jakelutoiminnasta aiheutuneesta maaperän pilaantuneisuudesta johtuvia ympäristö tai terveyshaittoja ei kunnostustyön jälkeen esiinny. Kohde esitetään kunnostettavaksi haitta ainekohtaisiin Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisiin alempiin ohjearvotasoihin. Alempia ohjearvoja BTEX yhdisteiden osalta esitetään käytettäväksi tässä kohteessa myös tiealueella, jotta haitta aineiden kulkeutuminen naapurikiinteistöllä sijaitsevaan talousvesikäytössä olevaan porakaivoon saadaan rajoitettua. Keskiraskaiden ja raskaiden öljyhiilivetyjen kulkeutumisominaisuuksien perusteella niiden tavoitetasoksi tiealueella esitetään edellä mainitun Valtioneuvoston asetuksen ylempiä ohjearvoja. Mikäli tavoitepitoisuuksiin ei joltakin osin kohtuudella päästä, tarkastellaan jatkotoimenpiteitä ja niiden tarvetta erikseen laadittavan riskiarvion perusteella. Kunnostuksen toteutus Kohteen maaperän laadun, maaperää pilaavien haitta aineiden (keskiraskaat ja raskaat tisleet) koostumuksen ja pilaantumisen laajuus huomioiden kustannustehokkain kunnostusmenetelmä on massanvaihto, jossa pilaantuneet maa ainekset poistetaan ja kaivannot täytetään pilaantumattomilla maa aineksilla. Kohteessa ei ole esteitä massanvaihdon toteuttamiseksi. Mikäli massanvaihdon lisäksi tarvitaan muita kunnostusmenetelmiä, esimerkiksi biologisia, esitetään ne erikseen hyväksyttäväksi ympäristöviranomaiselle. Kaivetut pilaantuneet maa ainekset kuljetetaan kuormat peitettyinä luvan omaavalle vastaanottajalle käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi. Pilaantuneet maa ainekset ovat saattaneet levitä entiseltä jakelu ja säiliöalueelta pohjoiseen Heinävedentien tiealueelle. Kaivutyön toteuttamiseksi työhön tarvittava alue ja todennäköisesti myös varsinainen pilaantuneiden maa ainesten kaivu on ulotettava osittain Heinävedentien tiealueelle, joten Öljyalan palvelukeskus Oy hakee lupaa tiealueella työskentelyyn ja mahdolliseen tiealueen kunnostamiseen ennen töiden aloitusta. Lupahakemuksen liitteenä esitetään Heinävedentien ennallistamissuunnitelma sekä liikenteenohjaussuunnitelma.

4 4/9 Kaivantoon kertyy tutkimuksen perusteella vettä (pohja ja sadevettä) kunnostuksen aikana. Tutkimustulosten perusteella pohjavesi sisältää haitta aineita (bentseeniä). Pohjaveden kunnostamiseksi kaivantoon kertyvä pohjavesi kunnostetaan pumppaamalla sitä aktiivihiilisuodattimen läpi (kierrätys 2 3 kertaa) ja johtamalla vesi suodatuksen jälkeen maastoon. Valvoja selvittää kustannustehokkaimman ja sopivimman vedenkäsittelytavan ja sopii käytettävästä menetelmästä ympäristöviranomaisten kanssa sekä ottaa vedestä tarvittavat näytteet (aloitus, lopetusnäytteet ja tarvittaessa välinäytteitä). Näytteistä analysoidaan ainakin C 5 C 40 öljyhiilivetyjen, TEX yhdisteiden, MTBE:n, TAME:n, 1,2 dikloorietaanin ja 1,2 dibromietaanin pitoisuudet. Selvitys kunnostustavoitteen toteamisesta ja laadunvalvonnasta Kunnostuksen ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivutyötä ja maa ainesten lajittelua työnaikaisella näytteenotolla sekä kenttäanalyyseilla ja havainnoilla. Kaivettavista maaaineksista otetaan tarkastusnäytteitä maalajikerroksittain ja esiintyvien haitta aineiden sekä kaivun laajuuden mukaan. Maaperänäytteiden öljyhiilivetypitoisuuksia seurataan aistinvaraisin havainnoin, fotoionisaatiomittarilla (PID) sekä kenttäanalyyseilla (esim. PetroFlag kemiallinen kenttäanalyysi). Kenttähavaintojen ja analyysien perusteella maa ainekset lajitellaan tarkasti ja ohjataan pitoisuuksien mukaan oikeaan vastaanottopaikkaan. Kenttäanalyysien tuloksista n. 10 % varmennetaan laboratorioanalyysein. Maaperän jäännöspitoisuudet määritetään kaivantojen pohjalta ja seiniltä otetuista näytteistä laboratoriossa. Ennen laboratorioon