Maapallon energiavarannot (tiedossa olevat)



Samankaltaiset tiedostot
Energia ja kemianteollisuus Osa 2: Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö Kemianteolliosuuden prosessit kurssi

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014

Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi?

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

A8-0392/286. Adina-Ioana Vălean ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta

Keski-Suomen energiatase 2016

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio Ari Puurtinen

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Millä Suomi liikkuu tulevaisuuden polttoaineet puntarissa

Keski-Suomen energiatase 2014

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari Tapio Jalo

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Tornio RAMK Petri Kuisma

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan liikenne-energian projektipäällikkö, Joensuun Seudun Jätehuolto Oy ( )

Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys

Kohti fossiilivapaata Suomea teknologiamurroksessa

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Gasum Petri Nikkanen 1

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Sähköntuotannon tulevaisuus. Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Kehittyneet keskitisleet moottorikäyttöön Diesel- ja moottoripolttoöljyt. Teollisuuden polttonesteet - Tampere Matti Pentti St1 oy

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä. Samuli Rinne

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

MAATILAN ENERGIANTUOTANTO- MAHDOLLISUUDET

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Talousvaliokunta Maiju Westergren

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Vaasan Energia Instituutti tulevaisuuden näkijä ja tekijä

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Maatalouden energiapotentiaali

Toimialojen rahoitusseminaari 2017 Säätytalo Toimialapäällikkö Markku Alm

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

Kestävä kehitys Fortumissa

Transkriptio:

Maapallon energiavarannot (tiedossa olevat) Porin seudun kansalaisopisto 8.3.2012 Ilmansuojeluinsinööri Jari Lampinen YAMK Porin kaupungin ympäristövirasto jari.lampinen@pori.fi

Energiamuodot

Maailman energiankulutus energialähteittäin 2006 6 % 2 % 1 % 20 % 10 % 35 % Öljy Kivihiili Maakaasu Biomassa ja jätteet Ydinvoima Vesivoima Muut uusiutuvat 26 % Lähde: The British Pharmacopoeia 2010

Energialähteitä Fossiilista alkuperää olevia energianlähteitä Fossiiliset polttoaineet ovat uusiutumattomia luonnonvaroja, tai hyvin hitaasti uusiutuvia, kuten noin 10 000 vuoden ajanjaksolla uusiutuva turve. Maakaasu, raakaöljy, öljyhiekka (bitumi) Kivihiili, ruskohiili, öljyliuske (palava kivi) Turve Raakaöljy = maaöljy = vuoriöljy Maailman energiajärjestelmä perustuu fossiilisen energialähteiden laajamittaiseen hyödyntämiseen, mikä lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta ja kiihdyttää siten globaalia ilmastonmuutosta.

Maakaasu Todetut maakaasuvarat riittävät yli 50 vuodeksi Maakaasuvarat ovat energiasisällöltään öljyvaroja suuremmat

Raakaöljy Todetut raakaöljyvarat riittävät 40-65 vuodeksi Todennäköiset raakaöljyvarat riittävät yli sadaksi vuodeksi

Raakaöljyn jakotisleet Bensiini, dieselöljy, polttoöljy (kevyt, raskas), lentobensiini (kerosiini) Nestekaasu (propaani- ja butaanikaasun seos) Yleiskielessä nestekaasulla tarkoitetaan kaasumaisia hiilivetyjä sisältävää polttoainetta.

Kivihiili Energia-alan yhtiöiden yhdistysten mukaan nykyisellä kulutuksella maailman tunnettujen kivihiilivarojen on arvioitu riittävän 200 vuotta. Kivihiilen synty: Biomassa Turve Ruskohiili Bitumipitoinen hiili Antrasiitti

Biopolttoaineet (uusiutuva energia = valmistettu biomassasta) Energiakasvit ruokohelpi, maissi, sokeriruoko, rypsi, paju, öljypalmu, hakkuujäte, puu (puukaasu) Biobensiini ja -diesel, biokaasu, metaani Biobensiini Bensiini, johon on sekoitettu biokomponenttia, tyypillisesti etanolia tai ETBE:tä (etyylitertiääributyylieetteri). Biodiesel Dieselpolttoaine, joka sisältää uusiutuvista raaka-aineista, kuten kasviöljyistä ja eläinrasvasta, peräisin olevia komponentteja. Biopolttoaineet Yleensä kasviöljyistä tai muista eloperäisistä raaka-aineista tuotettuja polttoaineita, joiden käyttö vähentää kasvihuonekaasupäästöjä (CO 2 ). Biokaasu on luonnonkaasuseos, jota syntyy kun orgaanista materiaalia hajotetaan hapettomissa olosuhteissa. Kaasun kemiallinen koostumus on metaani.

