Uudenmaan ympäristökeskus Uudenmaan liitto Karjaan, Karkkilan ja Lohjan kaupungit Karjalohjan, Nummi-Pusulan, Pohjan, Sammatin, Siuntion ja Vihdin kunnat HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON ALUEELLINEN YLEISSUUNNITELMA OSA II Tavoitteet ja ennusteet 24.10.2005 K& Kiuru & Rautiainen Oy K&R
HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 2/48 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...4 2. VESIHUOLLON YLEISET KEHITTÄMISTAVOITTEET...6 2.1 Vedenhankinta... 6 2.2 Raakaveden laatu... 6 2.3 Vedenjakelu... 7 2.4 Pohjavesien suojelu... 8 2.5 Viemäröinti... 9 2.6 Jätevesien puhdistus... 9 2.7 Asumisjätevesistä poikkeavat jätevedet... 10 2.8 Haja-asutuksen kuorma... 10 2.9 Jätevesilietteiden käsittely... 11 2.9.1 Puhdistamolietteet... 11 2.9.2 Lietteen hyötykäyttö ja loppusijoitus... 12 2.10 Vesihuoltolaitosten organisaatiot ja talous... 13 3. HIIDEN ALUEEN TAVOITTEET...14 3.1 Vedenhankinta... 14 3.2 Pohjavesien suojelu... 14 3.3 Jätevedenpuhdistamot... 15 3.4 Haja-asutuksen jätevesien käsittely... 17 3.5 Lietteen käsittely ja hyötykäyttö... 17 3.6 Organisaatiot ja talous... 18 4. HIIDEN ALUEEN ENNUSTEET...19 4.1 Alueen yleiset kehitysennusteet... 19 4.2 Vesihuollon kehitysennusteet... 20 5. KARJAA...21 5.1 Asutuksen ja elinkeinoelämän kehitysennusteet... 21 5.2 Vedentarve-ennuste ja nykyisen kapasiteetin riittävyys... 21 5.3 Jätevedenkuormitusennuste ja kapasiteetin riittävyys... 22 6. KARJALOHJA...23 6.1 Asutuksen ja elinkeinoelämän kehitysennusteet... 23 6.2 Vedentarve-ennuste ja nykyisen kapasiteetin riittävyys... 23 6.3 Jätevedenkuormitusennuste ja kapasiteetin riittävyys... 24 7. KARKKILA...25 7.1 Asutuksen ja elinkeinoelämän kehitysennusteet... 25 7.2 Vedentarve-ennuste ja nykyisen kapasiteetin riittävyys... 25 7.3 Jätevedenkuormitusennuste ja kapasiteetin riittävyys... 26 8. LOHJA...28 8.1 Asutuksen ja elinkeinoelämän kehitysennusteet... 28 8.2 Vedentarve-ennuste ja nykyisen kapasiteetin riittävyys... 28 8.3 Jätevedenkuormitusennuste ja kapasiteetin riittävyys... 29 9. NUMMI-PUSULA...31 9.1 Asutuksen ja elinkeinoelämän kehitysennusteet... 31 9.2 Vedentarve-ennuste ja nykyisen kapasiteetin riittävyys... 31 9.3 Jätevedenkuormitusennuste ja kapasiteetin riittävyys... 32 10. POHJA...34 10.1 Asutuksen ja elinkeinoelämän kehitysennusteet... 34 10.2 Vedentarve-ennuste ja nykyisen kapasiteetin riittävyys... 34 10.3 Jätevedenkuormitusennuste ja kapasiteetin riittävyys... 35 11. SAMMATTI...37 11.1 Asutuksen ja elinkeinoelämän kehitysennusteet... 37 11.2 Vedentarve-ennuste ja nykyisen kapasiteetin riittävyys... 37 11.3 Jätevedenkuormitusennuste ja kapasiteetin riittävyys... 38 12. SIUNTIO...39
HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 3/48 12.1 Asutuksen ja elinkeinoelämän kehitysennusteet... 39 12.2 Vedentarve-ennuste ja nykyisen kapasiteetin riittävyys... 39 12.3 Jätevedenkuormitusennuste ja kapasiteetin riittävyys... 40 13. VIHTI...41 13.1 Asutuksen ja elinkeinoelämän kehitysennusteet... 41 13.2 Vedentarve-ennuste ja nykyisen kapasiteetin riittävyys... 41 13.3 Jätevedenkuormitusennuste ja kapasiteetin riittävyys... 42 14. YHTEENVETO...44 LIITTEET 1. Juomaveden valmistamiseen tarkoitetun pintaveden ominaisuudet 2. Talousveden laatuvaatimukset 3. Yhteenveto vedentarve-ennusteista vuodelle 2030 4. Yhteenveto jätevesimääräennusteista vuodelle 2030
HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 4/48 1. JOHDANTO Tässä raportissa on esitetty Hiiden alueen vesihuollon yleissuunnitteluun liittyvät vedenhankinnan ja jätevesien käsittelyn tavoitteet ja ennusteet. Yleissuunnittelun tarkoituksena on selvittää vedenhankinnan sekä jätevesien johtamisen ja käsittelyn tulevat kehittämis- ja investointitarpeet. Alueellisen yleissuunnittelun ja yhteistyön tarve on korostunut viime vuosina erityisesti Vihdin Nummelan ja kirkonkylän jätevesien käsittelyratkaisuiden selvittämiseksi sekä Karjalohjan ja Sammatin jätevesien käsittelyvaihtoehtoja tarkastelemiseksi. Vedenhankinnassa on tavoitteena turvata riittävä ja hyvänlaatuinen vedensaanti suunnittelualueella ja lisätä vesilaitosten toimintavarmuutta myös erityisoloissa. Jätevesien käsittelyn tehostamisella vähennetään vesistöjen kuormitusta ja parannetaan yleistä viihtyisyyttä. Tässä 2. osaraportissa on esitetty yleissuunnitteluun liittyvät ennusteet ja tavoitteet. Tiedot on koottu alueen kunnista, Uudenmaan liitosta ja tilastokeskuksen www-sivuilta. Perusselvitykset on esitetty erillisessä osaraportissa 1. Suunnitteluvaihtoehdot esitetään erillisessä osaraportissa 3. Vaihtoehtojen valinta ja kehittämissuunnitelmat esitetään loppuraportissa (osa 4). Vesihuollon alueellisen yleissuunnitelman ovat tilanneet Uudenmaan ympäristökeskus ja Uudenmaan liitto yhdessä suunnittelualueen kuntien kanssa. Suunnittelutyöhön on osallistunut seuraava ohjausryhmä: Marketta Virta, Uudenmaan ympäristökeskus Kari Vaitomaa, Uudenmaan ympäristökeskus Aino Tamsi, Uudenmaan ympäristökeskus Ilkka Juva, Uudenmaan ympäristökeskus Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan Liitto Pentti Laakkonen, Lohjan kaupunki Markku Kytäjä, Karkkilan kaupunki Henrik Westerlund, Karjaan kaupunki Tapio Lankinen, Vihdin vesihuoltolaitos Kukka-Maaria Luukkonen, Pohjan kunta Nina Turpeinen, Sammatin kunta Markku Kärkkäinen, Siuntion kunta Jyrki Uusitalo, Nummi-Pusulan kunta Kari Vismanen, Karjalohjan kunta (31.3.2005 saakka) Katja Erätuli-Keskinen, Karjalohjan kunta (1.4.2005 13.6.2005) Veijo Kiimamaa, Karjalohjan kunta (13.6.2005 lähtien) Ossi Jokinen, Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry. Erja Vaarala, Hiiden Pilotti Juho Kähkönen, M-real Kirkniemi (31.8.2005 saakka) Maria Mäntymäki, M-real Kirkniemi (1.9.2005 lähtien) Petri Niemi, UPM-Kymmene
HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 5/48 Konsultin edustajina suunnittelutyöhön ovat osallistuneet: Risto Saarinen, Econet Engineering Oy Jyri Rautiainen, Kiuru & Rautiainen Oy Anna Mikola, Kiuru & Rautiainen Oy Teemu Vehmaskoski, Kiuru & Rautiainen Oy Teemu Heikkinen, Kiuru & Rautiainen Oy
HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 6/48 2. VESIHUOLLON YLEISET KEHITTÄMISTAVOITTEET 2.1 Vedenhankinta Vesihuoltolaki edellyttää, että kunta huolehtii siitä, että terveydellisten tai ympäristönsuojelullisten syiden tai suuren asukasjoukon tarpeen vaatiessa ryhdytään toimenpiteisiin tarpeellisen vesihuoltopalvelun turvaamiseksi. Vesihuoltolaitos huolehtii vedenhankinnasta toiminta-alueellaan. 2.2 Raakaveden laatu Pintavesi Juomaveden valmistamiseen tarkoitetun raakaveden laatuvaatimuksista ja tarkkailusta on annettu vuonna 1994 valtioneuvoston päätös (Vnp 366/1994), joka saattoi vaatimukset raakavesidirektiivin (75/440/ETY) vaatimuksia vastaaviksi. Päätöksen mukaan kaikkien pintavesien, joita käytetään juomaveden valmistukseen tulee täyttää vähimmäisvaatimukset. Riippuen valmistusprosessista vaatimukset on jaoteltu kolmeen luokkaan. Luokka A1 tarkoittaa yksinkertaista fysikaalista käsittelyä ja desinfiointia, esimerkiksi pikasuodatusta ja desinfiointia tai maahanimeytystä. Luokka A2 sisältää normaalin fysikaalisen käsittelyn, kemiallisen käsittelyn ja desinfioinnin esimerkiksi saostus, laskeutus tai flotaatio, suodatus, desinfiointi tai kontaktisuodatus ja desinfiointi. Luokassa A3 vesi voidaan käsitellä mahdollisella esikäsittelyllä (esim. allasvarastointi) sekä tehostetulla fysikaalisella käsittelyllä ja kemiallisella käsittelyllä, jatkokäsittelyllä ja desinfioinnilla. Jatkokäsittely voi esimerkiksi olla aktiivihiilisuodatus tai biologinen suodatus. Mikäli vaatimukset eivät täyty, pääsääntö on, ettei vettä saa käyttää juomaveden valmistukseen. Suunnittelualueella tärkeimmät laatuvaatimukset on esitetty liitteessä 1. Muut vaatimukset koskevat etupäässä raskasmetalleja sekä erityyppisiä hiilivetyjä ja torjunta-aineita. Pohjavesi Pohjaveden laatua ja sen soveltuvuutta talousvedeksi arvioidaan STM:n talousvesiasetuksessa (461/2000) esitettyjen laatuvaatimusten perusteella. Lisäksi arvioidaan pilaantumisriskiä, joka aiheutuu alueen sijainnista tai mahdollisista päästöistä. Pohjaveden likaantumisvaara on suurin hiekka- ja soramailla, jotka läpäisevät hyvin sekä vettä että lika-aineita. Päästöriski kertoo, kuinka helposti ja miten haitallisia aineita kyseiseltä laitokselta tai toiminnasta voi päästä maaperään ja edelleen pohjaveteen. Sijaintiriski puolestaan ilmoittaa, miten vakavia seurauksia mahdollisesta päästöistä olisi pohjavesille ja vedenhankinnalle. Sijaintiriskin arviointi perustuu alueen hydrogeologisten olosuhteiden selvittämiseen.
HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 7/48 Pohjaveden laatua uhkaavia toimintoja ovat esim: teiden suolaus, vaarallisia kemikaaleja käyttävät tehtaat ja laitokset sekä niiden varastot, korjaamot, huoltoasemat, öljysäiliöt, asfaltti- ja öljysora-asemat, kaatopaikat, viemärit, pesulat, sikalat, navetat, tuorerehusäiliöt, puunkyllästämöt, hiekan ja soranotto, maankaivu ja ojitukset (pohjaveden pinnan muuttuminen, suoveden pääsy pohjaveteen), öljyjen ja myrkyllisten aineiden kuljetukset ja tilapäinen varastointi, jätevesien maahan imeytys, lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö maa- ja metsätaloudessa 2.3 Vedenjakelu Vedenjakelussa tavoitteena on häiriötön veden toimitus niin laadun kuin määränkin osalta. STM:n asetus 461/2000 määrittelee talousveden laatuvaatimukset. Asetus koskee talousvettä, jota toimitetaan vähintään 10 m 3 /d tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin. Asetus koskee myös kaupalliseen toimintaan käytettävää vettä. Talousvedessä ei saa olla pieneliöitä, loisia eikä muitakaan aineita sellaisina määrinä tai pitoisuuksina, joista voi olla vaaraa ihmisten terveydelle. Talousveden on oltava myös muuten käyttötarkoitukseen soveltuvaa, eikä se saa aiheuttaa haitallista syöpymistä tai haitallisia saostumia vesijohdoissa tai vedenkäyttölaitteissa. Talousveden on säilytettävä laatunsa jakeluverkossa, siten että laatuvaatimukset täytetään, kun käyttäjä ottaa vettä hanasta. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on valvottava säännöllisin tutkimuksin talousvettä. Laatuvaatimukset on esitetty liitteessä 2. Lisäksi on asetettu suosituksia mm. alumiinin, ammoniumin, kloridin, mangaanin, raudan, sulfaatin, hapenkulutuksen ja radonin osalta. Veden jakelun varmuutta parannetaan suunnittelemalla verkostot siten, että vaihtoehtoinen syöttöreitti olisi putkivaurion sattuessa järjestettävissä kaikilla taajamaalueilla ja mahdollisuuksien mukaan myös haja-asutuksen verkostoissa. Tähän pyritään verkostoja yhdistelemällä sekä asentamalla riittävästi linjaventtiileitä häiriökohdan rajaamisen helpottamiseksi. Vedenjakeluverkostojen toiminnan hallintaa tehostetaan asentamalla kriittisiin pisteisiin automaattisia mittausasemia, jotka varustetaan virtaaman ja sameuden mittauksin. Kaikki vesihuoltolaitosten verkostokartat tulee olla digitaalisina vektorimuodossa koordinaatistoon sidottuna, jolloin venttiileiden ja kaivojen paikantaminen pystytään tekemään riittävän nopeasti. Verkostotietokannat tulee pitää ajan tasalla ja niiden tulee olla päivystäjien käytettävissä jatkuvasti.
HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 8/48 Pienten yksiköiden vedenjakelu STM:n asetus N:o 401/2001 määrittelee pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimukset ja valvontatutkimukset. Asetus koskee yksittäisiä talouksia ja laitoksia, jotka toimittavat talousvettä vähemmän kuin 10 m 3 /d tai alle 50 henkilön tarpeisiin. Pieniä yksiköitä velvoittavat liitteessä 2 esitetyt laatuvaatimukset ja talousvedelle annetut suositukset. Yksittäiset taloudet ja elintarvikealan yritykset vastaavat itse hankkimansa talousveden laadusta ja veden hankintaan käytettävästä järjestelmästä. 2.4 Pohjavesien suojelu Pohjaveden suojelun suuntaviivat antaa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60 EY). Direktiivin pyrkimyksenä on edistää vesivarojen kestävää käyttöä, estää pohjavesien pilaantuminen ja vähentää jo tapahtunutta pilaantumista. Pohjavesien hyvä määrällinen ja laadullinen tila tulisi direktiivin mukaan saavuttaa vuoden 2015 loppuun mennessä. Tärkeimmät pohjaveden suojelua koskevat kansalliset säädökset sisältyvät vesilakiin ja ympäristösuojelulakiin: pohjaveden muuttamiskielto (VL 1:18 ) pohjaveden pilaamiskielto (YSL 8 ) vedenottamon vesioikeudelliset suoja-alueet (VL 9:20 ) Lisäksi pohjaveden suojelua koskevia säädöksiä sisältyy maa-aineslakiin ja erinäisiin muihin lakeihin ja asetuksiin. Pohjaveden suojelua ohjaa valtioneuvoston periaatepäätös vesien suojelun tavoitteista vuoteen 2005. Pohjavesialueiden suojelun valvonnasta vastaavat alueelliset ympäristökeskukset yhteistyössä kuntien kanssa. Kunnassa pohjavesien suojelemiseen käytettävä väline on kaavoitus, johon I- ja IIluokan pohjavesialueet tulee merkitä ja antaa niille kaavamääräyksiä, jotka ohjaavat maankäyttöä ja rakentamista siten,ettei pohjaveden laatua ei vaaranneta eikä määrää vähennetä. Pohjavesialueiden rajauksia tarkennetaan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmilla. Suojelusuunnitelman avulla tehostetaan pohjaveden laadun tarkkailua ja seurantaa sekä varaudutaan toimenpiteisiin mahdollisten pohjavesivahinkojen varalta. Suojelusuunnitelmaa ei vahvisteta vesioikeudessa, vaan se on ohje, jota käytetään ohjeena maankäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa sekä käsiteltäessä lupahakemuksia ja ilmoituksia.
HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 9/48 2.5 Viemäröinti Viemäröinnin osalta tavoitteena on, että viemäriverkostossa ei saa tapahtua lainkaan käsittelemättömän jäteveden päästöjä vesistöihin, eikä pohjavesiin. Vesihuoltolaitosten tulee jatkaa toimintaansa jätevesiverkostoa ja puhdistamoa kuormittavien vuoto- ja kuivatusvesien vähentämiseksi. Viemäreiden toimintavarmuutta parannetaan huolehtimalla, että pumppujen varakapasiteettia on riittävästi. Jätevesipumppaamoiden ylivuodot on ensisijaisesti voitava varastoida siten, että ne voidaan pumpata tai kuljettaa jätevedenpuhdistamolle ja toissijaisesti johdettava alueelle, jossa ne eivät aiheuta suoraa vesistökuormitusta. Tavoitteena on, että hulevesiä ei johdeta yhtään jätevesiviemäreihin, vaan ne viemäröidään ja tarvittaessa myös käsitellään erikseen. Kiinteistöillä tehtäviä tarkastuksia tehostetaan katto- ja kuivatusvesien johtamisreittien selvittämiseksi. 2.6 Jätevesien puhdistus Vesipuitedirektiivi Vesipuitedirektiivin tavoitteena on ehkäistä pinta- ja pohjavesien tilan heikkeneminen koko Euroopan unionin alueella. Joulukuussa 2004 hyväksytty laki vesienhoidon järjestämisestä sekä kolme muuta lakimuutosta toteuttavat vesipuitedirektiivin Suomessa. Vesipuitedirektiivin tavoitteena on estää vesiekosysteemien huononemista sekä suojella ja parantaa niiden tilaa edistää kestävää, vesivarojen pitkän ajan suojeluun perustuvaa vedenkäyttöä vähentää pohjavesien pilaantumista tehostaa vesiensuojelua pilaavien ja vaarallisten aineiden päästöjä vähentämällä (prioriteettiaineet) vähentää tulvien ja kuivuuden vaikutusta. Direktiivin tarkoituksena on vaikuttaa osaltaan siihen, että turvataan pinta- ja pohjavesien riittävä saanti suojellaan alue- ja merivesiä edistetään kansainvälisten sopimusten tavoitteiden saavuttamista meriä koskevat sopimukset mukaan lukien
HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 10/48 Pintavesien hyvä tila ja pohjavesien hyvä määrällinen ja kemiallinen tila tulee saavuttaa 15 vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta. Tietyin edellytyksin tavoitteita voidaan lieventää tai määräaikoja pidentää. Pilaavien aineiden (prioriteettiaineet) aiheuttamaa pilaantumista on vähennettävä. Keinotekoisissa ja voimakkaasti ihmistoimin muutetuissa vesistöissä on saavutettava hyvä kemiallinen tila ja hyvä ekologinen potentiaali 15 vuoden kuluessa. 2.7 Asumisjätevesistä poikkeavat jätevedet Toiminnan harjoittajat, joiden jätevedet poikkeavat laadultaan tai määrältään asumisjätevesistä, tehostavat jätevesien esikäsittelyä ja tarkkailua ennen viemäriverkkoon johtamista. Esikäsittely toteutetaan siten, että jäteveden laadusta ja virtaamasta ei aiheudu haittaa viemärilaitokselle, purkuvesistölle eikä puhdistamolietteen hyötykäytölle. 2.8 Haja-asutuksen kuorma Jätevesien käsittely haja-asutusalueilla Ympäristönsuojelulain mukaan jätevedet on käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Haja-asutusalueella yleiseen viemäriverkkoon kuulumattomien kiinteistöjen jätevesihuollon vaatimuksia tarkennettiin asetuksella. Jätevesienkäsittelyn määräykset ovat koskeneet tammikuun 2004 alusta lukien uudisrakentamista sekä niitä kiinteistöjä, joissa tehdään rakennus- tai toimenpidelupaa edellyttäviä korjaus- ja muutostöitä. Olemassa olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmät täytyy saada asetuksen vaatimusten mukaisiksi pääsääntöisesti 10 vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta eli 1.1.2014 mennessä. Kotitalouksien lisäksi asetus koskee myös karjatilojen maitohuoneita ja kodin yhteydessä olevaa yritystoimintaa, johon ei tarvita erikseen ympäristölupaa. Niissä kiinteistöissä, joissa jätevesiä syntyy hyvin vähän, talousvedet voidaan johtaa käsittelemättä maahan. Ne eivät saa aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa eivätkä sisältää käymälävesiä. Esimerkiksi vapaa-ajan asuntojen varustetaso vaikuttaa siihen, katsotaanko syntyvien jätevesien määrä niin vähäiseksi, ettei niitä tarvitse puhdistaa ennen maahan johtamista. Haja-asutuksen jätevesien puhdistusvaatimukset Talousjätevesien käsittelyä viemärilaitoksen ulkopuolella koskevan asetuksen mukaisesti haja-asutuksen kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineksen osalta vähintään 90 % kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 % verrattuna laskennalliseen käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen.
HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 11/48 Jätevesienkäsittelyvaatimuksia voidaan antaa myös kuntakohtaisilla ympäristönsuojelumääräyksillä siten, että ne vastaavat paikallisia olosuhteita. Näillä määräyksillä voidaan tarvittaessa tiukentaa asetuksen vaatimuksia ympäristön laadun turvaamiseksi tain lieventää käsittelytehovaatimuksia, mikäli siitä aiheudu haittaa ympäristön laadulle (paikalliset tekijät). Lievemmän käsittelyn vyöhykkeellä sijaitsevat tehostetun ja normaalin käsittelyn ulkopuolelle jäävät alueet. Tällä alueella jäteveden käsittely sallitaan ympäristönsuojelumääräykset täyttävillä menetelmillä. Kunnan ympäristönsuojelumääräyksillä voidaan erikseen sallia lievempiä päästövaatimuksia, kuormitusta on kuitenkin vähennettävä orgaanisen aineksen osalta vähintään 80 % kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % kokonaistypen osalta vähintään 30 % Erityinen tarve kiinteistökohtaisen jätehuollon järjestämiseen on karjatiloilla, etenkin maitotiloilla, sekä rantakiinteistöillä. Niillä jäteveden käsittely aiheuttaa ongelmia riittämättömän pinta-alan tai vaikean maaperän vuoksi. Lisäksi haja-asutuksen jätevesihuollon kehittämiseen liittyvän neuvonnan kysyntään on hyvä varautua. Koska toiminnasta aiheutuu väistämättä kuluja kiinteistön haltijalle, on haja-asutusalueilla tarvetta selvittää yhteisesti järjestettyjen palvelujen organisointimahdollisuuksia. Ympäristöministeriössä on valmisteilla uusi asetus, jossa tarkennetaan jätevedenkäsittelyvaatimuksia asukasvastineluvultaan 100-1999 suuruisille yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille. 2.9 Jätevesilietteiden käsittely 2.9.1 Puhdistamolietteet Ympäristöministeriön 14.8.2002 hyväksymässä tarkistetussa valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa vuoteen 2005 on esitetty seuraava tavoite vuodelle 2005: Puhdistamolietteiden hyödyntäminen vähintään 90 % kiintoaineesta. Vähentää lietteiden määrää 10%. Jätteenpolttodirektiivissä (2000/76/EY) asetetaan entistä tiukemmat päästörajat sekä vaatimukset polttolaitosten suunnittelu-, varustus ja käyttötasolle. Direktiivin sovellusalaan eivät kuulu paperin tuotannossa syntyvät kuituperäiset jätteet, jos ne poltetaan tuotantopaikalla ja lämpö hyödynnetään. Direktiiviä voidaan tulkita niin, että puhdistamolietteiden lisääminen paperiteollisuuden kuitulietteiden sekaan poltossa siirtäisi laitoksen direktiivien vaatimusten alaisuuteen. Kuitenkin Korkein hallintooikeus päätti vuonna 2004, ettei Rauman kaupungin jätevesilietteen poltto paperiteollisuuden lietteiden kanssa edellytä direktiivin vaatimusten huomioimista yhdyskuntalietteen pienen määrän vuoksi.
HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 12/48 Biojätedirektiivin valmistelu on kesken, mutta työasiakirjan viimeisessä versiossa (EC 2001a) määritellään yksityiskohtaisesti biojätteen, johon puhdistamoliete ja sako- ja umpikaivolietteet lukeutuvat, käsittelymenetelmät ja prosessin laadunvalvonta sekä käsittelyä, keräystä ja kuljetusta koskevat lupamääräykset. Direktiivin lopullisesta sisällöstä ole vielä tietoa. Tässä suunnitelmassa on lähtökohtana pidetty sitä, että aumakompostointia voidaan jatkaa pienten yksiköiden lietteen kompostoinnissa (alle 10 000 AVL), jos kompostointialue on asfaltoitu ja viemäröity asianmukaisesti. Lisäksi eläintautien torjuntaan tähtäävä asetus (1774/2002/EY) ("Muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöt") asettaa käsittelymääräyksiä eläinperäiselle jätteelle. Riskiluokassa 2, johon kuuluvat lanta ja teurastamoiden jätevesiliete, on jätteet joko poltettava tai lämpökäsiteltävä ja jatkokäsiteltävä mädättämällä ja kompostoimalla. Asetus määrittelee myös tarkasti käsittelymenetelmät elintarvikejätteiden käsittelyvaatimukset. Tällä on merkitystä, jos suunnitellaan biojätteen ja puhdistamolietteiden yhteiskäsittelyä. MMM valmistelee soveltamisopasta säädöksen kansallisesta toteutuksesta. 2.9.2 Lietteen hyötykäyttö ja loppusijoitus Jätelain periaatteiden mukaisesti lietteen määrää tulisi ensisijaisesti vähentää. Toissijaisesti pitäisi hyödyntää lietteen sisältämä orgaaninen aines ja ravinteet tai ainakin energia. Viimeisenä vaihtoehtona on turvallinen loppusijoitus. Voimassa olevat puhdistamolietteen hyödyntämistä ja loppusijoitusta koskevat määräykset ovat: - VNp puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyssä 282/1994 - Valtioneuvoston päätös maatalouden ympäristötuesta (Vnp 1995/760) - MMMn asetus ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä (MMMa 2000/646) - VNp kaatopaikoista 861/1997 - MMMp lannoitevalmisteista 46/1994 Kaatopaikkojen osalta vuoden 2002 alusta lähtien nestemäisen jätteen vienti on kielletty. Lisäksi vuoden 2005 alusta kaatopaikalle kielletään viemästä jätettä, josta ei ole otettu talteen suurinta osaa biohajoavasta jätteestä. Molempien vaatimusten voi tulkita tarkoittavan lietteiden stabilointia ja kuivausta. Valtioneuvoston päätöksen pohjana ollut direktiivi "Neuvoston direktiivi kaatopaikoista 1999/31" edellyttää biologisen jätteen viennin rajoittamista kaatopaikoille. Tavoitteeksi on asetettu 25%:n vähennystä vuoteen 2006 mennessä, 50% vuoteen 2009 mennessä ja 65% vuoteen 2016 mennessä. Komissiossa on tällä hetkellä lisäksi valmisteilla puhdistamolietedirektiivin uudistaminen (EC, 2000). Puhdistamolietedirektiivin keskeisimpiä muutoksia nykytilanteeseen ovat: - Hyötykäyttömääräykset laajenevat myös viherrakentamiseen, maisemointiin ja metsien lannoitukseen. - Metsälevitys tullaan ilmeisesti kieltämään kokonaan lukuun ottamatta lyhytaikaisia istutusviljelmiä, energiasatoviljelmiä sekä uusien metsien perustamista.
HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 13/48 - Uusia aineita otetaan rajoituksien piiriin (mm. AOX, PAH, PCB, patogeenimäärät). - Laadunvalvonta lisääntyy ja kiristyy. 2.10 Vesihuoltolaitosten organisaatiot ja talous Vesihuoltolaki ei ota kantaa vesihuoltolaitoksen organisaatiomuotoon eikä toimintojen sisäiseen järjestelyyn. Niiden osalta kehittämisen lähtökohtana voidaan pitää vesihuollon teknisesti, palvelullisesti, hallinnollisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaista järjestämistä. Vesihuoltolaitosten taloudesta vesihuoltolaki edellyttää, että laitoksen toiminta on kokonaisuutena kustannuskattavaa ja että maksut kohdistetaan tarpeen mukaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Kustannuksia ei laissa varsinaisesti eritellä, mutta käytännössä niillä tarkoitetaan käyttökuluja, investointien pitkän aikavälin hoitamista sekä kohtuullista omistajakorvausta. Kustannusten absoluuttisiin tai suhteellisiin suuruusluokkiin ei laissa olla otettu kantaa.
HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 14/48 3. HIIDEN ALUEEN TAVOITTEET 3.1 Vedenhankinta Suunnittelualueella on tätä suunnitelmaa varten asetettu tavoitteeksi, että vedenhankinnan kapasiteetti on riittävä vuoden 2030 ennustetulle kulutukselle ja kaikkien vesihuoltolaitoksien verkostoon liittyneiden kuluttajien vedenhankinta myös erityistilanteissa voidaan järjestää sataprosenttisesti. Vedenhankinnan erityistilanteella tarkoitetaan teknistä häiriötä tai sellaista veden laadussa tapahtuvaa muutosta, että nykyistä vedenottamoa ei voida käyttää. Nykyisellä kapasiteetilla saavutetut palvelutasot normaalitilanteessa ja erityistilanteessa on esitetty taulukossa 3.1.1. Taulukko 3.1.1. Vedenhankinnan palvelutaso nykyisellä kapasiteetilla vuonna 2030. Vedenhankinta % Palvelutaso erityistilanteessa % Karjaa 100 100 Karjalohja 100 0 Karkkila 100 88* Lohja 100 100 Nummi-Pusula 100 46 Pohja 100 96 Sammatti 100 0 Siuntio 100 100 Vihti 100 29** * uusi vedenottamo suunnitteilla ** yhdysvesijohto Lohjalle rakenteilla 3.2 Pohjavesien suojelu Kaikki suunnittelualueen kunnat käyttävät pohjavettä. Vaikka pohjavesivarat ovat alueella runsaat, on alueella myös runsaasti toimintaa, joka aiheuttaa pohjaveden pilaantumisriskejä. Vedenhankinnan turvaamiseksi ja arvokkaiden pohjavesivarojen suojelemiseksi on tällä alueella erityisen tärkeää tunnistaa ja arvioida pohjavettä uhkaavat riskit ja suunnitella toimenpiteet niiden poistamiseksi tai minimoimiseksi. Taulukossa 3.2.1. on esitetty alueen kuntien I ja II-luokan pohjavesivarat, alueet, jotka on alustavasti määritetty riskialueiksi vesipuitedirektiivivalmistelun yhteydessä, suojelusuunnitelmin tai kaavassa suojellut esiintymät sekä ennustettu vedentarve 2030. Pohjavesien suojelussa on tavoitteena säilyttää luonnontilaiset pohjavedet entisellään ja parantaa ihmisen toiminnan vuoksi huonontuneita pohjavesiesiintymiä.
HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 15/48 Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ovat: Laadullisesti hyvät ja määrällisesti riittävät pohjavesiesiintymät suojellaan ja varataan yhdyskuntien ja haja-asutuksen vedenhankinnan tarpeisiin. Laaditaan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat vähintään kaikille vedenhankintaa varten tärkeille pohjavesialueille ja vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille. Suojelusuunnitelmaa käytetään ohjeena maankäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa sekä käsiteltäessä lupahakemuksia ja ilmoituksia. Tärkeillä ja vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla soranottoa rajoitetaan tai ohjataan kokonaan muualle. Tehostetaan pohjaveden laadun seurantaa. Taulukko 3.2.1. Pohjavesien riittävyys alueen kunnissa. Kunta I- ja II-luokan pohjavedet Riskipohjavesialueet Alueet, joille on tehty suojelusuunnitelma tai kaavamääräys Arvioitu antoisuus Ennustettu vedentarve 2030 Arvioitu m 3 /d m 3 /d antoisuus m 3 /d m 3 /d Karjaa 6 260 6 200 6 200 2 116 Karjalohja 3 130 1 550 600 342 Karkkila 14 610 10 950 9 700 1 589 Lohja 12 420 11 750 11 000 9 214 Nummi-Pusula 13 140 800 0 651 Pohja 7 110* 6 870 5 100* 1 142 Sammatti 2 300 2 300 0 149 Siuntio 4 280 2 170 0 1 081 Vihti 17 780 11 600 3 700 3 817 * Tammisaaren kaupunki käyttää Ekerön vettä (arv.4100 m 3 /d). 3.3 Jätevedenpuhdistamot Vesipuitedirektiivin toimeenpanoa lainsäädäntöön Suomessa ollaan parhaillaan toteuttamassa. Tässä selvityksessä käytetään kullekin alueen puhdistamolle omia puhdistustavoitteita purkuvesistön hyvän tilan ylläpitämiseksi tai saavuttamiseksi huomioiden purkuvesistön nykyinen tila ja ominaisuudet sekä puhdistamon aiheuttaman pistekuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta. Puhdistustekniikaksi tulee valita parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT-periaate). Typenpoistovaatimuksien voimaantulon aiheuttamia toimenpiteitä arvioidaan lisäksi kaikilla alueen puhdistamoilla. Lähtökohtana on pidetty kokonaistypenpoistoa yli 10 000 AVL:n puhdistamoilla ja ammoniumtypen hapettamista pienemmillä puhdistamoilla. Vihdin Nummelan puhdistamon kokonaistyppireduktiotavoite asetettiin korkeammaksi (enemmän kuin 70 %), koska Siuntionjoen vesistön järvien erityisesti liukoinen typpi saattaa olla tulosten mukaan avainasemassa perustuotannon kasvua säätelevänä ravinteena ainakin loppukesällä Hygieenisen laadun parantaminen on asetettu tavoitteeksi purkualueilla, joiden virkistyskäyttötarpeet vakituisen tai loma-asutuksen taikka muiden syiden vuoksi ovat keskimääräistä suuremmat. Jätevesien käsittelyn toimintavarmuuden lisäämiseksi on asetettu seuraavia tavoitteita:
HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 16/48 o Suunnittelujakson lopussa kaikkien alueen puhdistamoiden prosessi tulee olla kaksilinjainen. o Puhdistamoilla kaikki ohitusvedet tulee käsitellä. Suunnittelualueen puhdistamoiden purkuvesistöt luokitellaan Uudenmaan ympäristökeskuksen tekemän käyttökelpoisuusluokituksen 2000-2003 perusteella taulukon 3.3.1. esittämällä tavalla. Taulukko 3.3.1. Suunnittelualueen puhdistamoiden purkuvesistöjen käyttökelpoisuusluokitus 2000-2003. Puhdistamo Purkuvesistö Tila Karjaa, Pinjainen Mustionjoki Tyydyttävä Karjalohja Lohjanjärvi, Karjalohjanselkä Hyvä Karkkila Vanjoki Hiidenvesi Välttävä Tyydyttävä Lohja, Pitkäniemi Lohjanjärvi, Aurlahti Tyydyttävä Lohja, Peltoniemi Lohjanjärvi, Hållsnäsfjärden Tyydyttävä M-real Kirkniemi Lohjanjärvi, Hållsnäsfjärden Tyydyttävä Loparex Lohjanjärvi, Aurlahti Tyydyttävä Nummi-Pusula, Saukkola Nummenjoki Musterpyy Lohjanjärvi, Maikkalanselkä Tyydyttävä Välttävä Välttävä Pohja, Gumnäs Pohjanpitäjänlahti Tyydyttävä Sammatti Enäjärvi Tyydyttävä Siuntio Pikkalanlahti Tyydyttävä Vihti, Nummela Risubackajoki (Siuntionjoki) Välttävä Vihti, Kirkonkylä Kirkkojärvi (Hiidenvesi) Välttävä Karjaa- Pohja, Åminnefors Mustionjoki Pohjanpitäjänlahti Tyydyttävä Tyydyttävä Käyttökelpoisuusluokitus kuvaa vesistöjen keskimääräistä vedenlaatua sekä soveltuvuutta vedenhankintaan, kalavesiksi ja virkistyskäyttöön. Laatuluokka määräytyy vesistön luontaisen vedenlaadun ja ihmisen toiminnan vaikutusten perusteella. Määräävinä tekijöinä ovat veden ravinnepitoisuudet ja veden levämäärää kuvaava a-klorofylli. Myös veden ruskeana värinä näkyvä humus ja hapen pitoisuus toimivat osaltaan luokitteluperusteena. Määritystulosten lisäksi tiedot esim. toistuvista leväkukinnoista voivat vaikuttaa luokitustulokseen. Luokittelu pohjautuu lähinnä järvien ulappa-alueiden tietoihin, jolloin eristyneen lahtialueen mahdollinen rehevöityminen ei tule aineistossa näkyviin. Jatkossa pintavesien luokitus tapahtuu vesipolitiikan puitedirektiivin edellyttämin perustein. Tällöin tuloksissa painottuu biologisiin tietoihin perustuva vesistön ekologinen tila, eikä esim. valuma-alueen maaperään perustuva humusaineiden määrä vaikuta tulokseen nykyisellä tavalla. Luokittelu tehdään ensimmäisen kerran vuonna 2009. Lisäksi suunnittelualueen suurimmista vesistöistä (vain Lohjanjärvi ja Mustionjoki) on tehty arvio, tulevatko vesistöt saavuttamaan hyvän ekologisen tilan vuoteen 2015 mennessä. Uudenmaan ympäristökeskuksen ensimmäisessä arviossa sekä Lohjanjärvi että Mustionjoki jäivät alle tavoitteen. Valtakunnallisessa yhteensovittamisessa Lohjanjärven tila-arvio kuitenkin parani ja se laitettiin alustavasti hyvään ekologiseen
HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 17/48 tilaan, Mustionjoki sen sijaan jäi hyvän tilan alapuolelle. Arviossa käytettiin veden laatua ja kaikkia biologisia parametreja. Puhdistamoiden suunnittelua varten asetetut puhdistustavoitteet vuodelle 2030 on esitetty taulukossa 3.3.2. 3.4 Haja-asutuksen jätevesien käsittely Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely tehdään asetuksen vaatimusten mukaisesti huomioiden paikalliset tarpeet tiukempiin vaatimuksiin. Mahdolliset siirtoviemärit suunnitellaan niin, että mahdollisimman paljon haja-asutuksen kiinteistöjä saadaan yhteisen viemäröinnin piiriin. Taulukko 3.3.2 Jätevedenpuhdistamoiden ennustetut puhdistustavoitteet vuonna 2030. Puhdistamo BHK 7 - tavoite (mg/l) Kokonaisfosforitavoite (mg/l) Typenpoistotavoite Karjalohja <10 <0,5 NH 4 :n poisto(<4 mg/l) Karkkila <10 <0,1 NH 4 :n poisto(<4 mg/l) Lohja, <10 <0,1 70%:n Pitkäniemi kokonaistypenpoisto Lohja, <10 <0,1 NH 4 :n poisto (<4 Peltoniemi mg/l) Nummi-Pusula, <10 <0,1 NH 4 :n poisto(<4 Saukkola mg/l) Sammatti <10 <0,5 NH 4 :n poisto(<4 mg/l) Vihti, Nummela <10 <0,1 yli 70%:n kokonaistypenpoisto Vihti, <10 <0,1 NH 4 :n poisto(<4 Kirkonkylä mg/l) Karjaa- Pohja, <10 <0,1 70%:n Åminnefors kokonaistypenpoisto Hygieeninen laatu - Laadun parantaminen Laadun parantaminen - Laadun parantaminen Laadun parantaminen Laadun parantaminen - Laadun parantaminen 3.5 Lietteen käsittely ja hyötykäyttö Tässä suunnitelmassa pidetään lähtökohtana pääsääntöisesti nykyistä voimassa olevaa lainsäädäntöä, mutta pyritään huomioimaan työasiakirjatasolla olevat uudet direktiivit. Lietteenkäsittelyssä pyritään vähentämään lietteen määrää vähintään 10 % vuoden 2004 tilanteesta. Lietteen hyötykäyttöä pyritään lisäämään siten, että vähintään 90 % lietteestä hyötykäytetään. Yhteistyötä teollisuuden kanssa pyritään lisäämään. Lietteen määrän vähentämismenetelmiä ovat esim. mädätys ja terminen kuivaus. Lietteen jatkokäsittelymenetelmiä hyödyntämistä varten ovat mm. laitoskompostointi, terminen kuivaus ja poltto. Kaikki lietteenkäsittelyn laitosratkaisut edellyttävät riittävän lietemäärän käsittelyä keskitetysti. Näin ollen tavoitteena alueella on aikaansaada yhteinen keskitetty lietteenkäsittelylaitos kaikille alueen lietteille. Alueen
HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 18/48 vesihuoltolaitosten tavoitteena on myös lopettaa oma lietteenkäsittely ja ostaa lietteenkäsittely palveluna. Taulukossa 3.5.1. on esitetty puhdistamolietteiden määrä, ennustettu määrä 2030 sekä tämänhetkinen käsittely ja hyötykäyttö. Taulukko 3.5.1. Lietemäärät ja käsittely alueen kunnissa. Kunta Lietemäärä Ennustettu 2030 Nykyinen käsittely Hyötykäyttö m 3 /a t ka/a m 3 /a Karjaa 1330 351 2106 Kompostointi Viherrakentaminen kaatopaikalla Karjalohja? 69 414 Kompostointi Viherrakentaminen Lohjalla Lohjalla 3315 (6%) 354 2124 Kompostointi Helsingin Vesi Karkkila Sipoossa tuotteistanut kompostimullan. Lohja 6500 1731 10386 Kompostointi Viherrakentaminen, kaatopaikalla välivarastointi Nummi- Pusula 319 259 1554 Kompostointi Forssassa Viherrakentaminen Pohja 425 227 1362 Kompostointi Viherrakentaminen Karjaalla Sammatti 709 (4-6%) 55 330 Kompostointi Viherrakentaminen Lohjalla Lohjalla Siuntio 735 (230) (1380) Jätevedet Viherrakentaminen Espooseen Vihti 2567 1115 6690 Turveseostus Maatalous (peltoviljely) Yhteensä 4161 24996 3.6 Organisaatiot ja talous Vesihuollon organisaatioiden osalta tavoitteita ovat Hiiden alueen kaikille laitoksille teknisen osaamisen pitäminen ja edelleen kehittäminen riittävä mittakaava toimintavarmuuden takaamiseksi tilaajatoimintojen tehostaminen toiminnan jatkuvuuden turvaaminen eläkkeelle jäämisten yhteydessä. Laitosten talouden osalta tavoitteita ovat kustannusten kattaminen kokonaisuudessaan pitkällä aikavälillä kuluttajille kestävä ja kohtuullinen hinnoittelupolitiikka verkostosaneerauksen riittävän rahoituksen turvaaminen kokonaiskannattavuuden parantaminen. Laitosten organisaatioihin tai talouteen ei tässä suunnitelmassa pureuduta yksityiskohtaisella tasolla, vaan laitoksille annetaan tavoitteiden mukaisia yleisiä suosituksia.
HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 19/48 4. HIIDEN ALUEEN ENNUSTEET 4.1 Alueen yleiset kehitysennusteet Väestön suunnittelualueella ennustetaan kasvavan lähes 25 % vuoteen 2030 mennessä. Taulukossa 4.1. on esitetty ennustettu väestökehitys kunnittain ja ennustettu vesijohtoon liittyneiden määrä. Ennuste perustuu Uudenmaan liiton, Tilastokeskuksen ja kuntien omiin arvioihin väestön kehittymisestä. Kesämökkien määrän ennustetaan kasvavan noin 5 %. Taulukko 4.1. Ennuste väestön ja liittyneiden asukkaiden kehittymisestä vuoteen 2030. Kunta Asukasmäärä (as.) Liittyneet vesijohtoon (as.) 2005 2010 2020 2030 2005 2010 2020 2030 Karjaa 8 990 9090 9382 9612 7480 7891 8396 8689 Karjalohja 1 494 1654 1802 1900 670 1043 1166 1247 Karkkila 8 764 9300 9500 9700 7665 8129 8426 8723 Lohja 36 004 38219 42218 47411 30047 33714 37753 42700 Nummi- Pusula 5 937 6600 6900 7100 2750 3865 4100 4257 Pohja 5 004 5464 5945 6209 4000 4611 5273 5708 Sammatti 1 239 1450 1550 1650 730 982 1152 1322 Siuntio 5 158 5400 5900 6300 1918 2491 3236 3997 Vihti 24 954 27010 29254 30553 18716 20972 25205 26569 Yhteensä 97 544 104 187 112 451 120 435 73 976 83 696 94 707 103 213 Uusi vahvistettavana oleva maakuntakaava ennustaa alueen kuntien kehitystä. Lohja nähdään seudun suurimpana keskuksena myös alueen työpaikka- ja palvelukeskuksena. Vihti suuntautuu työssäkäyntialueena vahvasti pääkaupunkiseudulle, mutta palvelutarjonta kunnan sisällä on kattava. Espoo-Vihti-Lohja rata tulee lisäämään alueen houkuttavuutta pääkaupunkiseudun tulevaisuuden kasvusuuntana. Karkkilan kehityksen ennustetaan perustuvan nykyisen rakenteen tiivistämiseen ja hallittuun laajenemiseen erityisesti valtatie 2:n suunnassa. Siuntio suuntautuu eri yhteyksissä toiminnallisesti joko pääkaupunkiseudulle tai Lohjan seudulle. Kunnan kasvu pyritään keskittämään keskustaajamaan. Seudun maaseutukunnissa, Karjalohjalla, Nummi-Pusulassa ja Sammatissa, pyritään tiivistämään rakennetta kyläverkkoa kehittämällä. Lohjan seudun kunnat ovat tiivistämässä yhteistyötään Hiiden ohjelman puitteissa.
HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 20/48 Karjaa ja Pohja kuuluvat Tammisaaren seutuun, jonka kunnat, Hanko, Inkoo, Karjaa, Pohja ja Tammisaari, ovat tiivistämässä yhteistyötään Raaseporin aluekeskusohjelman puitteissa. Hangon, Karjaan ja Tammisaaren kaupunkikeskuksia kehitetään vahvaksi keskusverkoksi. Lisäksi vahvistetaan nykyisiä kyläkeskuksia. Uusi maakuntakaava on nostanut alueelta kolme kehittämisvyöhykettä: - E18-kehittämiskäytävä, jolla on ensisijaisesti merkitystä liikenneväylänä idän ja lännen välillä. - Hanko-Lohja-Hyvinkää-vyöhyke, jonka kehittämiselle asettaa rajoituksensa harjuluonto ja arvokkaat pohjavesialueet. - Helsinki-Kirkkonummi-Karjaa-vyöhyke, jossa kaupunkimaiset ja maaseutumaiset elementit yhdistyvät. Vahvin taajamarakenteen laajenemisalue suunnittelualueella maakuntakaavassa on Vihdin Nummelan ja Veikkolan välillä. Muita suurempia uusia asuinalueita ja merkittävästi laajenevia taajamia suunnittelualueella ovat: - Pappila, Karjaa - Störsvik, Siuntio - Karuby, Siuntio - Virkkala, Lohja - Lohjan asemanseutu Muijala, Lohja - Routio-Paloniemi, Lohja - Nummelan eteläosa, Vihti - Otalampi, Vihti - Vihdin kirkonkylä, Vihti Alueen kehityksen vaikuttavat osaltaan myös uudet liikennejärjestelyt: uusi E18-tie tulee parantamaan ja nopeuttamaan Vihdin ja Lohjan sekä Sammatin ja Nummi-Pusulan liikenneyhteyksiä huomattavasti. Esillä on myös Espoo-Vihti-Lohja-ratahanke. 4.2 Vesihuollon kehitysennusteet Liittymisasteen vesijohtoon ennustetaan kasvavan koko alueella 86 %:iin. Liittymisaste viemäriin jää hieman alhaisemmaksi. Väestönkasvu keskittyy kaikissa kunnissa jo vesihuollon piirissä oleville alueille. Lisäksi vesihuoltolaitokset laajentavat toimintaaluettaan uusille taajaan asutuille alueille. Puhdistamolietteiden määrä tulee nousemaan johtuen ennen kaikkea lainsäädännön muutoksista haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn vaatimuksissa. Uusia alueita viemäröidään puhdistamoiden piiriin ja toisaalta sako- ja umpikaivolietteiden määrä lisääntyy.
HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 21/48 5. KARJAA 5.1 Asutuksen ja elinkeinoelämän kehitysennusteet Taulukko 5.1.1 Karjaan väestöennuste vuoteen 2030 asti (Tilastokeskus). 2004 2010 2020 2030 Keskusta 6 500 6540 6657 6749 Mustio 770 800 888 957 Pohjoisosa 900 915 959 993 Eteläosa 820 835 879 913 Yhteensä 8 990 9090 9382 9612 Kasvun on ennustettu jakautuvan siten, että Keskustan alueelle sijoittuu 40 % kasvusta, Mustion alueelle 30 % ja Etelä- ja Pohjois-osiin 15 % kasvusta. Kesämökkien määrän ennustetaan kasvavan noin 5 %. 5.2 Vedentarve-ennuste ja nykyisen kapasiteetin riittävyys Liittyjien määrä nousee nykyisellä toiminta-alueella 100 %:iin ja liittyjiä tulee lisää nykyisten toiminta-alueiden liepeille. Liittymisasteen vesijohtoon koko kaupungin alueella ennustetaan nousevan 90 %:in. Laskuttamattoman veden osuuden ennustetaan laskevan nykyisestä 35 %:sta 25 %:iin.. Taulukko 5.2.1 Vedentarve-ennuste ja kapasiteetin käyttöaste. yks. 2004 2010 2020 2030 Asukasluku as. 8 990 9090 9382 9612 Liittyjämäärä nyk. toiminta-alueella as. 7480 7591 7896 8089 Liittyjämäärä nyk. haja-asutusalueella as. 0 300 500 600 Liittymisprosentti % 83 87 89 90 Ominaisvedenkulutus l/d/as 170 170 170 170 Väestön vedenkulutus m 3 /d 1272 1341 1427 1477 Elinkeinojen vedenkulutus m 3 /d 80 90 100 110 Laskuttamaton vesi % 35 30 25 25 Laskuttamaton vesi m 3 /d 728 613 509 529 Vedentarve yhteensä m 3 /d 2079 2045 2036 2116 Nykyinen kapasiteetti m 3 /d 4800 4800 4800 4800 Käyttöaste % 43 43 42 44 Nykyinen kapasiteetti on riittävä vuoden 2030 ennustetun vedentarpeen tyydyttämiseksi. Nykyisen kapasiteetin riittävyyttä tarkastellaan myös erityistilanteessa. Järjestelmän palvelutasoa vuonna 2030 on selvitetty siinä tapauksessa, että Meltola- Mustion pohjavesiesiintymästä ei voitaisi enää ottaa vettä. Vastaavasti on käsitelty myös tilannetta, että Karjaan pohjavesiesiintymän vedenotto jouduttaisiin lopettamaan.
HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 22/48 Tapaus Häiriö Meltolan-Mustion pohjavesiesiintymässä Vedentarve 2116 m 3 /d Saatavilla: Maasilta 2880 m 3 /d Nyby 648 m 3 /d Vesivaje 0 m 3 /d Palvelutaso 100 % Tapaus Häiriö Karjaan pohjavesiesiintymässä Vedentarve 2116 m 3 /d Meltola-Mustion ottamoilta 1272 m 3 /d Ingvalsby (suunn.) 2000 m 3 /d Vesivaje 0 m 3 /d Palvelutaso 100 % Vedenhankinta on turvattu hyvin erityistilanteessa. Kun suunniteltu Ingvalsbyn ottamo saadaan käyttöön, on vedentarve turvattu kaikissa tapauksissa. 5.3 Jätevedenkuormitusennuste ja kapasiteetin riittävyys Jätevesiennusteet on laskettu olettaen, että liittymisaste viemäriin tule olemaan sama kuin vesijohtoon. Uuden Åminneforsin puhdistamon mitoitusarvoina käytetään virtaamaa 6500 m 3 /d ja 1200 kg BHK 7 /d. Puhdistamolle tullaan johtamaan myös Pohjan kunnan jätevedet. Taulukko 5.3.1 Jätevesiennuste. yks. 2004 2010 2020 2030 Asukasluku as. 8 990 9090 9382 9612 Liittyjämäärä nyk. toiminta-alueella as. 7370 7591 7896 8089 Liittyjämäärä nyk. hajaasutusalueella as. 0 300 500 600 Liittymisprosentti % 82 87 89 90 Ominaisvedenkulutus l/d/as 170 170 170 170 Asumajätevedet m 3 /d 1253 1341 1427 1477 Elinkeinot m 3 /d 80 90 100 110 Sako- ja umpikaivolietteet m 3 /d 15 20 25 25 Vuoto- ja hulevedet m 3 /d 2864 2177 1552 1075 Vuotovesiprosentti % 68 60 50 40 Keskimäär..jätevesivirtaama m 3 /d 4212 3629 3105 2687 Keskimäär. BHK-kuorma kg/d 732 794 855 884 Karjaalla arvioidaan syntyvän 351 t ka./a puhdistamolietettä vuonna 2030. Lietettä on oletettu syntyvän 0,1 kg ka. /as/d.
HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 23/48 6. KARJALOHJA 6.1 Asutuksen ja elinkeinoelämän kehitysennusteet Taulukko 6.1.1 Karjalohjan väestöennuste vuoteen 2030 asti (Uudenmaan liitto). 2004 2010 2020 2030 Kirkonkylä 600 664 723 762 Linhamari 190 198 205 210 Särkiä 140 164 186 201 Härjänvatsa 120 152 182 201 Makkarjoki-Mustlahti 150 158 165 170 Puujärvi 34 37 40 42 Lohjansaari 70 73 76 78 Tallaa 140 145 149 152 Pipola 50 63 75 82 Yhteensä 1 494 1654 1802 1900 Kasvun on ennustettu jakautuvan siten, että Keskustan alueelle sijoittuu 40 % kasvusta, Särkiän alueelle 15 % kasvusta, Pipolan alueelle 8 % ja Härjänvatsan alueelle 15 % kasvusta. Muilla alueilla kasvu on maltillisempaa. Kesämökkien määrän ennustetaan kasvavan noin 5 %. 6.2 Vedentarve-ennuste ja nykyisen kapasiteetin riittävyys Liittyjien määrän on oletettu nousevan nykyisellä toiminta-alueella 100 %:iin ja liittyjiä tulee lisää nykyisten toiminta-alueiden ulkopuolelta lähinnä Härjänvatsasta, Särkiästä ja Pipolasta. Liittymisasteen vesijohtoon koko kaupungin alueella ennustetaan nousevan 66 %:in. Teollisuuden ja palveluiden vedenkulutus (lähinnä Päiväkummun kylpylä) on tällä hetkellä noin 23 %. Elinkeinojen vedenkulutuksen ennustetaan pysyvän samana suunnittelujakson aikana. Laskuttamattoman veden osuuden ennustetaan laskevan nykyisestä 45 %:sta 30 %:iin. Nykyinen kapasiteetti on riittävä vuoden 2030 ennustetun vedentarpeen tyydyttämiseksi. Nykyisen kapasiteetin riittävyyttä tarkastellaan myös erityistilanteessa. Järjestelmän palvelutasoa vuonna 2030 on selvitetty siinä tapauksessa, että Pukkilanharjun pohjavesiesiintymästä ei voitaisi enää ottaa vettä. Tapaus Häiriö Pukkilanharjun pohjavesiesiintymässä Vedentarve 342 m 3 /d Saatavilla: 0 m 3 /d Vesivaje 342 m 3 /d Palvelutaso 0 % Vedenhankinta ei ole turvattu erityistilanteessa.
HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 24/48 Taulukko 6.2.1 Vedentarve-ennuste ja kapasiteetin käyttöaste. yks. 2003 2010 2020 2030 Asukasluku as. 1 494 1654 1802 1900 Liittyjämäärä nyk. toiminta-alueella as. 670 748 820 867 Liittyjämäärä nyk. haja-asutusalueella as. 0 295 346 380 Liittymisprosentti % 45 63 65 66 Ominaisvedenkulutus l/d/as 160 160 160 160 Väestön vedenkulutus m 3 /d 107 167 187 200 Elinkeinojen vedenkulutus m 3 /d 40 40 40 40 Laskuttamaton vesi % 45 40 35 30 Laskuttamaton vesi m 3 /d 120 138 122 103 Vedentarve yhteensä m 3 /d 268 345 348 342 Nykyinen kapasiteetti* m 3 /d 600 600 600 600 Käyttöaste % 45 58 58 57 * arvioitu antoisuus 6.3 Jätevedenkuormitusennuste ja kapasiteetin riittävyys Jätevesiennusteet puhdistamoille on laskettu olettaen, että liittymisaste viemäriin tule olemaan sama kuin vesijohtoon. Taulukko 6.3.1 Jätevesiennuste ja kapasiteetin käyttöaste. yks. 2004 2010 2020 2030 Asukasluku as. 1 494 1654 1802 1900 Liittyjämäärä nyk. toiminta-alueella as. 670 748 820 867 Liittyjämäärä nyk. hajaasutusalueella as. 0 295 346 380 Liittymisprosentti % 45 63 65 66 Ominaisvedenkulutus l/d/as 160 160 160 160 Asumajätevedet m 3 /d 107 167 187 200 Elinkeinot m 3 /d 36 40 40 40 Sako- ja umpikaivolietteet m 3 /d 5 20 30 34 Vuoto- ja hulevedet m 3 /d 64 76 64 68 Vuotovesiprosentti % 30 25 20 20 Keskimäär..jätevesivirtaama m 3 /d 212 302 321 342 Keskimäär. BHK-kuorma kg/d 44 97 127 141 Levypintakuorma (sakokaivolietteiden kanssa) kgbhk/ m 2 /d 0,01 0,03 0,03 0,04 Levypintakuorma (ilman sakokaivolietteitä) kgbhk/ m 2 /d 0,01 0,01 0,01 0,01 Pintakuorma jälkiselk. m/h 0,37 0,53 0,56 0,59 Karjalohjan kunnassa arvioidaan syntyvän 69 t ka./a puhdistamolietettä vuonna 2030. Lietettä on oletettu syntyvän 0,1 kg ka. /as/d.
HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 25/48 7. KARKKILA 7.1 Asutuksen ja elinkeinoelämän kehitysennusteet Taulukko 7.1.1 Karkkilan väestöennuste vuoteen 2030 asti (Uudenmaan liitto). 2004 2010 2020 2030 Keskusta 6 385 6599 6679 6759 Ahmoo 653 733 763 793 Alimmainen 144 198 218 238 Airola 196 207 211 215 Haavisto 23 28 30 32 Järvenpää 141 168 178 188 Kylmäkorpi 109 136 146 156 Lallinkulma/Maikkala 159 175 181 187 Mylly 208 235 245 255 Nahkio 120 147 157 167 Pöytäkivenkulma 163 179 185 191 Siikala 295 306 310 314 Vaskiiärvi 115 126 130 134 Vuotinainen 53 64 68 72 Yhteensä 8 764 9300 9500 9700 Kasvun on ennustettu jakautuvan siten, että Keskustan alueelle sijoittuu 40 % kasvusta, Ahmoon alueelle 15 % kasvusta ja Alimmaisen alueelle 10 % kasvusta. Muilla alueilla kasvu on maltillisempaa. Kesämökkien määrän ennustetaan kasvavan noin 5 %. 7.2 Vedentarve-ennuste ja nykyisen kapasiteetin riittävyys Liittyjien määrän on oletettu nousevan nykyisellä toiminta-alueella 100 %:iin ja liittyjiä tulee lisää nykyisten toiminta-alueiden ulkopuolelta lähinnä Alimmaisesta, Myllystä ja Maikkalasta. Liittymisasteen vesijohtoon koko kaupungin alueella ennustetaan nousevan 90 %:in. Teollisuuden ja palveluiden vedenkulutus on tällä hetkellä noin 26 %. Elinkeinojen vedenkulutuksen ennustetaan kasvavan noin 30 % suunnittelujakson aikana. Laskuttamattoman veden osuuden ennustetaan laskevan hieman. Nykyinen kapasiteetti on riittävä vuoden 2030 ennustetun vedentarpeen tyydyttämiseksi. Nykyisen kapasiteetin riittävyyttä tarkastellaan myös erityistilanteessa. Järjestelmän palvelutasoa vuonna 2030 on selvitetty siinä tapauksessa, että Polari- Toivikkeen pohjavesiesiintymästä ei voitaisi enää ottaa vettä. Vastaavasti on käsitelty myös tilannetta, että Haaviston vedenotto jouduttaisiin lopettamaan.
HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 26/48 Tapaus Häiriö Polari-Toivikkeen pohjavesiesiintymässä Vedentarve 1589 m 3 /d Saatavilla: Haavisto 1488 m 3 /d Pyydysmäki 600 m 3 /d Vesivaje 0 m 3 /d Palvelutaso 100 % Tapaus Häiriö Haaviston vedenottamolla Vedentarve 1589 m 3 /d Saatavilla: Toivike 800 m 3 /d Pyydysmäki 600 m 3 /d Vesivaje 189 m 3 /d Palvelutaso 88 % Vedenhankinta on turvattu varsin hyvin erityistilanteessa. Tilanteessa, jossa Haaviston pohjavesiesiintymän vettä ei voitaisi käyttää, saavutettaisiin kuitenkin vain 88 %:n palvelutaso. Pyydysmäen vedenottamon ottaminen käyttöön on vielä epävarmaa. Suunnitteilla on myös uusi vedenottamo Vattolaan. Alueen arvioitu antoisuus on 700 m 3 /d. Lisäksi on tutkittu Hongiston aluetta. Kun uusi ottamo otetaan käyttöön saavutetaan 100 %:n varmuustaso kaikissa tapauksissa. Taulukko 7.2.2 Vedentarve-ennuste ja kapasiteetin käyttöaste. yks. 2003 2010 2020 2030 Asukasluku as. 8 764 9300 9500 9700 Liittyjämäärä nyk. toiminta-alueella as. 7665 7929 8076 8223 Liittyjämäärä nyk. haja-asutusalueella as. 0 200 350 500 Liittymisprosentti % 87 87 89 90 Ominaisvedenkulutus l/d/as 109 109 109 109 Väestön vedenkulutus m 3 /d 835 886 918 951 Elinkeinojen vedenkulutus m 3 /d 292 300 350 400 Laskuttamaton vesi % 23 20 15 15 Laskuttamaton vesi m 3 /d 337 297 224 238 Vedentarve yhteensä m 3 /d 1464 1483 1492 1589 Nykyinen kapasiteetti m 3 /d 2288 2288 2288 2288 Käyttöaste % 64 65 65 69 7.3 Jätevedenkuormitusennuste ja kapasiteetin riittävyys Jätevesiennusteet puhdistamoille on laskettu olettaen, että liittymisaste viemäriin tule olemaan sama kuin vesijohtoon.
HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 27/48 Taulukko 7.3.1 Jätevesiennuste ja kapasiteetin käyttöaste Karkkilan puhdistamolla. yks. 2004 2010 2020 2030 Asukasluku as. 8 764 9300 9500 9700 Liittyjämäärä nyk. toiminta-alueella as. 7660 7929 8076 8223 Liittyjämäärä nyk. hajaasutusalueella as. 0 200 350 500 Liittymisprosentti % 87 87 89 90 Ominaisvedenkulutus l/d/as 109 109 109 109 Asumajätevedet m 3 /d 835 886 918 951 Elinkeinot m 3 /d 292 300 350 400 Sako- ja umpikaivolietteet m 3 /d 10 20 30 31 Vuoto- ja hulevedet m 3 /d 1136 987 866 744 Vuotovesiprosentti % 50 45 40 35 Keskimäär..jätevesivirtaama m 3 /d 2273 2193 2164 2126 Keskimäär. BHK-kuorma kg/d 290 365 405 467 Tilakuorma ilm. (sakokaivolietteiden kanssa) kgbhk/ m 3 /d 0,24 0,30 0,33 0,38 Tilakuorma ilm. (ilman sakokaivolietteitä) kgbhk/ m 3 /d 0,22 0,26 0,27 0,32 Pintakuorma jälkiselk. m/h 0,19 0,18 0,18 0,18 Karkkilassa arvioidaan syntyvän 354 t ka./a puhdistamolietettä vuonna 2030. Lietettä on oletettu syntyvän 0,1 kg ka. /as/d.