lähettämistä kyseiset näytteet on ensin todettu kenttäanalyyseillä riittävän puhtaiksi. Kustakin kaivannosta otetaan vähintään kaksi näytettä. Näytteet otetaan edustavalla tiheydellä siten, että jokaisen seinän ja pohjan osan keskimääräinen pitoisuus tulee selvitettyä. Kunnostuksen tavoitteena on poistaa alueelta kaikki maa ainekset, joiden haittaainepitoisuudet ylittävät kunnostuksen tavoitetasot tai muuten todetaan haitta aineiden laadun ja määrän olevan sellaisia, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle. Tällöin alueen maankäytölle ei jää päättyneestä jakelutoiminnasta johtuvia rajoituksia ja öljyhiilivetyjen leviämisriski saadaan poistettua. Tavoitteena on lisäksi poistaa tai muutoin käsitellä kiinteistön alueen pohjavesi, niin että voidaan todeta haitta aineiden laadun ja määrän olevan sellaisia, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle. Tavoitteena pohjaveden osalta on lisäksi poistaa pilaantuneen pohjaveden leviämisriski naapurikiinteistön porakaivoon. Selvitys ympäristövaikutuksista ja ympäristöhaittojen ehkäisystä Ulkopuolisten pääsy työmaa alueelle estetään aitauksin ja varoituskyltein. Tarvittaessa kaivettavaa maata kostutetaan pölyämisen estämiseksi. Haitta aineiden leviäminen ympäristöön vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueella ja peittämällä kuormat. Pilaantuneiden maiden kaivutyö toteutetaan siten, että maa aineksia ei levitetä kaivun aikana puhtaalle alueelle. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvää öljyistä vettä ei johdeta puhdistamattomana maastoon. Kunnostustyössä noudatetaan SOILI ohjelman työturvallisuus ja suojeluohjeita sekä tiealueella työskentelyä koskevia työohjeita. Aikataulu Kunnostustyö on suunniteltu suoritettavaksi Soili ohjelman laatiman aikataulun mukaisesti vuonna 2009, huomioiden kuitenkin ÖSR:n kunnostuksiin vuosittain käytettävissä ole

5 5/9 vat varat. Työn arvioitu kesto on pilaantuneen maa aineksen poiston ja täytön osalta on 2 3 työvuoroa. Öljyisten vesien käsittelynmenetelmästä riippuen kunnostustyö voi kestää arvioitua pidempään, jopa 1 2 viikkoa. Mikäli kunnostukseen käytetään massanvaihdolle vaihtoehtoista tai sitä täydentävää menetelmää, arvioidaan aikataulu uudelleen ko. menetelmää koskevassa suunnitelmassa. Raportointi Urakoitsija pitää työmaapäiväkirjaa, johon myös valvoja ja viranomaiset voivat halutessaan tehdä merkintöjä. Kunnostustyömaan valvoja pitää kirjaa kohteesta kaivetuista ja pois kuljetetuista maa aineksista, tilavuuspainosuhteista, pitoisuuksista, sijoituspaikoista ja ajankohdista. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla työmaalla kunnostuksen aikana. Pilaantuneen maan kunnostustyöstä tehdään loppuraportti, joka toimitetaan tilaajan toimesta Etelä Savon ympäristökeskukselle ja Heinäveden kunnan ympäristöviranomaiselle työn päättymisen jälkeen. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen ja lausunnot Ilmoituksesta ei ole tiedotettu eikä pyydetty kirjallisia lausuntoja. ETELÄ SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä Savon ympäristökeskus hyväksyy Heinäveden kunnassa osoitteessa Heinävedentie 203 A sijaitsevan kiinteistön pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen ja antaa siinä esitetyn lisäksi kiinteistön puhdistamista varten seuraavat määräykset: Maaperän puhdistaminen 1. Alueelta on puhdistettava pilaantuneet maat, joiden mineraaliöljypitoisuus ylittää raskaiden jakeiden osalta 600 mg/kg ka, keskiraskaiden jakeiden osalta 300 mg/kg ka ja kevyiden jakeiden osalta 100 mg/kg ka. Bentseenin osalta maaperä puhdistetaan arvoon 0,2 mg/kg, tolueenin osalta arvoon 5 mg/kg, etyleenibentseenin osalta arvoon 10 mg/kg, ksyleenien osalta arvoon 10 mg/kg ja MTBE TAME:n (summa) osalta arvoon 