Vety Vety on maailmankaikkeuden yleisin alkuaine Vetyä voidaan valmistaa maakaasusta tai maaöljystä sekä vesihöyrystä katalyytin avulla Vetyä muodostuu myös maaöljyn sisältämien hiilivetyjen krakkauksessa Vetyä voidaan valmistaa myös vedestä elektrolyyttisesti Vetypolttokennoja on mahdollista käyttää myös ajoneuvojen voimanlähteenä

Energialähteitä Ei fossiilista alkuperää, eli uusiutuvat energialähteet Aurinkovoima Tuulivoima Vesivoima, aaltoenergia Geoterminen energia Maalämpö, ilmalämpö (Ydinvoima) Video Radiometri Soveltuu kirkkaan valon säteilyn voimakkuuden mittaamiseen

Aurinkovoima Auringon energiavarat loppuvat noin viiden miljardin vuoden kuluttua Aurinko on keskikokoinen tähti linnunradassa Aurinko on maapallon merkittävin energianlähde Ikä 4,75 miljardia vuotta Ytimen lämpötila 15 miljoonaa astetta Joka sekunti auringossa palaa 600 miljoonaa tonnia vetyä Aurinkosähkö - Aurinkolämpö

Aurinkovoima

Tuulivoima 3 MW:n tuulivoimalan keskimääräinen vuosituotto MWh Suomen alueella tammikuussa 100:n korkeudella. Lähde: Suomen tuuliatlas, TEM, Motiva Oy, IL

Aaltoenergia Uppsalan yliopisto, Vattenfall ja Fortum rakentavat nimellisteholtaan 100 kw koevoimalaa Islandsbergiin Ruotsin länsirannikolle. Tuotannoksi arvioidaan 300 MWh vuodessa. Vastaava määrä sähköenergiaa voidaan tuottaa polttamalla noin 115 tonnia kivihiiltä Ahvenanmaalle on suunnitteilla Itämeren ensimmäinen aaltoenergiaa hyödyntävä voimala.

Vesivoima Suomen suurin vesivoimala, Imatrankoski, otettiin käyttöön 1928. Imatrankoski on 170 MW tehollaan edelleen Suomen suurin. Suomessa vesivoimalaitoksia on 207. Yli 10 MW:n laitoksia näistä on noin 60. Sähköntuotannossa vesivoiman osuus on vaihdellut 10-14% Niiden yhteenlaskettu tuotantoteho on noin 3 000 MW Harjavallan vesivoimalaitos: Voimalaitoksen pudotuskorkeus on 26,4 m, teho 73 megawattia, jotka tekevät siitä nykyisin yhden Etelä-Suomen tehokkaimmista vesivoimalaitoksista. Vuosienergia on 400 GWh

Geoterminen energia On maan sisäistä energiaa Geoterminen lämpö on maankuoren sisällä syntyvää ja siellä olevaa lämpöä. Se syntyy, kun radioaktiiviset aineet hajoavat ja vapauttavat lämpöenergiaa hajoamisten seurauksena Geoterminen energia on vain osittain sama asia kuin maalämpö Ydinenergian kanssa geoterminen energia muodostaa ainoat sähköntuotantokeinot, jotka eivät perustu aurinkoon.

Geoterminen voimala Islannissa

Maalämpö, ilmalämpö Maalämpö on auringon säteilemää lämpöä, joka on varastoitunut maan kuoreen. Suomessa maalämpöä hyödynnetään lämpöpumpun avulla lähinnä pientalojen lämmitykseen. Lämpöpumpulla voidaan siirtää energiaa matalammasta lämpötilasta korkeampaan. Maalämpöä voidaan ottaa maankuoresta, pinta- ja pohjavesistä sekä teollisuuden ja esimerkiksi pesuloiden ja uimahallien jätevesistä. Optimi hyötysuhde saavutetaan ulkolämpötilassa + 7 o C

Ydinvoima Nykyteknologialla ydinpolttoainetta riittää kymmeniksi vuosiksi Ydinpolttoainekierto perustuu uraanille, raskaalle lievästi radioaktiiviselle metallille, jota esiintyy luonnossa varsin paljon. Uraani on suurin piirtein yhtä yleistä kuin tina ja noin 500 kertaa kultaa yleisempää. Uraanimalmi Fissiosta kohti fuusioenergiaa?

Tulevaisuus Nykyisellä energiantuotantorakenteella raakaöljy ja maakaasu käytetään loppuun ensimmäisinä. Samalla häviävät kemianteollisuuden tärkeimmät raakaaineet. Siksi raakaöljy ja maakaasu tulisi korvata energiantuotannossa muilla energianlähteillä mahdollisimman pikaisesti.

Tulevaisuus Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n (2008) mukaan maailman fossiilisiin energialähteisiin perustuva energiantuotanto ja -kulutus eivät ole kestävän kehityksen mukaisia niin ympäristön, talouden kuin yhteiskunnankaan kannalta. Tämä tarkoittaa, että energian tuotanto- ja kulutustapoja on muutettava. Lähteenä mm.: BP Statistical Review of World Energy, June 2010 BP Amoco Statistical Review of World Energy, June 2000 Weissermel and Arpe, Industrial Organic Chemistry ASPO Association for the study of peak oil Farrell and Brandt, Risks of the oil transition Ja muita

Kiitos mielenkiinnostanne! Tulevaisuus osoittautui erilaisiksi kuin luulimme. Siitä olisi voinut tulla toisenlainen, jos ihmiset olisivat osanneet käyttää aivojaan ja mahdollisuuksiaan tehokkaasti. Järkevinä ihmisinä voimme kuitenkin toteuttaa sen tulevaisuuden, jota todella haluamme. Aurelio Peccei 1981