5 mg/kg. Pilaantuman jatkuessa viereiselle tiealueelle on sieltä puhdistettava pilaantuneet maat, joiden mineraaliöljypitoisuus ylittää raskaiden jakeiden osalta mg/kg ka, keskiraskaiden jakeiden osalta mg/kg ka. Muiden haitta aineiden osalta tavoitepitoisuudet ovat edellä mainitut alemmat ohjearvot. Tiealueen omistajalta tulee pyytää lupa kunnostustoimenpiteiden suorittamiseen. Maan puhdistaminen on tehtävä niin laajalti, että mainittuihin ohjearvopitoisuuksiin päästään. Maaperän puhtaus varmistetaan riittävällä määrällä maanäytteitä. (YSL 75 ja 78 ) 2. Puhdistustyön aloittamisesta on ilmoitettava sähköpostitse ennen työn aloittamista ja lopettamisesta välittömästi puhdistustyön loputtua Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon sekä Heinäveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

6 Jätteen käsittely ja kuljetus Puhdistushankkeen seuranta 6/9 3. Hakijan on nimettävä asiantunteva henkilö, joka vastaa kiinteistön puhdistamisesta, päätöksen ehtojen noudattamisesta ja kiinteistön valvonnasta puhdistuksen aikana. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava viikkoa ennen kunnostustyöhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon, Heinäveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä jätteet vastaanottavalle laitokselle. 4. Maaperän puhdistuksen yhteydessä on varauduttava vesien käsittelyyn. Puhdistustyön aikana kaivantoihin kertyvä vesi on poistettava kaivannoista kokonaan ja toimitettava, mikäli todetaan saastuneeksi, käsiteltäväksi asianomaiseen käsittelyluvan omaavaan laitokseen tai käsiteltävä ilmoituksessa esitetyllä tavalla. Pohjaveden haitta ainepitoisuuksia on seurattava kunnostuksen yhteydessä ja tarvittaessa jatkettava pohjaveden pumppaamista, haitta aineiden seuraamista ja pohjaveden käsittelyä myös kunnostamisen jälkeen. Pohjavedestä tulee ottaa seurantanäyte kuukausi kunnostustyön päättymisen jälkeen. 5. Massanvaihdolla poistettava pilaantunut maa aines, jonka haittaainepitoisuus ylittää kohdassa 1 mainitut ohjearvot, voidaan käsitellä asianmukaiset luvat omaavalla pilaantuneiden maiden käsittelypaikalla. Muu jätemateriaalisiksi luokiteltava jäte tulee myös toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai loppusijoitukseen kaatopaikalle tai maankaatopaikalle. 6. Kunnostustyön yhteydessä tulee kunnostuksesta vastaavan varautua esittämään tiedot, joista ilmenee, että pilaantuneiden maiden vastaanottajalla ja/tai käsittelijällä on lupa ja kapasiteettia käsitellä ko. pilaantuneet massat. Tämän lisäksi lupa ja kapasiteettitiedot on esitettävä kohdan 13 tarkoittamassa loppuraportissa. Jätteiden kuljetuksesta on sovittava ennen kuljetukseen ryhtymistä jätteet vastaanottavan laitoksen kanssa. 7. Jätteet on kaivettava ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäristölle. Työ on suunniteltava ja toteutettava siten, että maan ja haittaaineiden leviäminen ympäristöön kaivun ja kuljetuksen sekä pölyäminen aikana estetään. Haihtuvia haitta aineita sisältävät maamassat tulee välittömästi kaivun jälkeen kuljettaa luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Haihtuvia haitta aineita sisältäviä maamassoja ei saa kaivun jälkeen seuloa ja varastoida kiinteistöllä. Poistettavat maamassat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. 8. Kaivettujen ja käsittelyyn vietävien maamassojen haitta ainepitoisuuksia on seurattava kenttämittareiden avulla. Kenttämittaukset varmennetaan riittävällä määrällä laboratorionäytteitä. Maamassojen määristä ja haitta ainepitoisuuksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. 9. Alueelle jäävien maiden haitta ainepitoisuudet on selvitettävä laboratorionäyttein. Tutkimustulokset on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin.

7 Päätöksen perustelut 7/9 10. Näytteenotto ja kenttäanalyysit on tehtävä asiantuntevasti. Näytteenottajan yhteystiedot sekä käytettävät näytteenotto, käsittely ja kenttäanalyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Heinäveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11. Laboratorioanalyysit on tehtävä riittävän asiantuntemuksen omaavassa laboratoriossa. Käytettävän laboratorion nimi ja sen yhteystiedot sekä käytettävät analyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Heinäveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12. Tutkimustulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua lyhyesti kommentoituina tiedoksi Etelä Savon ympäristökeskukseen. 13. Toteutuneista kunnostustoimenpiteistä ja tehdystä seurannasta samoin kuin kunnostustyön vaikutuksista maaperän laatuun on laadittava loppuraportti asetettujen kunnostustavoitteiden saavuttamisen jälkeen. Loppuraporttiin on sisällytettävä tutkimusraportit, työn aloitus ja lopettamisilmoitus, siirtoasiakirjat ja mahdolliset työmaapöytäkirjat. Loppuraportti on toimitettava kirjallisena Etelä Savon ympäristökeskukseen sekä Heinäveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolme kuukautta kunnostustyön päättymisen jälkeen. 14. Jos tehtävä seuranta osoittaa tai muutoin ilmenee, että tehdyt kunnostustoimenpiteet ovat olleet riittämättömiä ja kiinteistölle on jäämässä kohdassa 1 esitettyjä pitoisuuksia suurempia pitoisuuksia pilaantunutta maata, on kiinteistön puhdistamisesta vastaavan esitettävä riskinarviointi tai tarkistettu suunnitelma puhdistuksen jatkamiseksi Etelä Savon ympäristökeskukselle. Etelä Savon ympäristökeskuksen käsityksen mukaan kiinteistöllä olevan pilaantuneen maan käsittely ilmoituksessa esitetyllä tavalla ja edellä mainituin ehdoin täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain pilaantuneen maaperän puhdistamiselle asettamat vaatimukset eikä työstä tai kiinteistön maaperästä aiheudu jatkossa terveyshaittaa tai vaaraa ympäristölle tässä päätöksessä kunnostettavaksi määrätylle kiinteistölle. Kohteen maaperä on pilaantunut tehdyn selvityksen perusteella pitkän ajan kuluessa polttoaineiden jakelutoiminnan seurauksena. Alueen maaperän pilaantuminen on tapahtunut pitkän ajan kuluessa. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain (113/2000) 22.1 :n mukaan maaperän pilaantumiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain (86/2000) 12 luvun säännöksiä. Lisäksi ennen ympäristönsuojelulain voimaantuloa tapahtuneeseen maaperän pilaantumiseen sovelletaan voimaanpanolain 22.2 :n nojalla ympäristönsuojelulain 14 :n nojalla annettavia säännöksiä. Tällainen säännös on valtioneuvosten asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007). Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) on määrätty eri maankäyttötarkoituksiin hyväksyttäviä maaperän haitallisten aineiden suurimpia pitoisuuksia. Asuinkiinteistöille asetuksessa on annettu alemmat ohjearvot. Määräyksessä 1 lueteltujen aineiden osalta on annettu siinä esitetyt arvot. Kunnostustoimenpiteet poistavat huomattavan osan maaperän haittaaineista, eikä maaperään jäävistä, pitoisuuksiltaan ohjearvot alittavista haitta ainemääristä ennalta arvioiden aiheudu haittaa jatkossa ympäristölle tai terveydelle. Tiealueella voidaan

8 8/9 raskaiden ja keskiraskaiden öljyhiilivetyjen osalta käyttää tavoitepitoisuutena ylempiä ohjearvoja. (Määräys 1) Asianmukaisen jätehuollon ja viranomaisvalvonnan järjestämiseksi on tarpeen määrätä kunnostustyön aloittamisen ja lopettamisen ilmoittamisesta, kunnostustyöstä vastaavista ja toteuttavista henkilöistä, heidän yhteystietojensa ja asiantuntemuksensa selvittämiseen liittyvien tietojen toimittamisesta sekä jätteiden käsittelystä ja kuljetuksesta. Samoin on ollut tarpeen määrätä jätteiden kuljetuksesta tiedottamisesta vastaanottavalle laitokselle. (Määräykset 2 7) Alueen pohjavettä käytetään juomavetenä, jolloin pilaantuneeksi todettu pohjavesi tulee poistaa kaivannoista. Veden pumppausta ja käsittelyä voi olla tarpeen jatkaa myös maaperän puhdistustoimenpiteiden päätyttyä, mikäli vedessä todetaan edelleen haitta aineita. Pohjaveden haitta aine pitoisuus tulee tarkistaa kuukausi puhdistustoimenpiteiden päättymisen jälkeen, jotta voidaan varmistua ettei päättyneestä polttonesteiden jakelusta ole vaaraa alueen pohjaveden käytölle. (Määräys 4) Jätehuolto on mahdollisuuksien mukaan hoidettava siten, että jätteet voidaan käyttää uudelleen tai muutoin hyödyksi ja ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle. Syntyvien jätteiden toimittaminen alueille tai laitoksiin, joilla on asianmukaiset luvat käsittelylle, varmistavat, ettei jätteistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. ( Määräys 6) Jätehuollon järjestämiseksi siten, ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle, on ollut tarpeen määrätä kunnostusalueella tapahtuvasta sekä loppusijoitukseen ja muualle käsittelyyn menevien jätteiden laadun ja määrän seuraamisesta. Loppuraportointi on osa seurantaa. (Määräykset 8 14) ONGELMAJÄTTEEN SIIRTOASIAKIRJA Etelä Savon ympäristökeskus toteaa, että hakijan on huomioitava jätelain (1072/93) 18 :n nojalla annettu valtioneuvoston päätös (659/96), jonka mukaan toimitettaessa ongelmajätettä, kuten pilaantuneita maamassoja, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi on ongelmajätteen haltijan (luovuttajan) laadittava ongelmajätettä koskeva siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjasta tulee ilmetä seuraavat asiat: ongelmajätteen tuottajan, haltijan (luovuttaja), kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot; kuljetusajankohta sekä pakkaus ja kuljetustapa; ongelmajätteen nimi, tunnusnumero, määrä, koostumus, olomuoto ja ominaisuudet; jätteen hyödyntämis ja käsittelypaikka sekä käsittelymenetelmä; ongelmajätteen haltijan vakuutus annettujen tietojen oikeellisuudesta ja allekirjoitus ja päiväys. Ongelmajätteen vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto asiakirjaan tehdyllä päivätyllä allekirjoituksellaan. Luovuttajan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 63, 75, 78 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Jätelaki (1072/1993) 77 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)

9 9/9 Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) MAKSU 430 euroa Ympäristöministeriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista säädetään, että pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 43 euroa/h. Tämän päätöksen käsittelyyn on kulunut aikaa 10 tuntia. PÄÄTÖKSEN JAKELU Päätös Tiedoksi Öljyalan Palvelukeskus Oy Kohdenumero PL Helsinki lasku mukana Heinäveden kunta, kunnanhallitus Heinäveden kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Nykänen Aili Kaakkois Suomen tiepiiri Etelä Savon ympäristökeskuksen valvoja Suomen ympäristökeskus, sähköisesti MUUTOKSEN HAKU Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Päätös kuulutetaan Heinäveden kunnan ilmoitustaululla. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden etua asia saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Muutosta voidaan hakea myös pelkästään käsittelymaksua koskevaan päätökseen. Käsittelymaksun muutosta haetaan Vaasan hallinto oikeudelta liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöinsinööri Keijo Lindberg Ympäristöinsinööri Mikko Rautio LIITTEET Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Asiakaskysely

10 VALITUSOSOITUS LIITE Etelä Savon ympäristökeskuksen päätökseen DIAARINUMERO ESA 2006 Y Valitusviranomainen Valituksen toimittaminen Valitusaika Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto oikeudelle osoitetulla kirjallisella valituksella. Valitus on jätettävä Vaasan hallinto oikeuden kirjaamoon. Käynti ja postiosoite: Korsholman puistikko 43, Vaasa Telefax: Puhelin: Aukioloaika: klo Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Päätös on annettu Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusaika päättyy kello Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmän liitteet Oikeudenkäyntimaksu Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 89 euroa.